MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN KESKI- SUOMESSA

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN KESKI- SUOMESSA Marja Heikkilä Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön ryhmä

2 MALLIN RAKENNUSPUUT Maakunnassa jo tehty kehitystyö Maakunnan nykytila (Tilastokatsaus) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa luodut perusmallit (palvelumalli, terveyshyötymallin käyttö, palvelulogiikka, johtamiskoulutus, asiakaslähtöisyys, jne.) Johtaja Timo Salmisaaren (Eksote) aineistot ja puheenvuorot Dos. Jorma Niemelän (DIAK) aineistot Työryhmäläisten työskentely, johtopäätökset ja ehdotukset

3 Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys (vertailuvuosi 2010=100) Eksote vs. Mielenterveys- ja päihdepalv. (vanha rakenne) Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys VANHAN RAKENTEEN MUKAAN Eksote Eksote ilman MTP:tä MTP MTP ilman lapsi- ja nuorisopsykiatriaa 120,9 Lapsi- ja nuorisopsyksiatria 117,3 118,9 114,8 115,8 111,5 113,6 110,7 104,2 105,7 104,0 101,5 100,7 100,0 98,1 96, Tarkasteluvuodet eivät ole täysin vertailukelpoiset: 2014 organisaatiomuutos, jossa MTP toiminta jakautui kahteen eri tulosalueeseen. Tässä tulokset katsottu MTP:n vanhan rakenteen mukaan. Ensihoitoa siirtynyt jäsenkunnista Eksoten hoidettavaksi vuosina 2011 ja 2012 Heidi Sinkkonen

4 TYÖRYHMÄLÄISTEN EHDOTUKSET Matalat kynnykset ohjaus, neuvonta, palveluohjaus, vertaistuki, järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan Panostaminen peruspalvelutasolle nopea apu erityistason tuki ja vuorovaikutus Integraation toteuttaminen (horisontaalinen ja vertikaalinen) Asiakastiedon hyödyntäminen -> segmentointi -> yksilöllinen apu Nykyiset toimivat mallit käyttöön

5 HYVINVOINNIN MAHDOLLIS- TAMINEN

6 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE lähipalvelut Yhteistyö (sote, kunta, yritykset, järjestöt) Palveluohjaus SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito SOTE erityispalvelut Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut

7 YHTEISTYÖ UUDESSA SOTE- RAKENTEESSA Kunnan vastuu hyvinvoinnista ja elinvoimasta voi toteutua vain yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja maakunnan kanssa Asuminen (myös erityisryhmien, yhteisöasuminen, uudet muodot) Liikkuminen, liikenne, kuljetuspalvelut Työllisyyden hoito, elinkeinopolitiikka, kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajapalvelut Jne.

8 KESKI-SUOMEN YHTEINEN KIPUKOHTA

9 PALVELUOHJAUS Mallin vahva maakunnallinen ja paikallinen yhdessä toteuttaminen Palveluohjaajien roolin muuttaminen: tehtäväkuviin enemmän valmennusta Paikallisten resurssien ja toimijoiden tunteminen ja kytkeminen osaksi palveluohjausta

10 SÄHKÖISET PALVELUT JA -ASIOINTI, OMAHOITO Uuden mallin tulee tarjota sähköinen asiointi, joka on aina ensimmäinen mahdollisuus MUTTA myös muut mahdollisuudet pitää olla tarjolla niille, jotka eivät tätä voi tai halua käyttää Pyritään yhteen helppoon kanavaan, jonka kautta löytää muut -> Hyvis? Mallin tulee tukea ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään ja arjessa selviytymiseen

11 YKSI ASIAKAS, YKSI SUUNNITELMA Asiakkaalla tulee olla yksi suunnitelma, joka on hänen ja hänen läheisverkostonsa kanssa tehty (16 eri lakia!) Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä tukee tätä

12 LIIKKUVAT PALVELUT Palvelut = ammattilaiset liikkuvat joko fyysisesti tai sähköisesti Pop up palvelut = perustetaan palvelupiste kouluun, päiväkotiin, hyvinvointitupaan, palvelukotiin, kotiin, kylätalolle, jne. Mobiilit palvelut, esim. uusi ensihoito, 24/7 kotihoito, päivystys olohuoneessa Eteentyönnetty erikoissairaanhoito Konsultoivat työntekijät, koordinoivat työntekijät, jne.

