Työhyvinvinnin edistämiseksi HENKILÖSTÖHALLINTO 1 / 13
2 / 13 SISÄLLYS TOIMINTAMALLIN TARKOITUS... 3... 4 VARHAINEN TUKI... 4 Varhaisen tuen keskustelu eli puheeksitt... 4 Hälytimint ppuluksessa... 5 TEHOSTETTU TUKI... 6 Rlit työhyvinvintineuvttelussa... 6 Työkyvyn arviintiprsessi... 6 PALUUN TUKI... 8 Työhön paluun valmistelu... 8 Svittujen timenpiteiden tteutus työn alkaessa... 9 Työhön paluun nnistumisen seuranta... 9 KORVAAVA TYÖ... 9 TUKEVAT TOIMINTAMALLIT... 10 Päihdehjelma... 10 Epäasiallinen käytös työpaikalla... 10 LIITTEET... 10 Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun... 11 Varhaisen tuen keskustelulmake... 12 Esimiehen pyyntö työterveyslääkärille työkykyarvista... 13
3 / 13 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS Työhyvinvinnin edistäminen ei le yksittäinen tek tai hanke. Se n jatkuvaa, työnten arkeen kuuluvaa työyhteisön timintaa, jta vidaan tukea erilaisilla rganisaatin yhteisillä timintamalleilla ja hjeistuksilla. Yksilön työhyvinvintia tuetaan Tekmessä mm. nudattamalla aktiivisen tuen mallia, jnka tarkituksena n työhyvinvintia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen sekä niihin puuttuminen välittömästi ngelmien tultua ilmi. Puuttumisella tarkitetaan asiiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jtta hyvinvintia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötaslla saadaan pistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin tteutuminen vaatii Tekmessä nnistuakseen työntekijöistään aidsti välittävää esimiestä työyhteisön jäsenten situtumista timintamalliin; vastuu masta sekä työtverin hyvinvinnista n jkaisella meillä. Usein työtverit humaavat ensimmäisenä yksilön hyvinvintia uhkaavat varhaiset hälytysmerkit, esim. työkaverin muuttunut käytös jhdn ja henkilöstöhallinnn sekä työsujelu- ja luttamusmieshenkilöstön tukea tiivistä yhteistyötä työterveyshulln kanssa. Työterveyshulln suus n kuvattu tarkemmin työterveyden vusittaisessa timintasuunnitelmassa. Mallia vidaan sveltaa mm. pitkittyneissä ja usein tistuvissa pissalissa satyökykyisen työssä jatkamismahdllisuuksien selvittämisessä pitkältä sairauslmalta palatessa työpaikan ristiriitatilanteissa (mm. työntekijän muuttunut käytös) Henkilöstöhallint seuraa mallin käyttöä, timivuutta ja vaikutuksia.
4 / 13 Aktiivisen tuen malli jaetaan klmeen saan. Varhainen tuki Tehstettu tuki Paluun tuki 1) Varhainen tuki n sa esimiestyötä Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehstetun tukea tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen timet eivät riitä. Tehstettu tuki käynnistyy työhyvinvintineuvttelulla, jnka esimies, työntekijä tai työterveyshult vi kutsua klle. Neuvttelun tavitteena n etsiä keinja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehstetun tuen keinja vat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen kuntutus (mm. työkkeilu), sa-aikaeläkeratkaisut, satyökyvyttömyyseläke, kuntutustuki ja rganisaatin mat timet, mm. uudelleensijittaminen. 3) Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän pissaln jälkeen. Myös paluun tuki n sa esimiestyötä. Paluun tuki käynnistyy j pissaln alkaessa ja ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä svitaan seurannasta. Työhön paluu pitkän sairauslman jälkeen n mahdllista myös sasairauspäivärahan turvin (12 72 arkipäivää). Työhön paluun tuki vi krstua myös muista kuin terveydellisistä syistä pitkään pissalleilla (esim. vanhempain, vurttelu- tai pintvapaa). Tuen tarve kartitetaan ennen työhön paluuta ja tarpeen mukaan tehdään paluusuunnitelma. VARHAINEN TUKI Varhaisen tuen keskustelu eli puheeksitt Varhainen tuki n parhaimmillaan ennaltaehkäisevää ja hyvinvintia edistävää timintaa, jka sisältyy esimiestyön perusedellytyksiin; Esimies n kiinnstunut työntekijöistään ja heidän työstään. Varhaisen tuen keskustelu n esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu, jnka tarkituksena n selvittää syitä työkyvyn heikkenemisen taustalla. Keskustelun keskiössä n henkilön työ ja työkyky.
