RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI 1 2012 Uusin työasuin VR:n juhlavuoteen sivu 16 Luottamusmiestoimintaan Tampereen palveluneuvojien tuoreita voimia sivu 6 stressiä mitataan sivu 14
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00-15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy 16.04.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Työntäyteistä yhteistoiminnan vuotta Jäsenistöä edustavat luottamusmiehet on nyt valittu. Kaikkiin mahdollisiin tehtäviin ei löytynyt edustajia, mutta joukkoa voi täydentää kolmevuotisen kauden aikana. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, alueen pääluottamusmies hoitaa tehtävän. Luottamusmiesten toimikausi tulee varmasti olemaan työn täyteistä aikaa. Jotkut postit ovat rauhallisempia kuin toiset, mutta yhtä kaikki jäsenistön luottamus on ansaittava yhä uudestaan. Toivotan luottamusmiehille ja heidän varoilleen sinnikkyyttä selvittää eteen tulevia asioita. Työehtosopimuksen yhteydessä on työnantajan kanssa neuvoteltu luottamusmiessopimus (tessin ss.165 173), jossa määritellään muun muassa soveltamisala, luottamusmiehen tehtävät ja asema, vapautus työstä, palkka, työaika, koulutus ja luottamusmiehen toimitilat. Luottamusmiehet ovat jäsenistön edustajia sekä tiedon välittäjiä työnantajan, työntekijöiden ja järjestön välillä. He edistävät lakien ja osapuolten välisten sopimusten noudattamista, erimielisyyksien oikeudenmukaista, tarkoituksenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä ylläpitävät ja edistävät työrauhaa. Luottamusmies on jäsenen ensimmäinen kontakti selviteltävissä asioissa. Liitto tarjoaa luottamusmiehille koulutusta, jonka kustannuksiin työnantaja osallistuu ja antaa palkallista vapaata. Ensimmäinen luottamusmiesten neuvottelupäivä on 9.5. Helsingissä ja aivan uusille luottamusmiehille ja varoille tarkoitettu Luottamusmiesten peruskurssi on Kiljavalla 28.5. 1.6. Näihin kou- Luottamusmies on lutuksiin lähetetään erillinen kutsu. jäsenen ensimmäinen Luottamusmiesten tukena toimivat muun muassa päätoimiset pääluottamusmiehet. Luottamusmies, kontakti selviteltävissä tutustu jäsenistöön, jonka edunvalvojana toimit. Jäsen, ota yhteys omaan luottamusmieheesi. asioissa. Lehti uudistui: RVL:n lehti on nyt erinäköinen kuin ennen. Edellisestä uudistuksesta on yhdeksän vuotta. Tavoitteena on raikastaa lehden ilmettä ja herättää uutta mielenkiintoa sisällön tarkempaan tutkimiseen. Värimaailma ja kappalejako muutettiin. Jutuista nostetaan esiin olennaisia asioita ja vakiopalstojen tunnuksia muutettiin. Otan mielelläni vastaan rakentavaa palautetta sekä kirjoituksia ja vinkkejä juttuaiheiksi. Kohti toimivaa työyhteisöä: Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka toteaa Palkkatyöläinen -lehdessä 1/2012, että työhyvinvoinnissa on ennen kaikkea kyse työyhteisön toimivuudesta. Hän kehottaa työyhteisöjä miettimään yhdessä, miten töitä voidaan kehittää. Tähän VR:lläkin tulisi päästä takaisin eli kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Työskennellessään Saarioisten Sahalahden tehtaalla Manka havaitsi, että valtaosa työntekijöistä ajatteli pessimistisesti, koska heillä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Manka teki Saarioisilla väitöskirjansa, joka käsitteli työntekijöiden asenteiden yhteyttä sairastamiseen. VR:llä panostetaan nyt muun muassa esimiestyön kehittämiseen. Mankan mukaan hyvä pomo innostaa, kannustaa ja rohkaisee. Hän on ratkaisukeskeinen ja levittää optimismia alaisiinsa: - Tällaiset ominaisuudet ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun työpaikalla toteutetaan suuria muutoksia tai joudutaan elämään epävarmuudessa. Hyvää yhteistoiminnan vuotta; siitähän lopulta kaikessa toiminnassa on kysymys. Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi
Tässä numerossa 1 / 2012 Pakkaspäivät Vuokatissa Lähes 35 asteen pakkanen ei haitannut RVL:n talvipäivien 90:än osallistujan riemukkaita hetkiä Vuokatissa 3. 5.2. Jääkolkkaa heittämässä Marita Häyhänen. Muut jutut 18 20 24 Logistiikkadivisioonassa muutetaan toimintatapoja VR:n Logistiikkadivisioonan johtaja Rolf Jansson haluaa laittaa perusasiat kuntoon ja tutkia, miten asioita tehdään järkevämmin. Tehokkuus tulee prosessien tekemisestä VR:n Matkustajaliikenteen divisioonajohtaja Antti Tiitola toteaa, että käsiparien lukumäärä ja tehokas toiminta eivät ole toistensa vastakohtia. 8 Ohjauspalvelut Tampere Työssä haasteena toimia monella eri rataosalla vuorotellen. 10 Uusi opastinjärjestelmä Liikennevirasto on kehittänyt uudenlaista opastinjärjestelmää vuodesta 2006. 26 Arkisto arvoiseensa säilytykseen Vuonna 1873 perustetun RVL:n arkisto on nyt Työväen Arkistossa. 30 Työttömyysturva kohenee Uusi vuosi toi myös maksujen ja hintojen korotuksia. Hyvä ajatus Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka. Puheenjohtaja Tarja Turtiainen sivulla 5. Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Edunvalvontaa 12 Luottamuksella 13 Työturvallisuusuutisia 23 Jutunjuuri 34 3
