2014 - Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehit tyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tulosta / ta Toimialan (TYT) toimintak ate ei heikkene vuoden 2 013 tasosta. Toimintakate on vähintään alku peräisen talousarvion mukaine n. Toimintakate. Toimialan toiminnan kust annustehokkuus ja vaikut tavuus paranee. PKS -yhteisöjen sekä me rkittävimpien konserniosa kkuusyhteisöjen ja sopim usyhtiöiden talouden ja to iminnan omistajaohjaus o n tehokasta muodostaen t oimivan kokonaisuuden. Tuottavuus paranee vähintään 1 % Espoon Asunnot Oy huolehtii om aisuuden arvon säilymisestä ja ke hittymisestä rahoittamalla perusparannukset o malla tulorahoituksellaan ja lainan otolla. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. As ukastyytyväisyys on vähintään vu oden 2013 tasolla ja asukaspalve lua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron rakenta minen etenee sopimusten ja suun nitelmien mukaisesti. Metron ja lii tyntäliikenteen käyttöön oton järje stelyt etenevät. Helsingin seudun liikenne-kuntay htymä (HSL) on tiivistänyt yhteisty ötä kaavoituksesta, maankäytöstä Tuottavuuden kas vu. Toteutuneet toime npiteet Toteutuneet toime npiteet Rakentamisen aik ataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen jä rjestelyjen etenem inen. Toimenpiteet yhtei styön tiivistämisek si ja investointiohj 1
Toimitilojen käyttö tehost uu ja niiden käyttökustan nukset pienenevät. Kaupungin omistamien kii nteistöjen korjausvelan ka ttaminen etenee suunnitel man mukaisesti. Toimialan matriisimaista t oimintatapaa vahvistetaa n johtamisessa ja ohjaam isessa. Johtaminen ja työhyvinvo inti paranevat. Tulosta / ta ja asumisesta vastaavien kaupun kien organisaatioiden kanssa. Tuottavuuden nousu vähintään 1, 5 % / vuosi. Helsingin seudun ympäristöpalvel ut -kuntayhtymä on tiivistänyt yhte istyötä kaupunkien organisaatioid en kanssa ja verkostojen laajennu s- ja saneerausinvestoinnit on sov itettu yhteen kaupungin investoint iohjelmien kanssa. Tuottavuuden nousu vähintään 1, 5 % / vuosi. Tilojen käyttökustannukset vähen evät. Siirrytään monituottajamallii n. Korjaukset tehdään tarvetta vasta avasti. Toimialan johtoryhmien, projektie n ja ohjausryhmien sovittaminen matriisimaiseksi toimintatavaksi e tenee. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo k asvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja o n enintään 11 päivää/henktyöv uosi. elmien yhteensopi vuus. Tuottavuus % / vu osi. Toimenpiteet yhtei styön tiivistämisek si ja investointiohj elmien yhteensopi vuus. Tuottavuus % / vu osi. Tilojen käyttö- ja e nergiakustannuks et. Palvelujen osto mo nituottajamallilla. Korjausvelan pien eneminen suunnite lmien mukaisesti. Johtamisjärjestelm ä ja päätöksenteko ovat sujuvaa. Työhyvinvointimat riisi. Terveysperusteisis ta poissaoloista ai heutuva kuorma p äivää per henkty övuosi. Terveysperusteisii n poissaoloihin ku uluvat palkalliset ja palkattomat sairau spoissaolot, kunto utustuki, työ- ja työ 2 Selvitetään yhteistyössä HS Y:n kanssa Kulmakorpi I:n a semakaava-alueen toteutta mista ekoteollisuuspuistoksi cleantech-yrityksille. Espoolaisen johtamisen (ES JO) toimenpiteet etenevät p rojektisuunnitelman mukais esti. Työhyvinvointimatriisin tieto ja ei ole saatavilla vuodelta 2014. Terveysperusteiset poissaol ojen aiheuttama kuorma (pv/ htv) lisääntyi tammi-kesäkuu ssakuussa vuoden 2013 tas osta, 11,1 pv/htv (8,5 pv/htv) Terveysperusteiset poissaol ot lisääntyivät tammi-kesäku u vuoden 2013 tasosta. Kaupsu 11,1 pv/htv (8,5 pv/ htv) Tilakustannuksia pienennet ään suunnittelutavoitteiden t arkentamisen avulla ja tilata rpeiden vaihtoehtoisia ratkai sumalleja hyödyntämällä. O hjataan käyttäjiä energiakus tannusten hallintaan.