13 PALVELUPERIAATTEITA Ihmisiä ei käännytetä pois vedoten mm. indekseihin, kriteereihin, arvioihin. Asiakkaat eivät pyydä apua turhaan. Mitä pienempi avun tarve, sitä parempi Palvelutarpeeseen vastataan siinä palvelussa, jonka puoleen ihmiset avun tarpeessaan kääntyvät Edellyttää neuvonnan, tiedotuksen ja ohjauksen nostamista uudelle tasolle Ja palvelujärjestelmän jatkuvaa kehittämistä Mitä monimutkaisemmasta ongelmakimpusta on kyse, sitä joustavampi ja integroituneempi palvelun tulee olla Asiakas/potilas tuottaa itse suuren osan palvelustaan - jos näin ei ole, kohtaaminen on epäonnistunut

14 MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN UUDELLEENORGANISOINTI KESKI-SUOMESSA

15 MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUIDEN ORGANISOINTI 1.Taso: Asukkaiden arki ja elinolot: Asuminen, yhteisöllisyys, toimeentulo, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Matala kynnys: hvvalmennus, sosiaali-, mtja päihdetyö, lääkärin- ja sh:n vast..otto,kotihoito, vammaistyö ja suun terveydenhuolto, te-tsto, Kela,kulttuuri, liikunta, SRK, 3.sektori, ym., ym. 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Tarvitaanko Aikuisten taloja muuallakin kuin Jyväskylässä? Matalan kynnyksen monialainen päivystys? 2. Taso Maakunnallisesti kootut erityis/erikoispalvelut + päivystys 3.Yhteistoimintaalueen ja kansallinen taso: Vaativa taso Hyvinvointikeskusmallin mukainen työskentely: Hyvinvoinnin mahdollistajien ja sote-palvelujen alueellinen vastuu ja koordinaatio, yhteys erityispalveluihin Jämsä ja Kuhmoinen Eivät ole tällä hetkellä mukana KS Sote hankkeessa Petri Oinonen Liikkuvat ja sähköiset palvelut

16 INTEGROITU LÄHIPALVELUMALLI asta_parempaan_keski_suomessa_valmis_3_.pdf ss

17 TULEVAISUUDEN PALVELUMUOTOJEN MÄÄRITTELYÄ (Timo Salmisaari) HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT Jos elämä olisi parempaa, mikä olisi toisin ja miten? Ennaltaehkäisyn fokusoinnin ohjaajat MATALA KYNNYS Tervetuloa, kuka vain, milloin vain ja minkä asian kanssa vain Hyvinvoinnista kiinnostumisen motivointi NEUVONTA Autonomiaa ja valinnan vapautta tukeva informointi Tervetuloa-ideologian jalkautus PALVELUNEUVONTA Palveluinformaatio Mitä on tarjolla missäkin ASIAKASNEUVONTA Oikean paikan valinta Palvelutarpeen arvion valmistelu PALVELUTARPEEN ARVIO Odotukset ja palveluiden tarve Psykososiaalinen ja lääketieteellinen triage PALVELUOHJAUS Kokemuksellisuudelle rakentuva palvelutarpeen kartoitus Järjestelmään ohjaus ja kiinnittäminen LOGISTIIKKA Asiakassegmenttien hallinta ja vastaanotto Tehokkuuden ja läpimenoaikojen parantaja PROSESSIT Timo Salmisaari Sovitut, harkitut ja jatkuvasti parannettavat käytännöt Toiminnan selkäranka

18 MITÄ KAIKKEA TARKOITTAA MATALA KYNNYS Ei pakko olla raihnainen ja huonokuntoinen Ei tarvitse ostata puhua palvelujargonia päästäkseen palvelujen piiriin Mahdollisuus saada helposti yhteys eri keinoin: netti, chatti, puhelin, menemällä paikalle henkilökohtaisesti, kirjallisen materiaalin kautta, vertaistuen kautta, ryhmien kautta, tukihenkilöiden/ystävien kautta jne. Mahdollisuus saada helposti yhteys omaan työntekijään

19

20 VAROTTAVA TÄTÄ RISKIÄ!

21 UUDEN PALVELUMALLIN Lähipalvelulähtöisyys ELEMENTIT Kootut mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen maakunnassa Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Asiakas/potilas ensin! Asiakassegmentointi mutta siten, että yksilöllisyys säilyy! Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu resursseja uudenlaiseen toimintaan

