1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

Transkriptio

1 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin noudattamaa päihdeohjelmaa. Ohjelma luo perustan Rovaniemen kaupungin menettelyille koskien päihteiden ennaltaehkäisyä, päihderiskien vähentämistä ja päihteiden käyttöä työaikana sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintymistä työpaikoilla. Tässä ohjelmassa päihteillä tarkoitetaan alkoholia, lääkkeitä, huumeita ja muita päihdyttäviä aineita sekä näiden seka- ja väärinkäyttöä. Päihdeohjelman tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ja yleisen työhyvinvoinnin ylläpitäminen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittäminen sekä työelämän laadun parantaminen. Ohjelman avulla pyritään ehkäisemään työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä sekä edistämään ongelmatilanteiden rakentavaa ratkaisemista. Rovaniemen kaupungin työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäiseminen ja niihin varhainen puuttuminen on olennainen osa organisaation ja toiminnan hyvinvointia sekä tuloksellisuuden parantamista. Päihderiskit ilmenevät työyhteisöissä virheellisinä suorituksina, myöhästymisinä, työtapaturmina, viivästyksinä, huonolaatuisina palveluina, sairauspoissaoloina jne. Päihdehaittojen hallinnan ja ennaltaehkäisyn lähtökohtana on, että päihdyttävien aineiden käyttö työaikana tai niiden vaikutuksen alaisena työskentely on kiellettyä Rovaniemen kaupungin työpaikoilla Työ ja päihteet Ihminen on työpaikan tärkein voimavara. Työntekijän hyvinvointi ja työkyky ovat keskeisiä toimivan ja tuloksellisen työyhteisön edellytyksiä. Ihmisen ja työn suhde on molemminpuolinen. Työ säätelee oleellisesti yksilön hyvinvointia niin työyhteisössä kuin vapaa-aikanakin ja työntekijän hyvinvointiin vaikutetaan merkitsevästi työyhteisön kautta. Päihteiden käyttö ei kuulu työpaikalle! Työyhteisö joutuu kuitenkin usein tekemisiin päihdeasioiden kanssa. Useimmiten on kysymys ulkopuolisten ongelmien heijastumisesta työpaikalle. Joskus työyhteisö itse voi olla altistamassa päihteiden liikakäytölle ja se voi myös suhtautua välinpitämättömästi tai väärällä tavalla ao. ongelmiin. Työyhteisöä voidaan kehittää päihdehaittojen syntymistä ehkäiseväksi ja kykeneväksi kohtaamaan pulmalliset tilanteet. Näin lisätään ihmisten hyvinvointia sekä työkykyä. Päihdeasiat/ -ongelmat eivät ole työn suorittamisen eivätkä työpaikan yhteistyön näkökulmasta henkilökohtaisia asioita, vaan ne koskettavat koko työyhteisöä. Niiden käsittely kuuluu kaikille henkilöstöryhmille ja jokaiselle työntekijälle. 2. Ehkäisevä toiminta Toimiva työyhteisö on parasta ennalta ehkäisyä. Mitä toimivampi ja avoimempi työyhteisö, sitä helpompi sen on käsitellä vaikeitakin asioita. Samoin mitä enemmän tietoa päihteiden vaikutuksista ja haitoista työyhteisöissä on, sitä asiallisemmin ongelmiin pystytään puuttumaan. Asian esille ottaminen on aitoa välittämistä.

