OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?
Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen Mistä nuoriso navigaattorissa on kyse? Tilannekuva Korkea osaaminen on Suomen kivijalka. Se takaa menestymisen myös suurten rakennemuutosten edessä. Pienellä maalla ei ole varaa hukata ainuttakaan nuorta, joka voi antaa osaamisensa tämän yhteiskunnan käyttöön. Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Osaamistason nostaminen edellyttää tason nousua, mitä ei ole Suomessa tapahtunut vuosikymmeniin. Peruskoulun varassa olevien nuorten määrä on pysynyt vakiintuneena viimeiset kolmekymmentä vuotta.¹ Vuonna 2011 Suomessa oli lähes 50 000 syrjäytynyttä nuorta, lähes yhden ikäluokan verran. Yli 80 prosenttia heistä ei koskaan suorita peruskoulun jälkeistä tutkintoa.² Keväällä 2014 perusopetuksen päättäneistä jäi toisen asteen yhteishaun valintojen ulkopuolelle 3 600 nuorta. Heistä osa valittiin samana vuonna opiskelemaan täydennyshaussa tai valmistavassa koulutuksessa.³ Nuoria myös poistuu työmarkkinoilta ennenaikaisesti; joka päivä kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, eli noin viisi prosenttia ikäluokasta vuositasolla laskettuna. Me OAJ:ssä uskomme, että on tehokkainta työllisyyspolitiikka ja parasta sosiaaliturvaa, jota yhteiskunta voi nuorisolleen taata. Koulut ja oppilaitokset joutuvat kuitenkin jatkuvasti taistelemaan toimintansa perusedellytyksistä, kun nuorten tuki ja resurssit ohjataan koulujen ulkopuolelle. Oppilaitos on nuoren yhteiskunnallisen elämän keskus, josta käsin muu tarvittava tuki löytyy. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori siirtyy peruskoulun jälkeen ensisijaisesti koulutukseen ja saa sen suorittamiseen tarvittavat edellytykset ja tuen yhdeltä luukulta. Suomi tarvitsee nuoret terveinä töihin koulutuksen kautta, ja me opettajat haluamme antaa siihen panoksemme. Nuorisotakuussa ensisijaiseksi Nuorisotakuu oli päättyvän vaalikauden iso hallinnon rajat ylittävä hanke, nyt on päätettävä miten sitä jatketaan. Nuorisonavigaattorin tavoitteena on tuoda OAJ:n malli nuorisotakuun jatkoksi. Navigaattori esittää konkreettisia ratkaisuja nuorten koulutuksen kehittämiseksi tulevalla hallituskaudella. Nuorisotakuun toimimisen edellytyksenä on, että koulutuksen saavutettavuus ja laatu turvataan koko maassa. Koulutuksen merkitys ja tarve kasvaa Suorittavien töiden tarjonta vähenee rajusti työelämän rakennemuutoksen vuoksi. Vuosittain lakkaa 400 ammattia. Työelämä vaatii jokaiselta vähintään toisen asteen ta. Koulutuksella pidennetään työuria Koulutus on investointi, joka pidentää tutkitusti työuria sekä ennustaa matalampaa työttömyyttä ja parempaa terveydentilaa läpi elämän. Koulutus on erityisen tehokas ratkaisu syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomen talous ei kestä leikkauksia Koulutuksesta on leikattu päättyneellä vaalikaudella noin 1,5 miljardia euroa. Leikkaukset vaarantavat yhteiskunnallisen kehityksen ja kilpailukyvyn, ja suomalainen osaamistaso heikkenee. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuutta voidaan kuitenkin parantaa, kun se tehdään viisaasti. Tiekartta OAJ:n ehdotukset 1 2 3 Nuorille oikeus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten jatko-opintovalmiudet kuntoon Tuki ja ohjaus riittäväksi Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Olli Luukkainen puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 4 5 6 7 Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto Portti auki jatko-opintoihin Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma 2 3
