HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN TAMMIKUU 2014

2 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO / ESIPUHE.... 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1. Sijainti kaupunkirakenteessa...4 2.2. Rakennettu ympäristö....4 2.3. Palvelut...4 2.4. Maaperä ja rakennettavuus....4 2.5. Maisema ja luonto...4 2.6. Hannusjärven valuma-alue...7 2.7. Maanomistus...7 2.8. Liikenteen nykytila ja ennuste....7 2.9. Suunnittelutilanne....8 3. TYÖN TAVOITTEET...12 4. TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT....13 4.1. Vaihtoehtojen vertailu...15 5. SUUNNITELMA...19 5.1. Johtopäätökset...19 5.3. Korttelialueet....21 5.4. Liikenne...24 5.5. Virkistyskäytön kehittäminen...25 5.6. Selvitysalueen rakennettavuus...26 5.7. Hulevesien hallinta...27 5.8. Rakentamisen vaiheistus...27 6. VAIKUTUKSET...28 6.1. Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset...28 6.2. Maisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset....28 6.3. Talouteen kohdistuvat vaikutukset...28 6.4. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuva vaikutukset...28 6.5. Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset....29 6.6. Suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset...29 7. JATKOTOIMENPITEET JA SUOSITUKSET...30 8. LÄHDELUETTELO...30

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 3 1. JOHDANTO / ESIPUHE Tämä työ on osa Kaitaa Iivisniemen osayleiskaavan valmistelua. Sen perusolettamana on Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen ja Kaitaan metroaseman toteutuminen. Osayleiskaavan tavoitteista Espoon kaupunginhallitus on päättänyt: 1. Kaitaa Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2. Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3. Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4. Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ohjaa tiivistämään nykyistä yhdyskuntarakennetta metropolimaakunnan alueella. Tuleva kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan 430 000 nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajojen uusien alueiden käyttöönottoa asuntorakentamiseen. Selvitysalueena olevan Hannusjärven ja Hannusmetsän alueelle on määrä sijoittaa metroasemaan tukeutuva palvelutasoltaan monipuolinen asuin- ja työpaikka-alue, johon rakennetaan asuntoja tuhansille uusille asukkaille. Alustavana tavoitemääränä on ollut 3 500 4 500 uutta asukasta, eli selvitysalue on merkittävin osayleiskaava-alueen uuden rakentamispotentiaalin kannalta. Selvitys- ja suunnittelutyön tarkoituksena on ollut kartoittaa vaihtoehtojen kautta alueelle sopivinta maankäyttöratkaisua huomioiden luonto- ja virkistysarvot. Myös Hannusjärven alueen virkistyskäytön kehittämistä on tutkittu. Alueen liikenneverkko ja -järjestelyt tutkittiin. Lisäksi selvitettiin alueen maaperä ja rakennettavuus. Hannusjärven osalta on laadittu erillinen hulevesiselvitys ja tarvittavat toimenpide-esitykset, joilla järven tila on mahdollista uuden rakentamisen myötä säilyttää vähintään ennallaan. Esitetyssä maankäyttösuunnitelmassa selvitysalueelle sijoittuu n. 4 500 uutta asukasta. Asukasmäärä edistää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Uuden rakentamisen pääpaino on asemaa lähinnä olevilla alueilla sekä Bondaksenmäen ympäristössä. Asukasmäärä edellyttää kerrostalovaltaista rakentamista riittävien virkistysalueiden ja luonnonarvojen säilyttämiseksi. Lyhyet etäisyydet asemalle edistävät jalankulkua ja pyöräilyä paikallisina kulkutapoina. Hannusjärven ja Hannusmetsän ympäristö muodostavat jatkossakin keskeisimmän virkistysalueen. Virkistysalueet palvelevat myös jatkossa pääasiallisesti paikallisia, nykyisiä ja uusia asukkaita. Hulevesiselvityksen perusteella uusi asuinrakentaminen on toteutettavissa Hannusjärven vedenlaatua heikentämättä. Ilman hoitotoimenpiteitä järven nykyinen rehevä tila heikkenee entisestään, riippumatta lisärakentamisesta. Espoon kaupungin asettamaan selvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Anu Ylitalo, Vuokko Rouhiainen (21.10.2013 saakka), Jussi Eerolainen, Hilkka Julkunen, Ritva Helminen-Halkola, Matti Kaurila ja Salla Karvinen; Helsingin kaupungilta Peter Haaparinne, Ilkka Aaltonen ja Merja Tapalinen; Espoon Seurakuntayhtymältä Juhani Kulo ja Jorma Jussilainen. Kuva 1. Alueelle on tyypillistä avokalliolaet ja havupuusto. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy vastasivat laadituista suunnitelmista ja selvityksistä. Konsultin projektipäällikkönä ja maankäytönsuunnittelun vastaavana toimi arkkitehti SAFA Mikko Rusanen. Työryhmään kuuluivat: maankäyttö: Mikko Rusanen, Hannes Häkkinen ja Jari Mäkynen maisema ja luonto: Riina Känkänen, Marko Ahola ja Ulla Loukkaanhuhta vaikutusten arviointi: Jari Mäkynen, Heikki Surakka ja Jari Mannila liikenne: Jukka Räsänen, Mari Kinttula ja Marjut Viljanen rakennettavuus: Outi Kettunen hulevedet ja vesistövaikutukset (erillinen raportti): Hanna-Leena Ventin, Kari Koivisto, Anna Hakala ja Sanna Sopanen.

