Varisto-Petikko-Vantaankoski -alueen liikenneselvitys

Varisto-Petikko-Vantaankoski -alueen liikenneselvitys VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD 23.9.2004

Vantaan kaupunki Kaupungintalo Asematie 7 01300 Vantaa Puhelin (09) 83911 VARISTO-PETIKKO-VANTAANKOSKI -ALUEEN LIIKENNESELVITYS

1 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Variston ja Petikon alue on seudullisesti merkittävä tilaa vievän erikois- ja tukkukaupan keskittymä, joka synnyttää erityisesti lauantai-iltapäivisin voimakkaan asiointiliikenteen. Kaupallisten toimintojen yhtenäisen luonteen seurauksena alueelle syntyy myös huomattava sisäinen liikenne. Vantaankosken alueella on suuria toimistorakennuksia, mutta alue on suurelta osin rakentumatta. Liikenteen sujuvuus nykytilanteessa on normaalisti tyydyttävä. Kriittisin liikennetilanne on lauantai-iltapäivä, jolloin Riihimiehentien ja Riihitontuntien liittymät ovat ajoittain ylikuormittuneet. Arkisin ei varsinaisia toimivuusongelmia ole, vaikka Martinkyläntien liittymistä Vihdintien, Raappavuorentien ja Kivivuorentien liittymissä kuormitusasteet ovat arjen iltahuipputuntina melko suuret, eikä merkittävälle liikenteen kasvulle ole tilaa. Petikon ja Variston alueelle on lähitulevaisuudessa suunnitteilla useita kaupallisen toiminnan laajennushankkeita. Vantaankosken alue on tulevaisuudessa toimisto- ja tuotantotoiminnan keskittymä. Maankäyttöhankkeet on jaoteltu kaavamuutoshakemusten ja Vantaan kaupungin kaavoittajien näkemysten perusteella oletetun toteutumisajankohdan mukaisesti keskipitkän (2004 2015) ja pitkän aikavälin (2015 2030) hankkeisiin. Absoluuttisen kasvun lisäksi maankäytön muuttaminen tuotantopainotteisesta toiminnasta kohti kaupallista toimintaa lisää olennaisesti liikennettä. k-m2 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Toimisto Tuotanto ja teollisuus Myymälät 2003 2015 2030 Maankäytön ja erityisesti runsaasti liikennettä synnyttävän myymäläpintaalan lisääminen koko tarkastellussa laajuudessaan edellyttää suunnittelualueen liikenneverkon massiivista kehittämistä esitetyn tilavaraussuunnitelman mukaisesti. Näilläkään tie- ja katuverkon kehittämisratkaisuilla ei voida varmistaa liikenteen sujuvuutta vuoden 2030 ennustetilanteessa. Alueen ulkopuolisilla liikennehankkeilla (esimerkiksi Luhtitien jatke Raappavuorentielle) voidaan Martinkyläntien liikennettä keventää hieman, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti. Verkkoon saadaan tuntuvasti lisää kapasiteettia kehittämällä Martinkyläntie 2+2-kaistaiseksi ja toteuttamalla Kehä III:n Kivivuoren eritasoliittymä. Tämä mahdollistaa karkeasti arvioiden noin puolet kaavaillusta maankäytön lisäyksestä ilman verkon vakavaa ruuhkautumista. Lisäksi Kehä III:n liittymäjärjestelyjen kehittäminen ja muu parantaminen Kivivuorentiestä länteen, Vihdintien ja Martinkyläntien liittymän eritasoratkaisut sekä Petikontien kehittäminen mahdollistaisivat edelleen jonkin verran lisää maankäyttöä.