5 / 13 Keskustelu n ensisijaisesti esimiehen vastuulla, mutta myös henkilö itse tai työtverit vivat esittää tiveensa keskustelun käymiselle. Keskustelun käymiseen riittää esimiehen tai työtverin epäilys työkyvyn heikkenemisestä: Työntekijän työssä alkaa ilmetä ngelmia Työntekijän käyttäytymisessä tapahtuu muutksia Työntekijän sairauspissalt vat alkaneet lisääntyä Työntekijän sairauspissalt liittyvät tiettyihin ajanjaksihin (juhlapyhät, lmat, viiknlput) Esimiehen n käytävä varhaisen tuen keskustelu työntekijänsä kanssa viimeistään, kun, työntekijällä n tistuvia lyhyitä sairauspissalja yli viisi kertaa vudessa työntekijällä n yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksinen tai kumulatiivinen sairauspissal vudessa. Sairauspissaln jatkuessa, aina 30 päivän välein (30, 60, 90, 120, 150, 180 kalenteripäivää yhtäjaksisesti tai kumulatiivisesti) Esimiehen tulee ilmittaa pissalista työterveyshultn kun, työntekijän sairauspissal n kestänyt 30 kalenteripäivää. Työntekijän työkyvyn arviinti ja selvitys työssä jatkamisen mahdllisuuksista n tehtävä yhteistyössä työterveyshulln kanssa, kun sairauspissal n jatkunut 60 päivää. Varhaisen tuen keskustelun tukena käytetään yhteistä muistiphjaa (liitteenä), jhn kirjataan keskustelun pääpiirteet, svitut timenpiteet ja seurantapalaverin ajankhta. Valmiista muistista lähetetään kpi henkilöstöhallintn sekä työterveyshitajalle. Varhaisen tuen keskustelun vaiheet 1. Tunnista tarve (hälytysrajat tai muu epäilys työkykyngelmista) 2. Selvitä tilanne 3. Aseta tavitteet 4. Svi timenpiteistä (tarvitaank ulkpulista tukea, esim. työterveyshult?) 5. Svi seurannasta Hälytystimint ppuluksessa Työhyvinvintia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpttamiseksi esimiehille n lutu Ppulus-järjestelmän yhteyteen timint, jka ilmittaa esimiehille sähköpstitse kun jkin hänen työntekijänsä pissalrajista (yli 5 lyhyttä sairauspissala vudessa tai 30, 60, 90, 120, 180 kalenteripäivää yhdenjaksisesti tai kumulatiivisesti kalenterivudessa) täyttyy. Timint n esimiehen apuväline alaisen sairauspissalrajjen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdllistamiseen. Tarkemmat hjeet löytyy erillisestä esimieshjeesta.