Puheenjohtajan päiväkirjasta Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat jäsenen oikeus. Tarja Turtiainen puheenjohtaja tarja.turtiainen@rvlry.fi Yhteinen sävel hukassa Vuosi sitten tässä lehdessä kirjoitin VR:n henkilöstötutkimukseen liittyen, että olen havainnut kyynisyyden lisääntyvän ja sitoutumisen yritykseen vähentyvän. Totesin myös että on masentavaa, kun kaikki asiat, joista järjestöpuolelta on varoitettu, näkyvät henkilöstötutkimuksessa. Silloin toivoin, että viestejämme kuunneltaisiin tarkemmin ja että tutkimuksen tulokset otettaisiin vakavasti. Nyt on saatu uuden henkilöstötutkimuksen tulokset. Ne ovat hälyttävät. Konsernin kokonaistulos vuonna 2009 oli 54, vuonna 2010 se oli 39 ja nyt se on 34. Alle 40 putoava luku on heikko. Mitä pitäisi tehdä? Kysyin omilta luottamusmiehiltä ja valtuutetuilta parannusehdotuksia. Vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. Jaoin esitykset viiteen kategoriaan. Näistä yksi on riittävä henkilöstömäärä. Porukan puute ja siitä aiheutuvat jatkuvat muutokset rassaavat. Henkilöstömäärään liittyen sain vielä jälkeenpäin kirjeen, joka oli kuin hätähuuto liikenteenohjauksen tilanteesta Etelä- Suomessa. Liikenteenohjaajat näkevät itse, että henkilöstö ei riitä. Suora lainaus kirjeestä: Onko tarkoitus odottaa kesään, jolloin liikenne rantaradalla joudutaan keskeyttämään henkilöstöpulan vuoksi. Liikenteen sujuminen näinkin hyvin johtuu siitä, että liikenneohjaajat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja sen tuloksiin. Sitä vain ei kukaan ymmärrä eikä noteeraa. On hienoa, että henkilöstö kantaa huolta firman asioista. Samalla on myös äärettömän rassaavaa, että joutuu kantamaan huolta asioista, jotka kuuluisivat jonkun muun ratkaistavaksi. Henkilöstötilanne mahdollistaa ylitöiden tekemisen, mutta kahden työkaverin äkillinen kuolema saa miettimään myös ylitöiden tekemisestä aiheutuvia riskejä. Jääkiekkotermein todettuna vajaalla voidaan pelata hetki, mutta ei koko sarjaa. Liikenteen pyörittäminen vajaalla pitkän aikaa on iso riski. Toinen asiakokonaisuus oli niinkin yksinkertainen kuin toimivat työvälineet: Banaani ja mehu eivät auta, jos järjestelmät tai työvälineet eivät toimi. Kolmas esiin noussut esitys oli todellinen yhdessä tekeminen: Luodaan aidot vuorovaikutuskanavat. Jos vallan keskittymä halutaan pitää pääkonttorissa, henkilöstötutkimuksen tulos ei parane. Neljännen asian nimesin uudistusten ja muutosten toteuttaminen harkitummin ja perustellummin: Nyt pitää hidastaa uudistusten tahtia ja todella kuunnella eikä vain olla kuuntelevinaan henkilöstöä. Rauhoitutaan hetkeksi jumalattoman myllerryksen sijaan. Ja viidentenä oli arvostuksen osoittaminen: Kunpa ylin johto ymmärtäisi, kuinka ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta väkeä kentällä on, nyt ollaan vain kustannustekijä. Parannusehdotuksista ja toimenpiteistä on tarkoitus keskustella työpaikoilla. Tuokaa siis aktiivisesti esille ajatuksianne näissä tilaisuuksissa. Yhteinen sävel henkilöstön ja toimivan johdon välillä pitää löytää. Mars vuosikokouksiin RVL:n osastojen vuosikokoukset on pi- 4
Samoilla laduilla VR täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Näihin vuosiin sisältyvä historia on käsittämättömän merkittävä. Mitä Suomi olisi ilman rautateitä? Rautateiden synty on ollut ihmisvoimien työn tulos. Radan rakentamisessa käytössä olleet välineet eivät olleet hääppöisiä, mutta saatiinpa vain liikennöinti aikaiseksi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Säännöllistä liikennettä oli maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ylös ja tiistaina, torstaina ja lauantaina alas. Rautateille säädettiin armollinen johtosääntö, jonka mukaan töihin otettiin 203 henkilöä. Näistä virkamiehiä oli 36, asemamiehiä 40 ja rata- ja veräjänvartijoita 96. Ensimmäinen rautatiepäällikkö oli Georg Strömberg, myöhemmin käytettiin titteliä päätirehtööri. Hän omisti Hyvinkäällä Piikusuon talon ja matkusti usein sinne. Aamuisin hänet tuotiin hevosella Hyvinkään asemalle. Kerran hänen saapuessaan asematoimiston huone oli tyhjä ja lennätin huusi Hyvinkäätä. Koska Strömberg oli sähkötystaitoinen, hän meni vastaamaan. Käytiin seuraava keskustelu: - Onko ukko jo tullut? - Mikä ukko? - Tietysti Strömberg! - On tullut. - Onko ukko ottanut aamuryypyn? - Kyllä. - Sitten on hyvällä tuulella? - Varmasti. Tässä vaiheessa helsinkiläistä rupesi epäilyttämään ja hän kysäisi: - Kuka on aparaatissa? Vastaus oli: - Strömberg. Eri asemilla palvelevien ainoa viestiväline oli lennätin, jota käytettiin paljon yksityisiinkin keskusteluihin. Se ei tietenkään pitkän päälle riittänyt. Heräsi tarve kanssakäymiseen ja tietojen lisäämiseen sekä omassa ammatissa että yleensäkin. Myös toisten kokemuksiin haluttiin perehtyä. Niinpä Helsingin aseman odotussaliin lokakuussa 1873 kutsuttiin koolle kokous, jossa tehtiin ehdotus oman yhdistyksen perustamisesta ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Järnvägstjänstemannaföreningen i