2 Pelkästään Variston alueella myymäläkannan kasvattaminen kaavamuutoshakemusten mukaisesti (lisäys 80 %) edellyttää Martinkyläntien parantamista 2+2-kaistaiseksi Vihdintien ja Raappavuorentien välillä. Tällöin liikenteen sujuvuus Martinkyläntiellä olisi lähellä nykytasoa. Vihdintien ja Martinkyläntien liittymän eritasoratkaisun tarve on Variston kehityksen ohella riippuvainen muiden lähialueiden kehityksestä sekä seudullisen liikenteen kasvusta. Vantaankosken toimisto- ja tuotantotilojen rakentaminen kaavamuutoshankkeiden ensivaiheen (-2015) mukaisesti edellyttää Kehä III:n liittymäjärjestelyjen (Kivivuoren eritasoliittymä) toteuttamista sekä Martinkyläntien 2+2- kaistaistamista Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän itäisen ramppiliittymän välisellä osuudella. Tällöin Martinkyläntie tulee olla myös Hämeenlinnanväylän siltaosuudella 2+2-kaistainen. Pitkän aikavälin maankäyttöhankkeet saattavat kuitenkin johtaa 2+2-kaistaisen Martinkyläntien tasoliittymien ja Hämeenlinnanväylän ylikuormittumiseen iltaruuhkassa. Siten Vantaankosken-Sanomalan -alueen maankäytön suunnittelussa tulisikin painottaa liikenteen syöttämistä Kehä III:n suuntaan. Petikossa myymäläkannan kasvattaminen kaavamuutoshankkeiden mukaisesti edellyttää Petikontien ja Riihimiehentien liittymän parantamista. Kaupalliset hankkeet Petikon puolella lisäävät selvästi myös Variston kriittisimpien liittymien kuormittumista. Tuotantotoimintojen lisääminen alueella ei edellytä merkittäviä liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Mikäli lähialueiden maankäyttö kehittyy voimakkaasti ja uusia yhteyksiä Kehä III:lle ja Martinkyläntielle rakennetaan, tulee varautua Petikontien 2+2-kaistaistamiseen Tiilipojanlenkin ja Tiilitien välillä. Alueen toimivuusongelmat johtuvat osittain myös nykyisistä tie- ja katuverkon järjestelyistä. Nykyisen Kehä III:n katuramppiliittymän korvaaminen varsinaisella eritasoliittymällä parantaisi kokonaisuudessaan suunnittelualueen saavutettavuutta, selkiyttäisi verkon liittymätoimintoja ja edelleen vähentäisi olennaisesti alueen sisäisestä liikenteestä aiheutuvia ongelmia kriittisissä liittymissä. Kehä III:n nykyisten katuramppiliittymien poistaminen heikentäisi oleellisesti Martinkyläntiellä Raappavuorentien ja Vihdintien liittymien liikenteellistä toimivuutta. Alueella tulisi myös toteuttaa kriittisten liittymien ympäristössä yhteispysäköintijärjestelyjä, jotka vähentäisivät yksittäisten pysäköintialueiden välistä ajoneuvoliikennettä. Alueen kriittisimpien liittymien ympäristössä toteutettavat yhteispysäköintijärjestelyt vähentäisivät jonkin verran myymälöiden välistä liikennettä ja keventäisivät katuverkon kuormitusta. Yksittäisten kaavamuutosten vaikutus verkon toimivuuteen riippuu rakennusten käyttötarkoituksesta, sijoittumisesta ja koosta. Tarkastelut on esitetty raportin liitteessä.

3 SISÄLTÖ YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 1 SISÄLTÖ... 3 ALKUSANAT... 4 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 SUUNNITTELUALUE JA SEN KEHITTYMINEN... 5 1.2 TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 5 1.3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 6 1.4 LIIKENNEMALLIN KUVAUS... 7 1.5 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS NYKYTILANTEESSA... 8 2 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA 2015... 11 2.1 LÄHTÖTILANNE... 11 2.2 MAANKÄYTTÖENNUSTE VUODELLE 2015... 13 2.3 SUURET TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTARPEET... 20 2.4 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET V. 2015 TIE- JA KATUVERKOKSI.32 3 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA 2030... 35 3.1 MAANKÄYTTÖENNUSTE VUODELLE 2030... 35 3.2 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS V. 2030... 37 LIITE 1. YKSITTÄISTEN MAANKÄYTTÖHANKKEIDEN VAIKUTUSTARKASTELUT... 39 LIITE 2. LIITTYMÄVIRTOJA JA TOIMIVUUKSIA... 48 LIITE 3. MARTINKYLÄNTIEN TILAVARAUSSUUNNITELMA... 51

4 ALKUSANAT Työn tavoitteena on ollut osoittaa Variston, Petikon ja Vantaankosken alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön synnyttämä liikenne sekä arvioida alueen tie- ja katuverkon toimivuutta erilaisissa ennusteskenaarioissa. Työssä on lisäksi tutkittu tie- ja katuverkon erilaisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia liikenteen toimivuuteen. Keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa tie- ja katuverkon pitkän aikavälin kehittämisratkaisu ja sen toimivuus. Lisäksi on arvioitu tiettyjen maankäytön kehittämishankkeiden vaikutukset liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen sekä osoitettu näistä johtuvat katu- ja liittymäjärjestelyjen muutostarpeet. Työn osatuloksena on laadittu Martinkyläntien tilavaraussuunnitelma Raappavuorentieltä länteen. Variston-Petikon-Vantaankosken -alueen liikenneselvitys on laadittu Vantaan kaupungin toimeksiannosta. Selvitystä ovat Vantaan kaupungin lisäksi rahoittaneet Isku Oy, Kesko Oyj, Kirjavälitys Oy, Lastentarvike Oy, Sanoma WSOY sekä SKS-Tekniikka Oy, joiden osalta hankkeiden vaikutuksia on tarkasteltu lähemmin. Selvitystä ohjasi työryhmä, johon ovat kuuluneet: Hannu Laakso, puheenjohtaja Vantaan kaupunki Ritva Valo Vantaan kaupunki Leena Viilo Vantaan kaupunki Teuvo Huutoniemi Vantaan kaupunki Pekka Haasanen Vantaan kaupunki Juha Hiekkala Vantaan kaupunki Noora Koskivaara Vantaan kaupunki Timo Kallaluoto Vantaan kaupunki Teuvo Kuparinen Vantaan kaupunki Jukka Peura Tiehallinto Johanna Saarivuo Kesko Oyj Pentti Katainen Sanoma WSOY Björn Kivimäki Kiinteistö Oy Vantaan Kiveliönmäki Juhani Ylhäinen YIT Rakennus Oy / Kirjavälitys Oy Patrick Eriksson Eriksson Arkkitehdit Oy / Lastentarvike Oy Jorma Öhman Arkkitehtitoimisto NVØ Ky / Isku Oy Heikki Hirvonen Evata Finland Oy / SKS-Tekniikka Oy Konsultteina työssä ovat toimineet Strafica Oy ja LT-Konsultit Oy. Liikenneennusteet ja toimivuustarkastelut on laadittu Strafica Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Kari Hillo. Fyysisestä suunnittelusta ja katusuunnitelman laadinnasta on vastannut LT-Konsultit, jossa työstä on vastannut Jouni Ikäheimo. Työ käynnistettiin lokakuussa 2003 ja se valmistui syyskuussa 2004.

