Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) osahanke
2(15) Versiohistoria versio pvm Tekijä Kuvaus 0.1 23.10.2011 Minna Taam-Ukkonen Ensiluonnos teksti ja kuviot 0.2 24.10.2011 Marjut Heiskanen Kommentit 1.0 25.10.2011 Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, pääversio, pdf Sisällysluettelo Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä... 3 Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulokset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä... 4 1. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset... 4 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus- viitekehys... 4 3. Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen... 7 4. Opiskelijaohjauksen kehittämisen tilan nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen... 7 5. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet... 10
3(15) Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Opiskelijaohjausta kehitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä VeTeVT- osahankkeen aikana projektin alussa laadittujen saavutettavien tulosten pohjalta. Opiskelijaohjauksen kehittäminen linjattiin yhdessä Kuopion yliopistollisen sairaalan Hoitotyön opetustiimin sekä Ve- TeVT- osaprojektin ohjausryhmän kanssa. Opiskelijaohjauksen kehittämistä linjasivat Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma, KYS-Erva strategia, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) strategia ja henkilöstöstrategia sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmat. VeTeVT osaprojektin alussa laaditut opiskelijaohjauksen kehittämiseen liittyvät saavutettavat tulokset: 1. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus, viitekehyksen luominen 3. Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen 4. Opiskelijaohjauksen kehittämisen nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen. Opiskelijaohjausta on kehitetty systemaattisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä usean vuoden ajan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osa kehittämisestä oli alkanut jo ennen VeTeVT-osaprojektia, osa käynnistyi projektin aikana sekä kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti. Tulosten lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä opiskelijaohjauksen kehittämiseen muodostui erilaisia verkostorakenteita, joka on tulos, jota ei alkuperäisessä suunnitelmassa ollut laadittu. 5. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet
4(15) Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulokset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 1. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset laadittiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. Tässä verkostossa toimii sairaanhoitopiirin eri terveydenhuollon organisaatioiden edustajia, oppilaitosten opettajia sekä opiskelijoita. Nämä yhteistyössä laaditut laatusuositukset päivitetään jatkossa vuosittain opiskelijaohjauksen yhteistyöverkostossa. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset pohjautuvat Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopistollisen sairaala LYHTY-projektissa (2003-2004) kehitettyihin laatukriteereihin, STM:n terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu-suositukseen, tutkittuun tietoon sekä käytännön toimijoiden kokemustietoon. Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää harjoittelun toteutusta ja yhtenäistää harjoittelun ohjauksen käytänteitä. Niiden tavoitteena on varmistaa jokaiselle opiskelijalle turvallinen ja laadukas harjoittelu terveydenhuollon organisaatioissa. Laatusuositukset sisältävät laatuvaatimukset ja kriteerit: sopimuksiin ja resursseihin, tiedottamiseen, harjoitteluyksikön toimintaan, perehdytykseen, teoriaan ja käytäntöön, opiskelijaan, ohjaajaan, ohjaajakoulutukseen, ohjaavaan opettajaan ja arviointiin liittyen. Laatusuositukset laadittiin sekä kirjallisen muotoon, että verkkomateriaaliksi. Laatusuositukset ovat avoimesti saatavilla seuraavasta linkistä. http://www.vete.fi 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus- viitekehys Turvallisen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen viitekehys kehitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön opetuksen tiimissä.turvallisen ja laadukkaan harjoittelun edistämiseksi on luotu opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmä, joka on toiminut vuodesta 2007 alkaen. Opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmän tavoitteena on luoda Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYSin) työyksiköistä turvallisia, laadukkaita ja vetovoimaisia oppimisympäristöjä. Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen koordinoinnista vastaavat opetuksesta vastaava ylihoitaja sekä kliinisen hoitotyön opettajat. He muodostavat hoitotyön opetuksen tiimin. Kliinisen hoito-