Helsingfors oli syntynyt. Mukana kokouksessa oli 22 virkamiestä Helsingistä, Muun muassa itse rautatiepäällikkö Georg Strömberg. Georg Strömbergin ja silloisen yhdistyksen väliset suhteet olivat läheiset. Häntä kutsuttiin lyhyesti vain neuvokseksi (hän oli myös valtioneuvos). Arvostuksen osoittamiseksi yhdistys kutsui hänet kunniapuheenjohtajakseen 1902. Seuraavana vuonna yhdistys maalautti hänen kuvansa. Alkuperäinen kuva on edelleen Rautatievirkamiesliiton toimistossa. Toisten tietojen mukaan Strömberg erosi 80 vuotta täytettyään terveydentilansa takia, toisten tietojen mukaan ero tapahtui poliittisen painostuksen jälkeen. Henkilökunnan paras oli neuvoksen sydäntä lähellä. Hänen viimeinen hallintotoimenpiteensä oli kiertokirje, joka sisälsi ohjeita virantoimituksen järjestämisestä liikarasituksen estämiseksi. Onnea siis 150-vuotiaalle VR:lle. Perästä tullaan, RVL juhlii ensi vuonna 140 vuoden historiaansa. dettävä sääntöjen mukaan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokous on osaston ylin päättävä elin ja sinne ovat kaikki jäsenet tervetulleita. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat jäsenen oikeus. Vuosikokousten osallistujamäärät ovat melko vakiintuneita. Prosenteiksi muutettuna isoissa osastoissa vuosikokoukseen saattaa osallistua jopa alle 10 % jäsenistä. Vuosikokouksissa tehdään kuitenkin osaston henkilövalinnat ja päätetään tulevan kauden toiminnasta. Voi olla, että sääntöjen kangistama kokouskäytäntö on vähän tylsähkö, mutta vuosikokous on osastossa paras vaikuttamisen paikka. Ehkä kaikista asioista ei pystytä tekemään päätöstä tässä ja nyt, mutta keskustelun kautta ne saadaan kuitenkin työn alle ja pohdittaviksi. Tätä kirjoitettaessa luottamusmiesvalinnat alkavat olla selvillä. Onnea kaikille valituiksi tulleille! Muistakaa, että teitä tarvitaan. Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka. Ottakaa asemanne, sitä ei kukaan tule teille tarjoamaan. 5
Mitä liitto tekee? Liitto = Osastot = Jäsenet Jäsenistöstä valitut luottamusmiehet hoitavat tärkeätä edunvalvontaa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet toimikaudella 2012-2015 Luottamusmiehet kokoontuivat Helsinkiin kautensa viimeiseen koulutukseen helmikuussa. Etualalla olevista Mirja Hyytiäinen (vas.) valittiin Etelä-Suomen alueen Trackin luottamusmieheksi ja Reino Turunen Itä-Suomen alueen Pieksämäen ja Joensuun junaliikennöinnin varaluottamusmieheksi. Kiitokset kaikille luottamusmiestehtävistä luopuville, joista kuvassa Anne Teräs (edessä toinen oik.) ja Timo Häyrynen. Onnittelut valituille. 6
Rautatievirkamiesliiton työehtosopimuksen mukaan voidaan asettaa 5 päätoimista pääluottamusmiestä ja 21 sivutoimista luottamusmiestä ja heille varat. Myös RVL:n akateemisilla on oikeus asettaa luottamusmies ja vara. Luottamusmieskausi alkaa 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2015. Valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimii Henry Kulin. Hänen varaluottamusmiehensä valitaan alueellisten pääluottamusmiesten joukosta osastojen esityksen perusteella. Mikäli ehdokkaita on vain yksi, hänet nimetään 27.2. keskusvaalilautakunnan kokouksessa. RVL:n akateemisten luottamusmiestulos selviää myös 27.2. Luottamusmiesvaalit käytiin 3. 17.2. Länsi-Suomen alueella Junaliikennöinnissä sekä Itä-Suomen Junaliikennöinnissä Pm/ Jns. Etelä-Suomen alueella äänestettiin aluepääluottamusmiehestä ja hänen varastaan, Matkustajaliikenteen luottamusmiehestä sekä Talousyksikön ja IT-yksikön luottamusmiehestä. Oheisessa taulukossa ovat uudet luottamusmiehet mainittu alueittain. Tiedot myös liiton sisäisillä nettisivuilla osoitteessa http://extranet.rvlry.fi. Luottamusmiehet 1.4.2012 31.3.2015 Alueplm:t ja (varat) Luottamusmiehet ja (varat) Matkustajaliikenne Kaupallinen yksikkö Kauko- ja lähiliikenne Matkustajaliikenne Kaupallinen yksikkö Asiakaspalvelukeskus Palvelut ja tuotanto Junaliikennöinti Palvelut ja tuotanto Operaatiokeskus Palvelut ja tuotanto Hankinta ja Kiinteistöt Palvelut ja tuotanto Kunnossapito Operaatiopiste Logistiikka Rautatielogistiikka ja Myyntija markkinointi P-Suomen alue Oulun osasto Hannu-Pekka Mäkelä (Mervi Ylitalo) Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto) L-Suomen alue Tpe, Tku ja Sk os. Erkki Hokkanen (Jorma Koiranen) Ari Jokela Tpe, Sk, Vs, Pri, Jy, Kok (Taina Hokkanen) Ismo Reunamo Tku, Kup, Slo (Antero Uusitupa) I-Suomen alue Jns, Kv ja Pm os. Kari Vähäuski (Karri Peltola) Minna Raimoaho (Alueplm) E-Suomen alue Hki ja Pk os. Marja Ahokas (Markku Raunimaa) Merja Ijäs (Alueplm) _ Jouko Nousiainen (Alueplm) Sami Puumalainen (Juha Kuukkanen) Alueplm hoitaa Jorma Koiranen (Albert Seppälä) Jyrki Virtanen Kv ja Tpe (Alueplm) Teemu Salo Kv (Tommi Karte) Pekka Heiskanen Pm/Jns (Reino Turunen) Jyrki Virtanen KV ja Tpe (L-S alueplm) Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen) Alueplm hoitaa Pk Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Paula Sairo Pk ja Hki (Alueplm) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Kari-Juha Virkola Ila vr, Hy knp ja Ila oper.piste (Alueplm) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Lea Sahala Kv, Vna, Imr, Nrl, Pm, Jns, Kta (Anneli Palenius) Rami Inkeri (Alueplm) HR-yksikkö Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Milja Wallen (Alueplm) Talousyksikkö ja IT-yksikkö Alueplm hoitaa Virve Wallenius Tpe (Alueplm) Alueplm hoitaa Marja-Leena Askolin (Alueplm) Track Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Mirja Hyytiäinen (Alueplm) Luottamusmiehiä 2 (2) 5 (3) 4 (3) 9 (2) yhteensä alueilla Kaikki yhteensä alueilla 3 (3) 6 (4) 5 (4) 10 (2) 7