5 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen kehittyminen Variston-Petikon -alue on seudullisesti merkittävä tilaa vievän erikoiskaupan ja tukkukaupan keskittymä, jossa on nykytilanteessa toimistotyöpaikkojen ja pientuotannon lisäksi erityisesti rakentamiseen, asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvää kauppaa. Alueen sijainti seudullisen saavutettavuuden näkökulmasta on hyvä, sillä se kytkeytyy kiinteästi pääkaupunkiseudun pääliikenneväyliin Kehä III:een, Vihdintiehen ja Hämeenlinnanväylään. Pääväylästön ohella alueen liikenteellisen rungon muodostavat Kehä III:n rinnakkaisyhteydet eli Martinkyläntie Kehä III:n eteläpuolella Varistossa ja Petikontie pohjoispuolella Petikossa. Kuva 1. Suunnittelualueen seudullinen sijainti. Alueelle on kaavailtu merkittävää uutta maankäyttöä. Lähitulevaisuudessa Variston ja Petikon alueille saattaa syntyä useita kaupallisen toiminnan laajennushankkeita, joiden vaikutusalue tulee olemaan laaja. Näiden lisäksi Vantaankoskelle saattaa muodostua hankkeita, jotka liittyvät käyttötarkoitukseltaan lähinnä korkean teknologian tuotannon sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimintoihin, jolloin Vantaankoski on tulevaisuudessa toimisto- ja tuotantotoimintojen keskittymä. Asemakaavojen mukaan lisärakentamisen mahdollisuuksia on, ja useita kaavamuutosaloitteita on jo jätetty. Tulevaisuuden hankkeet vahvistavat alueen kaupallista asemaa kilpailevan tarjonnan lisääntyessä. Toisaalta myös alueen liikenne kasvaa. Alueen maankäyttö sijoittuu Kehä III:n eri puolille, mikä korostaa sisäisten yhteyksien kehittämisen merkitystä alueen vetovoimaisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta. On myös tärkeää varmistaa, ettei liikenteen ruuhkautuminen heijastu pääväylille saakka. Kaupan kilpailukyvyn osalta on tärkeää, että alueen lähisaavutettavuus pääliikenneväyliin pysyy ennallaan ja alueen sisäisen liikenteen toimivuus säilytetään. Liikenteen toimivuuden kannalta kriittisimpiä kohtia ovat Martinkyläntien valo-ohjatut tasoliittymät Vihdintien, Riihimiehentien sekä Riihitontuntien liittymissä, joiden kuormitus on voimakasta erityisesti lauantaisin. 1.2 Työn sisältö ja tavoitteet Työn tavoitteena on osoittaa alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön synnyttämä liikenne, arvioida alueen tie- ja katuverkon ratkaisuja yhteyksien kysynnän ja kapasiteetin riittävyyden kannalta sekä esittää alueen liikenneverkkoa ja maankäytön sijoittamista koskevia konkreettisia päätelmiä ja suosituksia kaavoitustyön tueksi. Työssä on tutkittu Martinkyläntien ja lähiverkon toimivuutta erilaisilla maankäytön ja liikenneverkon kehittämisvaihtoehdoilla. Alueelle on tehty joitakin konkreettisia maankäyttösuunnitelmia, joiden lisäksi työssä on selvitetty myös kaavan toteutumattoman rakennusalan täydentämisen vaikutuksia. Aikajänne on ulotettu nykytilan tarkasteluista vuoden 2015 välivaiheen skenaarion kautta edelleen lopputilanteen tarkasteluihin v. 2030, jolloin nykyisistä suunnitelmista löytyvät tie- ja katuhankkeet on oletettu toteutuneiksi. Lisäksi työssä on osoitettu yksittäisen hankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia ja esitetty hankkeisiin liittyviä suunnittelun periaateratkaisuja. Selvityksen tulosten perusteella Martinkyläntielle on laadittu alustava tilavaraussuunnitelma Raappavuorentieltä länteen.