2 Erityisen tärkeää ennaltaehkäisevän toiminnan kannalta on, että työyhteisössä kunnioitetaan päihteetöntä elämäntapaa ja että työyhteisön toimintatapa ei tue päihteiden käyttöä. Työyksiköiden tulee käsitellä päihdeasioita osana työhön perehdyttämistä ja työhön opastusta, henkilöstön kouluttamista, työn ja työyhteisön kehittämistä, yhteistoimintamenettelyä sekä osana työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. Työyhteisön kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi vähentää päihteiden käytön altistustekijöitä. Lisätietoa ja apua on saatavilla työterveyshuollosta, mielenterveys- ja päihdeyksiköistä (avo), sairaanhoitopiirin Lapin päihdeklinikasta sekä henkilöstöyksiköstä ja työsuojeluhenkilöstöltä. Päihdeasioita tulee käsitellä osana: Työn ja työyhteisön kehittämistä Perehdyttämistä ja työhön opastusta Henkilöstökoulutusta Työnantaja, työsuojelu ja työterveyshuolto järjestävät säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta: päihdeongelman ennaltaehkäisystä päihdeongelman tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta päihdeongelmien hoidettavuudesta ja hoidosta päihteiden aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista haitoista asenteiden muutoksesta hoitoonohjauksen toteutumisesta Päihdeohjelma: Toimintaohje päihdetapauksissa koskee henkilöä jolle alkoholin tai muiden päihteiden käytöstä on syntynyt tai on selvästi syntymässä sosiaalinen ja/tai terveydellinen ongelma tai siitä on haittaa työtehtävien hoitamiselle Asennoitumalla päihdeongelmaan (alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöön) vakavasti ja asiallisesti sekä tuntemalla yhteisvastuuta työtovereista, pyritään selvittämään mahdollinen päihdeongelma sekä sellaisen todetessa ohjaamaan henkilö hoitoon Päihdeohjelmalla vaikutetaan henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen ja työelämän laadun parantamiseen Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä on tärkeää lisätä työyhteisöissä erilaisten ongelmatilanteiden avointa käsittelyä ja ratkaisumallien etsintää Jokaisella työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta työkyvystään ja terveydestään. Esimiehen ja työyhteisön vastuu on toissijaista.

3 3. Päihde- ja huumausainetestit Työnantajalla on oikeus pyytää ja ottaa vastaan huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 :n mukaisissa tehtävissä työhön otettaessa ja 8 :ssä mainituissa tapauksissa palvelussuhteen aikana. (tarkemmin laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759, 7 työhön otettaessa ja 8 työsuhteen aikana). Huumausainetestiä koskeva todistus on oikeus pyytää myös silloin, kun henkilön työtehtävät muuttuvat palvelussuhteen aikana siten, että ne täyttävät lain 7 :ssä mainitut edellytykset. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi jättää työhönhakutilanteessa huomioimatta hakijan, joka ei toimita todistusta tai pitää valinnan ehdollisena siihen saakka, kunnes pyydetty todistus on toimitettu. Työnantaja voi myös yksityisyyden suojaa työelämässä lain 8 :n tarkoittamissa tapauksissa velvoittaa luettelossa mainitussa tehtävässä työskentelevän henkilön palvelussuhteen aikana esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Rovaniemen kaupungissa päihde ja huumetestit voidaan suorittaa myös osana työhöntulotarkastusta. Vakituiseen virkaan tai toimeen valitulla tarkastus ajoittuu 4/ 6 kk:n koeaikaan. Lisäksi pitkän sairausloman jälkeen työhön palaavalle voidaan suorittaa työhöntulotarkastus, jonka yhteydessä testit voidaan suorittaa. 4. Menettelytavat haittatilanteissa 4.1 Toiminnan periaatteet ja vastuu Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu terveydestään ja työkyvystään. Esimiehen ja laajemmin työyhteisön vastuu on toissijaista. Ongelmien ilmetessä tulee toimenpiteisiin ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lähimmät työkaverit usein huomaavat ongelman ensimmäisinä. Havainnoista ilmoitetaan esimiehelle, jonka velvollisuutena asian käsittely on. Päihdeongelman varhaisia tunnusmerkkejä voivat olla: omaehtoiset muutokset työaikoihin: myöhästelyt, varhaiset poistumiset töistä tai toistuvat, äkilliset työvuorojen vaihdot krapulaisuus omailmoitus -sairauslomien ja äkillisten poissaolojen määrän kasvu heikentynyt työtehokkuus ja työn laatu sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä käytöksen muuttuminen välinpitämättömyys hygieniasta ja ulkonäöstä Esimiehen ja/tai muun työyhteisön jäsenen, joka havaitessaan ongelman, on puututtava tilanteeseen, esim. kun: henkilö esiintyy päihtyneenä työpaikalla henkilön toistuva esiintyminen työpaikalla krapulaisena ja huonokuntoisena heikentää työtuloksia ja/tai vaikuttaa työilmapiiriin

