MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN KESKI- SUOMESSA Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 Ohjausryhmä 25.10.2016 24.10.2016
UUDEN MALLIN RAKENNUSPUUT Maakunnassa jo tehty kehitystyö Maakunnan nykytila (Tilastokatsaus) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa luodut perusmallit (palvelumalli, terveyshyötymallin käyttö, palvelulogiikka, johtamiskoulutus, asiakaslähtöisyys, jne.) Johtaja Timo Salmisaaren (Eksote) aineistot ja puheenvuorot Dos. Jorma Niemelän (DIAK) aineistot Työryhmäläisten työskentely, johtopäätökset ja ehdotukset 24.10.2016
TYÖRYHMÄLÄISTEN EHDOTUKSET KITEYTETTYNÄ 1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen 2. Asiakas/potilas ensin! 3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus, vertaistuki, järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan 4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle nopea apu sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus 5. Sote - integraation toteuttaminen (horisontaalinen ja vertikaalinen): kootut mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski- Suomen maakunnassa 6. Asiakastiedon hyödyntäminen -> asiakassegmentointi -> yksilöllinen apu 7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa 8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu resursseja uudenlaiseen toimintaan 24.10.2016
24.10.2016 KESKI-SUOMEN KIPUKOHTIA
DIAGNOOSIRYHMÄ F00 99 PSYKIATRIA. OSUUS KOKONAISLASKUTUKSESTA JA OSUUS POTILASPOPULAATIOSTA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUONNA 2014 24.10.2016
24.10.2016 MALLIA MUUALTA
ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT Hieman faktoja: Melkein kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteinen mielenterveyden häiriö ja Suurella osalla mielenterveysongelmaisista on myös päihdeongelma ja Apua hakevista päihdeongelmaisista lähes kaikilla on myös mielenterveysongelma. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys altistaa mielenterveysongelmille ja näin myös päihdeongelmille. Me myös tiedämme, että molemmat näistä ongelmista altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 10 vuotta nuorempina kuin eimielenterveysongelmaiset ja kuolinsyyt ovat somaattisia. Monen somaattisen sairauden oireena esiintyy masennusta ja pitkäaikaisesti masentuneilla esiintyy huomattavasti tavallista enemmän somaattisia sairauksia. Pitkäaikaistyöttömillä on muuta väestöä enemmän somaattisia sairauksia Tällaisia eri asiakassegmenttien välistä peilaavaa vertausta voisi jatkaa monen muunkin muuttujan ympärillä MITEN TÄSTÄ KAIKESTA TEHDÄÄN TOIMIVA ORGANISAATIO? Timo Salmisaari 24.10.2016 8
ISO KUVA PSYKOSOSIAALISTEN TEEMOJEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN PALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ: Aikuisten keskus (aikuissosiaalityö, etuuskäsittely, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajien palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelujen liikkuva työ sekä työelämäosallisuuden palvelut) Maakunnalliset toimipisteet Hyvinvointiasemat AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATIO: Matalan kynnyksen palvelut Määräaikaiset ja suunnitelmalliset palvelut Kannattelun ja ylläpidon palvelut Erityispalvelut Y K S I L Ö PERHE TALOUS ASUMINEN V TERVEYS E R MIELENTERVEYS K PÄIHTEET O S TYÖTTÖMYYYS T O TYÖRAJOITTEISUUS KANSALAISTAIDOT KOULUTUS YKSINÄISYYS MUUT ELÄMÄN TEEMAT HYVIN- VOINNIN UHAN SIGNAALIT MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, NEUVONTA JA PALVELU- NEUVONTA PALVELU- TARPEEN ARVIO JA PALVELU- OHJAUS L O