6 1.3 Nykyinen maankäyttö Tässä selvityksessä maankäyttötiedot on luokiteltu liikennetuotosten määrittämistä varten käyttötarkoituksen perusteella asumiseen, liike- ja myymälätilaan, tuotanto- ja varastotilaan, toimistotilaan sekä muuhun tilaan. Kuvassa 2 on esitetty käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna teemakarttana nykytilanteen maankäyttö. Nykytilan maankäyttötiedot perustuvat SeutuCD 2002:n rakennustietuekuvauksiin, joita on karkean käyttötarkoitusluokittelun perusteella täydennetty paikallistuntemuksen perusteella. SeutuCD:n mukaan alueella on kaikkiaan noin 650 000 k-m 2 rakennettua kerrosalaa, joka jakaantuu käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - asuminen 100 000 k-m 2 - liike- ja myymälätila 80 000 k-m 2 - tuotanto- ja varastotila 360 000 k-m 2 - toimistotila 80 000 k-m 2 - muut tilat 25 000 k-m 2 Kuva 2. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö käyttötarkoituksen mukaan.

7 1.4 Liikennemallin kuvaus Aluejako ja liikenneverkko Työtä varten on muodostettu YTV:n ajoneuvoliikenteen kuvauksesta tarkennettu malli niin liikennekysynnän kuin verkkokuvauksenkin osalta. Liikennemalli käsittää koko Länsi-Vantaan alueen. Alue rajautuu pohjoisessa Vantaan ja Nurmijärven väliseen rajaan, etelässä Vantaan ja Helsingin väliseen rajaan ja lännessä Espoon kaupungin rajaan. Idässä mallialue ulottuu Pakkalaan asti. Mallissa on yhteensä 259 osa-aluetta, joista suunnittelualueella on 46 osaaluetta (kuva 3). Liikennemallin osa-aluejako on tihennetty YTV:n 596-aluejaosta Variston- Petikon-Vantaankosken alueella pysäköintialuetarkkuuteen, jotta maankäyttö on saatu kytkettyä liikenneverkkoon toimivuustarkastelujen edellyttämällä tarkkuudella. Kuvassa 4 on esitetty tarkastelualueen tie- ja katuverkon mitoitus liikennemallin verkkokuvauksessa. Linkin värikoodi kuvaa nopeusrajoitusta ja linkin paksuus kaistamäärää. Kuva 3. Suunnittelualue ja liikennemallin osa-aluejako. Kuva 4. Tie- ja katuverkon kuvaus liikennemallissa. Seudullinen liikennekysyntä Liikenteen kysyntäennusteet on laadittu EMME/2-ohjelmiston avulla hyödyntäen suunnittelualueen maankäyttötietoja sekä YTV:n liikennevirtamatriiseja pääkaupunkiseudulle ja ulkoisille alueille. Seudullinen liikennekysyntä on muodostettu tekemällä Länsi-Vantaan kattavan liikennemallialueen reunoilla ns. kehähaastattelu, jossa mallialueen liikennekysyntä on leikattu YTV:n nykytilanteen mukaisesta liikenneverkosta. Mallialueelle saapuva ja sieltä poistuva liikenne on syötetty 18 ulkosyöttölinkkiin. Liikennekysyntämatriiseina on käytetty YTV:n vuoden 2000 iltahuipputuntiennustetta sekä päivätuntiliikenteen ennustetta, jonka avulla lauantain kysyntä on muodostettu.