5(15) työn opettajien ja ylihoitajan työnkuvat on määritelty, ne on osittain kuvattu myös opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessissa, kuvio 1. Heidän työtehtävistään 50%:a sisältyy opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessiin sekä sen kehittämiseen ja 50%:a henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi erilaiset ammattitaitoa kehittävät koulutukset. Hoitotyön opetustiimi on laatinut tiimisopimuksen, jossa on sovittu muun muassa tiimin tavoitteet, palaverikäytännöt, yhdessä sovitut toimintatavat, tiimivastaava ja hänen tehtävänsä. Opiskelijoiden turvallinen ja laadukas harjoittelu on edellyttänyt opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessin kuvaamista, kuvio 1. Prosessissa on kuvattu opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtävät ja vastuut opiskelijan oppimispolussa (www.psshp.fi/hoitotyo -> opiskelijat -> ohjausprosessi -> opiskelijan oppimis- ja ohjausprosessi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa). Kuvio 1. Opiskelijan oppimis- ja ohjausprosessi Jokainen opiskelija saa organisaatio- ja työyksikkökohtaisen perehdytyksen harjoittelun alussa ja jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen ohjaaja/ohjaajat. Opiskelija harjoittelee nimetyn ohjaajan työvuorojen mukaisesti omat tavoitteensa huomioiden. Jokaisessa työ-
6(15) yksikössä on opiskelijavastaava/-t, jotka ovat kehittäneet opiskelijaohjauksen osaamistaan mm. opiskelijaohjaajakoulutuksissa sekä opiskelijavastaavien koulutuspäivissä. Opiskelijavastaava suunnittelee ja neuvottelee työyksikön opiskelijamäärän yhdessä kliinisen hoitotyön opettajan kanssa, nimeää lähiohjaajat, vastaanottaa ja perehdyttää opiskelijat työyksikköön sekä tukee opiskelijaohjaajia. Ohjaaja tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä harjoittelun aikana. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opiskelijan olohuoneeseen, joka on vertaisoppimistilanne merkityksellisistä oppimiskokemuksista. Opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittymistä tuettiin ensimmäisessä erikoissairaanhoidon harjoittelussa, esimerkiksi seminaarissa, jossa käsiteltiin ja analysoitiin jokaisen opiskelijan merkityksellistä potilaskohtaamista. Opiskelijoiden toiveiden mukaan järjestettiin myös seminaari kivun arvioinnista ja hoidosta. Opiskelijaohjauksen laatua mitataan säännöllisesti CLES+T (Clinical Learning Environment Scale, Saarikoski)-mittarin avulla. Vuosittain palkitaan kolme parasta opiskelijaohjauksen laatuyksikköä. Tarvittaessa puututaan mittauksessa esille tulleisiin epäkohtiin ja ongelmiin muun muassa opiskelijaohjaajakoulutuksissa sekä opiskelijavastaavien palavereissa. Kuvio 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjauksen viitekehys
7(15) 3. Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen VeTeVT- osaprojektin alussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä lähdettiin ohjaajakoulutusta kehittämään Moodle- oppimisympäristöön. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä päädyttiin odottamaan tätä verkkokurssia, joka voitaisiin ottaa käyttöön myöhemmin kurssin valmistuessa. Verkko-oppimisympäristöjen suurin etu olisi se, että ohjaajat voisivat opiskella opiskelijaohjaukseen liittyviä asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi verkkomateriaaliin voi palata tarvittaessa. Tavoitteena olisi saada kaikille opiskelijaohjaukseen osallistuville opiskelijaohjauksen peruskoulutus. Virtuaalioppimisen hyödyntämistä hoitotyön oppimisessa kartoitettiin projektin aikana kirjallisuuskatsauksella ja perehtymällä Second Life- oppimisympäristöön. Virtuaalinen oppiminen on tulevaisuuden mahdollisuus ohjaajien kouluttamiseen. Virtuaaliseen oppimisympäristöön pystytään rakentamaan sairaaloita, joissa ohjaajat voisivat harjoitella opiskelijaohjaukseen liittyviä tilanteita esimerkiksi tavoitekeskusteluja, väli- ja loppuarviointeja sekä erilaisten opiskelijaohjaukseen liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuja. Virtuaalioppimisessa voidaan hyödyntää yhteistoiminnallista ja kokemuksellista oppimista. Tämä oppimismuodon toteuttaminen vaatii opetuksesta vastaavien kouluttautumista virtuaalioppimiseen sekä riittävää resurssointia. Virtuaalisen oppimisympäristö kokemusten mukaan virtuaalimaailmassa opitut tiedot ja taidot on helposti siirrettävissä todellisiin tilanteisiin. 