Liikenteenohjaustyö sallii myös itsenäiset ratkaisut Teksti Soile Olmari Kuvat Erkki Hokkanen Vaihtelevat työvuorot ja itsenäisten ratkaisujen tekeminen saavat myönteisen maininnan Tampereen ohjauspalvelukeskuksessa työskenteleviltä Jussi Maasalmelta ja Soile Kuvajalta. Soile Kuvaja haluaisi kehittää yhteistyötä kuljettajien ja konduktöörien kanssa: - Jos pitäisimme palavereja yhdessä ja kävisimme läpi ongelmakohtia, olen varma, että työskentelymme sujuisi paljon paremmin. 8
Jussi Maasalmen mielestä hänen työnsä on kehittynyt pienin askelin koko ajan: - Uskon, että se kehittyy sopivasti tulevaisuudessakin. Uudet järjestelmät ja työkalut tuovat työhön uutta haastetta ja tapoja hoitaa työ mahdollisimman hyvin. Soilen mielestä myös työkaverit ovat varmaan kaikkein parhaimpia heidän työyhteisössään. Jussi pitää siitä, että välillä työssä on rauhallista ja välillä sopivasti kiirettä: - Työskentely erilaisissa työpisteissä tuo myös vaihtelua työpäivään. Molempien työpaikka on Ohjauspalvelut Tampere, jossa Jussi työskentelee ns. heittomiehenä eli vaihtelevissa työvuoroissa kaikissa kuudessa kauko-ohjaustyöpisteessä sekä Tampereen suorituksessa ja Tampereen asettimessa. Soile toimii kauko-ohjaajana Tampere Jyväskylä -rataosalla ja Tampereen suorittajana: - Meidän vuorokierrossa on myös varallaolovuoro, joten silloin tällöin on tehtävä työvuoro kaikissa ohjauspöydissä. Ryhmätoiminta aloitettu Ohjauspalvelupäällikkö Jonas Eriksson kertoo, että Tampereella työskentelee 60 kauko-ohjaajaa sekä kuusi alueohjaajaa: - Tampereelta ohjataan junaliikennettä Riihimäelle, Seinäjoelle, Mäntyluotoon, Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään. Tampereen ohjaamalla alueella kulkee vuorokaudessa noin 300 junaa. Tampereella on käynnissä useita kehityshankkeita, joista Eriksson mainitsee ajankohtaisena ryhmätoiminnan käynnistämisen: - Henkilöstö on jaettu kuuteen ryhmään, joiden tukena, valmentajina ja palautteenantajina toimivat henkilökohtaiset ryhmäesimiehet. - Ryhmäesimiespaikat ovat olleet haussa ja valinnat tehdään nyt helmikuussa. Ensimmäinen ryhmäpalaveri on pidetty 20. päivä tätä kuuta. Ryhmäpäiviä on tarkoitus järjestää neljä kertaa vuodessa. Eriksson mainitsee myös kauko-ohjausjärjestelmän uusimisen, jonka kehitystyö alkaa tänä vuonna sekä tulevat tilakysymysten ratkaisut. Haasteina vaativat poikkeustilanteet Huhtikuussa 2008 työnsä VR:llä ja Tampereella aloittaneen Jussi Maasalmen mielestä työssä on haastavaa toimia monella eri rataosalla vuorotellen: - Myös vaativat liikenteen poikkeustilanteet esimerkiksi talviaikaan tuovat oman haasteensa työhön. VR:lle syyskuussa 1974 Turkuun töihin tullut ja Tampereella vuodesta 1994 työskennellyt Soile Kuvaja kokee haastavimpana myöhässä kulkevat junat, joiden takia viimeisten kahden vuoden aikana on ollut todella raskaita työvuoroja: - Aikataulumuutos toi onneksi junat taas aikatauluunsa, mutta vielä on paljon veturivikoja ja laitehäiriöitä. Jussi mainitsee, että työvuoro alkaa ja päättyy vuoronvaihdolla työkaverin kanssa. Käymme läpi kaiken oleellisen liikennetilanteesta, ratatöistä, mahdollisista häiriöistä ja vioista. - Työvuoron aikana tehdään vaihtelevasti yhteistyötä muiden ohjaajien kanssa, suunnitellaan ja ratkotaan liikennetilanteita. Vuoron aikana ollaan yhteydessä myös muihin liikenteenohjauksiin, ratatyöstä vastaaviin sekä veturinkuljettajiin ja konduktööreihin, Jussi kertoo. Soile lisää, että vaikka lähes samat junat kulkevat päivittäin, on jokainen vuoro aina erilainen: - Istumme työpöytiemme ääressä ja valvomme junien kulkua sekä raportoimme poikkeuksista ja vioista. Iltavuoro on pisin ja raskain. Tulevaisuudessa uutta ja mielenkiintoista Jussi uskoo, että nykyisen ohjausjärjestelmän vaihtuminen tuo työhön paljon mielenkiintoista: - Uskon sen antavan uusia ja erilaisia työkaluja työn hoitamiseen. Tavalla tai toisella työhön vaikuttaa myös ohjauskeskuksien ja -alueiden muuttuminen tulevaisuudessa, samoin mahdollisten eri operaattoreiden tuleminen liikennöimään rataverkolle. Soile mainitsee tulevaisuuden näkymistä mahdollisen kilpailuttamisen ja sen tuomat mahdolliset muutokset: - Koko ajan työvälineet ja -tavat ovat muuttuneet ja automatiikkaa on tullut lisää. 9
