Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015
Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi pohjaa johtamiseen, osaamiseen ja osallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen, nostattaa innostusta ja antaa puhtia matkalla kohti määritettyä ja yhteisesti ymmärrettyä tavoitetta, tuloksellisesti ja innovatiivisesti.
4
5
Työpaikan kokonaisuus
Jatkuvasta välittämisestä myöhäiseen puuttumiseen Jatkuva välittäminen Varhainen puuttuminen Myöhäinen puuttuminen Innostavat työtehtävät ja perustehtävässä pysyminen Työntekoa tukevat rakenteet Muutos Johtaminen Esimiehen tai työkaverin huoli Kriisien aktiivinen pysäyttäminen Osaaminen Työyhteisön malli Esimiesvetoiset verkostoneuvottelut Osallistuminen Yksilömalli Kuntoutuksen kaikkien keinojen käyttäminen Toimivat työyhteisöt ja verkostot Liikaa / liian vähän työtä Työyhteisösovittelu Itsestä ja muista huolehtiminen Sairauspoissaolot Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö Välittämisen kulttuuri Häiriökäytös Arviointivälineenä esim. VM-baro Asiat 361 ajoissa esiin ratkaisukeskeisesti Myönteinen palaute Varhainen puheeksiottaminen Myöhäinen puheeksiottaminen 7
Yksilön ongelmien varhainen havaitseminen viitteitä mahdollisista ongelmista: - paljon poissaoloja työstä - liian pitkät työpäivät - vuorovaikutusongelmia asiakkaiden ja/ tai työkavereiden kanssa - vaikeuksia työstä suoriutumisessa - aloitekyky hiipuu/yliaktiivisuus - havainto syrjäänvetäytyvästä käyttäytymisestä työyhteisöstä - esimiehellä/ työkavereilla on tunne/intuitio siitä, että jotain pitäisi tehdä, saisinpa sanotuksi
Toimintatapa havaitsemisen jälkeen: työkaveri kysyy miten menee onko kaikki ok voinko auttaa sinua jotenkin esimies tekee tosiasioihin perustuvia havaintoja tapahtuneista muutoksista liittyen työhön osoittaa huomaavansa henkilön ja antaa rakentavaa palautetta ei diagnosoi, ei kiirehdi tulkintoihin toimii aina suhteessa oletetun ongelman suuruuteen ottaa puheeksi rohkeasti varhaisessa vaiheessa. Mikäli tarpeen sopii keskustelusta.
Kohtaaminen keskustelussa sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti, n. 1,5 tuntia rauhoitetussa tilassa, puhelimet kiinni suora, ystävällinen ja arvostava asenne toimi kiireettömästi, säilytä katsekontakti, puhu minämuodossa mahdollisimman tyhjä pää eli ei ennakko-oletuksia esimiehenä vedät keskustelun ja pidät sen työn maailmassa varaudu tunteisiin, pysy ystävällisesti aiheessa
Ratkaisukeskeisen keskustelun eteneminen 1. Miksi keskustelu on käynnistetty, esimiehen konkreettiset havainnot. 2. Mikä tilanne on nyt? Miten työ sujuu, vuorovaikutus työyhteisössä, työn ja perheen yhteensovittaminen? 3. Perustehtävä. Mitä asianomaisen työnkuvaan kuuluu? 4. Tavoite. Mikä olisi riittävän hyvä tilanne? Kuka siitä hyötyisi? 5. Mikä nyt jo toimii? Asianomaisen vahvuudet ja kyvyt. 6. Käytännön teot, joiden avulla päästään yhteiseen tavoitteeseen. 7. Etenemisen seuraamistapa. Tarvitaanko uusi tapaaminen? Kehityskeskustelut?
Puheeksiottaminen: Pistää miettimään poissaolot Varhainen puuttuminen on myös aiheellista, jos työntekijän ns. pistää miettimään poissaolot lisääntyvät. Ne ovat poissaoloja, joista tulee sellainen olo, että syynä on jokin muu kuin ilmeinen sairaus. Työntekijä on poissa lyhyitä jaksoja toistuvasti Henkilöstöhallinto saa lääkärintodistuksen ja informoi esimiestä Työkavereiden huoli Esimies havaitsee varhain, apuna seurantatiedot Työkaverit ottavat puheeksi (sosiaalinen tuki) Esimies ottaa puheeksi, olen huolissani sinusta Työkaverit informoivat esimiestä Työntekijä ja esimies neuvottelevat poissaolojen syistä Osaamisen kehittäminen, tehtävien määrittely, työkokeilu Tyhy-asia: verkostotapaaminen (ta, tt, tth), työkykyselvitys, ammatillinen kuntoutus, työkokeilu, hoitoonohjaus Ylemmän esimiehen informointi, kurinpitoasia: kuuleminen, huomautus, varoitus Myönteinen ratkaisu
Myönteinen palaute työyhteisössä Myös puheeksi ottamista eli on samalla tavalla taitolaji Jokaisen työyhteisön jäsenen oikeus ja vastuu Pienin muoto on henkilön myönteinen huomaaminen Arvosta, kiitä, kannusta, juhlista myös kehon kielellä Liian vähäinen myönteinen palaute aiheuttaa sisäistä kilpailua ja vähentää substanssityöhön käytettyä aikaa ja energiaa
Varhainen puuttuminen on tarpeen työyhteisössä, jos poissaolokäyttäytyminen muuttuu työprosessit tökkivät iltojen istujat lisääntyvät luistaminen yhteisistä palavereista kiireeseen vedoten lisääntyy vuorovaikutus ja myönteisyys vähenevät barotulokset huononevat Työyhteisössä ilmenee kiusaamista
Milloin viimeistään on tarpeen puuttua työyhteisöilmiöihin Työilmapiiribarometrien tulokset laskevat toistuvasti Työyhteisö ei saa aikaan tuloksia Työyhteisö jakautuu kuppikuntiin, jotka ovat huonoissa väleissä keskenään. Tietoa pantataan ja keskinäinen kilpailu alkaa näkyä myös ulospäin. Välttäminen alkaa ja keskustelu loppuu Jokainen eristäytyy omaan työhönsä. Työntekijät alkavat uupua ja sairauspoissaolot kasvavat.
Puheeksiottaminen työyhteisössä Sekä esimiehen että jokaisen jäsenen vastuulla Aloitteen tekijä miettii etukäteen, miten asian voisi tuoda esille rakentavassa hengessä Puheeksiottaminen tapahtuu yhteisessä kokouksessa Muut kuuntelevat ja osallistuvat keskusteluun, eivät tyrmää tai jätä puheeksiottajaa yksin asian kanssa Yhdessä mietitään millainen tilanne olisi työyhteisön kannalta hyvä ja onko siitä olemassa jo joitain osia tai kokemuksia Lopuksi sovitaan mitä asian ratkaisemiseksi tehdään