4 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Sijainti kaupunkirakenteessa Selvitysalue on osa Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava-aluetta. Alue sijoittuu Länsiväylältä nähden Finnoonsolmun ja Martinsillan liittymän välille. Alue rajautuu etelässä Kaitaantiehen ja Hannuksentiehen. Hannusjärven etelärantaan rajoittuvat pientalokiinteistöt kuuluvat alueeseen. Pohjoisessa rajana on Länsiväylä. Lännessä alue rajautuu Hannuntien nykyisiin pientalokiinteistöihin ja idässä Hannuksenpellon asemakaavoitettavaan työpaikka-alueeseen. Selvitysalueen eteläpuolella on nykyinen Iivisniemen keskus. Finnoon tulevaan keskustaan selvitysalueen keskeltä on matkaa n.1,2 km. Merenrantaan selvitysalueen eteläreunasta on etäisyyttä n. 1,4 km. 2.2. Rakennettu ympäristö Suuri osa selvitysalueesta on säilynyt pitkään rakentumattomana metsämaana haastavien maastonmuotojensa vuoksi. Alueen itäreunalla sijaitsevan Djupsundsbäckenin matalat rantavyöhykkeet ovat olleet viereisen Mårtensbyn tilojen viljelymaana viimeistään 1800-luvulta lähtien, todennäköisesti jo aiemmin. Hannusjärven ympäristön maankäyttö on peräisin 1930-luvulla laaditusta palstajaosta, jolloin järven rannalle ja rannan tuntumaan lohkottiin rakennuspaikkoja huvilarakennuksille. Kesällä 2013 selvitysalueella asui 204 ihmistä. Asuinalueet ovat löyhästi rakennettuja omakotitaloalueita, jotka sijaitsevat Hannusjärventien, Hannusrannan, Hannusmetsän sekä Kielotien varressa. Suurin osa asuinrakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Alkuperäisistä huvila- ja niiden talousrakennuksista on jäljellä muutamia. Selvitysalueen itälaidassa sijaitseva Hannuksenpellon teollisuusalue on rakennettu 1980 jälkeen. Alueen rakennukset ovat pääosin 1-2 kerroksisia teollisuusrakennuksia, joissa toimii mm. autokorjaamoja sekä katsastusasemia. 2.3. Palvelut Selvitysalueella ei ole rakennettuja palveluja. Hannusjärven länsirannalla on uimapaikka ja Hannusmetsässä luontopolku, mutta ne eivät ole kaupungin ylläpitämiä. Kaitaantien varressa (Iivisniemen puolella) sijaitsee kierrätyspiste. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen pienehkössä Iivisniemen ostoskeskuksessa. Selvitysalueen ulkopuolella sijaitsevat Kaitaan koulu ja lukio (0,7 km) sekä suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit, etelämpänä sijaitsee Iivisniemen koulu (1,1 km) ja päiväkoti. 2.4. Maaperä ja rakennettavuus Selvitysaluetta hallitsevat Martinmäen ja Bondaksenmäen kalliolaet ja jyrkät rinteet sekä niiden väliin jäävät polveilevat metsäalueet. Näillä alueilla maaperä on moreenia ja kalliota eli pääosin helposti ja normaalisti rakennettavaa. Haasteen rakennettavuudelle asettavat jyrkkäpiirteiset kallioalueet, jotka ovat vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavia. Hannusjärven rannan läheisyydessä sekä Djubsundsbäckenin rannoilla on savikkoalueita jotka edellyttävät rakennuksilta paaluperustuksia ja katualueilta pohjavahvistusta. 2.5. Maisema ja luonto Hannusmetsä on Etelä-Espoon metsäisimpiä alueita. Vanha talousmetsäalue muodostaa yhtenäisen ja laajahkon kokonaisuuden, joka toimii kaupunkirakenteen keuhkoina ja alueen asukkaiden lähivirkistysmetsänä. Oheinen maisemarakenne ja arvot -kartta kuvaa selvitysalueen maiseman nykytilaa sekä virkistyskäyttöön ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Maisemallisesti suurin osa alueesta on metsäistä ja tilallisesti sulkeutunutta selännettä. Kallioperä näkyy maisemarakenteessa avokallioina selänteiden lakialueilla. Kallioperän ruhjevyöhykkeissä järvialtaan, Djupsundsbäckenin ja Länsiväylän ympäristössä on myös alavia laaksoalueita, jotka ovat metsittyvää niittyä tai metsää. Avokallioiden yhteydessä on puoliavoimia maisematiloja, joiden yhteydessä avautuu lyhyitä sisäisiä näkymiä. Kaukonäkymiä selänteen lakialueilta ei avaudu. Alueen eteläosissa on miljööltään vaihtelevaa rakennettua ympäristöä, joka on tilallisesti pääosin puoliavointa. Rakennetussa ympäristössä sisäisiä näkymiä syntyy lähinnä suorien katulinjausten yhteydessä ja järven rantareunavyöhykkeellä. Nämä avointa maisematilaa rajaavat reunavyöhykkeet ovat maisemakuvallisesti herkimpiä muutoksille. Alueen korkeimmat kohdat ovat Martinmäki (40 mpy) ja Bondaksenmäki (35 mpy), jotka ovat maisemakuvassa erottuvia paikallisia maamerkkejä. Alueen jyrkimmät rinteet sijaitsevat näillä kahdella mäellä. Hannusmetsässä on myös geologisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten Litorinameren aikainen pirunpelto, kallioseinämiä ja siirtolohkareita, joista Hannuksen rapakivilohkare on määritelty paikallisesti arvokkaaksi ja sen maisema-arvo merkittäväksi. Kuva 2. Suunnittelu ja selvitysalueen sekä osayleiskaava-alueen rajaus (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 5 Kuva 3. Maiseman rakenne ja arvot.