4 henkilöllä on toistuvasti poissaoloja, joiden oletetaan johtuvan päihteiden väärinkäytöstä huom. ohje sairauspoissaolojen seurannasta: -->ohjeet --> työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Esimiehen velvollisuus on ohjata päihdeongelmaista puuttumaan tilanteeseensa. Päihdeongelman ratkaisemiseksi ohjataan ja tuetaan työntekijää jo alkuvaiheissa omatoimiseen muutokseen riski- ja haittakäyttäytymisen vähentämiseksi sekä työkyvyn palauttamiseksi. Mikäli omatoimista hoitoa tai hoitoon hakeutumista ei tapahdu ja ongelmat jatkuvat, käynnistetään välittömästi hoitoonohjaus. Jos esimies ei toimi mainitulla tavalla, tulee muiden työntekijöiden, luottamusmiesten tai työsuojelutehtävissä olevien huomauttaa tästä esimiehelle tai hänen esimiehelleen. Tällöin ylemmän esimiehen velvollisuutena on olla mukana työpaikalla asian jatkotoimenpiteissä. 4.2 Menettelytapaohjeet Alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena oleva henkilö poistetaan aina työpaikalta. Poistamisen suorittaa esimies tai kyseisessä työvuorossa esimiesvastuussa oleva henkilö. päihtymyksen toteaminen työterveyshuollossa alkometrillä/virtsakokeella. Virka-ajan ulkopuolella testit suoritetaan perusterveydenhuollon päivystyksessä. puhalluttaminen ei ole välttämätöntä, mutta esimiehen on perusteltua pyytää paikalle toinen henkilö todistamaan päihtymys. Esimies tekee aina pöytäkirjan tapahtuneesta. Pöytäkirjasta lähetetään välittömästi kopio henkilöstöyksikköön ja työterveyshuoltoon Työnjohdollinen huomautus ja hoitoonhakeutumiskehoitus Kun päihtymyksen vuoksi työpaikalta poistettu palaa työhön, annetaan hänelle työnjohdollinen huomautus, josta tulee merkintä puheeksiottomuistioon. Puheeksiottomuistiosta tulee lähettää kopio henkilöstöyksikköön ja työterveyshuoltoon. ( -- > lomakkeet: Huolen puheeksiottaminen arvio työssäselviytymisestä lomake työyhteisöjen käyttöön Jos todetaan, että työntekijällä on päihdeongelma tai sellainen on muodostumassa, esimiehen on kehotettava häntä rajoittaman päihteiden käyttöä niin, ettei se haittaa työtehtävien hoitamista ja tarvittaessa hakeutumaan asianmukaiseen hoitoon. Varhaisen puuttumisen yhteydessä ja päihdeongelman ollessa ilmeinen ja hallitsematon, esimiehen on selvitettävä päihteiden käyttöön liittyvät menettelytavat ja korostettava käyttäjälle oma-aloitteisen hoitoon hakeutumisen tärkeyttä. Esimies voi myös ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Esimiehen on huolehdittava siitä, että työterveyshuolto saa tiedon tapauksesta. Päihteitä työaikana työpaikalla käyttäjälle annetaan pääsääntöisesti ensin työjohdollinen huomautus, mutta myös varoittaminen voi tapahtua suoraan, jos kyseessä on vakava rikkomus. Huomautus ei ole pakollinen vaihe ennen varoitusta.