6 / 13 TEHOSTETTU TUKI Kun työyksikön varhaisen tuen timet eivät riitä tai 60 päivän sairauspissalpäivät täyttyvät, tarvitaan tehstettua tukea yksilön työkyvyn ylläpitämiseksi. Työntekijän työssä jaksaminen ja työkyky arviidaan yhteistyössä työterveyshulln kanssa klmikantaperiaatteella (työntekijä työnantaja työterveys) käytävässä työhyvinvintineuvttelussa. Tavitteena työhyvinvintineuvttelussa n löytää kaikkien sapulten edun mukainen ratkaisu työntekijän työkyvyn ylläpitämiseksi. Rlit työhyvinvintineuvttelussa Työterveyshulln edustaja Tu esiin lääketieteellisesti tdetut rajitteet työntelle; mitä työntekijä pystyy ja ei pysty tekemään Kirjaa neuvttelumuistin Esimies Kert mat havaintnsa tilanteesta ja ttaa kantaa työjärjestelymahdllisuuksiin Työntekijä Päättää, mitä hänen terveydentilastaan kerrtaan Tu esiin man käsityksensä työjärjestelyistä ja masta työkyvystä Henkilöstöhallinnn edustaja Auttaa selvittämään yli rganisaatirajjen tapahtuvia työjärjestelyjä Timii tarvittaessa esimiehen tukena Saa kpit neuvtteluissa kirjatuista muistiista Luttamusmies tai työsujeluvaltuutettu Timii tarvittaessa työntekijän tukena Työkyvyn arviintiprsessi Työkyvyn arviintiprsessi käynnistyy esimiehen, työterveyshulln tai työntekijän itsensä alitteesta työhyvinvintineuvttelulla, jhn sallistuvat asianmaisen lisäksi hänen esimiehensä sekä työterveyshulln edustaja. Lisäksi asiantuntija-apua antavat tarvittaessa henkilöstöpäällikkö sekä työsujelu- ja luttamusmieshenkilöstö. Esimiehen ja työntekijän kannattaa yhdessä miettiä mahdllisia vaihtehtja tilanteeseen ennen työhyvinvintineuvttelua. Työhyvinvintineuvttelussa laaditaan suunnitelma timenpiteistä, jihin ryhdytään työkyvyn palauttamiseksi tai työn vaatimusten ja surituskyvyn ristiriidan minimimiseksi. Prsessipluista valitaan jk yksi tai useampi seuraavista timintatavista: 1) Hit ja tutkimukset
7 / 13 Henkilö hjataan työterveyslääkärin tutkimukseen. Lääkäri päättää tarvittavasta ireen mukaisesta hidsta. Työterveyslääkäri hjaa tarvittaessa henkilön asiantuntijalääkärin tai työpsyklgin arviintiin tai hitn 2) Kuntutus Työterveyslääkärin lähetteellä henkilö hjataan lääkinnälliseen kuntutukseen jk terveyskeskukseen tai erikissairaanhitn Kelan kuntutukseen työfysiterapeutin antamaan kuntutukseen työpsyklgin arviintikäynneille Muut kuntuttavat timenpiteet erilaiset työnantajan järjestämät kuntuttamiskurssit esim. niska-selkäkurssit tupakasta knsultinnit tuetaan sallistumista liikuntaan sekä muuhun kulttuuri ja virkistystimintaan 3) Työjärjestelyt Mikäli työkyvyn ja työstä suriutumisen välillä n ristiriita, ryhdytään työkykyä ylläpitäviin ja kehittäviin timenpiteisiin, jssa vaihtehtina vat mm. a) Omassa ammatissa jatkaminen Tdetaan, että entisessä työssä jatkaminen edellyttää työjärjestelyjä, jita vivat lla mm. työn keventäminen / krvaava työ työajan tai -tehtävien uudelleen järjestely määräajaksi tai pysyvästi työnkiert sasairauspäiväraha työkkeilu muissa tehtävissä tai lyhyemmällä työajalla (KEVA) täydennyskulutus (saaminen ja työn tavitteet vastaavat tisiaan) ergnmiset järjestelyt työyhteisön vaiht työvälineiden tehkkaampi hyödyntäminen Timenpiteiden tteutuksesta vastaa esimies. Tarvittaessa esimies vi pyytää apua henkilöstöhallinnsta, työterveyshullsta, pääluttamusmieheltä ja työsujeluvaltuutetulta. b) Uusi työ Mikäli kyse n pitkittyneestä tai pysyvästä vajaakuntisuudesta, jka saattaa jhtaa työkyvyttömyyteen, laaditaan yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshulln sekä Kevan kuntutusasiantuntijan kanssa suunnitelma, jka sisältää seuraavia asiakknaisuuksia: uudelleensijittaminen uuteen ammattiin Kevan ammatillisen kuntutustuen turvin. ammatillisen kuntutuksen tuen (Keva tai muu eläkeyhtiö) turvin uudelleenkuluttautuminen muun työnantajan työtehtäviin