8 Kehähaastattelun tuloksena on saatu iltahuipputunnin ja päivätuntiliikenteen matriisit, jotka kuvaavat mallialueelle suuntautuvan ulkoisen kysynnän lisäksi mallialueen sisäisen liikenteen. Lauantain kysyntämatriisi on muodostettu arjen päivätuntimatriisin pohjalta hyödyntämällä Kaivokselan ja Pähkinärinteen LAM-pistetietoja vuodelta 2002. YTV:n kysyntämatriiseissa päivätuntiliikenne on määritelty olevan 5 % keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä (KAVL). Mittauspisteistä saatujen tunti- ja viikonpäivävaihtelujen perusteella on arvioitu, että lauantain keskimääräinen vuorokausiliikenne on 60 % arkivuorokausien keskiarvoliikenteestä. Lauantain huipputunti puolestaan on LAM-pistetietojen mukaan n. 9 % lauantain vuorokausiliikenteestä. Liikennetuotokset lauantain kysyntämatriisissa ovat symmetriset. Aluejakoa on tihennetty myös Marja-Vantaan alueella. Seudullinen kysyntä on jaettu tihennetylle osa-alueille hyödyntämällä ajoneuvoliikenteen tuotosmalleja, jotka ottavat huomioon osa-alueiden asukas- ja työpaikkamäärät. Ajoneuvoliikenteen tuotokset pohjautuvat nykyiseen kulkutapajakaumaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on nykytilanteessa iltahuipputuntina Vantaankosken alueella 50 % ja Variston alueella 37 % lähtevien matkojen osalta. Marja-ratahankkeen kulkutapajakaumavaikutukset tuovat epävarmuutta ennustettuun ajoneuvoliikenteen kasvuun erityisesti radan välittömässä läheisyydessä. Mahdollinen joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu merkitsee siten ennustettuja pienempiä ajoneuvoliikenteen tuotoksia. Liikennetuotosten laskentaperiaatteet ja matkojen suuntautuminen Suunnittelualueen liikennetuotokset on laadittu erikseen alueen maankäyttölukujen ja -suunnitelmien mukaisten kerrosalatietojen perusteella, jolloin YTV:n kysyntämatriisien tuotokset näillä alueilla on laskettu erillisillä tuotosmalleilla. Matkojen suuntautuminen kaupan liikennettä lukuun ottamatta on sama kuin YTV:n seudullisessa mallissa. Erikoiskaupan matkoista 50 % on suunnattu Vantaan kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisella Petikkoon sijoitetun asumiseen liittyvän erikoiskaupan suuntautumismallilla (kuva 5), joka ottaa huomioon seudullisesti kilpailevan muun tarjonnan. Kaupan tuotoksesta 50 % on suunnattu alueen muiden erikoistavarakauppojen tuotosten suhteessa. Malli olettaa siten alueelle saapuvan erikoiskaupan asiointimatkan suuntautuvan keskimäärin kahteen eri kohteeseen. Kuva 5. Alueen erikoiskaupan matkojen mallinnettu seudullinen suuntautuminen. 1.5 Tie- ja katuverkon toimivuus nykytilanteessa Liikennettä on tarkasteltu kahdessa liikennöintitilanteessa. Arjen iltahuipputunti (IHT) klo 16 17 kuvaa tilannetta, jolloin työmatkaliikenne on maksimissaan ja verkkoa kuormittaa lisäksi asiointiliikenne. Lauantain huipputunti klo 12 13 (LHT) puolestaan kuvaa tilannetta, jolloin työmatkaliikennettä ei ole, mutta asiointiliikenne on maksimissaan. Aamuhuipputuntia ei ole tarkasteltu, koska alueen kaupallisen luonteen vuoksi liikennekysyntä on suurinta iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Nykytilan arjen huipputunnin ja lauantain huipputunnin liikennekysynnät on kalibroitu ns. Spiessin menetelmällä vastaaman tuoreimpia liikennelaskentatietoja, joita on ollut käytettävissä Martinkyläntieltä Vihdintien, Riihimiehentien, Riihitontuntien, Raappavuorentien ja Kivivuorentien liittymistä. Näiden lisäksi laskentatiedot on saatu myös Tiilipojanlenkiltä ja Petikontien- Riihimiehentien liittymästä (kuva 6). Suunnittelualueen liikennetuotokset on laskettu tuotosmalleilla ennen varsinaista kalibrointia.

9 Kuva 6. Liittymät, joista oli käytettävissä liikennelaskentatietoja mallin kalibrointiin. Kuvassa 7 on esitetty huipputuntien kalibroidut liikennemäärät nykytilanteessa. Linkin värikoodi kuvaa kapasiteetin käyttöasteen perusteella tie- ja katuverkon ruuhkautumisherkkyyttä. Myös liittymissä on esitetty liittymien kapasiteetin käyttöaste. Suunnittelualueen keskeisissä liittymissä (Martinkyläntien liittymät ja Vihdintien Kehä III:n läntinen ramppi) on tehty liittymien yksityiskohtaiset toimivuustarkastelut Synchrolla, joka on liikennevalojen ajoituskaavioiden suunnitteluun sekä liittymien palvelutaso- ja kapasiteettitarkasteluihin tarkoitettu ohjelma. Synchron laskentamenetelmät perustuvat HCM 2000:n (Highway Capacity Manual) periaatteisiin. Muissa liittymissä kuormitusastetta on tarkasteltu menetelmällä, jossa liittymään saapuvaa kokonaisliikennettä verrataan liittymätyypin ja kaistamäärien perusteella määritettyyn kapasiteettiin. Menetelmä on karkeampi kuin liittymien toimivuustarkasteluiden erikoisohjelmat, mutta antaa kuitenkin hyvän käsityksen liittymän kapasiteetin käyttöasteesta ja sen muutoksista. Kuva 7. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v.2003 arjen iltahuipputuntina(iht) ja lauantain huipputuntina (LHT).

10 Nykytilanteessa arjen huipputuntina liikenteen toimivuusongelmia alueella ei ole. Kuormittuneimmat liittymät ovat Vihdintien ja Raappavuorentien liittymät. Tie- ja katuverkon kapasiteetin riittävyys ei ole toimivuuden kannalta kriittinen. Sen sijaan Riihimiehen- ja Riihitontuntien liittymissä lauantain huipputuntina on varsin korkea kapasiteetin käyttöaste. Riihimiehentien liittymä ruuhkautuu lauantain huipputuntina ja liittymän kapasiteetti on lähes kokonaan käytössä. Näiden liittymien korkea kuormitusaste aiheutuu ensisijaisesti alueen sisäisestä kauppojen välisestä liikenteestä. Nykytilanteessa suunnittelualueen liittymät toimivat kokonaisuudessaan näitä kahta poikkeusta lukuun ottamatta varsin hyvin ilman suuria viivytyksiä. Arjen iltahuipputuntina verkko kuormittuu voimakkaimmin Martinkyläntien kummassakin päässä ja lauantain huipputuntina kriittisimpiä pisteitä ovat Riihimiehen- ja Riihitontuntien liittymät.