5 Keskustelussa tarvittavaa tietoa ja tukimateriaalia saa kukin esimies työterveyshuollosta, mielenterveys- ja päihdeyksiköstä (avo) ja päihdeklinikasta (lshp). Keskustelun tavoitteena on saada päihdeongelmainen omatoimiseen muutokseen Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaussopimus Jos päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat jatkuvat työnjohdollisen huomautuksen jälkeen, työntekijälle annetaan kirjallinen varoitus ja hänelle varataan aika työterveyshuoltoon hoitoon hakeutumista varten. Varoituksessa on todettava myös uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Viranhaltijalle ja työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista. Varoitus annetaan Hallinto- ja johtosäännön V luvun 33 3 mom. ja delegointimatriisin 33 mukaisesti. Päihdeasioiden vuoksi annetusta varoituksesta annetaan aina tieto myös henkilöstöyksikköön ja työterveyshuoltoon. Viralliseen kirjalliseen varoitukseen päihdetapauksissa sisältyy aina kirjallinen hoitoonohjaus. Tuolloin kirjalliseen varoitukseen liitetään seuraava teksti: Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Olemme todenneet, että tarvitsen päihdeongelmani johdosta hoitoa. Lupaudun osallistumaan minulle työterveyshuollon kautta järjestettyyn hoitoon suunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto ja työpaikan esimies yhdessä seuraavat hoidon tuloksia. Hoitopaikka ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos hoidossa tapahtuu laiminlyöntejä. Mikäli en noudata kuntoutussuunnitelmaani työni /toimeni/ palvelussuhteeni päättäminen voi tulla kysymykseen. Hoitosopimus on voimassa allekirjoittamispäivästä. Hyväksyn tämän sopimuksen En hyväksy tätä sopimusta Allekirjoitukset (varoituksen antajan sekä asianomaisen työntekijän) Jakelu: esim: asianomainen, esimies, työterveyshuolto, työsuojelupäällikkö Palvelussuhteen päättäminen Mikäli edellä olevat toimenpiteet eivät auta, vaan päihdeongelma jatkuu, esimiehen on ryhdyttävä asianomaisen palvelussuhteen päättämistoimiin. Päättämistoimista ja mm. viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä säädetään Työsopimuslaissa /55 (8. luku) ja Laissa kunnallisesta viranhaltijasta /304 (8. ja 9.luku). Palvelussuhteen päättämisvaihtoehdot ovat virka/työsuhteen irtisanominen ja purkaminen. Lisäksi työsopimussuhteista työsuhdetta voidaan pitää purkautuneena Työsopimuslain 8 luvun 3 :n perusteella. Työsuhteen päättäminen voi perustua päihdeasioissa esimerkiksi, jos: esiintyy työpaikalla päihtyneenä käyttää työpaikalla päihdyttäviä aineita Mikäli työnantaja on hyväksynyt sovellettavaksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausta koskevan sopimuksen, on tämän sopimuksen määräykset otettava huomioon harkittaessa irtisanomista tai purkamista työntekijän tai viranhaltijan alkoholi- tai muiden päihdeongelmien vuoksi.

6 Työntekijän kieltäytyminen hoidosta tai sovitun hoidon laiminlyönti rinnastetaan päihdeongelman jatkumiseen. Työ- tai virkasuhde voidaan myös päättää, mikäli hoidon päätyttyä todetaan, ettei hoito ole tuottanut tulosta. Törkeissä päihteiden käytöstä johtuvista velvollisuuksien laiminlyönneissä tai rikkomuksissa tai työturvallisuuden vaarantamisissa palvelussuhde voidaan päättää ilman edellä kuvattua ohjaus-/varoitusmenettelyä. Huomattava on myös se, että ennen kuin työnantaja päättää palvelussuhteen, ao. henkilölle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen perusteesta. Hänelle on varattava mahdollisuus myös esittää mielipiteensä asiasta. Asianomaisella on oikeus käyttää kuulemistilaisuudessa avustajaa. Kysymys ei kuitenkaan ole neuvottelutilaisuudesta. Kuulemismenettelystä laaditaan muistio. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559) tarkoitetun työntekijän palvelussuhde joudutaan päättämään päihdeongelman vuoksi, tulee esimiehen ilmoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan. 5. Hoidon kustannukset ja ajankäyttö Hoitokäynnit tulee järjestää työajan ulkopuolella. Hoitokäynnit avohoidossa pyritään mahdollistamaan työvuorojärjestelyin. Jos päihdeongelmainen hakeutuu vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan asiasta etukäteen esimiehensä kanssa, maksetaan hänelle virka- tai työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa laitoshoidon ajalta. 6. Toiminnan luottamuksellisuus Hoitoon ohjaamiseen osallistuneet henkilöt eivät saa ilmaista sivullisille tietojaan. Hoitoon ohjatun kanssa tehdään kirjallinen hoitosopimus, jossa sovitaan myös yhteydenpidosta eri tahoille. 7. Seuranta Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työsuojelusta vastaavat tahot seuraavat päihdeohjelman ja hoitoonohjauksen toimivuutta ja tekevät sitä koskevia esityksiä yhteistyötoimikunnalle.