4. Opiskelijaohjauksen kehittämisen tilan nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen Opiskelijaohjauksen nykytila on kuvattu turvallisessa ja laadukkaassa opiskelijaohjauksen viitekehyksessä, kuvio 2. Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulevaisuuden suunnitelmat ja visioiden muodostaminen sisältää: Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Ohjaajien ohjausvalmiuksien lisääminen Harjoittelupaikkojen riittävyyden takaaminen ja harjoittelujen kehittäminen potilaan hoitopolkujen mukaisiksi Opiskelijoiden opinnäytetyöt
8(15) Opiskelijat tulevina työntekijöinä Hoitotyön opetuksen laadunarvioinnit. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellisessa opiskelijaohjauksen yhteistyöverkostossa laaditut laatusuositukset otetaan käyttöön kaikissa KYSin työyksiköissä ja mahdollisimman monessa sairaanhoitopiirin terveydenhuollon organisaatiossa. Laatusuosituksista kerätään palautetta ja ne päivitetään vuosittain opiskelijaohjauksen alueellisessa yhteistyöverkostossa. Tulevaisuudessa opiskelijaohjauksen valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa arvioidaan, kuinka laatusuositusten käyttöä seurataan ja voidaanko siitä muodostaa laadunmittauskriteerit eri terveydenhuollon organisaatioissa. Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Tavoitteena on, että opiskelijaohjauksen laatua arvioidaan säännöllisesti CLES (Clinical Learning Environment Scale)-mittarilla, joka on yksi Kuopion yliopistollisen sairaalan tuloskortin mittareista. CLES-mittari sisältää työyksikön ilmapiirin, hoidon lähtökohtiin, ohjauksellisiin lähtökohtiin ja ohjaussuhteen toimivuuteen liittyviä väittämiä. Koko KYSin tavoitetasona on vuonna 2011: 8,3 (asteikolla 0-10, jossa 0=täysin eri mieltä, 10= täysin samaa mieltä). Tavoitetaso määritellään vuosittain. Tavoitteena on lisäksi, että jokainen KYSissä harjoittelussa ollut opiskelija täyttää sähköisen palautelomakkeen harjoittelun päätyttyä. Vastausprosentin tavoitetaso on yli 70%:a. Kliinisen hoitotyön opettajat raportoivat tulokset työyksiköille ja yhteistyökumppaneille puolivuosittain. Hoitotyön ja kuntoutuksen alan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Opiskelijan olohuoneeseen (merkityksellisistä oppimiskokemuksista keskustelutilaisuus) harjoittelun aikana. Opiskelijan olohuoneen merkitystä opiskelijan omalla oppimiselle arvioidaan CLES-mittarin lisäkysymyksissä. Kliinisen hoitotyön opettajat analysoivat Opiskelijan olohuoneen laadulliset päiväkirjat vuosittain ja raportoivat tulokset työyksiköille ja yhteistyökumppaneille.
9(15) Ohjaajien ohjausvalmiuksien lisääminen Tavoitteena on, että opiskelijaohjaajilla on riittävät ohjausvalmiudet sekä he ylläpitävät ja kehittävät ohjausosaamistaan. Kaikki opiskelijaohjaukseen osallistuvat ovat käyneet ohjaajakoulutuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Ohjaajakoulutuksia järjestetään verkkoopiskeluna Moodlessa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hoitotyöntekijöiden ohjausvalmiuksia arvioidaan osana ammatillisen osaamisen arviointia ja kehityskeskusteluja. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön ohjaajien ohjausvalmiuksia arvioiva mittaristo vuoden 2013 aikana. Harjoittelupaikkojen riittävyys ja harjoittelujaksojen kehittäminen potilaiden hoitopolkujen mukaisesti Hoitotyön ja kuntoutuksen alan opiskelijoille turvataan riittävä määrä harjoittelupaikkoja. Jokainen työyksikkö arvioi yhdessä kliinisen hoitotyön opettajan kanssa harjoittelupaikkamäärän suhteessa henkilökuntaan ja potilaspaikkamäärään. Harjoittelupaikkojen määrän riittävyyttä ja laatua arvioidaan vuosittain oppilaitosten edustajien kanssa. Poliklinikat otetaan harjoittelupaikkoina aktiiviseen käyttöön. Harjoittelupaikkojen tarjontaa kehitetään potilaiden hoitopolkujen ja - ketjujen mukaisesti yhteistyössä oppilaitosten, perusterveydenhuollon ja KYSTERIn kanssa. Oppilaitosten kanssa tehdään tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, jotta opiskelijoiden harjoittelujaksot jakautuisivat tasaisesti lukukauden aikana. Mahdollisesti myös kesä- ja muut lomaajat otetaan käyttöön. Opiskelijoiden opinnäytetyöt Tavoitteena on, että opiskelijoiden opinnäytetöiden aiheet liittyvät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaan. Kliinisen hoitotyön opettajat ylläpitävät aihepankkia ja välittävät tiedot säännöllisesti oppilaitoksen yhdyshenkilölle. KYSin ja oppilaitosten