Tulosta / ta matkatapaturmiin li ittyvät poissaolot. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus h enkstöstä lähenee. Maahanmuuttajataustaisten työnt ekijöiden osuus henkstöstä läh enee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöis tä % suhteessa os uuteen väestöstä %. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henk stöstä on n. 1 %. 3
2014 - Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelu t asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tu kevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyö ssä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä j a käyttöönotossa. Tulosta / ta Joukkoliikenteen palvelut aso säilyy hyvänä ja toim iva liityntäliikenne raidelii kenteen yhteydessä on k äytössä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osu us kasvaa ja palvelutaso on vähin tään edellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen toteutuksen suu nnittelu ja rakentaminen etenee. Kulkumuoto-osuu s, HSL:n palvelutaso n arviointimittarit, Liityntäliikenteen jä rjestelyt. Seurantatietoa ei vuoden 20 14 osalta ole saatavilla. HSL 2013 selvityksen muka an joukkoliikenteen kulkumu oto-osuus on 2008-2013 kas vanut Espoon ja Helsingin v älisillä matkoilla 7%. Espoossa tarjottavien joukko liikennepalvelujen määrä on edellisen vuoden tasolla. HSL käyttää joukkoliikentee n palvelutasomittareita, jouk koliikenteen saavutettavuust arkasteluja (SAVU) ja asuka styytyväisyystutkimusta. 201 2-2013 parhaimmilla I-III vyö hykkeillä asuvien espoolaist en määrä pieneni 7 000 asu kkaalla, eli tältä osin asetett u ta ei ole toteutunut. S AVU2014-tietoja ei vielä ole saatavilla. HSL Joukkoliikenteen asiak astutkimuksesta saatujen en nakkotietojen perusteella es poolaisten tyytyväisyys HSL 4 Seurantatietoa ei vuoden 20 14 osalta ole saatavilla. HSL 2013 selvityksen muka an joukkoliikenteen kulkumu oto-osuus on 2008-2013 kas vanut Espoon ja Helsingin v älisillä matkoilla 7%. Espoossa tarjottavien joukko liikennepalvelujen määrä on edellisen vuoden tasolla. HSL käyttää joukkoliikentee n palvelutasomittareita, jouk koliikenteen saavutettavuust arkasteluja (SAVU) ja asuka styytyväisyystutkimusta. 201 2-2013 parhaimmilla I-III vyö hykkeillä asuvien espoolaist en määrä pieneni 7 000 asu kkaalla, eli tältä osin asetett u ta ei ole toteutunut. S AVU2014-tietoja ei vielä ole saatavilla. HSL Joukkoliikenteen asiak astutkimuksesta saatujen en nakkotietojen perusteella es poolaisten tyytyväisyys HSL
Tulosta / ta joukkoliikenteeseen on kas vanut Länsimetron liityntälinjastos uunnitelman laatiminen eten joukkoliikenteeseen on kas vanut Länsimetron liityntälinjastos uunnitelman laatiminen eten ee Länsimetron aikataulussa ee Länsimetron aikataulussa. Liityntäpysäköintipaikkojen ja liityntälinjaston edellyttäm än katuinfran suunnittelu ja t oteutus etenee liityntäliikent een järjestelyjen osalta Läns imetron aikataulussa.. Liityntäpysäköintipaikkojen ja liityntälinjaston edellyttäm än katuinfran suunnittelu ja t oteutus etenee liityntäliikent een järjestelyjen osalta Läns imetron aikataulussa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiaka slähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyis yyttä ja turvallisuutta edis tetään yhteistyössä kunta laisten ja kumppaneiden kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut ova t toimivat, tehokkaat, terv eelliset ja turvalliset ja tuo tettu vastuullisesti asiakk aille. Hakemukset käsitellään luvatuss a ajassa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten vih eralueisiin ja kulkuväyliin on vähin tään edellisen mittauksen tasolla. Toimitilat tukevat palvelujen tu ottamista ja ne tuotetaan asiak aslähtöisesti ja kustannusteho kkaasti. Käsittelyaika Laaja asuinkuntain deksi, muut palveluiden l aatumittarit Kustannustehokku us Tilatehokkuus Kehitämme kaava- ja lupapr osesseja ja niiden seurantaa. Asemakaavaprosessin alku vaihetta tiivistettiin yhdistäm ällä OAS- ja valma-vaihe yh deksi. Myös lupaprosessin k ehittäminen on käynnissä. Kehitämme kaava- ja lupapr osesseja ja niiden seurantaa. Uusi OAS-Valma-menettel y otettiin käyttöön, joka tiivist ää oleellisesti asemakaavoit uksen alkuvaihetta. Lupapro sessin kehittäminen jatkuu y htenä KSK:n kärkikehitysha nkkeena. Lupaprosessin keh ittämiseen ja lupajonojen pur kamiseen on kohdennettu m yös konsulttiresursseja. Lisä ksi lupaprosessista on teetet ty best practices -selvitys. 5