22 LAUKAAN MALLI Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat ihmiset käyttävät usein paljon muitakin palveluja ja heidän ongelmansa ovat monitahoisia. Useimmat Sosku hankkeen asiakkaista ovat olleet elämänsä aikana usean erilaisen hyvinvointipalvelun asiakkaana Palvelupolut ovat pitkiä, päällekkäisiä - vääräaikaista työtä tehdään paljon. Yhteiskunnan resursseja tuhlataan sillä, että sosiaalinen kuntoutus järjestetään erityispalvelujen oheispalveluina eikä asiakkaan sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetä asian vaatimaa huomioita. Sosiaalisen ja psykiatrisen kuntoutuksen yhteistyö tuottaa hyvää tulosta Toivo on sosiaalisen kuntoutuksen peruselementti. Asiakkaita pitää tukea tekemään heille oikeita päätöksiä ja valintoja elämässään

23 MAAKUNNALLINEN AIKUISTEN TALO Sähköiset ja liikkuvat palvelut lisääntyvät Aikuisten talo: Esimerkiksi: Matala kynnys: hyvinvointivalmennus, sosiaali-, mt- ja päihdetyö, lääkärin- ja sh:n vastaanotot, kotihoito, vammaistyö ja suun terveydenhuolto, te-toimisto, Kela, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, SRK, Erityisosaaminen Koordinointi Konsultaatiotyö Järjestöt Kolmas sektori, Yksityisiä palveluntuotta Kehittämis/osaamis keskus Yhteinen palveluohjaus ja - arviointi Aikuisten talo Tervetuloa! SISÄLTÄÄ Maakunnan palvelulaitoksen --tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla - Hankinnat - Yhtiöt - Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Yksityisen ja 3. sektorin tuottajat - Järjestötoimijat - Kansalaiset - Asukkaat, perheet, lapset ja nuoret, läheiset ilainen, Petri Oinonen, Marja Heikkilä

24 Erityistasoen palvelut sisältävät sekä osastohoitoa että vaativaa erityisosaamista, välineistöä ja -tiloja edellyttävää vastaanottotoimintaa tai muuta auttamistoimintaa, jota ei ole lähipalveluna tarjolla, kuten uusi sairaala pkl+osastot, päihdeosastot, vaativa (päihde- ja mt-) kuntoutus, ensihoito, ensi- ja turvakoti, sosiaalipäivystys, kriisipäivystys, selviämisasema/-yksikkö, työklinikka, Konsultaatiomahdollisuus tärkeä; erityisosaamisen saaminen joustavasti paikallistasolle Esim. huolenpito-/tukiasiakkaat -myös kotiin annettavat palvelut Yhteistyön tarve (erityisosaaminen ja paikalliset palvelujen tuottajat) Juuri etulinjassa asiakkaiden kanssa työskentelevät tarvitsevat erityistä tukea Rahoitusmallissa tapahtuvat muutokset tukevat tulevaisuudessa konsultaatioiden joustavampaa toteuttamista Kehittämis/osaamiskeskus

25 KEHITTÄMIS/OSAAMISKESKUKSEN TEHTÄVIÄ Palvelujen kehittäminen, uusien innovaatioiden synnyttäminen yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa Opetusklinikkatoiminta Konsultaatiotoiminta Hanketoiminta Koulutustoiminta yhdessä oppilaitosten ja koulutusyksikön kanssa Tutkimustoiminta, tiedontuotanto Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen sekä tutkimustarpeiden välittäminen Jatkuva parantaminen Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen

26 VERTAILUA

27 LAPIN MALLI

28 JATKOTOIMET Edellyttää hankkeistamista, koska tämä on maakunnassa niin suuri muutos! Integraatio Lähipalvelulähtöisyys Kynnyksettömyys varhainen tuki Digitalisaatio Uusi yhteinen kieli asiakkaiden kanssa Kunta sote maakunta vastuut järjestämissuunnitelma/ palvelustrategia Johtaminen kehittäminen

29 Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjau s Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Palveluseteli & henkilökoht. budjetti Lähet e Palvelujen käyttö Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Asiakkaat Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli henk.koh t. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto

30 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA 1.Toiminta perustasolla 2.Toiminta maakunnallisesti koottujen palveluiden tasolla 3.Yhteinen tekeminen, kaikki resurssit käyttöön Päivi Kalilainen

31 KIITOS!