8 / 13 sa-aikainen sairauslma sairauslma satyökyvyttömyyseläke työkyvyttömyyseläke palvelussuhteen irtisanminen PALUUN TUKI Uudelleensijittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnn perusteella. Uudelleensijittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntutuksen turvin, mikä sisältää nin klmen kuukauden työkkeilun. Esimies ja työntekijä vastaavat malta saltaan valittujen timenpiteiden eteenpäin saattamisesta yhdessä työterveyshulln ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Uusi työ edellyttää usein myös uuden työspimuksen slmimista palvelussuhteen jatkuessa ennallaan. Uudella työspimuksella/ svitaan työtehtävistä, työajasta sekä palkasta, jka määräytyy vimassa levan työehtspimuksen sekä mahdllisen työn vaativuuden arviintijärjestelmän mukaisesti. Aktiivinen työhön paluun tukeminen pitkän sairauspissaln tai muun pissaln jälkeen n tärkeä sa aktiivisen tuen timintamallia, jlla sitetaan välittämistä työntekijästä, madalletaan työhön paluun kynnystä sekä ehkäistään työkyvyttömyyden pitkittymistä tai uusiutumista. Tärkeää n humata, että paluun tuki käynnistyy j pissaln alkaessa. Yhteydenpit pissaln aikanakin n tärkeää, jtta sapulet pysyvät ajan tasalla tilanteesta ja saavat varautua paluuseen mahdllisimman varhain. Yhteydenpit työntekijään ei le kyttäämistä tai epäluttamuksen situsta, vaan se n tapa ylläpitää esimiehen ja työntekijän välistä vurvaikutusta myös pissaln aikana. Paluun tuki kstuu viidestä vaiheesta: Sairaslmalle lähtö Yhteydenpit Paluun valmistelu Työhön paluu Seuranta Työhön paluun valmistelu alkaa samaan aikaan kuin sairauspissal. Spikaa yhteydenpittavasta pissaln aikana yhdessä työntekijän kanssa. Spikaa työhön paluuta tukevista timenpiteistä, jita vivat lla mm. työn keventäminen tai muut muutkset työn kuvassa (väliaikaisesti tai pysyvästi) KEVAn-työkkeilu, Kelan sasairauspäiväraha Näissä tapauksissa henkilö n yhteydessä työterveyslääkäriin, jka päättää miltä työhön paluuta tulevaa mallia haetaan. Työtehtäviä vidaan jutua näissä tapauksissa vaihtamaan/järjestelemään.
9 / 13 Lmien sijittelu Työaikajärjestelyt Infrmi työyhteisöä työntekijän työhön paluusta. Varaa aikaa perehdytykseen ja kulutukseen sekä pissaln aikana tapahtuneiden muutsten läpikäyntiin Svittujen timenpiteiden tteutus työn alkaessa Humii työntekijä hänen palatessaan töihin, anna hänelle riittävästi aikaa Tue palaavan työntekijän liittymistä työyhteisöön tarpeen mukaan Esittele työyhteisön uudet jäsenet. Varmista työhön palaajan työtilanteiden sujuvuus ja perehdytys sekä hulehdi kehittymismahdllisuuksista Työhön paluun nnistumisen seuranta Esimiehen tulee seurata työhön paluun nnistumista ja tehdä tarvittavia muutksia, js työntek ei jstain syystä nnistu. Seurantaa varten n hyvä spia ennakkn palaveriaika spivan ajan päähän työhön paluusta. Vinkki! Työhön paluu sa-sairauspäivärahalla Osa-aikainen työhön paluu n vapaaehtinen järjestely kkaikatyötä tekeville, jlla vidaan helpttaa työhön paluuta. Järjestelystä svitaan aina yhdessä työntekijän ja esimiehen välillä eikä se saa vaarantaa terveyttä tai tipumista. Työajan n vähennyttävä 40 60 % nrmaalista. Osittaisen sairauslman aikana työntekijä saa timeentulnsa siis kahdesta paikasta: työnantaja maksaa palkkaa tehdyistä tunneista, Kela sasairauspäivärahaa sairauslmapäiviltä. KORVAAVA TYÖ JA TYÖSKENTELY SAIRAUSLOMAN AIKANA Mikäli työntekijä itse haluaa, eikä työntek vaaranna työterveyttä tai -turvallisuutta, pitkän sairauspissaln vaihtehtna vidaan harkita krvaavan työn tekemistä tai sairauslman keskeytystä sittain tai kknaan. Krvaavalla työllä tarkitetaan työn uudelleen rganisintia tapauksissa, jissa yksilön missa työtehtävissä suriutuminen n sittain tai kknaan heikentynyt, esim. leikkauksesta tai vammasta tipuessa. Tämä vi tapahtua jk maa työtä räätälöimällä tai kknaan tisenlaisten tehtävien tekemistä tietyn määräajan. Sairauslman sijasta tehtävän työn ten tulee perustua yhteiseen näkemykseen työntekijä tai työnantaja ei vi yksipulisesti päättää työn tekemisestä.