2014 - Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metrop olialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenne yhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja ton ttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Tulosta / ta Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopi muksen asuntotuotantoa j a liikennettä koskevien ve lvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja k unnallistekniset valmiudet 2 50 0 asunnon vuosituotannolle. Kaavoituksen ja a suntotuotannon m äärä Huhtikuun loppuun menness ä KSL oli hyväksynyt tai hyv äksynyt KH:lle 26 140 k-m2 asuinkerroalaa, mutta loppu vuoden aikana tavoitteeseen päästään, koska käsittelyyn on tulossa suuria asuntokaa voja. KSL:n pitää saada asu inkerrosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) 350 000 k- m2 vuodessa. Kesäkuun 16. päivään menn essä KSL oli hyväksynyt tai hyväksynyt KH:lle 89 000 k- m2 asuinkerroalaa, mutta lo ppuvuoden aikana tavoittees een päästään, koska käsittel yyn on tulossa suuria asunto kaavoja. KSL:n pitää saada asuinkerrosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) 350 00 0 k-m2 vuodessa. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokra-asu ntotuotantoa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosi ttain keskimäärin 300 asuntoa. 20 % osuus Valtuustokauden a suntotuotannon m äärä. Kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2014 lisättiin asem akaavoja, jotta asemakaava varannon riittävyys voidaan taata pitkällä tähtäimellä. Ka avoitusohjelmaan 2014-201 7 tuotiin merkittäviä uusia ka avoituskohteita. Kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2014 lisättiin asem akaavoja, jotta asemakaava varannon riittävyys voidaan taata pitkällä tähtäimellä. Ka avoitusohjelmaan 2014-201 7 tuotiin merkittäviä uusia ka avoituskohteita. 6
Luodaan edellytykset Län simetron jatkeen ja kaupu nkiradan rakentamiselle. Varmistetaan suurten keh ittämisprojektien ja metro n asemanseutujen maank äytön tiivistäminen ja kau pungin investointien eten eminen. Rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä kuntalaisten kanssa eri konseptimallie n mukaisesti. Edistetään energiansääst ötavoitteita ja ympäristökr iteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä j a palvelutuotannossa. Tulosta / ta Varmistetaan Länsimetron, kaupu nkiradan ja T3 -alueen kehittämis en eteneminen. Metron asemaseutujen, Suurpello n, Espoon keskuksen, Finnoon ja Histan kehittäminen etenevät. Edistetään Palvelutori -konseptin toteutumista. Kehitetään yhteistyö ssä Elä ja asu -konseptia. Edistetään toimenpiteitä CO2 -pä ästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta en ergiatehokkuus-toimintasuunnitel man, kuntien energiasäästösopim uksen mukaisesti. Edistetään uusituvan energian os uuden kasvua. Toteutuneet toime npiteet Kaavoituksen ja in vestointien etenem inen. Konseptin suunnitt elun edistäminen. CO2 -päästöjen ke hittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energia n osuus. Espoon kaupunkiradan mah dollistavat asemakaavat ova t lainvoimaisia ja ratasuunni ttelu on käynnissä. Länsime tron jatkeen asemanseutuje n asemakaavoitus on käynn issä. Otaniemen keskustan kaava ehdotus saadaan hyväksytty ä loppuvuodesta 2014. Niitty kummun Riihitontun asemak aavaehdotus hyväksytään e nnen kesää. Espoonlahden l iikekeskuksen asemakaavan muutos ja Suurpellon kesku ksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) saada an hyväksyttyä tämän vuode n aikana. Espoontorin-Entre ssen (Kiltakallio) asemakaav a hyväksyttiin KSL:ssä KH:ll e 5.3.2014. Länsi-Suviniityn asemakaava hyväksyttiin KS L:ssa 2.4.2014. Finnoon kes kuksen ja Djupsundsbäcken in asemakaavat ovat ehdotu svaiheessa. 7 Otaniemen keskustan kaava ehdotus saadaan hyväksytty ä loppuvuodesta 2014. Niitty kummun Riihitontun ja Tont tumuorin asemakaavaehdot ukset ovat nähtävillä elo-syy skuussa. Espoonlahden liike keskuksen asemakaavan m uutos ja Suurpellon keskuks en asemakaavan muutos (k aupalliset palvelut) saadaan hyväksyttyä tämän vuoden aikana. Espoontorin-Entress en (Kiltakallio) asemakaava hyväksyttiin KSL:ssä KH:lle 5.3.2014. Länsi-Suviniityn a semakaava sai lainvoiman 2 1.5.2014. Finnoon keskukse n asemakaava on ehdotusv aiheessa ja Djupsundsbäck enin asemakaava tuodaan h yväksyttäväksi loppuvuoden aikana. Yleis- ja asemakaavoja laad ittaessa tehdään energiatark asteluja, joissa arvioidaan k aattavien alueiden rake nnusten energiankulutusta j a tätä kautta CO2-päästöjä. Lisäksi Espoossa on tehty h iilinielujen tarkastelu, jossa k artoitettiin Espoon hiilinielut.
Tulosta / ta Uusiutuvan energian osuutta pyritään lisäämään omien u udis- ja peruskorjauskohteid en kautta. Alueille pyritään t ekemään energiasuunnitelm ia, joissa kartoitetaan vaihto ehtoisia energiantuotantomu otoja ja pyritään luomaan ed ellytyksiä mahdollisimman m onipuoliselle energiantuotan nolle, jotta tulevaisuuden inn ovaatioille jää joustovaraa. Paikallisen energiayhtiön ka nssa ollaan jatkuvassa yhtey dessä ja heiltä pyydetään la usuntoja, joiden avulla esim erkiksi rakentamisen vaiheis tusta pyritään suunnittelema an energiatehokkaasti. 8