11 2 TIE- JA KATUVERKON TOIMIVUUS VUONNA 2015 2.1 Lähtötilanne Seudullinen maankäyttö ja kysyntäennuste Vuoden 2015 vertailutilanteessa suunnittelualueen maankäyttö on oletettu nykyisen kaltaiseksi (Ve 0+ maankäyttö). Liikennekysyntä alueella on kuitenkin nykyistä suurempi. Yleinen liikenteen kasvu perustuu seudullisiin maankäyttömuutoksiin ja autoistumisen kasvuun. Maankäyttökokonaisuuksien kehittymisen liikenteellisiä vaikutuksia vuoden 2015 ennustetilanteessa on tutkittu jäljempänä. Tarkastelujen perusteella on annettu suositukset vuoden 2015 tie- ja katuverkkojärjestelyille, jotka mahdollistavat edellä kuvatun maankäytön kehittymispotentiaalin toteutumisen. Vuoden 2015 seudullinen liikennekysyntä on muodostettu YTV:n nykytilamatriisista ja PLJ 2002-kysyntämatriisista (ennustevuosi 2030) interpoloimalla siten, että nykyiseen liikennekysyntään on lisätty puolet vuoteen 2030 mennessä ennustetusta kasvusta. Seudullinen kysyntä on suurta erityisesti Marja-Vantaan alueella, jonka liikennetuotos on arvioitu samanaikaisesti käynnissä olevan osayleiskaavatyön liikenneselvityksen perusteella. Lähtötilanteen liikenneverkko ja seudulliset hankkeet Seudullisista liikennehankkeista vuoden 2015 ennustetilanteessa on oletettu toteutuneeksi Kehä II:n jatke Hämeenlinnanväylälle sekä Kehä III:n parantaminen välillä Vantaankoski-Lentoasemantie. Lisäksi Myllymäen eritasoliittymä sekä uusi katuyhteys Martinkyläntieltä Petakseen, kuten myös Tikkurilantien jatke Riipiläntielle on oletettu toteutuneiksi. Kuvassa 8 on esitetty tie- ja katuverkon sekä liittymien toimivuus vuoden 2015 liikennekysynnällä nykytilanteen mukaisella liikenneverkolla. Martinkyläntien tietyissä liittymissä ilmenee jo nykytilanteessa ajoittaista ruuhkautumista, mikä edellyttää katuverkon kehittämistä lähitulevaisuudessa. Kuva 8. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v.2015 nykyisellä liikenneverkolla arjen iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Suunnittelualueen maankäyttö nykytilanteen mukainen.

12 Kuvassa 9 on esitetty luonnos Martinkyläntien lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteistä, joilla väylä- ja liittymäkapasiteettia voidaan lisätä. Valoohjauksen tehostaminen liittymissä on yksi toimenpiteistä. Kuva 9. Luonnostelma Martinkyläntien lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteistä. Käytännössä lisäkapasiteetin saaminen Martinkyläntielle merkitsee kadun poikkileikkauksen muuttamista 2+2 kaistaiseksi Vihdintien ja Raappavuorentien välisellä osuudella. Toimenpide lisää siten kapasiteettia kriittisissä liittymissä, koska esimerkiksi Riihimiehentien liittymään saadaan kaksi vasemmalle kääntyvää kaistaa Martinkyläntielle. Katualue on nykyisten rakennusten takia kuitenkin melko ahdas, minkä vuoksi kaistat joudutaan mitoittamaan tavanomaista kapeammiksi. Lisäksi Kehä III:n Vihdintien ramppiliittymässä tulisi olla sujuvuuden takaamiseksi kaksi kääntyvää kaistaa oikealle Vihdintielle etelän suuntaan. Liikenteen toimivuus Kuvassa 10 on esitetty tie- ja katuverkon liikenteellinen toimivuus vuoden 2015 tilanteessa, jossa Martinkyläntietä on parannettu nykyisestä edellä esitetyn mukaisesti. Verkkoa kutsutaan jäljempänä Ve 0+ -verkoksi. Kuva 10. Liikenneverkon ja liittymien kuormittuminen v.2015 0+ -verkolla arjen iltahuipputuntina ja lauantain huipputuntina. Suunnittelualueen maankäyttö nykytilanteen mukainen.