G I S T I I K K A J A P R O S E S S I T MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT: Mielenterveyspäivystys ja arviointipkl Mielenterveys- ja päihdeyksiköt Psykiatriset osastot (vastaanotto- ja jatkohoito) Päihdekuntoutusyksikkö Päihdeklinikka ja Myllyhoito Neupis PSYKOSOSIAALINEN KUNTOUTUS: Toimintakeskus Veturi Kerttuli Resiina Parkki Katajapuu Raitapuu Päihdetukiasunnot LIITO (liikkuvan työn yksikkö) TEOT Nuorten paja Maakunnalliset kuntouttavat päiväyksiköt Mie-Sas ja Apsy-Sas RAJAPINTAFUNKTIOT: PERHETIIMI PSYKOTERAPIATIIMI TYKYTIIMI PSYKOGERIATRINEN KOORDINAATTORI MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORI e-koordinaattorit VANKEINHOIDON JA VAIKEAHOITOISTEN K. TYÖLLISYYSKOORDINAATTORIT TÄYDENTÄVÄN TYÖN K. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYN K. KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT LOGISTIIKKAKOORDINAATTORI PAJAKOORDINAATTORI MONIALAISTEN PALVELUJEN K. INTEGRATIIVINEN TOIMINTA VERKOSTOITUVA TOIMINTA MONIALAINEN TOIMINTA Toisetkin mielessä Yhdessä rinnakkain eteenpäin Yhteen kokoontuen eteenpäin Timo Salmisaari 24.10.2016 9
Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys 2010-2015 (vertailuvuosi 2010=100) Eksote vs. Mielenterveys- ja päihdepalv. (vanha rakenne) Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys VANHAN RAKENTEEN MUKAAN 125 120 115 110 105 100 95 Eksote Eksote ilman MTP:tä MTP MTP ilman lapsi- ja nuorisopsykiatriaa 120,9 Lapsi- ja nuorisopsyksiatria 117,3 118,9 114,8 115,8 111,5 113,6 110,7 104,2 105,7 104,0 101,5 100,7 100,0 98,1 96,3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tarkasteluvuodet eivät ole täysin vertailukelpoiset: 2014 organisaatiomuutos, jossa MTP toiminta jakautui kahteen eri tulosalueeseen. Tässä tulokset katsottu MTP:n vanhan rakenteen mukaan. Ensihoitoa siirtynyt jäsenkunnista Eksoten hoidettavaksi vuosina 2011 ja 2012 Heidi Sinkkonen 2.3.2016 10
LAPIN MALLI 24.10.2016 11
24.10.2016 12 HYVINVOINNIN MAHDOLLIS- TAMINEN
24.10.2016 KESKI-SUOMEN MALLIA
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE lähipalvelut Yhteistyö (sote, kunta, yritykset, järjestöt) Palveluohjaus SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito SOTE erityispalvelut Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut
YHTEISTYÖ UUDESSA SOTE- RAKENTEESSA Kunnan vastuu hyvinvoinnista ja elinvoimasta voi toteutua vain yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja maakunnan kanssa Asuminen (myös erityisryhmien, yhteisöasuminen, uudet muodot) Liikkuminen, liikenne, kuljetuspalvelut Työllisyyden hoito, elinkeinopolitiikka, kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajapalvelut Koulutus, sivistys, kulttuuri Jne. 24.10.2016
PALVELUOHJAUS Mallin vahva maakunnallinen ja paikallinen yhdessä toteuttaminen Palveluohjaajien roolin muuttaminen: tehtäväkuviin enemmän valmennusta Paikallisten resurssien ja toimijoiden tunteminen ja kytkeminen osaksi palveluohjausta
SÄHKÖISET PALVELUT JA -ASIOINTI, OMAHOITO Uuden mallin tulee tarjota sähköinen asiointi, joka on aina ensimmäinen mahdollisuus MUTTA myös muut mahdollisuudet pitää olla tarjolla niille, jotka eivät tätä voi tai halua käyttää Pyritään yhteen helppoon kanavaan, jonka kautta löytää muut -> Hyvis? Mallin tulee tukea ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään ja arjessa selviytymiseen
YKSI ASIAKAS, YKSI SUUNNITELMA Asiakkaalla tulee olla yksi suunnitelma, joka on hänen ja hänen läheisverkostonsa kanssa tehty (16 eri lakia!) Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä tukee tätä