Ehkäistään kaikin keinoin nuorten syrjäytymistä moniammatillisesti ja hallinnon rajat ylittäen 1 Nuorille oikeus 2 Eri kieli- ja kulttuuri taustaisten jatko-opintovalmiudet kuntoon % 60 50 40 30 20 10 Jokaiselle nuorelle taataan subjektiivinen oikeus perusopetuksen jälkeiseen paikkaan, ja kunnille säädetään vastuu nuorten ohjauksesta. Oppilaan oikeus ja kunnan vastuu ovat voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän suorittamisesta. Koulutus ehkäisee huono-osaisuutta ja lisää hyvinvointia Ilman toisen asteen tutkintoa olevilla alle 21-vuotiailla on paljon ongelmia. Yli puolet heistä on elänyt toimeentulotuen varassa. Puolet tytöistä on kärsinyt psyykkisistä ongelmista, ja kolmannes pojista on tuomittu rikoksesta.⁴ (Kuvio 1) Kustannukset nuorten syrjäytymisestä ovat yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Jokaiselle nuorelle taataan oikeus paikkaan perusopetuksen jälkeisissä muodoissa. Ensisijaisena tavoitteena on siirtyminen toisen asteen koulutukseen opiskelijan valintojen mukaisesti. Opiskelupaikan hakeminen ja opintojen aloittaminen perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa säädetään nuorelle velvoittavaksi. Jos opinnot keskeytyvät ensimmäisen vuoden aikana, kunnille olisi säädöstason vastuu ohjata nuorta ja osoittaa nuorelle opiskelupaikka. Tämä ohjaus- ja opiskelupaikan osoitusvelvoite on voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän suorittamisesta. Perustellusta syystä oppilas voi hakea lykkäystä opiskelupaikan hakemiseen ja vastaanottamiseen. % 60 50 40 30 20 10 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäistään turvaamalla riittävä suomen tai ruotsin kielen opetus. Kielitaidon riittävä kehittyminen mahdollistetaan uudella kielitasoperustaisella opiskelumallilla. Maahanmuuttajanuorten vaara syrjäytyä on muita suurempi Vieraskielisistä suomalaisista nuorista kolmannes on syrjäytyneitä. Tämä luku vastaa neljännestä (23 %) kaikista syrjäytyneistä nuorista.⁵ Suomen väestössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Myös toisen polven maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Suomen tai ruotsin kielen opiskelu on avainasemassa koulutukseen pääsemisessä ja työllistymisessä. Maahanmuuttajaoppilailla on kunnasta riippuen erilaiset mahdollisuudet saada suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Joissakin pienissä kunnissa sitä ei saa lainkaan⁶. Perusopetuksessa lapsi tai nuori integroidaan usein liian nopeasti kielen yleisopetuksen ryhmään eikä kielenopiskelun tuki ole välttämättä riittävää, minkä vuoksi tarvitaan yksilöllisempää kielenopiskelua. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen toteuttamiseen rakennetaan yleisen, tehostetun ja erityisen kielenopiskelun malli. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille laaditaan valtakunnalliset kielitasotestit, joiden perusteella he pääsevät kielitasonsa mukaiseen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusryhmään. Tässä mallissa oppilas siirtyy tasolta seuraavalle ja lopulta yleisopetukseen oppimissuunnitelman ja arvioinnin pohjalta. Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 0 Toimeentulotuki Peruskoulu Psyykenlääkkeet tai psykiatrinen erikoissairaanhoito Keskiaste Tuomittu rikoksesta Lukio tai korkeakoulu Kuvio 1. Toimeentulotukea saaneiden, psyykenlääkkeitä tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita käyttäneiden sekä rikoksista tuomittujen osuudet vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta sukupuolen ja asteen mukaan. i Nykyiset vaihtoehdot peruskoulun jälkeen Tutkintoon johtava toisen asteen : lukio ja ammatillinen Peruskoulutuksen lisäopetus: 10-luokat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava Kansanopistojen pitkät linjat Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava Lukiokoulutukseen valmistava Työpajat 1990 1995 2000 2005 2010 Muut kielet Suomi, ruotsi tai saame Kuvio 2. Syrjäytyneiden osuus 15 29-vuotiaista, äidinkielen mukaan (vain perusasteen, ei työtä, ei opiskelupaikkaa, ei alle 7-vuotiaita lapsia). Lähde: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto. 4 5