Kirkniemen liikennepaikan eteläpää on varustettu OJ2010- opastimilla. Uusi opastinjärjestelmä Lähde Liikennevirasto Liikennevirasto on kehittänyt uudenlaista opastinjärjestelmää vuodesta 2006. Projektin tavoitteena on kehittää LED-tekniikkaa hyödyntävä nykyisiä opastimia kevyempi ja kapeisiin raideväleihin mahtuva opastin. Opasteet ovat yksiselitteisiä ja opastimen myötä tarve ohittaa vaihtotyössä Seis-opastetta näyttäviä opastimia poistuu. Projektissa on valmistettu useita opastimien prototyyppejä, joiden koekäytön myötä on saatu tietoa ja kokemusta hyödynnettäväksi kehitystyössä. Uudet opastintyypit esittävät nykyisten pää-, esi- ja raideopastimien opasteet 7 valoyksiköllä nykyisten 11 sijasta. Ne voivat siis tilanteesta riippuen korvata joko yhden, kaksi tai kolme nykyisin samalla kohdalla olevaa opastinta ja niitä kutsutaan yhdistelmäopastimiksi. Uusien opastimien opasteiden kehittämisessä on kiinnitytetty erityistä huomiota siihen, että niihin ei liity hallitsemattomia riskejä uuden järjestelmän ollessa pitkään käytössä rinnakkain nykyisen opastinjärjestelmän kanssa. Vilkkuvat esiopastimet Opasteet ovat pitkälle samanlaisia nykyisten opasteiden kanssa. Pääopastimen opasteet ovat täysin samat, mutta esiopastimen opasteet esitetään vilkkuvilla valoilla. Vilkkuvien valojen tarkoituksena on mahdollistaa ennakkotiedon antavien opasteiden erottaminen muista opasteista jo kaukaa, vaikka opasteissa käytetään samoja värejä kuin junaliikenteen ajonsallivissa opasteissa. Uuden opastimen valoyksiköt on sijoitettu noin 2 metriä korkeaan kapeaan koteloon, joka on kiinnitetty 2,5 metriä korkeaan kaadettavaan mastoon. Tavoitteena on ollut, että opastin voidaan sijoittaa mahdollisimman kapeaan raideväliin opastimen tulematta kuitenkaan tarpeettoman korkealle. Opastin voidaan kuitenkin tarvittaessa ripustaa opastinulokkeeseen nykyisten opastimien tapaan. Opastimesta on suunniteltu myös matala versio sijoitettavaksi raideväliin, jossa aukean tilan ulottuma ei mahdollista kapean opastimen käyttämistä. Koska opastin sijoittuu matalalle ja sen valoyksiköt ovat lähellä toisiaan, on sen käyttö kaavailtu rajoitettavaksi vain vaihtotyön opasteille ja raiteille, joilla käytettään alhaista nopeutta. 10
Koekäytöt meneillään Uusien opastintyyppien koekäytöt ovat meneillään Naarajärvellä Palokintien tasoristeyksen läheisyydessä ja Vuosaaren satamaradan tunnelissa. Lisäksi Kirkniemen liikennepaikalla Hyvinkää-Hanko-rataosalla on kolme pelkästään pääopastimen toiminnoilla varustettua lähtöopastinta normaalikäytössä asetinlaitteen ohjaamina. Kehitystyö on nyt edennyt niin pitkälle, että opastimien käyttöönotto lähestyy Kehäradan valmistumisen myötä. Ennen Kehäradan liikenteen alkamista opastimia on tarkoitus testata nykyisiä testejä suuremmassa mittakaavassa kaupunkiradan raiteilla Käpylä-Pasila-välillä, jossa neljä nykyistä opastinta korvataan uusilla ja lisäksi asennetaan kaksi uutta opastinta. Käytettävistä opasteista järjestetään koulutus liikenneturvallisuushenkilöstölle junaturvallisuuskertauskoulutusten yhteydessä. Käpylä-Pasila-välillä tehtävän kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia uusien opastimien käyttämisestä vilkkaasti liikennöidyllä rataosuudella. Kokeilussa opastimia myös sijoitetaan ja käytetään uudella tavalla, jolla on tarkoitus lisätä kaupunkiradan häiriösietoisuutta ja kapasitettia poikkeustilanteissa. Opastimien sijoittelu ja toiminta mahdollistaa Pasilaa pohjoisesta lähestyvän junan ajaa huomattavasti nykyistä lähemmäs laituria odottamaan laiturin vapautumista. Käyttöön vähitellen Uusien opastimien käytön laajentuminen tapahtunee vähitellen turvalaitteiden uusimisen yhteydessä. Tavoitteena on, että käyttöönotto tapahtuu riittävän laaja alue kerrallaan järjestelmien kirjavuuden välttämiseksi. Kehäradan jälkeen uusia opastimia on suunniteltu otettavaksi käyttöön Kokkola-Ylivieska-rataosuuden kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä. Myös Helsinkiin suunnitellun Pisara-radan suunnitelmat perustuvat uusien kapeiden opastimien käyttöön. Testiopastin Naarajärvellä, Jyväskylä-Pieksämäkirataosalla. 11
Edunvalvontaa Seppo Juselius liittosihteeri seppo.juselius@rvlry.fi Uusin ilmiö on, että jopa liikenteenohjauksessa kärsitään vakavaa henkilöstöpulaa. Luottamusmiestoiminnasta ja henkilöstön riittävyydestä Luottamusmiesvalinnat ovat meneillään tätä kirjoittaessani, emmekä vielä tiedä kuinka paljon vaihtuvuutta luottamusmiehissä tapahtuu. Kiitän kaikkia niin entisiä, kuin tuleviakin luottamusmiehiä luottamusmiestoimintaan osallistumisesta. Jäsenistön ja liiton kannalta toimiva luottamusmiesjärjestelmä on erittäin tärkeä ja siihen on panostettava entistä enemmän. Meneillään oleva luottamusmieskausi oli erittäin poikkeuksellinen runsaine yt-neuvotteluineen ja VR:n muutosohjelman takia. Kärjistäen voisin sanoa, että muutosohjelman kautta VR:n nykyjohto sai koko VR:n henkilöstön ja toiminnan sekaisin. Muutos on tietenkin välttämätön, mutta toteutuksen aikataulu oli RVL:n mielestä aivan liian tiukka. No nyt mennään näin ja korjaillaan vahinkoja. Yleisin viesti VR:n eri työntekijäryhmiltä minulle on ollut, että