10 / 13 Lisäksi henkilölle n löydyttävä terveydentila humiiden spivaa työtä järjestelyn mahdllistamiseksi. Krvaavana työnä vidaan pitää esimerkiksi etätyömahdllisuutta tietyissä työtehtävissä. Työjärjestelymahdllisuuksia kannattaa phtia laaja-alaisessa yhteistyössä yli sast- ja rganisaatirajjen. Js esimies n epävarma henkilön työkyvystä, hän vi tarvittaessa pyytää työkyvyn arviintia työterveyslääkäriltä. Työterveyshulta kannattaa knsultida myös krvaavaa työtä suunniteltaessa mahdllisista työnten esteistä. Humii kuitenkin, että laki yksityisyyden sujasta estää saamasta tieta työntekijän terveydentilasta ilman työntekijän sustumusta. Humi 1 Työnantajan tulee työturvallisuuslain 2 luvun 8 :n njalla varmistaa, että työntesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja että työ ei aiheuta tapaturmariskiä. Salliessaan työnten sairauslman aikana työnantaja kantaa riskin mahdllisesta työturvallisuusvelvitteidensa laiminlyönnistä aiheutuvien vahinkjen syntymisestä. Työnantaja tuleekin tarkin harkita tilannetta ja asian ratkaisemiseksi tarpeellisia selvityksiä. Humi 2 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vimassal n sidttu työsuhteeseen ja palkan maksamiseen työnten ajalta. Kun työntekijä työskentelee sairauslmansa aikana, n spimuksen mukainen palkka aina maksettava. Tapaturmavakuutus n siten nrmaalisti vimassa. TUKEVAT TOIMINTAMALLIT Tekmessä n laadittu useampi timintamalli työyhteisön hyvinvinnin edistämiseksi. Mallit vat tisiaan tukevia ja timivat esimiehen työkaluina erityistilanteissa. Aktiivisen tuen mallia tukevia timintahjeita vat: Päihdehjelma Tekmessä n erillinen päihdehjelma, jssa käsitellään tarkempia timintahjeita päihdengelmien ilmetessä. Epäasiallinen käytös työpaikalla Tekmessä n erillinen timintamalli epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn ja käsittelyyn. LIITTEET Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun Muistiphja varhaisen tuen keskusteluun Esimiehen pyyntö työkykyarvista
11 / 13 Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun 1. Varhaisen tuen keskustelu nnistuu, kun valmistaudut siihen hulellisesti. 2. Valmistautumisen tueksi kannattaa jäsentää itselleen esim. paperille faktat mitä n tapahtunut mitä let esimiehenä havainnut miten havaitut asiat vaikuttavat työn tekemiseen, tunteet (mat tunteet, työntekijän tunteet ja työkavereiden tunteet) mahdlliset asiaan liittyvät lettamukset 3. Esimies vastaa keskustelun etenemisestä ja hallittavuudesta keskustelu pysyy työssä ja esimies tu lähtökhtaisesti esiin vain asiita, jtka liittyvät työn tavitteisiin ja työssä käyttäytymiseen. 4. On tärkeää, että esimies kuuntelee mitä työntekijällä n santtavana. 5. Keskustelussa n hyvä tehdä avimia kysymyksiä (mitä, mikä, millin, kuka?) ja välttää miksikysymyksiä, sillä ne saavat usein syyttävän sävyn. 