Turvataan kaikille riittävä ohjaus, oppilashuolto ja tuki opintojen suorittamiseen 3 Tuki ja ohjaus riittäväksi 4 Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 henkilöä Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä säätämällä ohjattavien enimmäismääräksi 200 ja lisäämällä lukiolakiin opiskelijan oikeus saada tarpeen mukaan erityisopetusta. Tarvitaan tuhat uutta opinto-ohjaajaa Opoja nyt Opoja, tavoite 7. 10. luokka Lukio Ammatillinen 178 888 107 412 181 400 oppilasta opiskelijaa opiskelijaa Kuvio 3. Nykyinen ja tavoitteellinen opintoohjaajien määrä sekä opiskelijoiden lukumäärä perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Noin 5 % lukiolaisista kärsii oppimisvaikeuksista. Heillä ei ole tällä hetkellä oikeutta erityis- tai tukiopetukseen. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeyttää 8,5 % opiskelijoista eli 10 000 nuorta. Vain yhdellä kymmenestä syynä keskeyttämiseen on sektorin vaihto.⁷ Ammatillisen koulutuksen aloittaneista 23 prosenttia ei ole 9,5 vuodessa suorittanut tutkintoa.⁸ Lukiolaisilla ei ole oikeutta erityisopetukseen toisin kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Erityisopetuksen tarve on kiistaton. Osa lukiokoulutuksen järjestäjistä on lainsäädännön puutteista huolimatta järjestänyt erityisopetusta. Tämä on tarkoittanut käytännössä lukitestien järjestämistä, ylioppilastutkintoa varten tarvittavien lukilausuntojen laatimista sekä opiskelutekniikoiden opettamista. Opinto-ohjauksen resurssit ovat puutteelliset kaikilla asteilla (kuvio 3). Yhdellä opinto-ohjaajalla saattaa olla jopa tuhat ohjattavaa. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää voidaan vähentää säätämällä, että yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enimmillään 200 ohjattavaa. Sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille on säädettävä ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi oikeus saada yksilöllistä opinto-ohjausta tarpeen mukaisesti. Säädetään oppilaan oikeudesta tukiopintoohjaukseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että oppilas saa riittävän yksilöllisen tuen opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyöllä. Oikeus ulottuu peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Perusasteen varaan jääneiden työura kolmanneksen muita lyhyempi Miehet Perusaste Keskiaste Alempi Ylempi Naiset Perusaste Keskiaste Alempi Ylempi vuotta 10 20 Työvuodet Työttömyysvuodet 30 40 Perusopetuksen tavoitteena on tuottaa jokaiselle nuorelle valmiudet jatko-opintoihin. Kevään 2014 yhteishaussa 1500 nuorta jätti kokonaan hakematta ja 1300 nuorta ei tullut valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.¹⁰ Oppilas on oikeutettu tukiopinto-ohjaukseen toisen asteen 1. vuoden loppuun saakka, mikäli opettajat ja opintoohjaaja havaitsevat perusopetuksen vuosiluokkien 7 8 aikana oppilaalla tarpeen yksilöllisempään ohjaukseen. Tarve tukiopinto-ohjaukselle voi johtua esimerkiksi koulunkäynnin motivaatio-ongelmista, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien puutteesta tai arviosta, että oppilaalla on heikot mahdollisuudet saada toisen asteen opiskelupaikka. Tämä uusi tuen muoto takaa sitä tarvitsevalle oppilaalle oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan, jotka kulkevat nuoren rinnalla. Oppilas saa yksilöllistä opinto-ohjausta ja tukea opiskeluun. Oppilaan urasuunnittelutaitoja vahvistetaan ja hänen kanssaan laaditaan - ja urasuunnitelma. Häntä autetaan tarvittaessa löytämään tukea järjestöjen, nuorisotoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluista. Nuorta ohjataan myös hyödyntämään työvoimapalvelujen tuottamia ohjauspalveluja. Oppilaan päästyä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen tukiopinto-ohjaus jatkuu edelleen ensimmäisen opintovuoden ajan varmistaen yhteistyössä uuden oppilaitoksen opintoohjaajan kanssa, että nuoren opinnot sujuvat. Mikäli jatkoopinnot eivät toteudu, tukiopinto-ohjaus auttaa oppilasta toteuttamaan varasuunnitelmia. Kuvio 4. 18-vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo (2010) asteen mukaan.⁹ 6 7