henkilökuntaa on liian vähän, eikä töitä ehditä kunnolla tehdä. Uusin ilmiö on, että jopa liikenteenohjauksessa kärsitään vakavaa henkilöstöpulaa. Se saattaa johtaa pahimmillaan, varsinkin lomakautena, jopa liikenteen pysähtymiseen joillain rataosilla. Henkilökunta on kertonut VR:n johdolle huolensa työntekijöiden riittävyydestä hyvinkin voimallisesti, joten yllätys sen ei pitäisi olla. Odotankin nyt, että VR toimii pikaisesti tilanteen parantamiseksi, ettei se kuuluisa asiakaspalvelu kärsisi kohtuuttomasti. Tuleville uusille luottamusmiehille korostaisin luottamusmiestoimen ajankäytön suunnittelun tärkeyttä. Luottamusmiessopimuksessa on kerrottu, mitä tämä tarkoittaa. Seuraavana suorat lainaukset sopimuksesta: Luottamusmiehelle on annettava tilapäinen vapautus työtehtävistä paikallisia tarpeita tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehelle etukäteen sovittu vapautus työstä on merkittävä näkyviin työvuoroluetteloon. Työpaikoilla on huolehdittava riittävistä henkilöstöresursseita niin, että luottamusmiestehtävän hoitamista varten myönnettyjen vapautusten aikaiset tarpeelliset sijaisuudet tulevat asianmukaisesti hoidettua. Käytännön järjestelyitä on tarkasteltava paikallisesti kunkin työpaikan olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta, sekä välittömästi luottamusmiesten valinnan jälkeen, että luottamusmieskauden aikana. Jos ajankäytöstä ei päästä yksimielisyyteen esimiehen kanssa työpaikoilla, niin aluepääluottamusmies auttaa asiassa. Henkilöstön riittämättömyys on tuonut työpaikoilla myös ongelman lomien pitämisestä sekä ylitöiden tekemisestä. Lomat voidaan tietenkin pitää lomasuunnitelmien mukaan. Lomien muuttamisesta eri ajankohtaan on sovittu työehtosopimuksessa. Ylitöiden tekeminen on aina vapaaehtoista. Mukavaa kevättä ja työssä jaksamista. 12
Luottamuksella Henry Kulin Valtakunnallinen pääluottamusmies henry.kulin@vr.fi Luottamusmiestehtävä on vaativa ja edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja. Uusi kausi Uusi luottamusmieskausi alkaa 1.4.2012. Työpaikan luottamusmiehet ovat henkilöstön edustajia ja tällä joukkueella teemme yhteistyötä. Edustamme henkilöstöä suhteessa esimiehiin. Samoin viemme tietoa työyhteisöömme ja toimimme väärien tietojen ja huhujen torpedoimiseksi. Olemme Rautatievirkamiesliiton osaston edustajia työpaikoilla. Tehtävä on vaativa ja edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja jotta tehtävässä onnistuu. Luottamusmiehellä ei ole päätösvaltaa asioihin. Hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella otteella voi myös vaikuttaa. Meillä on neuvotteluoikeus ja sopimusoikeus. Trim -luvut VR:n henkilöstötutkimuksesta saadut luvut kertovat henkilöstön sitoutumisen asteesta yritykseen. Luvut ovat laskeneet muutosohjelman aikana ja niitä on työläs saada nousuun. VR: n johtoryhmään kutsuttiin ammattiliittojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet pohtimaan tilannetta. Tilaisuudessa divisioonajohtajat kävivät läpi omat kehittämiskohteensa, millä toimin he pyrkivät tilannetta parantamaan. Sen jälkeen käytiin keskustelu hyvien käytäntöjen kautta. Liittomme puheenjohtaja oli kerännyt järjestöaktiivien näkemyksiä, miten asiat tulisi muuttaa. Toimme myös esille menettelyjä, joita aikaisemmin saneerauksessa käytettiin. Pari vuottahan on nyt käytetty pörssiyhtiöiden menettelyä. Se on helpoin tie potkia henkilöstöä ulos. Rautateille se ei sovi. Kevääseen mennessä työpaikoilla käydään kehityskeskustelut, joissa pohditaan yhdessä, miten asioita voidaan parantaa. Niitä käsitellään uudestaan kevään aikana johtoryhmässä. Otteita työsopimuslaista 7 a (4.3.2011/197) Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. 13
Susanna Salmivaaran mielestä stressimittari oli kevyt ja helppo käyttää: - Ainoastaan anturalätkien liimainen pinta aiheutti hieman allergisia reaktioita. Tampereen palveluneuvojien stressiä mitataan Teksti Soile Olmari Kuvat Taina Hokkanen Tampereen aseman lipunmyynnissä pilotoidaan VR:n hyvinvointihanketta, jonka tavoitteena on selvittää palveluneuvojien työkuormitusta, stressin ja palautumisen sekä liikunnan suhdetta. Hankkeeseen osallistuu noin 25 työntekijää. Työyhteisön tilaa ja työkuormituksen, stressin määrää on selvitetty Koskiklinikan Työterveyspalvelun kolmen vuorokauden Firstbeat -mittauksella. Hankkeeseen sisältyy myös palveluneuvojille tehty lyhyt nimetön kysely, jonka tavoitteena on selvittää työyhteisön kuormitustekijöitä ja ilmapiiriä. Tulosten perusteella tuetaan työhyvinvointia työterveyspsykologin ohjaamissa ryhmätilaisuuksissa. Ryhmissä puretaan myös hankalia asiakaspalvelutilanteita. Hyvinvointikartoituksen avulla saadaan tietoa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko uni laadullisesti hyvää ja palauttavaa? Mikä saa aikaan stressiä? Onko päivän aikana terveyttä tai kuntoa edistävää liikuntaa? Löytyykö työssä ja vapaa-ajalla palauttavia jaksoja? Mittausten pohjalta työntekijä saa toimenpidesuosituksia hyvinvointinsa tukemiseksi erityisesti palautumisen/stressinhallinnan ja liikunnan osalta. Selvitysten perusteella haetaan keinoja, voimavaroja, joilla palveluneuvoja ja työyhteisö selviää entistä paremmin työn haasteista. Konser- 14