LIIKKUVAT PALVELUT Palvelut = ammattilaiset liikkuvat joko fyysisesti tai sähköisesti Pop up palvelut = perustetaan palvelupiste kouluun, päiväkotiin, hyvinvointitupaan, palvelukotiin, kotiin, kylätalolle, jne. Mobiilit palvelut, esim. uusi ensihoito, 24/7 kotihoito, päivystys olohuoneessa Eteentyönnetty erikoissairaanhoito Konsultoivat työntekijät, koordinoivat työntekijät
MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASLÄHTÖINEN UUDELLEENORGANISOINTI KESKI-SUOMESSA 24.10.2016
Ihmisiä ei käännytetä pois vedoten mm. indekseihin, kriteereihin, arvioihin. Asiakkaat eivät pyydä apua turhaan. Mitä pienempi avun tarve, sitä parempi Palvelutarpeeseen vastataan siinä palvelussa, jonka puoleen ihmiset avun tarpeessaan kääntyvät Edellyttää neuvonnan, tiedotuksen ja ohjauksen nostamista uudelle tasolle Ja palvelujärjestelmän jatkuvaa kehittämistä Mitä monimutkaisemmasta ongelmakimpusta on kyse, sitä joustavampi ja integroituneempi palvelun tulee olla Asiakas/potilas tuottaa itse suuren osan palvelustaan - jos näin ei ole, kohtaaminen on epäonnistunut 24.10.2016
MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUIDEN ORGANISOINTI 1.Taso: Asukkaiden arki ja elinolot: Asuminen, yhteisöllisyys, työ ja toimeentulo, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Matala kynnys: hvvalmennus, sosiaali-, mtja päihdetyö, lääkärin- ja sh:n vast..otto,kotihoito, vammaistyö ja suun terveydenhuolto, te-tsto, Kela, kulttuuri, liikunta, SRK, 3.sektori, ym., ym. 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Tarvitaanko Aikuisten taloja muuallakin kuin Jyväskylässä? Ml. matalan kynnyksen monialainen päivystys? 2. Taso Maakunnallisesti kootut erityis/erikoispalvelut + päivystys 3.Yhteistoimintaalueen ja kansallinen taso: Vaativa taso Hyvinvointikeskusmallin mukainen työskentely: Hyvinvoinnin mahdollistajien ja sote-palvelujen alueellinen vastuu ja koordinaatio, yhteys erityispalveluihin Jämsä ja Kuhmoinen Eivät ole tällä hetkellä mukana KS Sote2020 - hankkeessa Liikkuvat ja sähköiset palvelut
INTEGROITU LÄHIPALVELUMALLI 24.10.2016 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/82444_yhdesssa_hyv asta_parempaan_keski_suomessa_valmis_3_.pdf ss. 69-73
TULEVAISUUDEN PALVELUMUOTOJEN MÄÄRITTELYÄ (Timo Salmisaari) HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT Jos elämä olisi parempaa, mikä olisi toisin ja miten? Ennaltaehkäisyn fokusoinnin ohjaajat MATALA KYNNYS Tervetuloa, kuka vain, milloin vain ja minkä asian kanssa vain Hyvinvoinnista kiinnostumisen motivointi NEUVONTA Autonomiaa ja valinnan vapautta tukeva informointi Tervetuloa-ideologian jalkautus PALVELUNEUVONTA Palveluinformaatio Mitä on tarjolla missäkin ASIAKASNEUVONTA Oikean paikan valinta Palvelutarpeen arvion valmistelu PALVELUTARPEEN ARVIO Odotukset ja palveluiden tarve Psykososiaalinen ja lääketieteellinen triage PALVELUOHJAUS Kokemuksellisuudelle rakentuva palvelutarpeen kartoitus Järjestelmään ohjaus ja kiinnittäminen LOGISTIIKKA Asiakassegmenttien hallinta ja vastaanotto Tehokkuuden ja läpimenoaikojen parantaja 24.10.2016 PROSESSIT Timo Salmisaari Sovitut, harkitut ja jatkuvasti parannettavat käytännöt Toiminnan selkäranka
MITÄ KAIKKEA TARKOITTAA MATALA KYNNYS* Ei pakko olla raihnainen ja huonokuntoinen Ei tarvitse ostata puhua palvelujargonia päästäkseen palvelujen piiriin Mahdollisuus saada helposti yhteys eri keinoin: netti, chatti, puhelin, menemällä paikalle henkilökohtaisesti, kirjallisen materiaalin kautta, vertaistuen kautta, ryhmien kautta, tukihenkilöiden/ystävien kautta jne. Mahdollisuus saada helposti yhteys omaan työntekijään * Työryhmän jäsenten näkemyksiä 24.10.2016