Turvataan mahdollisuudet jatko-opintoihin toiselta asteelta eteenpäin 5 Portti auki jatko-opintoihin 6 Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Nuorten jatkomahdollisuuksia ei saa vaarantaa lyhentämällä ammatillisen koulutuksen pituutta tai siirtämällä oppimista työpaikoille. Oppisopimusta kehitetään nuorille paremmin soveltuvaksi. Yhä useammalla korkeakouluopiskelijalla ammatillinen tausta Korkea yhteensä Yliopisto AMK aikuis AMK nuorten % 10 20 30 40 50 Kuvio 5. Ammatillisen koulutuksen tai kaksoistutkinnon suorittaneiden osuus korkeaasteen opinnot aloittaneista 2013.¹¹ Kolmannes ammattikorkeakoulun aloittavista nuorista on käynyt ammatillisen koulutuksen. Niillä ammatillisen koulutuksen käyneillä, jotka eivät ole hakeutuneet täydennyskoulutukseen tai jatko-opintoihin, on muita aikuisia heikommat ongelmanratkaisutaidot.¹² Työssäoppimisen minimi on jo nykyisellään 30 osaamispistettä (osp), eikä ylärajaa ole asetettu. Koko kolmen vuoden tutkinnon laajuus on 180 osp. Opiskelemalla kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon nuori saa laaja-alaisen ammatillisen perusosaamisen ja samalla jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen sekä nuorten laajamittainen oppisopimus heikentäisivät osaamispohjaa. Sitä murentaisi myös 2+1-malli, jossa työelämä vastaa yhden vuoden tavoitteista. Alan edellyttämät perustaidot, oman osaamisen kehittämisen valmiudet ja jatko-opintokelpoisuus pitää saavuttaa kaikissa muodoissa. Työmarkkinoiden murroksessa suorittavien töiden määrä vähenee ja oppimaanoppimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitojen merkitys korostuu entisestään. Joustava opintopolku rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opiskelun tarkoituksenmukaisen toteuttamisen pohjalle. Oppilaitoksen tuki ja opetta jien ohjaus niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla varmistavat laadukkaan oppimisen. Varmistetaan katkeamaton polku lukiosta korkeakoulutukseen. Luodaan malli, jossa täysiikäisyyden kynnyksellä oleva ikäluokka kohdataan moniammatillisesti ja varmistetaan, että jokaisella nuorella on tarvittavat eväät ja tuki aikuisuuteen astumiseen. Vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa välittömästi opintojaan Ei hakenut opiskelemaan 19 % Haki, ei saanut paikkaa 45 % Sai opiskelupaikan 36 % Opiskelijavalintauudistuksen myötä välivuotta harkitsevien uusien ylioppilaiden määrä on noussut viidenneksestä neljännekseen.¹³ Uusien ylioppilaiden työttömyysaste on ollut jatkuvassa kasvussa koko nuorisotakuun ajan. Varusmiespalvelus aiheuttaa jopa kaksi välivuotta opintojen jatkamiseen. Kutsunnat ovat tällä hetkellä viimeinen etappi, jossa tavoitetaan kokonaisuudessaan koko nuorten miesten ikäluokka, mutta nuorille naisille ei vastaavaa tarkastelupistettä ole. Opiskelijavalintauudistusten tavoitteena on ollut taata useammalle nuorelle paikka sekä sujuvoittaa opintojen kulkua ja alanvaihtoa. OAJ:n mukaan opiskelijavalintajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat opiskelijoiden nopeaa siirtymistä, eivätkä jätä ketään ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneille varmistetaan opinto-ohjaus. On syytä myös selvittää 18 vuotta täyttäville miehille ja naisille järjestettäviä kansalaiskutsuntoja, jotka järjestetään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tarjota nuorelle laadukas palvelutapaaminen, jonka jälkeen nuori ohjataan yksilöllisten tarpeiden pohjalta opinto- ja ura ohjauk