6 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Alue toimii myös liito-oravan elinympäristönä. Valtaosa Hannusmetsästä on liito-oravalle hyvin soveltuvaa kuusivaltaista metsää. Luontoselvityksen yhteydessä maastokäynnillä löydettiin alueelta runsaasti käytössä olleita kolohaapoja ja radiopantatutkimuksissa alueelta saatiin pyydystettyä kolme liito-oravaa. Alueella on runsaasti liito-oravan tärkeitä ruokailualueita, joissa kasvaa ravinnoksi kelpaavia lehtipuita. Hannusmetsän kohdalla länsiväylän ylittävä ekologinen yhteys on luokiteltavissa yhtä arvokkaaksi kuin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat alueella. Selvitysalueen läpi kulkee tärkeitä, nykyisiä virkistysreittejä ja yleiskaavan mukaisia tavoitteellisia ja suuntaa antavia virkistysyhteyksiä. Asukkaiden nykyinen noin 3,5 kilometrin pituinen luontopolku ja yleinen uimalaituri kertoo siitä, että metsäistä aluetta käytetään ulkoiluun ja virkistykseen. Kuva 4. Arvokkaat ekologiset alueet ja yhteydet (Kaitaa Iivisniemi Osayleiskaavan Luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 2013). Alueen luontoarvot on selvitetty Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristötutkimus Yrjölä 2013). Selvityksen mukaan alueella tavataan hirvieläimiä, lepakoita, sekä linnuista mm. kanahaukka, silkkiuikku, kultarinta ja satakieli. Alueella on runsaasti kallioalueita ja metsälain mukaisia kohteita sekä LUMO kohteita, jotka yhdessä metsäalueen lahopuujatkumon kanssa muodostavat monimuotoisen luontokokonaisuuden. Kuva 5. Näkymä Hannusjärven länsiosasta kohti eteläpuolen rantaa

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 7 2.6. Hannusjärven valuma-alue Hannusjärvi on pienikokoinen ja matala, paikallisesti merkittävä, rehevöitynyt järvi. Järvessä on havaittu sinileväkukintoja, happiongelmia, ylitiheää kalastoa sekä runsaasti vesikasvillisuutta. Rehevyyttä ylläpitää voimakas sisäinen kuormitus. Hannusjärvellä toimii aktiivinen suojeluyhdistys, Hannusjärven suojelu ry. Hannusjärven valuma-alueeksi on määritelty 35,7 ha:n alue, joka sijaitsee lähes kokonaan selvitysalueella. Valuma-alueen maankäyttö on tällä hetkellä pääosin kallioista metsää tai löyhästi rakennettua omakotitaloaluetta. 2.7. Maanomistus Selvitysalueen maanomistajia ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Espoon seurakuntayhtymä sekä yksityiset kiinteistöjen omistajat. 2.8. Liikenteen nykytila ja ennuste Nykyiset autoliikennemäärät (KAVL 2012, Espoon kaupunki 2013) on esitetty kuvassa 7). Kaitaantien liikennemäärä, hieman yli 7000 autoa vuorokaudessa, ei ole erityisen korkea, mutta nykyinen geometria (leveys, mutkat, mäkisyys) ei mahdollista suurta kasvuakaan. Suomenojan eritasoliittymän ympäristössä liikenne jonoutuu herkästi aamu- ja iltahuipputuntien aikaan. Hulevesiä muodostuu Hannusjärven valuma-alueella merkittävimmässä määrin järven itä- ja eteläpuolisilla jo rakennetulla asuinalueella. Päällystetyiltä järven itäpuolisilta alueilta muodostuvat hulevedet johdetaan nykyisin sadevesiviemäreitä pitkin ojaan, josta ne johdetaan Hannusjärveen. Eteläisten osien tonteilta vedet laskevat järveen pintavaluntana eikä merkittäviä kokoojaojia ole (Ramboll Finland Oy 2013). Ilman hoitotoimenpiteitä järven nykyinen rehevä tila heikkenee entisestään, riippumatta lisärakentamisesta. Kuva 8. Nykyiset autoliikennemäärät (KAVL 2012, Espoon kaupunki 2013). Kuva 7. Maanomistuskartta. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemallin mukaan Kaitaantien liikennemäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä perustilanteessa lähes 2000 autolla vuorokaudessa. Kasvun taustalla on seudun yleinen liikenteen kasvu, Suomenlahdentien jatke sekä jo aiemmissa vaiheissa ennustettu suunnitellun metroaseman ympäristön maankäytön kasvu. Koska kaikki suunniteltu uusi maankäyttö sijoittuu metroaseman läheisyyteen ja aluetta palvelee myös useampia bussilinjoja, henkilöauton kulkutapaosuuden arvioidaan olevan korkeintaan 45 %. Kuva 6. Hannusjärven valuma-alueet Alueen saavutettavuus kevyen liikenteen reittejä pitkin on nykyisin hyvä. Selvitysalueen rajalla, Kaitaantien varressa kulkee polkupyöräilyn länsi-itä -suuntainen pääreitti. Selvitysalueen pohjoispuolella, Martinsillantien varressa kulkee myös samansuuntainen pääreitti reittejä yhdistää selvitysalueen halki kulkeva Kielotieltä lähtevä paikallinen pyörätie, johon liittyy Länsiväylän ja Martinsillantien ylittävät kevyen liikenteen sillat. Toinen Länsiväylän ylityspaikka sijaitsee suunnittelualueen luoteisnurkassa, Järvisillan ajoneuvosillalla. Hannusmetsän vaikeakulkuisessa metsässä on muutamia metsäpolkuja, jotka toimivat paikallisina virkistysreitteinä ja ovat paikoitellen vaativakulkuisia.

