MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Transkriptio

1 MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014: noin 3300 lääkäreitä 310 hoitohenkilökuntaa 1933 muuta henkilöstöä 1057 Vakituisia 79,3%, määräaikaiset 20,7% Henkilökunnan keski-ikä 47,6 v Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,8 v Sairauspoissaolo%: 3,6 Sairauspoissaolopäivät /henkilötyövuosi: 13,96 Varhe-maksut

3 JOHDON HUOLI ja HAVAHTUMINEN 2007: Mm: henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyvät: kalenteripäivää työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät varhe-maksut kuntoutuksessa olleilla spo:t lisääntyvät TYHY-mittauksen tuloksiin ei reagoitu tyhy-määrärahan lisäys ei näkynyt sairauspoissaoloissa Suikkanen Asko & Mäkiniemi Marja 2007: Selvitys ja ehdotus jatkotoimenpiteistä EPSHP:n henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi

4 henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta kertova seurantatieto jää hyödyntämättä sairauspoissaolojen kertymästä vaikea saada kokonaiskuvaa kapea-alainen käsitys työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta Epshp:n hallitus: VARHAINEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN REAGOINTI -toimintaohje Koulutusta koko henkilöstölle Esimiesvalmennus Henkilöstöraportoinnin ja seurantajärjestelmän kehittäminen kuntoutustoimintojen organisoitumattomuus - kuntoutusinterventiot irrallaan työstä Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa vähäistä

5 Myöhemmin: VARTU varhainen tuki - toimintaohje Epshp:n henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseksi TYÖSSÄ SAIRASTU- ESSA TYÖHÖN PALUUSSA - sairaus - muu syy TYÖSTÄ POIS SIIR- RYTTÄESSÄ Tuen tarve ja keinot vaihtelevat työuran eri vaiheissa PUHEEKSIOTTAMINEN KESKEISTÄ TYÖNTEKIJÄ ESIMIES

6 VARTU-prosessin eteneminen 1. TUEN TARVE HAVAITAAN - itse, esimies, työkaveri, TTH ym 2. NEUVOTTELU- AJANKOHDASTA SOPIMINEN Kartoituslista työkyvyn tuen tarpeesta 3. NEUVOTTELU Työntekijän ja esimiehen näkemykset toivotusta tilanteesta Kirjataan: tavoitteet toimenpiteet vastuutahot seuranta 4. TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI Vaikutusten arvio työntekijän ja työnantajan näkökulmasta 5. TYÖURA- RATKAISUT - määräaikaiset - pysyvät Selvitys työpaikalla - työstä johtuvaa? työntekijä, esimiehet, tarv. työpaikan tahot tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon TTHneuvottelu

7 TAKAISIN TÖIHIN PITKÄN POISSAOLON JÄLKEEN

8 VARTU-neuvottelussa varmistetaan työhön paluun onnistuminen ja selvitetään mm. mahdollisten työjärjestelyjen tarve eri: työpaikalla tapahtuneiden muutokset työntekijän elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset terveydentilassa tapahtuneet muutokset työjärjestelysuunnitelma perehtymissuunnitelma tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon

9 TUKI SAIRASTUESSA, SAIRAUDEN PITKITTYESSÄ

10 VARTU - neuvottelu - 3 lyhyttä sairauspoissaoloa / 3 kk - 15 sairauspoissaolopäivää /6 kk Hälytysrajojen täytyttyä selvitetään, onko työssä jotain, mikä altistaa sairastumiselle: - tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon - tth-yhteistyön tehostaminen: - pitkien s-poissaolojen synnyn ennakointi - osasairauspäivärahan käytön aktivointi - korvaavan työn arviointi - työnantajan työjärjestelymahdollisuudet tiedoksi työterveyshuoltoon - 30 spo-päivää - tieto työterveyshuoltoon - tarvittaessa työterveysneuvottelu Tavoitteena ei ole mahdollisimman lyhyet, vaan oikean pituiset poissaolot! Antti-Poika 2008