Irma Laukkanen ja Taina Hokkanen osallistuvat Tampereen palveluneuvojien työkuormitusta tutkivaan hankkeeseen. Taina on myös hankkeen seurantaryhmän jäsen. Painetta esiintyy töissä, jos henkilökunta on alimitoitettu ja syntyy ruuhkia. nitason tavoitteena on löytää keino tukea työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointia. Omatoimista mittausta Firsbeat -mittaus on toteutettu ns. Bodyguard -mittarilla tammi-helmikuun aikana. Bodyguard -mittarin avulla tallennetaan syketietoja kolmen vuorokauden ajan. Sykeanalyysin avulla saadaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon toiminnasta. Jokainen palveluneuvoja on hoitanut mittauksen omaan tahtiinsa käyttämällä mittaria yhtäjaksoisesti kahden työpäivän ja yhden vapaapäivän ajan. Tulosten purku on alkanut tämän kuun puolessa välissä. Kaikille halukkaille annetaan yksilöllinen palaute. Hanketta seuraa ryhmä, jossa henkilöstön edustajina ovat RVL:n Länsi-Suomen aluepääluottamusmies Erkki Hokkanen, alueen matkustajaliikenteen luottamusmies Ari Jokela sekä työsuojeluvaltuutettu Taina Hokkanen. Mittari kevyt ja helppo käyttää - Odotan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia stressimittari antaa hyvinvoinnistani ja kuinka voisin hyödyntää niitä jatkossa, toteaa palveluneuvoja Susanna Salmivaara. Työnsä hyvinä puolina Susanna pitää mukavia kollegoita ja vaihtelevia työpäivä. Haasteita työhön tuovat erilaisten asiak kaiden kohtaamiset: - Myös uudistunut myyntijärjestelmä Teema on tuonut oman lisänsä. Irma Laukkasen mielestä palveluneuvojan työssä parasta ovat erilaiset päivät: - Tärkein haaste on asiakkaat ja heidän ennalta-arvaamattomat tarpeensa. Haasteellista on myös pysyä muutoksessa mukana ja antaa itsensä ymmärtää, että kiskoilla pysytään ja suunta on oikea. Kumpikaan haastatelluista tuskin huomasi stressimittarin olemassaoloa: - Se on pieni tarrakiinnitteinen kapistus. Yöt nukuin kuin tukki, stressiä mittari ei aiheuttanut, Irma toteaa. Työvuorot työntekijöitä huomioiviksi Susanna tuli VR:lle myyntivirkailijaksi neljä vuotta sitten. Syksyllä 2011 työnimike muuttui palveluneuvojaksi. Hän on työskennellyt koko ajan Tampereen lipputoimistossa. Irman pesti alkoi toukokuussa 1974: - Onneksi näihin työvuosiin sisältyy 11 vuoden työrupeama Kajaanin asemalla. Sieltä sain uutta näkökulmaa ja huomasin, että tapahtuu sitä muuallakin. Muistelen työvuosiani Kajaanissa lämmöllä. Palasin takaisin kotikonnuille omasta tahdostani ja työyhteisööni olen tyytyväinen. - Painetta esiintyy töissä, jos henkilökunta on alimitoitettu ja syntyy ruuhkia. Palveluneuvojan roolia on joskus vaikea toteuttaa. Työvuorot ovat välillä liian pitkiä, jolloin syntyy pakkotahtisuutta eikä hymy tule niin herkästi. Silloin ilo on seis, Irma toteaa. Hän rentoutuu uimalla ja saunomalla: - Työnantajan tarjoamat uintikortit ovat hyvä lisä. Lisäksi sauvakävelen raittiissa ilmassa, teen käsitöitä ja luen kirjoja. Huumori auttaa usein. Susanna puolestaan toteaa, että hektinen työrytmi vaatii sopeutumista ja vapaa-ajalla luovia harrastuksia, esimerkiksi kodin sisustamista ja kukkien hoivaamisesta: - Matkustan myös mielelläni erilaisiin kohteisiin. Hän toivoo työnantajan omalta osaltaan helpottavan taakkaa mitoittamalla työvuorot vastaamaan todellista tarvetta: - Työvuoroja voisi suunnitella myös enemmän työntekijöitä huomioiviksi. 15
Uusin työasuin VR:n 150-vuotisjuhlavuoteen Teksti ja kuvat Soile Olmari Kolmen vuoden työrupeaman tuloksena noin 3 000 VR:n henkilöstöön kuuluvaa pukeutuu päivittäin uusiin työasuihin. Työasuja uudistava työryhmä asetettiin helmikuussa 2008. Palveluneuvojan, veturinkuljettajan ja konduktöörin ilmeistä voisi päätellä, että uudet asut miellyttävät. 16
Palveluneuvojana Helsingissä työskentelevä Pauliina Pulliainen pitää tosi paljon uusista työasuista: - Pidän etenkin väreistä ja housut ovat hyvän malliset. Entisiin verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Uudet vaatteet ovat istuvampia. Tikkurilassa työskentelevä Mikael Brander ei vaihtaisi palveluneuvojan uutta työasua entiseen. RVL:stä työryhmään osallistuivat muun muassa Etelä-Suomen alueen pääluottamusmies Marja Ahokas ja järjestösihteeri Soile Olmari. Työryhmä oli yhteinen junahenkilökunnan kanssa. Edellisen kerran työasuja uudistettiin 1990-luvulla. Alusta asti junahenkilöstön ja palveluneuvojien edustajat painottivat määrätietoisesti sekä mallien että materiaalien sopivuutta kuhunkin työtehtävään. Palveluneuvojien näkemyksiä kysyttiin erikseen ja terveiset vietiin työryhmään. Toiveina esitettiin esimerkiksi silittämättä siistit asut, paitoihin pehmeämpää ei niin helposti rypistyvää kangasta, istumatyöläiselle sopiva takki, suorat perushousut joustavasta ja hengittävästä kankaasta sekä hame ilman taskuja ja ryppyjä. Naisten mielestä