8 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 2.9. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tässä selvitystyössä tavoitteista korostuvat erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset joukkoliikenteen ja ilmastonmuutoksen hillinnän osalta: Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Kummassakaan maakuntakaavassa Hannusmetsää ei ole määritelty virkistys- tai luonnonsuojelualueeksi. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava (Ympäristöministeriö 2006) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (Ympäristöministeriö 2010) Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (Ympäristöministeriö 2012) Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Voimassaolevassa Uudenmaan maakuntakaavassa vuodelta 2006 Hannusjärven suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi. Ohjeellinen ratayhteys on piirretty kulkemaan Kaitaantien eteläpuolella. Vahvistamattomassa Uudenmaan 2.vaihemaakunta-kaavassa ratayhteys on muutettu liikennetunneliksi ja osa suunnittelualueesta on merkitty tiivistettäväksi alueeksi: Kuva 9. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava hyväksytty, mutta vahvistamatta (Uudenmaan liitto)

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 9 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaavassa Hannusjärven suunnittelualue on jätetty suurimmaksi osaksi valkoiselle pohjalle, joka tarkoittaa uutta tai olennaisesti muuttuvaa aluetta. Suunnittelualueen nykyiset rakennetut alueet on merkitty kehitettäviksi asuin- ja työpaikka-alueiksi. Edellä mainittujen ympärille ja yhteyteen on osoitettu uutta asunto- ja työpaikka-aluetta sekä keskustatoimintojen ja lähipalveluiden aluetta. Raideliikenteen asema on osoitettu Kaitaantien varteen Iivisniemen kohdalle. Nykyinen metsäalue on myös valkoisella pohjalla ja sillä on virkistysalueen merkintä, alueen poikki on osoitettu virkistysyhteyksiä. Suunnittelualueen luoteiskolkkaan on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Asemakaava Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Kaavoitetut alueet ovat AO- (erillisten enintään 2-asuntoisten pientalojen korttelialue) tai AOR-merkinnällä (erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialue) varustettuja pientaloalueita tai TY-merkinnällä (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue) varustettuja teollisuusalueita. Väliin jäävät puistoalueet ovat varustettu merkinnällä PL (luonnonmukaisen hoidettava puistoalue). Kaavassa on myös kaksi yleisten rakennusten korttelialuetta. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen on luonnosvaiheessa, kaava-alue on esitetty kuvassa 2 sivulla 2. Kaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan tavoitteet 25.3.2013. Syksyllä 2013 on valmistunut osayleiskaavan luontoselvitykset ja maisema-analyysi. Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma on valmis Espoon valtuusto hyväksyi 11.6.2012 hankesuunnitelman Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Kaitaan aseman pääsisäänkäynti on sijoitettu alustavissa maankäyttösuunnitelmissa (viitataan raporttiin Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu - Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen 2012) Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen suunniteltuun kortteliin. Länsipään sisäänkäynti sijoittuu nykyiselle kalliometsäalueelle Hannuskalliolle, johon alustavissa maankäyttösuunnitelmissa on hahmoteltu lisärakentamista. Sisäänkäynti ja lippuhalli on integroitu uudisrakennukseen Hannustorin laidalle. Liityntäpysäköinti on huomioitu niin, että se olisi yhdistettävissä uudisrakentamiselle kaavaillun korttelin pysäköinnin kanssa. Kaikkiin pysäköintitiloihin on keskitetty ajoyhteys metron ajotunnelin kautta. Kuva 12. Kaitaan aseman hankesuunnitelma (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti 2012, Espoon kaupunki). Kuva 10. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta, paksulla mustalla viivalla havainnollistettu Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan alueen rajat (Espoon kaupunki, KSK). Kuva 11. Ote osayleiskaavasta (Espoon karttapalvelu).

10 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Finnoon alueen kaavoitus Finnooseen ja Kaitaa-Iivisniemeen asukasmäärän tavoitteena on n. 20 000 uutta asukasta, mutta muitakin asukasmääriä tutkitaan. Finnoon suunnittelutyö on käynnissä. Metrolinjan jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen on suunnitteilla, ja Finnoo olisi osuuden ensimmäinen asema. Finnoon tulevan metroaseman yhteyteen on määrä keskittää huomattava määrä palveluja. Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu -raportti Raportissa on esitetty vaihtoehtoja tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön rakentamisesta. Hannusjärven ja Hannusmetsän selvitysalue on pääosin rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Rakentamisen painopiste sijaitsee Djupsundsbäckenin varrella, jonne on esitetty tiivistä kaupunkirakentamista 102 000-125 000 k-m². Tiivistyvä Kaitaa - raportti Raportissa jatkaa Korkan ja Rantasen laatiman raportin pohjalta tutkielmaa Kaitaan tiivistämisestä. Hannusjärven suunnittelualueelle hahmotellaan lisärakentamista lähinnä Hannusjärven Itäpuolelle nykyisten pientalojen paikalle. Rakennuksista esitetään nurmikattoisia sekä pilareille rakennettavia. Kevyen liikenteen väylät olisivat laiturimaisia rakenteita. Näin vaikutettaisiin mahdollisimman vähän Hannusjärven hulevesitasapainoon. Kuva 13. Finnoon osayleiskaavan rajaus (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus). Selvitysalue rajautuu osayleiskaavan länsireunaan. Kuva 14. Ote raportista Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu (Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen 2012). Suunnitelmassa on osoitettu metroaseman sisäänkäynnit merkinnöillä M. Kuva 15. Ote raportista Tiivistyvä Kaitaa (Espoon kaupunki / KSK 2012).