11 Pidemmissä sairauspoissaoloissa: Ennakoitavissa oleva tilanne: Työntekijä ja esimies pitävät lähtökeskustelun ennen pidemmän sairauspoissaolon alkamista, esim. tiedossa oleva operaatio ja sopivat mm. yhteydenpidosta sairauspoissaolon aikana töihin paluu helpottuu työntekijä Odottamattomissa, pitkissä sairauspoissaoloissa: - esimies on yhteydessä työntekijään esimies työterveyshuolto Sairauspoissaolon aikana työterveysneuvottelu: - sovitaan tarvittavista työjärjestelyistä - aikaa suunnitella

12 TYÖNTEKIJÄ - voimavarat ja mahdollisuudet sairauksista huolimatta TYÖTERVEYSHUOLTO - työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi - hoito, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus PARAS MAHDOLLINEN TUKI, JOKA EDESAUTTAA TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUTA, TYÖKYVYN SÄILYMISTÄ / KOHENTUMISTA ESIMIES - työpaikan mukautetun työn mahdollisuuksien arviointi, mm: - työn sisältö - työn organisointi - työaikajärjestelyt REFLEKTIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUOTOS TYÖTERVEYSNEUVOTTELUSSA

13 Esimerkkejä työhön paluun tukitoimista

14 Työn ja työolosuhteiden mukauttaminen: Työaika- tai työvuororatkaisut mm: - työpäivien rytmitys - työaikajärjestelyt 4-6h/työvuoro, aamu-/ iltapainotteisuus - liukuva työaika, etätyöskentely Työn uudelleen organisointi mm: - toimintatapojen arviointi - työtehtävien rajaaminen, kuormittavien työvaiheiden minimointi jako kahden kesken - sanelut kirjoittamisen sijaan - mentorointi, opiskelijaohjaus - projektityöt, kirjalliset työt potilasohjeiden tarkistus, raportit ym. Työtilaan, -välineisiin, -ympäristöön ja ergonomiaan liittyvät ratkaisut - liikkumisen apuvälineet - ergonomiset ratkaisut mm: näyttö, näppäimistö, näyttöpäätelasit, työpöydät ja tuolit, tulostimien sijoitus - omatoiminen työn tauotus - työpaikan esteettömyys - pysäköintilupa lähelle ulko-ovea Olemassa olevien apuvälineiden käyttö! Muu tuki, mm. työnohjaus, oppisopimuskoulutus Järjestelyjen määräaikaisuus vs. pysyvyys

15 Työkokeilut Sisäinen työjärjestelykokeilu jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset eivät täyty Työeläkelaitoksen / vakuutusyhtiön kustantamat työkokeilut ylimääräinen työntekijä Työkokeiluissa: - selkeä suunnitelma, jossa sovitaan työn sisällöstä, työajasta, tarvittavista tukitoimista - systemaattinen seuranta - tiivis yhteistyö työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken - prosessin koordinointi: työhyvinvointisuunnittelija JATKUMO UUDELLEENSIJOITUSMAHDOLLISUUS - VARMISTETTAVA JO ENNEN TYÖKOKEILUN ALKUA!

16 TAPAUSESIMERKKEJÄ

17 Yhteistyön merkitys paluun onnistumisessa Työntekijän taito ja halu palata työn sisältöön vaikuttaminen vastuun ottaminen onnistumisesta kohtuus työjärjestelyissä: terveydentila, elämäntilanne, työntekijän toiveet Työyhteisön taito ja halu ottaa vastaan työhön palaajan arvostus avoimuus auttamiselle sopimuksista kiinni pitäminen Prosessin selkeys Prosessin koordinointi Vaikutusten seuranta Esimiehen taito ja halu tukea välittää, tukea, kannustaa ja kuunnella valmentaa työyhteisö ottamaan vastaan työhön palaaja

18 Työhön paluun tukeminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa toimintaa Henkilöstö Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki 10 6 Varhemaksut ennuste

19 TARKISTETAAN ASENTEITA Tukea työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen! Ongelmista ratkaisuihin! Innolla ja innovatiivisuudella uusiin kokeiluihin! Voimavarojen vahvistamista voivottelun sijaan! Onnistumiseen uskomista! Tehdään yhdessä hyvä työpäivä!