kuminauhavyötärö toimii parhaiten istumatyöläisellä ja eri kilojen omistajilla. Värin haluttiin olevan muu kuin tummansininen. Lisäksi korostettiin, että kaikkia perusmalleja on oltava aivan pienille ja hoikille sekä vähän isommillekin. Muotoilija Kirsimari Kärkkäinen suunnitteli työvaatteista käytännöllisen kokonaisuuden, jonka eri osia voi käyttää yhtenäisinä asuina. Käyttäjäryhmien eri tarpeet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Vaatteille on tehty myös likaa hylkivä nanokäsittely. Varmasti jokaiselle vaatteiden käyttäjälle muodostuu oma näkemyksensä niiden toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Ainakaan se ennakkopelko ei toteutunut, että vaatteissa olisi liikaa VR:n vihreää. Lehtileikkeitä VR 150 vuotta Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Vuonna 1909 tammikuun lopussa Järnvägsmannabladet -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa esitetään oikeutta ohuemman virkapuvun käyttöön kesäkuuman aikana. 17
Pieksämäen karpaasit Jouko Hänninen, Pasi Puranen ja Harri Lindblom uskaltautuivat Särkisen jäälle. Hiihtämässäkin miehet kävivät yli 30 asteen pakkasella t osin hiihtoputkessa, jossa oli vain pikku pakkanen. Pakkaspäivät Vuokatissa Kuvat Kaija Kajosmäki ja Aimo Nykänen Lähes 35 asteen pakkanen ei haitannut RVL:n talvipäivien 90:ää osallistujaa, kun he viettivät riemukkaita hetkiä Vuokatissa 3. 5.2. Jääkolkan voittoisa joukkue Marjatta Karhu, Reijo Asikainen, Marita Häyhänen ja Helena Korpela. Pakkasta kisan aikana oli 26 astetta. Urheat ulkoilijat heittivät jääkolkkaa ja sivakoijatkin hiihtivät tosin hiihtoputkessa. Ohjelmassa ollut SkiFox pujottelukisa vaihdettiin jousiammuntaan sisätiloissa. Keilailu oli päivien ainoa virallinen kilpailulaji, jossa oli ennätysosanotto, 54 keilaajaa. Ylivoimaiseen voittoon keilasi Paavo Häkli, jonka kolmen sarjan yhteistulos oli 755. Yhdessä sarjassa hänellä oli tosi lähellä jopa maaginen tulos 300. Toiseksi tuli Pekka Kivioja 545 ja kolmanneksi Jouko Hänninen 498. Naisten kärkikolmikko oli Anja Kaija 389, Marjo Siren 357 ja Laila Väyrynen 356. 18 Paavo Häklin voittoisat keilasarjat. Merkintä X tarkoittaa kaatoa ja niitä on paljon.
Jousiammunta aloitettiin kuivaharjoittelulla eli opeteltiin oikea ampuma-asento ilman välineitä. Etualalla Laila Väyrynen. Opettajana toimi Jyrki Makkonen (selin). Jousta virittämässä Laina Kemppainen, takana Marjo Siren ja Anja Kaija. Laila Väyrynen sijoittui keilailukisan naisten sarjassa kolmanneksi kakkostila jäi vain pisteen päähän. Onnitteluhalauksen antaa Riikka Kulju. Sakari Meripaasi sijoittui kovatasoisessa miesten keilailukisassa neljänneksi. Teijo Rantanen ja Lasse Teerimäki odottivat voitonvarmoina keilailukisan alkua. 19
VR:n Logistiikkadivisioonassa muutetaan toimintatapoja Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja VR-Yhtymä Viime kuukaudet ovat olleet VR Groupin Logistiikkadivisioonan johtajalle Rolf Janssonille silmiä avaavaa aikaa: - Olen viettänyt kahdesta kolmeen työpäivää kuukaudessa eri toimipisteillä ja olen saanut huomattavasti paremman tuntuman ihmisiin ja heidän ajatuksiinsa. Jansson arvostaa henkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja: - Keskusteluissa henkilöstöltä on kysytty muun muassa, mitä pitäisi tehdä, että henkilöstön sitoutumista saataisiin kehitettyä. Yksi vastaus on ollut, että esimiestyötä on vahvistettava. - Lisäksi palautetta on tullut uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyen. On varmistettava, että teknologiat toimivat kunnolla. Uusia teknologioita ei saa siis ottaa käyttöön liian nopeasti eikä liian monta uudistusta kerralla. Jansson kokee saaneensa aitoa ja rehellistä palautetta: - On kaiken kaikkiaan tutkittava, miten asioita tehdään järkevämmin. Palautetta otetaan huomioon esimerkiksi Rautatielogistiikan muutoksessa. Ensin on parempi arvioida, mikä toimii. Sen jälkeen hanke pilotoidaan ja kyseenalaistetaan sen toimivuus. Jansson on yllättynyt kentällä käydystä positiivisesta ja rakentavasta keskustelusta: - Aiomme tavata ihmisiä vielä enemmän ja esimerkiksi nyt muutaman päivän päästä käymme Tampereella tapaamassa Rautatielogistiikassa, Kappaletavaralogistiikassa ja Massatavaralogistiikassa työskenteleviä. Organisaatiomuutoksella selkeytetään rooleja Logistiikkadivisioona on VR:n muutosohjelmassa mukana siinä kuin muutkin divisioonat ja viimeisin yt-neuvottelu alkoi Rautatielogistiikassa 14.2. Näissä neuvotteluissa käsitellään Rautatielogistiikan organisaatiorakenteen muutosten vaikutuksia nykyiseen organisaatioon ja henkilöstöön. - Organisaatiota koskevat yt-neuvottelut tähtäävät siihen, että organisaatioon saadaan hyvin selkeät roolit. Jokaisen on tiedettävä, mitä tekee ja mitä häneltä odotetaan. Esimiestyötä pitää vahvistaa ja varata siihen riittävästi aikaa. Työtä on mahdotonta tehdä, jos on liian monta alaisuutta. Raakapuun purkua vaunuista Olemme markkinoilla ainutlaatuinen toimija siinä, että käytettävissämme on sekä rautatie- että maantiekuljetukset. 20