INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

Samankaltaiset tiedostot
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Uusi tartuntatautilaki

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA Nro

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Tutkimus odottaville äideille.

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Suomen rokotuskattavuus

PAKKAUSSELOSTE:TIETOA KÄYTTÄJÄLLE. Rotarix, oraalisuspensio Rotavirusrokote, elävä

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

C.difficile alueellisena haasteena

Sanna Nikunen ELL

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.

MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA tilastollisesti

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Tutkimus vuotiaille

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

MRSA-kantajuuden seuranta

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

Tartuntatautilain tavoite on

Tartuntataudit Suomessa 2007

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HPV-rokotuskattavuusraportti

Tarttuvien tautien vastustus

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Influenssarokotuskattavuusraportti

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Transkriptio:

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA Nro 1 24.2.2006 JAKELU: Tartuntatautivastuulääkärit ja terveydenhoitajat, PSHP, TAYS ja Coxa LINTUINFLUENSSA LÄHENEE VAI LÄHENEEKÖ? Jukka Lumio, infektiolääkäri, TAYS Kuluneet 2 viikkoa ovat olleet vilkkaita lintuinfluenssatilannetta päivittäin seuraavalle. Villilinnuista (eniten kyhmyjoutsenista) H5N1- virusta on löydetty useasta paikasta Euroopasta; ensin Italiasta, Kreikasta ja Kroatiasta, sitten Itävallasta ja eteläiseltä Itämereltä Saksassa ja Ruotsista. Onko siis pandemian uhka lähestynyt kilometri kilometriltä? Emme tiedä, onko lintuinfluenssaa ollut näillä alueilla vuosikymmeniä, vai onko ilmiö uusi. Edelleen on todennäköisintä, että jos ihmisestä toiseen leviävä H5N1-virus syntyy, se syntyy siellä missä virusta ja hyötylinnuille altistuvia ihmisiä on runsaimmin, eli Kaakkois-Aasiassa. Pandemiaa voisi sitten odottaa lentokoneiden välityksellä On todennäköistä, että Suomessakin on H5N1 virusta luonnon linnuissa jo nyt. Se ei kuitenkaan muuta suomalaisten riskiä mihinkään. Yksikään todetuista ihmisen lintuinfluenssatapauksista ei ole saanut tartuntaa luonnon linnuista. Suomessakin eläinlääkintäpuolen käynnistämät hyötylintujen ja luonnonlintujen kontakteja vähentävät toimet estänevät Suomessa hyötylintujen influenssaryppäät tehokkaasti myöskin muuttolintujen saavuttua. Pienestä hyötylinturyvästymisestä taas olisi pitkä matka ihmisen infektioihin. Ovathan nyt todetut 200 ihmisen lintuinfluenssatapausta seurausta 3500 isosta hyötylintuepidemiasta.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 5.1.2006 OHJE STM/38/2006 Sairaanhoitopiirien johtavat lääkärit, terveyskeskusten ylilääkärit, lääninhallitukset OHJE LÄÄKÄREILLE TAMIFLU-LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄMISESTÄ Influenssavirusten lisääntymistä estävän Tamiflu-lääkkeen (vaikuttava aine oseltamiviiri; valmistaja F.Hoffman-La Roche Ltd) toimittaminen apteekeista keskeytettiin syksyllä 2005, koska haluttiin varmistaa lääkkeen saatavuus vuosittain talviaikaan ilmenevän akuutin kausi-influenssan hoitoon. Oli käynyt ilmeiseksi, että lääkettä ei määrätty ensisijaisesti tähän käyttötarkoitukseen. Hoidon aloituksen tulee kuitenkin kussakin tapauksessa perustua lääkärin arvioon, koska muuten hoidolla ei saavuteta hyötyä eikä lääkettä myöskään jää riittävästi käytettäväksi henkilöille, jotka tarvitsevat sitä kausi-influenssan hoitoon. Influenssakausi on alkamassa Euroopassa. Toistaiseksi on todettu yksittäisiä laboratoriokokein varmistettuja tapauksia Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Virossa ja Tsekissä. Paikallisia vuosittaisen kausi-influenssan epidemioita voi puhjeta lähiviikkoina, mutta epidemiasta ei odoteta merkittävää. Ensimmäiset tapaukset saattavat tulla esille Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa lääkäreitä välttämään Tamiflu-lääkkeen määräämistä tilanteissa, joissa kyse on todennäköisesti varastointiin tulevaan käyttöön, koska lääkettä on varsin rajatusti saatavilla. Tamiflu-lääkettä tulee määrätä vain kausi-influenssan akuutteihin tapauksiin kun influenssavirusta on todettu esiintyvän paikkakunnalla, sekä tällaisten tapausten mahdollisesti edellyttämään ehkäisyyn. Lääkkeellä on tehoa hoidossa vain, jos se aloitetaan 48 tunnin kuluessa ensi oireista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää sairaanhoitopiirien johtavia lääkäreitä ja terveyskeskusten ylilääkäreitä tiedottamaan asiasta organisaatioidensa lääkäreille. Ministeriö pyytää lisäksi lääninhallituksia informoimaan asiasta yksityistä terveydenhuoltoa. Lääkelaitos tulee antamaan määräyksen apteekeille, että vuonna 2005 kirjoitettuja Tamiflu-lääkemääräyksiä ei toimiteta apteekeista. Valtuutussäännökset: Lääkelaki 57 a 3 mom, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 22 3 mom., tartuntatautilaki 34 Osastopäällikön sijaisena johtaja Ylilääkäri Tapani Melkas Terhi Hermanson