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 11 Hannuksenpellon autokauppakeskittymä Hannuksenpelto II -asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle. Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin 5 044 k-m 2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin 63 256 k-m 2. Kaavan toteutuminen muuttaa Länsiväylän reunan kaava-alueen osalta tiiviisti rakennetuksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle Hannuksenpelto II kaavan hyväksymistä kokouksessaan 13.11.2013. Kuva 16. Viistokuva Hannuksenpellon kaavaluonnoksen havainnemateriaalista. Hannusjärven suunnittelualue vasemmalla ylhäällä. (Gullichsen & Vormala Arkkitehdit Ky 2013).

12 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 3. TYÖN TAVOITTEET Työ on osa Kaitaa Iivisniemi osayleiskaavan valmistelua. Suunnittelun lähtökohtana ovat Espoon kaupunginhallituksen (25.3.2013) Kaitaa Iivisniemi osayleiskaavatyölle asettamat tavoitteet: 1. Kaitaa Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. tentiaalin kannalta. Alueen virkistyskäyttöä kehitetään alueen monipuoliset luontoarvot ja ekologiset yhteystarpeet huomioiden. Erityistä painoarvoa laitetaan alueen hulevesiratkaisujen selvittämiseen. Tavoitteena on, että Hannusjärven veden laatu vähintään säilyy ennallaan maankäytön tiivistyessä. Maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa, niiden vaikutusten arvioinnissa ja vertailussa sekä lopullisen ehdotuksen laadinnassa on otettu huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ilmastostrategia sekä Espoon kaupungin strategiset tavoitteet. 2. Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3. Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4. Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, ohjaa tiivistämään nykyistä yhdyskuntarakennetta metropolimaakunnan alueella. Tuleva kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan 430 000 nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Alueen maankäytön tehostuminen perustuu Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti -yhteyden toteutumiseen, jolloin Kaitaa Iivisniemi -osayleiskaava-alueelle sijoittuu metroasema. Alueen tarkastelussa otetaan huomioon sen sijainti osana laajempaa Finnoo Kaitaa visiota. Samoin alue on osa Länsiväylän ja Länsimetron kehitettävää elinkeinovyöhykettä. Selvitysalueena olevan Hannusjärven ja Hannusmetsän alueelle on määrä sijoittaa metroasemaan tukeutuva, palvelutasoltaan monipuolinen asuinja työpaikka-alue. Alustavana tavoitteena on 3 500 4 500 uutta asukasta, eli selvitysalue on merkittävin osayleiskaava-alueen uuden rakentamispo- Kuva 17. Hannusjärvi kesällä 2013

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 13 4. TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Lähtöaineistojen selvittämisen ja niihin perehtymisen sekä maastokäyntien pohjalta laadittiin kolme vaihtoehtoista luonnosta selvitysalueen maankäytölle. Seuraavassa kuvataan vaihtoehtojen keskeiset periaatteet ja sisältö. Vaihtoehtoja verrattiin niin sanottuun 0-vaihtoehtoon, jossa Kaitaan metroasemaa ei toteutettaisi ja nykyinen maankäyttö kehittyisi voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Maankäyttöluonnos A Pientalovaltainen maankäyttöluonnos, jossa 3 500 asukasta ja 500 työpaikkaa. painopiste kerrostalovaltainen keskustatoimintoja sisällään pitävä alue Kielotien ja Hannusrannan pientaloalueiden väliin, pysäköinti 2-4 laitokseen ympäröiviä pientaloalueita tiivistetään ja uusia pientalokortteleita rakennetaan nykyisten ympärille, pysäköinti tonttikohtaisesti ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin Viheralue asutuksen ja länsiväylän väliin: elinympäristö ja kulkuväylä liito-oraville sekä suojavyöhyke asumiselle Virkistysaluekokonaisuus koostuu Martinmäen lakialueesta sekä Hannusjärven itä-, pohjois- ja länsirannoista, Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua. Kuva 18. Maankäyttövaihtoehto A - 3 500 uutta asukasta

14 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Maankäyttöluonnos B Erillisistä, viheralueiden jäsentämistä asuinalueista muodostuva maankäyttöluonnos, jossa 4 500 uutta asukasta ja 550 uutta työpaikkaa. Kaitaantien varteen rakennetaan tiivis, yhtenäinen ja kerrostalovaltainen asuinalue, tulevaa metroasemaa vastapäätä sijoitetaan keskustatoimintoja, pysäköinti keskitetysti maanpäällisiin laitoksiin Kielotien asuinalue säilyy ennallaan samoin Hannusjärven eteläranta, Hannusrannan pientaloalue muutetaan pitkällä aikavälillä kerrostalokortteleiksi tiiviin ydinalueen pohjois- ja itäpuolille rakennetaan erilliset, viheralueiden ympäröimät asuinkorttelit, joiden rakennukset kerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja, pysäköinti keskitetysti maanpäällisiin laitoksiin ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin, katua on mahdollista jatkaa myös Järvisillalle saakka Viheralueet muodostavat laajan kokonaisuuden: länsiväylän varressa leveä metsävyöhyke, Martinmäki sekä Hannusjärven pohjoisranta rauhoitetaan rakentamiselta Virkistysaluekokonaisuus kiertyy asuinalueiden ympärille laajana viheralueverkostona, Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua. Kuva 19. Maankäyttövaihtoehto B - 4 500 uutta asukasta