13 2.2 Maankäyttöennuste vuodelle 2015 Maankäytön muutosarviot perustuvat tehtyihin kaavamuutoshakemuksiin ja aloitteisiin sekä Vantaan kaupungin kaavoittajien näkemyksiin alueen kehittymisestä. Kuvassa 11 on esitetty maankäytön muutokset, jotka on tässä selvityksessä oletettu toteutuneeksi noin 10 15 vuoden aikajänteellä. Muutos kuvaa siten alueen keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Teemakartan uusi kerrosala ei merkitse kokonaan uutta rakentamista, vaan osa kerrosalamuutokset tulevat uuden rakentamisen ohella käyttötarkoituksen muutoksen kautta. Näin on esimerkiksi Keskon alueella. Osa liikenteellisen tuotoksen kasvusta johtuu kerrosalan käyttötarkoituksen muutoksesta enemmän liikennettä tuottavaan toimintaa.tarkastelussa on oletettu, että käyttötarkoituksen muuttuessa teollisuus- ja varastorakennusten alueesta liikerakennusten korttelialueeksi rakennusoikeus pienenee 20 %. Suunniteltu maankäyttöpotentiaali kasvaa kokonaisuudessaan alueella noin 60 %. Kaupallinen kerrosala kasvaa suhteessa eniten, noin 147 %. Tämä merkitsee, että alueen liikennetuotokset kasvavat arjen iltahuipputuntina noin 80 % nykyisestä ja lauantain huipputuntina noin 120 %. Kuva 11. Keskipitkän aikavälin maankäytön muutosennuste vuodelle 2015.

14 Maankäyttökokonaisuuksien kehittämisen vaikutukset liikenteen toimivuuteen Maankäytön kehittymispotentiaalin toteutumista on aluksi tutkittu aluekokonaisuuksittain. Suunnittelualue on jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen, joiden kehittymistä on tarkasteltu yksi kerrallaan. Oletukset kunkin aluekokonaisuuden (kuva 12) maankäytön muutoksista ja edelleen maankäytön muutosten vaikutuksista liikennetuotoksiin on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Alueiden kehittymistä on tarkasteltu edellä kuvatulla paikallisesti kehitetyllä tie- ja katuverkolla (Ve 0+).. Kuva 12. Aluekokonaisuudet, joiden kehittymistä on tarkasteltu yksitellen.

15 Taulukko 1. Oletukset aluekokonaisuuksien maankäyttömuutoksista v. 2015 mennessä 500 000 Alue Nykyinen maankäyttö (k-m 2 ) tuotantoja teollisuus liike- ja myymälä toimisto yhteensä Maankäytön muutos (k-m 2 ) liike- ja myymälä tuotantoja teollisuus toimisto yhteensä 450 000 400 000 350 000 toimisto tuotanto- ja teollisuus liike- ja myymälä Hämeenkylä 0 56 000 0 56 000 +20 000-56 000 +32 000-4 700 k-m2 300 000 250 000 Varisto 59 000 109 000 6 500 174 500 +48 000-23 000 +8 000 +33 000 200 000 150 000 Petikko 18 000 110 000 7 000 135 000 +27 000 +13 500 0 +40 500 Vantaankoski 1 900 82 000 68 000 151 900 +20 000 +85 000 +210 000 +315 000 YHT. 78 900 357 000 81 500 517 400 +115 000 +18 800 +250 000 +383 800 100 000 50 000 0 Hämeenkylä Hämeenkylä Varisto 2003 Varisto 2015 Petikko 2003 Petikko 2015 Vantaankoski Vantaankoski 2003 2015 2003 2015 Kuva 13. Keskipitkän aikavälin maankäyttömuutokset aluekokonaisuuksittain. Taulukko 2. Liikennetuotosten muutokset maankäytön kehitysvaihtoehdoilla 2015. Alue Liikennetuotokset nykyisellä maankäytöllä (ajon/h) IHT läht. IHT saap LHT läht. LHT saap. Tuotosten muutos (ajon/h) IHT läht. IHT saap LHT läht. LHT saap. 3500 3000 2500 120 20 20 20 +280 +250 +430 +430 Varisto 1100 1040 1740 1740 +400 +620 +1140 +1140 2000 1500 IHT läht. 2003 IHT läht. 2015 LHT saap. 2003 LHT saap. 2015 Petikko 770 510 890 890 +310 +420 +770 +770 1000 Hämeenkylä Vantaankoski 950 480 270 270 +1990 +440 +470 +470 YHT. 2 940 2 050 2 920 2 920 +2 980 +1 730 +2 810 +2 810 500 0 Hämeenkylä Varisto Petikko Vantaankoski Kuva 14. Liikennetuotosten muutokset aluekokonaisuuksittain 2003 2015.

16 Variston maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 15. Variston alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 16. Variston alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.

17 Petikon maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 17. Petikon alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 18. Petikon alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.

18 Vantaankosken maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 19. Vantaankosken alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 20. Vantaankosken alueen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.

19 Kaikki keskipitkän maankäyttöhankkeet toteutuneet Kuva 21. Alueen 1.vaiheen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 IHT. Kuva 22. Alueen 1.vaiheen kehittymisen liikenteelliset vaikutukset 2015 LHT.