Lisätietoja antavat: Lääkintöneuvos Merja Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö puh. 09-160 74030, merja.saarinen@stm.fi Tutkimusprofessori Petri Ruutu, Kansanterveyslaitos, 09-47448670, petri.ruutu@ktl.fi LOPPUVATKO ROTAVIRUKSEN AIHEUTTAMAT RIPULIEPIDEMIAT? Merja Helminen, lasten infektiotautien erikoislääkäri, TAYS lastenklinikka Vuosittain n.3500 alle 5-vuotiasta lasta joutuu Suomessa sairaalahoitoon ripulin takia ja valtaosassa taudin aiheuttajana on rotavirus. Rotavirusripulin epidemiahuippu osuu yleensä kevättalveen. Spesifistä hoitoa tautiin ei ole mutta peroraalisen nestehoidon kehittyminen on parantanut taudin ennustetta varsinkin kehitysmaissa, joissa ripuli on edelleen merkittävä lasten kuolleisuutta lisäävä tekijä. Nesteytys suun kautta on taudin hoito kotona, terveyskeskuksessa ja useimmiten myös sairaalassa. Nesteytyksen voi toteuttaa kotona esim. lusikan, ruiskun, tuttipullon tai mukin avulla. Terveyskeskuksessa kannattaa hyödyntää myös nenämahaletkua ripulitaudin hoidossa. Kuivuman korjauksen voi toteuttaa Osmosal R liuoksella suun kautta jopa 2 tunnissa mutta yleensä siihen kannattaa varata aikaa 4-6 tuntia. Sairaalahoitoa lapsi tarvitsee, jos kotona ja/tai terveyskeskuksessa annettavasta nestehoidosta huolimatta lapsi oksentelee edelleen tai on poikkeavan väsynyt. Vaikka tautiin ei spesifistä hoitoa ole, on rotavirusripulia vastaan pian saatavissa suun kautta annettava rokote. Lapsi voi sairastaa luonnon rotavirusinfektion toistuvasti mutta uusintainfektiot ovat usein hyvinkin vähäoireisia. Antamalla lapselle rotavirusrokote aiheutetaan ripulilta suojaavien vasta-aineiden muodostuminen eli lievä infektio, ja autetaan lasta näin selviämään myöhemmin saatavasta, ensimmäisestä luonnon rotavirusinfektiostaan vähäisin oirein. Vuonna 1998 Yhdysvalloissa jo rekisteröitiin ja otettiin käyttöönkin rotavirusrokote, joka oli yhdistelmä apinan ja ihmisen rotaviruksesta. Laajamittaisessa käytössä rokotteen kuitenkin epäiltiin aiheuttavan suolentuppeumaa rokotetuille ja se poistettiin markkinoilta. Rokotekehittely jatkui kuitenkin aktiivisena ja kevään 2006 aikana Suomenkin markkinoille on tulossa kaksi rotavirusrokotetta. Rotarix R on ihmisen rotaviruksesta valmistettu heikennetty, elävä rokote, joka aiheuttaa kahden annoksen jälkeen tehokkaan suojan vakavia, sairaalaan johtavia rotaripuleita vastaan. 1 Rotateq R on naudan ja ihmisen rotaviruksen yhdistelmä, elävä ja heikennetty rokote, joka aiheuttaa tehokkaan suojan kolmen annoksen jälkeen. 2 Molemmat ovat suun kautta annettavia rokotteita. Rokotukset voi antaa muiden neuvolarokotteiden kanssa samanaikaisesti eikä se vaikuta haitallisesti muiden rokotteiden aikaansaamaan rokotussuojaan. Rokotukset aloitetaan 6-12 vk iässä ja annetaan 1-2 kk välein. Rokotusten aloitusta ei suositella 12 vk jälkeen, koska tätä vanhemmat lapset ovat ilman rokotettakin alttiita suolentuppeumalle, joka on liitetty vanhaan rotavirusrokotteeseen. Näihin uusiin rokotteisiin ei liity suolentuppeumaa, kun sitä on käytetty ohjeiden mukaan. Sivuvaikutukset, joihin voi kuulua löysiä ulosteita, lämpöä, ovat molempien rokotteiden jälkeen vähäiset. Tulevaisuus näyttää tulevatko nämä rokotteet suomalaiseen yleiseen rokotusohjelmaan ja siten perheille ilmaiseksi. Tämän vuoden aikana