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 15 Maankäyttöluonnos C Tiiviin keskuksen muodostava maankäyttöluonnos, jossa 4 700 asukasta ja 650 uutta työpaikkaa. Kaitaantien pohjoispuolelle rakennetaan kerrostalovaltainen, tiivis ja yhtenäinen asuinalue, tulevaa metroasemaa vastapäätä sijoitetaan keskustatoimintoja, pysäköinti keskitetään maanalaisiin pysäköintilaitoksiin Kielotien asuinalue säilyy ennallaan samoin Hannusjärven eteläranta, Hannusrannan pientaloalue muutetaan pitkällä aikavälillä kerrostalokortteleiksi ajoneuvoliikenne Kaitaantieltä uusille asuinalueille ohjataan uuden liittymän kautta paikallista kokoojakatua pitkin rakentamisen ulkopuolella Länsiväylän varsi, Hannusmetsä sekä Martinmäki jätetään laajaksi, yhtenäiseksi viher- ja virkistysalueeksi Kaitaan metroasemalta avataan laadukas puistoakseli järvelle kevyen liikenteen yhteyksiä sekä hitaille että nopeille liikkumistavoille, Kaitaantiellä kaksi alikulkua. 4.1. Vaihtoehtojen vertailu Maankäyttöluonnokset sekä nollavaihtoehto vertailtiin keskenään mm. seuraavien näkökulmien mukaan: rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset maisemaan, luontoon, ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset talouteen kohdistuvat vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset haittojen minimointi ja vaikutusten lieventäminen Vaikutustenarviointitaulukko on esitetty kokonaisuudessaan seuraavilla sivuilla. Punainen väri esittää negatiivista vaikutusta ja vihreä positiivistä. Värin syvyys osoittaa vaikutuksen voimakkuuden. Kuva 20. Maankäyttövaihtoehto C - 4 700 uutta asukasta

16 HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Vaikutus VE 0 VE A VE B VE C Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenne Iivisniemen palvelukeskuksen kehittyminen pysähtyy vetovoiman kohdistuessa läheisten metroasemien alueille. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät. Palvelujen järjestäminen Liikenne ja kadut Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistäminen Kaupunkikuva Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö Energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen Alueen lähipalvelut säilyvät nykyisellään tai alkavat taantua. Lähipalvelut kehittyvät ensisijaisesti vetovoimaisemman Finnoon palvelukeskuksen yhteydessä. Pääosa asutuksesta sijoittuu Hannusjärventien, Hannusrannan ja Kielotien varsille. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy nykyisellään tai heikkenee hieman. Pyöräilyn reitistö kehittyy Kaitaantie Suomenlahdentien toteuttamisen myötä. Etäisyydet linjaliikenteen pysäkeille ovat alle 500 metriä. Alue säilyy metsän ja järven muodostamana luonnontilaisen omaisena alueena ja siihen lomittuvina pientaloalue laikkuina. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisema Hannusjärven pohjoinen rantaviiva säilyy luonnontilaisen kaltaisena. Järven pohjoispuolisella metsäalueella on vaihteleva korkokuva: tiheää metsää, joiden välissä kalliolaikkuja ja kosteita metsämaan painanteita. Hannusjärvi muodostaa alueen tärkeimmän avoimen maisematilan. Väljä pientalorakentaminen ei näy erityisen voimakkaasti järven länsi- tai eteläreunoilla. Maa- ja kallioperä, luonnonvarat Bondaksenmäen alueella on paikallisesti arvokkaita geologisia kohteita: rapakivilohkareet ja pirunpelto. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät, uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen. Vähäinen asukasmäärän kasvu ei täysin hyödynnä metroaseman tuomia mahdollisuuksia. Alueen lähipalvelut kehittyvät asukaspohjan vahvistuessa. Lähes puolet uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, pääosa uudesta asutuksesta kuitenkin alle 800 metrin säteelle. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää jossakin määrin henkilöautoliikenteen tarvetta. Pääosa Martinmäestä ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Metroasemaa lähimmät alueet muodostavat pientaloalueen, joka levittäytyy Bondaksenmäen ja Martinmetsän lakialueille. Pientaloalueen keskelle ytimeksi muodostuu uuteen katuun tukeutuva kerrostalojen vyöhyke. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy pääosin nykyisen kaltaisena. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä vaikuttaa rantaviivan nykyiseen luonnontilaiseen ilmeeseen. Lakialueille sijoittuva pientalorakentaminen muuttaa lakialueen silhuettia, mutta vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäisiä. Martinmäen länsirinteen täydennysrakentaminen ja uudet katuyhteydet vaativat louhintaa ja täyttöjä, mikä muuttaa kallion lakialueen ilmettä huomattavasti. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät osittain ja uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen ja Kaitaantiehen rajautuvaan C-kortteliin. Hannuksenpellon (kadun) länsipuolisen alueen muuttaminen asuinkerrostalojen alueeksi vaiheittain on haasteellista. Alueen lähipalvelut ja muut palvelut kehittyvät merkittävästi asukaspohjan vahvistuessa. Uuden kadun jatkaminen Järvisillalle avaisi uuden oikaisumahdollisuuden autoliikenteelle, mikä toisi mukanaan läpiajoliikenteen häiriöt uudelle asutukselle. Uusi kerrostalorakentaminen liitetään katuyhteydellä Kaitaantiehen. Yli puolet uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, kaikki uudesta asutuksesta kuitenkin alle 800 metrin säteelle. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta. Martinmäki ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Uudet kerrostalokorttelit muodostavat vyöhykkeen Bondaksenmäen ja Martinmetsän lakialueille. Hannusrannan pientalokorttelit muuttuvat kaupunkikeskustamaisiksi, tehokkaasti rakennetuiksi kerrostalokortteleiksi ja metrokeskus laajenee myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Uudet kerrostalot jatkavat mittakaavallisesti nykyistä Iivisniemen keskustan mittakaavaa. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa, rakentaminen on edullisempaa tiiviillä kerrostalokorttelialueilla. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy pääosin nykyisen kaltaisena, lukuun ottamatta idänpuoleista rantavyöhykettä, joka muuttuu tehokkaasti rakennetuksi urbaaniksi alueeksi. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä muuttaa rantaviivan nykyisen luonnontilaisen ilmeen. Lakialueille sijoittuva kerrostalorakentaminen muuttaa lakialueen silhuettia, mutta vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäisiä. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Asutuksen lisääminen mahdollistaa metroaseman toteuttamisen. Täydentyvä asutus mahdollistaa Iivisniemen paikalliskeskuksen palvelujen säilymisen ja kehittymisen. Hannuspellon alueen työpaikat säilyvät ja uusia, lähinnä palvelusektorin työpaikkoja syntyy metrokorttelin yhteyteen ja Kaitaantiehen rajautuvaan C-kortteliin. Alueen lähipalvelut ja muut palvelut kehittyvät merkittävästi asukaspohjan vahvistuessa. Uusi kerrostalorakentaminen liitetään katuyhteydellä Kaitaantiehen. Pääosa uusista asukkaista sijoittuu alle puolen kilometrin säteelle metroasemasta, kaikki uudesta asutuksesta kuitenkin alle 700 metrin säteelle. Marsbyntien sujuva linjaus palvelisi hyvin Hannuksenpellon uutta yritystoimintaa ja välittäisi Suomenlahdentien lisääntyvää liikennettä keventäen vähän Martinsillan liittymän kuormitusta. Metroaseman toteuttaminen parantaa alueen joukkoliikennettä. Alueen sisällä ei tule olemaan syöttöliikennettä metroasemalle. Pyöräilyn reitistö paranee toteutettaessa yhteys metroasemalta Järvisillalle sekä Kaitaantie Suomenlahdentie katuosuus. Hannusjärven länsirannalle toteutettava reitti luo uuden, kauniin jalankulkujakson. Vähentää merkittävästi henkilöautoliikenteen tarvetta. Martinmäki, Martinmetsä ja Länsiväylään rajautuva vyöhyke säilyvät järveen yhdistyvänä metsäalueena. Uudet kerrostalokorttelit muodostavat yhtenäisen alueen Bondaksenmäen lakialueelle. Hannusrannan pientalokorttelit muuttuvat kaupunkikeskustamaisiksi, tehokkaasti rakennetuiksi kerrostalokortteleiksi ja metrokeskus laajenee myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Uudet kerrostalot jatkavat mittakaavallisesti nykyistä Iivisniemen keskustan mittakaavaa. Ei vaikutuksia muinaisjäännöksiin tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Alueelle tulee kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Kalliomaasto edellyttää louhintoja kunnallistekniikan rakentamisessa, rakentaminen on edullisempaa tiiviillä kerrostalokorttelialueilla.. Maiseman yleisilme Hannusjärvellä säilyy nykyisen kaltaisena, lukuun ottamatta idänpuoleista rantavyöhykettä, joka muuttuu tehokkaasti rakennetuksi urbaaniksi alueeksi. Järven itäpuolen rakentaminen avaa näkymiä järven suuntaan, mikä muuttaa rantaviivan nykyisen luonnontilaisen ilmeen. Bondaksenmäen lakialueelle sijoittuva kerrostalorakentaminen muuttaa laen silhuettia. Vaikutukset kaukomaisemaan riippuvat mm. rakennusten kerrosluvusta. Rakentaminen (louhinta ja täytöt) vaikuttavat paikallisesti alueen luonnonvaroihin. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja muuttaa paikallisesti alueen maa- ja kallioperää. Mahdollinen kallioon louhittava pysäköintiluolasto säästää maa- ja kalliopintaa, vaikka louhinnan kokonaismäärä on suurempi.

HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN SEKÄ HANNUSMETSÄN RAKENTAMISEDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN 17 Vaikutus VE 0 VE A VE B VE C Vesistöt Suojelukohteet Elinympäristöt ja ekologiset yhteydet Talouteen kohdistuvat vaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Infran investoinnit Hannusjärven valuma-alue ja kuormitus säilyy nykyisellään. Järvi vaatii toistuvia kunnostustoimenpiteitä virkistysarvon ylläpitämiseksi. Ilman toimenpiteitä järvi rehevöityy. Alueella on useita liito-oravan ja lepakoiden elinympäristöjä, Espoon LUMO priorisoinnin kohteita sekä metsälain 10 mukaisia kohteita ja linnustolle tärkeitä alueita. Hannusjärvi ja sen pohjoispuolinen metsäalue muodostavat ympäröivän kaupunkirakenteen lomaan sijoittuvan selkeän ja laajahkon yhtenäisen kokonaisuuden. Alue on tärkeä osa Espoon laajempaa viherverkostoa. Länsiväylän varrella on vanhaa metsittynyttä peltoa. Tällä alueella ekologisten yhteyksien tärkeä rooli on eläinten turvallinen johdattaminen pois alueelta. Iivisniemessä elinkeinoelämän toimintaedellytykset kehittyvät heikommin kuin metroasemien lähialueilla. Palvelujen tarjonta ei monipuolistu heikon väestöpohjan vuoksi. Lähellä olevan kunnallistekniikan hyödyntämättä jättäminen ei ole kannattavaa. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi pohjaveden muodostumiseen Hannusjärven vesistöalueella. Luonnontilainen osuus valuma-alueesta vähenee merkittävästi, mikä ilman toimenpiteitä aiheuttaa merkittävää haittaa järven ekologialle. Väljä rakentaminen mahdollistaa luonnonmukaisten hulevesien hallintajärjestelmien toteuttamisen. Järjestelmien hajanaisuus lisää yksikkökustannusta. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen vaatii vaihtoehdoista eniten maa-alaa ja pienentää huomattavimmin nykyistä metsäaluetta pienemmiksi kuvioiksi. Rakennettavan alueen poikki ei ole osoitettu ekologista yhteyttä. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Nykyisten palveluiden säilymisen edellytykset parantuvat väestöpohjan vahvistuessa ja uusia palveluja voi kehittyä. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi pohjaveden muodostumiseen Hannusjärven vesistöalueella. Luonnontilainen osuus valuma-alueesta vähenee merkittävästi, mikä ilman toimenpiteitä aiheuttaa merkittävää haittaa järven ekologialle. Tiiviiden asuinkortteleiden toteuttaminen mahdollistaa tehokkaat keskitetyt hulevesien hallintaratkaisut. Tiiviimpi rakenne mahdollistaa pysäköinnin useassa tasossa, jolloin voidaan vähentää läpäisemättömän pinnan osuutta rakennetulla alueella. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen pirstoo luonnontilaista metsäaluetta. Rakentamisen lomaan jää ekologisia yhteyksiä. Yhteyksistä muodostaa kapeita viheryhteyksiä. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tiivis kerrostalovaltainen rakenne ja vahva väestöpohja mahdollistavat palvelujen kehittymisen monipuolistumisen. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja luonnontilaisiin valuma-alueisiin ovat vähäisemmät kuin ve A tai B. Hyvin tiiviin rakenteen vuoksi alueelta tulee varata tilaa myös hulevesien hallintaan. Hulevesien hallinta joudutaan toteuttamaan todennäköisesti maanalaisina rakenteina, mikä nostaa yksikkökustannuksia.. Pysäköinti joudutaan toteuttamaan useassa tasossa, mikä pienentää pinta-alan tarvetta. Mahdollisuus kallioluolaparkkiin, jolloin alueella voidaan säilyttää luonnonmukaista valuma-aluetta. Kallioluolan kuivatusvedet tulee johtaa hallitusti Hannusjärveen. Ei vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin, Espoon LUMO priorisoinnin kohteisiin tai luokan 2 lepakkoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä Metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, luokan 3 lepakkoalueisiin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin ja liito-oraville soveltuviin kulkureitteihin. Pyörätien toteuttaminen Martinmetsän ja Martinmäen väliseen solaan edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa määritetään liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeät säästettävät puuryhmät. Rakentaminen pienentää luonnontilaista metsäaluetta. Vaihtoehto säästää eniten yhtenäistä maa-alaa rakentamiselta. Metroaseman myötä lähikortteleissa elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tiivis kerrostalovaltainen rakenne ja vahva väestöpohja mahdollistavat palvelujen kehittymisen monipuolistumisen. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavassa on varaukset kahdelle kevyenliikenteen eritasolle Kaitaantiellä. Järvisillan kevyen liikenteen yhteyden parantaminen johtaa sillan leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Vähiten uusia asukkaita suhteessa tehtäviin katuverkon ja kunnallistekniikan investointeihin. Mahdollinen katuyhteyden avaaminen sekä kevyen liikenteen yhteyden parantaminen Järvisillalle johtavat sillan kustannuksiltaan merkittävään leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Järvisillan kevyen liikenteen yhteyden parantaminen johtaa sillan leventämistarpeeseen. Kaitaantien ja sen kevyenliikenteen eritasoratkaisujen kehittäminen. Eniten uusia asukkaita tiiviillä alueella, jolloin suhteessa vähiten investointitarvetta katuverkkoon ja kunnallistekniikkaan. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ihmisten elinolot ja terveys (melu, ilmanlaatu) Mäkialueet ja leveä metsävyöhyke torjuvat Länsiväylän ympäristöhaitat asuinkortteleiden alueilta. Uusista asumisen alueista osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle ja pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Uusista asumisen alueista vähäinen osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle tai pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Rakennusmassojen tyypeillä ja sijoittelulla voidaan osissa aluetta luoda melumuuria. Hannuksenpellon varteen sijoitettu asuntoalue on altis melulle. Täydennysrakentaminen ja pientaloalueen tiivistäminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Uusista asumisen alueista vähäinen osa sijoittuu Länsiväylän 55 db melualueelle tai pienilmastollisesti huonolle pohjoisrinteelle. Rakennusmassojen tyypeillä ja sijoittelulla voidaan osissa aluetta luoda melumuuria. Ilmasto Täydennysrakentamisen ja pientaloalueen tiivistämisen toteuttamatta jättäminen eivät tue ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Täydennysrakentaminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Täydennysrakentaminen ja pientaloalueen tiivistäminen metroaseman läheisyydessä sekä pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukevat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetta. Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Väestö Ei tue väestökasvun tavoitteita ja riittävän asuntotuotannon turvaamista. Asumismuotona painottunut yksipuolisesti pientaloasumiseen. Tukee jossakin määrin väestökasvun tavoitetta ja riittävän asuntotuotannon turvaamista. Tukee jossakin määrin henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Alue kehittyy yksipuolisesti pientaloasumiseen painottuneena. Tukee kohtuullisesti väestökasvun ja riittävän asuntotuotannon turvaamisen tavoitteita. Tukee merkittävästi henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Uusi kerrostalorakentaminen tasapainottaa alueen asumismuotojakautumaa. Viheryhteyden sijoittaminen Hannusrannan nykyisen asutuksen viereen helpottaa alueen vaiheittaista rakentamista. Tukee kohtuullisesti väestökasvun ja riittävän asuntotuotannon turvaamisen tavoitteita. Tukee erittäin merkittävästi henkilöautottomien talouksien palveluiden saavutettavuutta. Uusi kerrostalorakentaminen tasapainottaa alueen asumismuotojakautumaa.