VAROTTAVA TÄTÄ RISKIÄ! Pasi-Heikki Rannisto 13.9.2016
KOKEMUKSET: LAUKAAN MALLI Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat ihmiset käyttävät usein paljon muitakin palveluja ja heidän ongelmansa ovat monitahoisia. Useimmat Sosku - hankkeen asiakkaista ovat olleet elämänsä aikana usean erilaisen hyvinvointipalvelun asiakkaana Palvelupolut ovat pitkiä, päällekkäisiä - vääräaikaista työtä tehdään paljon. Yhteiskunnan resursseja tuhlataan sillä, että sosiaalinen kuntoutus järjestetään erityispalvelujen oheispalveluina eikä asiakkaan sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetä asian vaatimaa huomioita. NYT sosiaalisen ja psykiatrisen kuntoutuksen yhteistyö tuottaa hyvää tulosta Toivo on sosiaalisen kuntoutuksen peruselementti. Asiakkaita pitää tukea tekemään heille oikeita päätöksiä ja valintoja elämässään. 24.10.2016
MAAKUNNALLINEN AIKUISTEN TALO Sähköiset ja liikkuvat palvelut lisääntyvät Aikuisten talo: Matala kynnys: Esimerkiksi: hyvinvointivalmennus, sosiaali-, mt- ja päihdetyö, lääkärin- ja sh:n vastaanotot, kotihoito, vammaistyö ja suun terveydenhuolto, Kuntoutus, terapiat, ym. TE-toimisto, Kela, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, SRK, Konsultaatiotyö Järjestöt Kolmas sektori, Yksityisiä palveluntuottajia Tuki- ja osaamiskeskus Yhteinen palveluohjaus ja - arviointi Aikuisten talo Tervetuloa! SISÄLTÄÄ Maakunnan palvelulaitoksen --tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla - Hankinnat - Yhtiöt - Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Yksityisen ja 3. sektorin tuottajat - Järjestötoimijat - Kansalaiset - Asukkaat, perheet, lapset ja nuoret, läheiset Päivi Kalilainen, Petri Oinonen, Marja Heikkilä
Alustavaa hahmottelua: Erityistason palvelut sisältävät sekä osastohoitoa että vaativaa erityisosaamista, välineistöä ja -tiloja edellyttävää vastaanottotoimintaa tai muuta auttamistoimintaa, jota ei ole lähipalveluna tarjolla, kuten uusi sairaala pkl, päihdehoito, vaativa päihde- ja mt-kuntoutus, ensihoito, ensija turvakoti, moniammatillinen päivystys ( sis. sos.päivystys, kriisipäivystys), selviämisasema/-yksikkö, työklinikka, jne. Konsultaatiomahdollisuus tärkeä; erityisosaamisen saaminen joustavasti paikallistasolle Esim. huolenpito-/tukiasiakkaat - myös kotiin annettavat palvelut Yhteistyön tarve (erityisosaaminen ja paikalliset palvelujen tuottajat) Juuri etulinjassa asiakkaiden kanssa työskentelevät tarvitsevat erityistä tukea Perhelähtöisyys palveluissa: tuki suunnataan kotiin/perhekeskukseen/aikuistentaloon/yhteisöön, koko perheelle oli identifioitu asiakas sitten lapsi tai vanhempi Kehittämis/osaamiskeskus 24.10.2016
KEHITTÄMIS/OSAAMISKESKUKSEN TEHTÄVIÄ Palvelujen kehittäminen, uusien innovaatioiden synnyttäminen yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa Opetusklinikkatoiminta Konsultaatiotoiminta Hanketoiminta Koulutustoiminta yhdessä oppilaitosten ja koulutusyksikön kanssa Tutkimustoiminta, tiedontuotanto Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen sekä tutkimustarpeiden välittäminen Jatkuva parantaminen Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen
JATKOTOIMET Edellyttää hankkeistamista, koska on maakunnassa niin suuri muutos! Uusi integraatio Lähipalvelulähtöisyys Kynnyksettömyys varhainen tuki Digitalisaatio Uusi yhteinen kieli asiakkaiden kanssa Kunta sote maakunta vastuut Järjestämissuunnitelma/ palvelustrategia Johtaminen kehittäminen Ym. Varattava resurssia joko olemassa olevasta henkilöstöstä tai ulkopuolelta! 24.10.2016