ne ovat joka tapauksessa tulossa Suomen markkinoille. Nämä kaksi rokotetta voivat siis merkittävästi muuttaa perheiden ja lasten elämää sekä myös vaikuttaa suomalaiseen terveydenhuoltoon vähentämällä kevättalvella niin tavallisia ripulikäyntejä avohoidossa ja varsinkin hoitoja sairaalassa. Rotavirushan on tällä hetkellä tärkein sairaalahoitoon johtava ripulin aiheuttaja Suomessa. 1. Ruiz-Palacios GM, Perez-Schael I, Velazquez FR, et al. Safety and efficacy of an attenuated vaccine against severe rotavirus gastroenteritis. N Engl J Med 2006; 345; 11-22 2. Vesikari T, Matson DO, Dennerhy P, et al. Safety and efficacy of a pentavalent human-bovine (WC3) reassortant rotavirus vaccine. N Engl J Med 2006; 354; 23-33. MÄNTÄN SALMONELLA AGONA -EPIDEMIA HIIPUMASSA? Infektiolääkäri Kirsi Valve, TAYS Viime vuoden helmikuussa alkaneeseen Mäntän Salmonella Agona -epidemiaan (Infektiotiedote 3/05) on tähän mennessä todettu liittyvän 22 tapausta. Valtaosalla kyse oli kuumeisesta gastroenteriitista, kahdella potilaalla oli septinen infektio ja neljällä virtsatieinfektio. Paikallinen epidemiaselvitysryhmä ja KTL:n infektioepidemiologian yksikkö ovat selvitelleet epidemiaa, mutta epidemian lähdettä ei löytynyt. Elintarvikeliikkeistä otetut Salmonella -näytteet jäivät negatiivisiksi. Alkukesän hiljaiselon jälkeen ilmaantuneet tapaukset (10 kpl) ovat yksittäistapauksia, ja todennäköisesti henkilöstä toiseen tapahtuneita tartuntoja. Uusia tapauksia ei ole ilmaantunut enää kahteen kuukauteen, joten tässä vaiheessa näyttää siltä, että epidemia vähitellen hiipuu. ALUEELLINEN TARTUNTATAUTIPÄIVÄ Keskiviikkona 3.5.2006 klo 9.30-15.30 TaY, Lääketieteen laitos K-rakennus, iso luentosali Aamupäivällä käsitellään tekonivelkirurgiaan liittyviä infektioita, iltapäivän aihe on salmonella. TERVETULOA!