6. Keskustelussa n hyvä ttaa humin seuraavat vaiheet, vaikka keskustelu ei käytännössä niiden mukaan etenisikään: a) Kutsu työntekijä keskusteluun. Kutsu esitetään kahden kesken ja siinä kerrtaan, että kyseessä n varhaisen tuen keskustelu. Spikaa mlemmille hyvin spivasta ajankhdasta. Varaa keskustelua varten rauhallinen tila, mielellään muu kuin ma työhune. b) Keskustelun aluksi kiitä työntekijää, että hän varasi aikaa keskustelua varten ja kerr minkä verran let varannut aikaa ja miten let ajatellut ajan käytettäväksi. c) Kerr miksi tilanteessa llaan sinun pulestasi eli työn näkökulmasta. Tu esiin mitä let havainnut ja mitä sinulle n kerrttu. Tu esiin muuts aikaisempaan nähden ja hulesi tilanteesta. d) Pyydä työntekijää kertmaan miltä tilanne vaikuttaa hänen näkökulmastaan. Kuuntele mitä hänellä n santtavana ja tarkenna kuulemaasi kysymällä. Anna työntekijälle tilaa kerta. e) Kun mlempien näkökulmat vat selvillä, kerr minkälaisia ratkaisuvaihtehtja tilanteessa n ja mistä saa tukea. Kysy työntekijältä minkälainen ratkaisu spii hänelle. f) Tee yhteenvet spimistanne ratkaisusta ja jatktimenpiteistä. Spikaa seuraavasta vaiheesta (esim. mikä n ensimmäinen käytännön tek). g) Spikaa aina seurantapalaverin ajankhta vaikka asia tuntuisikin lppuun käsitellyltä h) Arviikaa yhdessä keskustelun hyödyllisyys ja kysy työntekijältä miten hän kki keskustelutilanteen. i) Täyttäkää ja allekirjittakaa varhaisen tuen keskustelulmake.
VARHAISEN TUEN KESKUSTELULOMAKE 12 / 13 Varhaisen tuen keskustelu työhyvinvinnin edistämiseksi Keskustelu n esimiehen ja työntekijän apuväline vurvaikutukselliseen keskusteluun työntekijän tämän hetkisestä työkyvystä. Keskustelun tarkituksena n kartittaa ensisijaisesti työhön, työpaikkaan ja työlihin liittyviä kurmitustekijöitä ja kehittämistarpeita. Terveystiedista puhutaan vain työntekijän ehdlla. Varhaisen tuen keskustelu n luttamuksellista ja avinta työntekijän hyvinvinnin edistämistä ja yhteisen ymmärryksen saavuttamista varten Keskustelun sapulet Päivämäärä 1. Perustelut varhaisen tuen keskustelulle 2. Mitkä vat keskeiset asiat, jtka vat aiheuttaneet muutksia työkykyyn? (esim. fyysiset tai henkiset syyt, vapaa-ajan ngelmat, työhön liittyvät ngelmat) 3. Js varhaisen tuen keskustelu liittyy pissalihin liittyvätkö ne tiettyyn ajankhtaan, esim. vapaiden jälkeisiin työvurihin, vusilmien jälkeen tms.? Mikä tähän n syynä? 4. Mitkä tekijät työssä vaikuttavat pissaljen syntyyn? (esim. työn kurmittavuus, työn ja saamisen ristiriita, työilmapiiri, työpaikan lsuhteet / ergnmia) 5. Tarvitaank yhteydentta työterveyshultn? kyllä ei 6. Mahdllisia ratkaisukeinja tilanteeseen? 7. Svimme yhdessä seuraavat timenpiteet: Esimiehen vastuut: Työntekijän vastuu: 8. Spimamme seurantapalaverin ajankhta: ALLEKIRJOITUKSET Työntekijä Esimies Tulsta lmake kahtena kappaleena, kpi alkuperäisestä henkilöstöhallintn ja työterveyshitajalle
ESIMIEHEN PYYNTÖ TYÖKYKYARVIOSTA 13 / 13 Täytetään vain työkykyarvita pyydettäessä Esimiehen pyyntö työterveyslääkärille työkykyarvista Työntekijän työkyvyn alennettua terveydellisillä perusteilla n esimiehen mahdllista pyytää työterveyshullsta lausunta työntekijän työkyvystä. Pyyntö työterveyslääkärin tutkimuksesta tulee tehdä työterveyshulllle kirjallisesti yksilöiden pyynnön taustalla levat syyt. Esimies Puh. Sähköpstisite Työntekijä Syntymäaika Ammatti Työyksikkö Pyynnön taustalla levat syyt: Lmake timitetaan työterveyshitajalle sekä kpi henkilöstöhallintn