seen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tai etsivän nuorisotyön piiriin. Kansalaiskutsuntojen toimintamalli rakennetaan olemassa olevien käytänteiden ja hyväksi koet tujen toimintamallien pohjalta. Oppisopimus soveltuu parhaiten aikuisille ja sellaisille nuorille, jotka ovat itseohjautuvia. Oppisopimuskoulutuksen tulee perustua henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, joka on laadittu opetussuunnitelman tai näyttötutkintojen perusteiden mukaan. Oppisopimuksen on jatkossakin perustuttava työsopimukseen. Samalla rahojen ja vastuiden on kuljettava käsi kädessä. Kuvio 6. Opiskelupaikan saaneet, hakeneet ja hakematta jättäneet uudet ylioppilaat vuonna 2013.¹⁴ Lisäksi selvitetään, tulisiko toisen ja kolmannen asteen koulutuksen nivelvaihe sujuvammaksi, jos varusmiespalveluksen aloittaminen siirrettäisiin maaliskuulle ja syyskuulle. 8 9
Varmistetaan koulutuksen saavutettavuus koko Suomessa 7 Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma Toisen asteen koulutuksen rahoitusta uudistetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestämisverkkoa tarkastellaan maakuntaliitoissa laadittavien alueellisten koulutuksen järjestämissuunnitelmien pohjalta. Tällöin opetukseen panostetaan aiempaa enemmän ja kustannustehokkuutta haetaan tukipalveluista. Koulutukseen sijoitetusta eurosta enää 60 senttiä opetukseen % 70 60 50 40 30 20 Lähde: OPH Kiinteistö- ja tukipalvelujen kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti, ja opetukselle koulutuksen eurosta on jäänyt enää 60 senttiä. Kymmenen vuotta sitten ammatilliseen koulutukseen sijoitetusta eurosta meni 70 % opetukseen, nyt enää puolet. Koulutusjärjestelmämme on jo nyt tehokas. Suomen julkisista menoista koulutukseen kuluu 12,2 %. Osuus on OECDmaiden keskiarvon alapuolella, vaikka suomalainen järjestelmä perustuu julkiseen rahoitukseen enemmän kuin missään muualla.¹⁵ Vaikka edellisen hallituksen rakenne- ja rahoitusuudistuspaketti hylättiin eduskunnassa, on mietittävä toteuttamiskelpoisia keinoja kustannusten hillitsemiseksi niin, että opetuksen osuus turvataan. Jotta vahingolliset leikkaukset muun muassa yksikköhintaan voidaan välttää, on löydettävä tapoja tehdä asioita uudella tavalla ja kannustettava toiminnan kehittämiseen. Keinoja ovat muun muassa järjestämisverkon maltillinen tiivistäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistamalla tai ohjaamalla hänet mahdollisuuksien mukaan näyttötutkintoon. Koulutuksen rahoitukseen olisi mahdollista saada lisää pitkäjänteisyyttä luopumalla osasta pirstaleista hankerahoitusta. Sivistystoimen palveluiden synergiaedut eri asteiden välillä (esimerkiksi ammatillinen, aikuis ja ammattikorkeakoulut) on etsittävä, jotta voidaan käyttää yhteisiä tiloja, laitteita ja hallintoa. Näillä toimilla kustannuksia voidaan alentaa jopa 200 miljoonalla eurolla. OAJ:n tavoitteena on varmistaa koulutuksen saavutettavuus. Järjestäjäverkon kokonaisuutta tulisi tarkastella alueellisella tasolla, jossa on paras asiantuntemus. Kuntia sitovan alueellisen koulutuksen järjestäjäsuunnitelman laatiminen annetaan maakuntaliittojen tehtäväksi. Maakuntaliittoja velvoitetaan asettamaan riippumattomat selvityshenkilöt tekemään maakunnittain esitykset sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisverkosta. Opiskelupaikkojen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan aloituspaikkojen valtakunnallista tarkastelua ja paikkojen siirtämistä sinne, missä nuoret asuvat. Pienten yksiköiden olemassaolo on taattava myös harvaan asutuilla alueilla saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen rahoitusjärjestelmien tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan koko ikäluokan kouluttamisesta ja keskeyttämisten vähentämisestä. Rahoitusjärjestelmien pitäisi myös nopeuttaa opiskeluaikaa