MRSA VAIHTELEVAA PILVISYYTTÄ Janne Laine, infektiolääkäri, TAYS Tunnelmat MRSA:n torjuntatyössä vuonna 2005 vaihtelivat laidasta laitaan. Kulunut vuosi oli ensimmäinen alueellisen suururakan, MARS matkaan! projektin jälkeen, mikä lisäsi omalta osaltaan MRSA -lukujen kiinnostavuutta. Vuoteen lähdettiin varsin toiveikkaissa tunnel-missa laskevien MRSA - lukujen vallitessa. Vuoden alkupuoliskolla lasku kuitenkin pysäh-tyi. Syksyllä tilanne näytti synkkenevän, ja lokakuu oli lähes pahimpien epidemiakuukau-sien veroinen. Huolestuttava kehitys kuitenkin taittui ja vuodenvaihteessa palattiin edellisen vuodenvaihteen lukuihin. Kokonaisuutena vuoden 2005 aikana löytyneiden MRSA - kantajien määrä jäi 7 % alhaisemmaksi kuin edellisenä vuonna. MRSA-tapausten määrän nousu siis taittui, mutta ilmaantuvuus on Pirkanmaalla edelleen maan korkein. 90 % uusista tapauksista MRSA kuului epideemiseen FIN- 16 (ent. Bel EC-3) kantaan. Epidemiaseurannan mukaan TAYS:ssa välittyneitä MRSA -tapauksia todettiin 15, mikä edustaa vajaata kuutta prosenttia kaikista tapauksista. TAYS:ssa havaittiin kaksi tapausrypästä, joihin yliopistosairaalan uudet MRSA -kantajat pääosin kytkeytyivät. Molemmat epidemiat saatiin sammumaan. Kuluvaa vuotta aloitetaan jälleen optimistisissa tunnelmissa. Tästä huolimatta tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen, koska MRSA:n ilmaantuvuus on Pirkanmaalla edelleen n. kaksinkertainen koko maan ilmaantuvuuteen verrattuna. Paljon on vielä ponnisteltavaa. Pienet osavoitot kuitenkin rohkaisevat, MRSA -epidemia on nujerrettavissa, kun yhteistyössä siihen pyrimme. Uudet MRSA-kantajat Pirkanmaalla 2004-05 35 30 25 20 15 10 5 0 tammi.04 maalis.04 touko.04 heinä.04 syys.04 marras.04 tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05

TARTUNTATAUTILANNE PIRKANMAALLA 1.1.-31.12.2005 Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen, TAYS Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin PSHP:n alueelta ilmoitettuja mikrobeja vuodelta 2005: vuosi 2005 vuosi 2004 Lukumäärä Lukumäärä Hengitystiepatogeenit Influenssa A 60 5 Adenovirus 46 26 RSV 143 96 Bordetella pertussis 36 111 Suolistopatogeenit Salmonella 204 157 Kampylobakteeri 296 78 Yersiniat 10 22 Rotavirus 132 176 Sukupuolitautipatogeenit Neisseria gonorrhoea (tippuri) 33 20 Treponema pallidum (kuppa) 11 1 Chlamydia trachomatis 1236 1286 Muut mikrobit Puumalavirus (myyräkuume) 250 81 Francisella tularensis (jänisrutto) 3 6 Kuluvan talven influenssaepidemia ei ole vielä kunnolla alkanut. Helmikuun alkupuolella 2006 on koko maasta ilmoitettu 12 serologisesti varmistettu influenssa A tapausta. Nämä ovat kaikki nuorilla, 8-16 vuotiailla ja miltei kaikki Etelä-Suomesta. Taulukossa näkyvä 60 varmistettua tapausta on siis talven 2004-2005 epidemiaa. Laboratorioiden ilmoittamat RS-viruslöydökset lähtivät nousuun marraskuun alkupuolella, ja nousu jatkui joulukuussa. Myös PSHP:n alueella on ollut RSV:ta kuin vuotta aikaisemmin, vaikkakin vähemmän kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä. RSV on vastasyntyneiden ja pienten lasten tärkein alempien hengitystieinfektioiden aiheuttaja, mutta se aiheuttaa vakavia infektioita ja kuolemia myös iäkkäillä ja vaikeasti perussairailla. Epidemian ollessa käynnissä RS-virus on syytä pitää mielessä akuutin hengitystieinfektion aiheuttajana kaikissa ikäryhmissä. Myyräkuumetta on tänä vuonna todettu Pirkanmaalla ja muualla Suomessa runsaasti. Vuonna 2005 todettiin koko maassa 2524 tapausta, niistä 250 Pirkanmaan alueella. Edelliset huippuvuodet olivat 2002 (2600 myyräkuumetapausta koko maassa) ja 1999 (2300 tapausta). Uusien MRSA tapausten määrä Pirkanmaalla kääntyi hienoiseen laskuun viime vuonna; uusia kantajia löydettiin 7% vähemmän kuin edellisvuonna. Ilmaantuvuus on kuitenkin edelleen noin kaksinkertainen muuhun maahan nähden, joten työtä MRSA:n torjunnassa riittää edelleen. 6