EU:n päästökauppa
Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti tarjonnan ja kysynnän mukaan: Tarjonta määrittyy poliittisten ilmastotavoitteiden mukaan -> EU asettaa päästöilleen ylärajan Kysyntä riippuu yritysten energiavalinnoista ja suhdanteista: taantumassa hinta alenee, nousukautena kallistuu Päästökauppasektori kattaa noin 45 % EU:n päästöistä Suomessa noin 600 energiatuotanto- ja teollisuuslaitosta Ongelmana päästökaupan rajoittuminen EU-alueelle Eurooppalaisten yritysten kilpailuhaitta ja hiilivuotoriski 21.1.2014
Päästöoikeuden hinta seuraa talouden kehitystä Päästöoikeuden Spot-hinta, euroa/co2-tonni 35 30 25 20 15 10 5 0 12.6.2008 12.6.2009 12.6.2010 12.6.2011 12.6.2012 12.6.2013 Lähde: PointCarbon, 3.1.2014 21.1.2014
EU:n päästövähennystavoitteet nykyisellä kaudella Päästövähennystavoite vuodelle 2020-20 % (1990 tasosta) = -14 % (2005 tasosta) Päästökauppasektorit: tavoite -21 % (2005 tasosta) Päästökaupan ulkopuoliset sektorit: tavoite -10 % (2005 tasosta) Jäsenmaakohtaiset tavoitteet Suomi 16 % Lähde: TEM 21.1.2014
Toimintaperiaate yrityksen näkökulmasta Päästökaupan piiriin kuuluva yritys hankkii päästöoikeudet saamalla ne ilmaiseksi ostamalla EU:n tai eräiden jäsenmaiden huutokaupoista ostamalla jälkimarkkinoilta (muilta yrityksiltä tai pörsseistä) Yrityksen tulee vuosittain raportoida päästötiedot ja luovuttaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia energiavirastolle Päästökaupan valtti: yritykset voivat valita edullisimman tavan vähentää päästöjä Käyttääkö fossiilista energiaa ja ostaa päästöoikeuksia? Vai investoidako (fossiilista) energiaa säästävään teknologiaan ja myydä pois omia päästöoikeuksia? Vai siirtyäkö uusiutuvaan energiaan ja myydä pois omia päästöoikeuksia? 21.1.2014
Päästökauppayritykset saavat päästöoikeuksia sekä ostamalla että maksutta 1) Sähkön tuottajat - Ostavat kaikki päästöoikeutensa huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta 2) Teollisuus ja kaukolämmön tuotanto - vuonna 2013: ostettava 20 % laskennallisesta tarpeesta - vuonna 2020: ostettava 70 % laskennallisesta tarpeesta - ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus 3) Teollisuus, jossa hiilivuodon riski - Teollisuus, joka kohtaa globaalin kilpailun (eli kärsii eniten kilpailuhaittaa EU:n muita tiukemmista pelisäännöistä) - Voivat saada jopa 100 % laskennallisesta tarpeesta ilmaiseksi - Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus 21.1.2014
Päästökauppajärjestelmät maailmalla Lähde: IEW World Energy Outlook 2013 KANADA Quebec: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Alberta: Alkoi 2007: Teollisuus Ontario, Manitoba, Br. Columbia: EU Alkoi 2005: sähköntuotanto, teollisuus, lentoliikenne SVEITSI: Alkoi 2008: Sähköntuotanto, teollisuus KIINA Viisi kaupunkia, kaksi maakuntaa: Pilotit alkoivat 2013 Kansallinen päästökauppa: ETELÄ-KOREA Alkaa 2015: sähköntuotanto ja teollisuus USA Kalifornia: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Regional GHG Initiative: Alkoi 2009: sähköntuotanto MEKSIKO, CHILE, BRASILIA Rio de Janeiro: 21.1.2014 KAZAKSTAN Alkoi 2013: sähköntuotanto, teollisuus UKRAINA: ETELÄ-AFRIKKA Alkaa 2015: sähköntuotanto, teollisuus JAPANI Tokio: Alkoi 2010: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt Saitama: Alkoi 2011: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt AUSTRALIA Alkoi 2012, päätetty lopettaa UUSI-SEELANTI Alkoi 2008: sähköntuotanto, teollisuus, jäte, liikennepolttoaineet jne.
Lisätiedot asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: ilmastovelvoitteet ja päästökauppa energian käytön ohjauskeinot materiaalitehokkuuden edistämiskeinot gsm 040 767 5684 puh. 09 4202 2562 kati.ruohomaki@ek.fi www.ek.fi/eu2030 15.1.2014 8