ja siirtymistä koulutuksesta työelämään. Rahoituksessa keskeisiä periaatteita ovat koulutuksen laadun, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä tuloksellisuusrahoituksen osuuden maltillinen lisääminen. Yksikköhinta tulisi maksaa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle. Perusrahoituksen on kannustettava ohjaamaan opiskelijaa suorittamaan tutkinto loppuun. Suoritusrahoituksen on otettava huomioon koulutuksen laatu ja laadun ylläpitämiseen liittyvät mahdollisuudet, kuten opetuksen ja ohjauksen määrät. Järjestäjäverkon tarkastelumalli OKM Maakuntaliitto OKM Perusrahoituksen osuus on pidettävä riittävän suurena 27 % 3 % Valtakunnallinen ohjeistus Koulutuspaikkojen tarvearvio Alueellinen järjestämissuunnitelma: koulutuksen järjestäjäverkkoesitys toimipisteineen Opetusalan henkilöstön ja muutosturvan tarvearvio Maakuntaliittojen esitysten valtakunnallinen kokonaistarkastelu Järjestämislupaedellytysten arviointi ja koordinointi Neuvottelumenettely, mikäli OKM esittää muutoksia alueellisiin järjestämissuunnitelmiin Muutoksenhakumahdollisuus OKM päätökseen 8 % 2 % 10 Peruskoulu Lukio Ammatillinen perus 2002 2013 Kuvio 7. Opetuksen osuus oppilaitosten kustannuksista asteittain vuosina 2002 ja 2013. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen on tunnistettava jatkossa tutkinnon suorittaminen osissa. Perinteisistä laskentapäivistä on luovuttava. Muun muassa nämä merkitsevät suuria muutoksia rahoitusjärjestelmään. Lukiokoulutuksen rahoitus ei sen sijaan tarvitse isoa muutosta, sillä järjestelmä on jo nykyisellään tehokas ja edullinen. Eduskunnassa keväällä kaatuneen lakiesityksen pohjalta voidaan luoda toimiva esitys kasvattamalla perusrahoituksen osuutta merkittävästi ja muuttamalla pienten lukioiden lisä tukemaan saavutettavuutta. Vastaavasti vaikuttavuus- ja suoritusrahoituksen osuuksia pienennetään. Ammatillinen 70 % 90 % Kuvio 8. OAJ:n malli ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitukseen. Vaikuttavuusrahoitus Suoritusrahoitus Perusrahoitus Lukio 10 11
Lähteet ¹ OKM (2014). Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:19. ² TEM (2011). Nuoret työmarkkinoiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011. ³ TEM (2015). Nuoristotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2015. ⁴ Tilastot koskevat vuoden 1987 syntymäkohorttia. Lähde: Paananen ym. (2012). Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. ⁵ Myrskylä, P. (2012) EVA Analyysi: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? ⁶ OPH (2012). Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden opetuksen järjestäminen. ⁷ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu]. 2013. Helsinki: Tilastokeskus. ⁸ Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu]. 2013. Helsinki: Tilastokeskus. ⁹ Tilastokeskus (2012). Koulutustaso selittää työurien pituutta. ¹⁰ TEM (2015). Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2015. ¹¹ Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen vuonna 2013. ¹² PIAAC (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. ¹³ TAT (2015). Kun koulu loppuu 2015 - tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista (tiivistelmä). ¹⁴ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu]. 2013. Helsinki:Tilastokeskus. ¹⁵ OPH (2014). Muistio: Education at a Glance 2014. Kysy lisää Heljä Misukka, johtaja helja.misukka@oaj.fi, +358 50 528 6682 Nina Lahtinen, kehittämispäällikkö nina.lahtinen@oaj.fi, +358 50 341 3964 Suvi Pulkkinen, poliittinen sihteeri suvi.pulkkinen@oaj.fi, +35850 404 1810 Lue netistä www.oaj.fi OAJ vaikuttaa Nuorisonavigaattori Seuraa somessa #nuorisonavigaattori Facebook /oajry Twitter @oajry Instagram @oajry Youtube /oajvideot Opetusalan ammattijärjestö OAJ Kannen kuvitus Pietari Posti, taitto ja grafiikat maija kauppila 12