20 2.3 Suuret tie- ja katuverkon kehittämistarpeet Tarkasteltavat hankkeet ja niiden kuvaus Tie- ja katuverkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen on tutkittu vuoden 2015 tilanteessa liikennekysynnällä, jonka ensimmäisen maankäyttövaiheen suunnitelmien on ennustettu toteutuneina synnyttävän. Tie- ja katuverkon kehittämistoimenpideskenaarioiden vertailutilanteena toimii ennustetilanne, jossa kysyntä on edellä mainittu ja liikenneverkko vaihtoehdon 0+ mukainen. Aluksi on tutkittu laajemman verkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia. Tällaisiksi on luokiteltu Kehä III:n kehittäminen sekä Luhtitien jatkeen toteuttaminen Raappavuorentielle, jotka ovat Martinkyläntien rinnakkaisyhteyksien kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi on tutkittu paikallisempia kehittämisratkaisuja. Vaikutukset on esitetty seuraavien sivujen kuvissa 24 41. Kehä III:n kehittäminen välillä Vanhakartano-Vantaankoski on kuvattu vuonna 1999 laaditun toimenpide- ja aluevaraussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on osoitettu mm. Askiston eritasoliittymä katujärjestelyineen sekä Kehä III:n 3+3-kaistainen poikkileikkaus Vihdintien liittymästä itään. Kehä III:n kehittäminen välillä Vantaankoski Lentoasemantie on liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän investointiohjelmassa vuosille 2004 2013 sijoitettu vuosina 2008 2013 aloitettaviin hankkeiden koriin. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2002:n kehittämisohjelmassa hanke on sijoitettu ennen vuotta 2010 toteutettavaksi 1. vaiheen hankkeeksi. Kehä III:n kehittäminen välillä Vanhakartano-Vantaankoski on PLJ2002:n kehittämisohjelmassa sijoitettu 3.vaiheen (2020 2029) hankkeisiin. Luhtitien jatke on Martinlaaksontien eteläpuolella sijaitsevan itä-länsi suuntaisen yhteyden suunnitelma Vihdintieltä Varistosta ja Vapaalasta Pellaksen kautta Raappavuorentielle. Yhteys toimii Variston ja Vapaalan yhteytenä Myyrmäkeen sekä palvelee myös joukkoliikennettä. Luhtitien toteuttamisen suunnitelmavaihtoehtoja on linjauksen itäpään osalta periaatteessa kolme: itäinen jatke Virtatielle (Ve 1), itäinen jatke Martinlaaksontielle (Ve 2) ja itäinen jatke Uomatielle (Ve 3). Tarkasteluissa on tutkittu kunkin linjausvaihtoehdon vaikutuksia. Orsi Variston ja Petikon välillä muodostaa periaatteellisen tarkastelun, joka kuvaa alueiden välisen toisen katuyhteyden kysyntää. Nykymallisessa verkkoratkaisussa ongelmana on Riihimiehentien korkea kuormittuminen. Tutkittu katuyhteys muodostaa vaihtoehtoisen yhteyden olemassa olevalle yhteydelle. Katuyhteyden sijainnista ei ole tehty tarkempia suunnitelmia, mutta sitä ei tulla sijoittamaan viheryhteyden kohdalle. Tässä yhteydessä määritetty sijainti on periaatteellinen eli tarkasteluissa on tutkittu yhteyttä, joka ei sijoittuisi viheryhteydelle. Kehä III:n liittymäjärjestelyt on tarkasteluvaihtoehto, jossa on tarkasteltu nykyisten katumaisten suuntaisliittymien korvaamista täydellisellä rombisella eritasoliittymällä. Tällöin liittymien lukumäärä tarkasteltavalla Kehä III:n osuudella pysyisi ennallaan. Petikon ja Variston välinen orsi voisi siten toimia rombisen eritasoliittymän vaiheittain toteuttamisen ensimmäisenä vaiheena. Vihdintien eritasoliittymä on Vihdintien ja Martinkyläntien nykyisen valoohjauksisen tasoliittymän paikalle esitetty suunnitteluvaihtoehto. Nykymallinen liittymä ei kestä kovin suurta kuormittumisen lisäystä. Eritasoliittymä on esitetty Viatekin suunnitelman mukaan eli kaakkois-sektorissa on silmukkaramppi, jolle ohjataan myös Vihdintieltä pohjoisesta tuleva virta. Länsipuolelta on rombinen ramppi etelään nykyisen McDonaldsin kulmalta. Petikontien kehittäminen 2+2-kaistaiseksi on Petikon puolella toteutettava kehittämisvaihtoehto, jolla pyritään saamaan lisää kapasiteettia Petikontien lisäksi korkeasti kuormittuvaan Petikontien ja Riihimiehentien liittymään. Toteutettava katuyhteys olisi käytännössä katumainen, ja Petikontien- Riihimiehentien liittymä valo-ohjauksinen. Yhteispysäköinti on luonnostelma paikallisten pysäköintijärjestelyjen toteuttamisesta, jossa Askon, Iskun ja Anttilan pysäköintijärjestelyt on keskitetty Martinkyläntien pysäköintikannelle. Järjestelyllä pyritään siihen, että alueiden välinen liikenne ei kuormittaisi lähiympäristön katuverkkoa ja liittymiä. Kuvassa 23 on esitetty tarkastellut toimenpiteet. Osa hankkeista on käsitelty periaatteellisella tasolla eli niiden sijainnista ei ole olemassa suunnitelmia.