10(15) kanssa kehitetään yhteistyömalli opinnäyte- ja kehittämistöiden ohjaukseen ja tulosten hyödyntämiseen vuoteen 2013 mennessä. Opiskelijat tulevina työntekijöinä Tavoitteena on, että opiskelijoita kohdellaan tulevina työntekijöinä. Heille järjestetään jo harjoittelujen aikana organisaatioon, työyksikköön ja työtehtäviin liittyviä perehdytyksiä sekä erilaisia rekrytointitilaisuuksia. Lisäksi heille kerrotaan KYSissä työskentelymahdollisuuksista erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa mm. rekrytointipäällikön tapaaminen ensimmäisten harjoittelujen aikana ja valmistuvien opiskelijoiden kahvitilaisuus. Hoitotyön opetuksen vaikuttavuuden arvioinnit Kliinisen hoitotyön opetuksen toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan joka toinen vuosi siihen kehitetyllä mittarilla, joka perustuu kliinisen hoitotyön opettajien työnkuvaan. Kyselyyn vastaajina ovat hoitotyön johtajat, osastonhoitajat ja opiskelijavastaavat sekä oppilaitosten opettajat. Tavoitetasona väittämissä (asteikolla 1-10, jossa 0=täysin eri mieltä, 10= täysin samaa mieltä) sekä yleisarvosanana on 8. Kliinisen hoitotyön opettajien toimintaa arvioivat opiskelijat CLES-mittarin lisäkysymyksissä. Tavoitetasona on 8. Kliiniset hoitotyön opettajat arvioivat vuosittain toistensa toimintaa (seminaari, perehdytys, koulutukset tms.) vertaisarvioinnin avulla. 5. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet VeTeVT-osahankkeen alussa laadittujen tulosten lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä opiskelijaohjauksen kehittämisessä muodostui uusia verkostorakenteita KYSissä, Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin ja Erva-alueella sekä valtakunnallinen opiskelijaohjauksen verkostoyhteistyö tiivistyi.
11(15) KYSin sisäiset opiskelijaohjausverkostot Kuopion yliopistollisen sairaalan sisällä toimii verkostoina opiskelijavastaavien palaverit sekä opiskelijaohjausneuvosto. Opiskelijavastaavien palavereita järjestetään säännöllisesti, yhdestä kahteen kertaa lukukaudessa. Palavereissa ovat läsnä opiskelijavastaavat kliinisten harjoittelujaksojen/koulutusohjelmien mukaisesti, harjoittelun vastuuopettajat oppilaitoksista (amk, ammattija aikuisopisto). Palavereissa teemoina ovat olleet muun muassa opiskelijoiden harjoitteluun liittyvät ajankohtaiset asiat, arviointi, palautteet, harjoittelupaikkojen määrät ja hyvien käytänteiden jakaminen. Nämä palaverit ovat olleet tärkeitä kliinisten harjoittelupaikkojen edustajien ja oppilaitoksen opettajien yhteistyön kannalta. Opiskelijaohjausneuvosto aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Opiskelijaohjausneuvostossa on edustaja/-t kustakin palveluyksiköstä KYSin nykyisen organisaatiorakenteen mukaan (opiskelijavastaavat tai opiskelijaohjauksen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt), kliinisen hoitotyön opettajat ja ylihoitaja. Tapaamisissa on joka kerta jokin tietty teema, joka on yhdessä valittu. Kustakin teemasta pitää alustuksen kukin palveluyksikön edustaja vuorollaan. Tämän jälkeen on reflektoiva keskustelu aiheesta eri yksiköiden näkökulmista juuri tästä tietystä teemasta. Opiskelijaohjausneuvostolla on yhdessä laaditut toiminnan pää- ja alatavoitteet: 1. lisätä tietoisuutta laadukkaasta opiskelijaohjauksen oppimis- ja ohjausprosessista a. jalkauttaa opiskelijaohjauksen laatusuosituksia sekä osallistua niiden päivittämiseen b. tiedottaa opiskelijaohjauksen PSSHP:n, ERVA ja valtakunnallisten verkostojen toiminnasta 2. lisätä opiskelijamyönteisyyttä työyksiköissä a. tukea ja motivoida opiskelijaohjaajia 3. jakaa opiskelijaohjaukseen liittyviä hyviä näyttöön perustuvia käytänteitä a. perehdytys, tiedottaminen, viestintä b. moniammatillisuus 4. vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista a. koulutukset, teemapäivät ja seminaarit b. verkostoituminen ja yhteistyö KYSin sisällä sekä oppilaitosten kanssa c. kansainvälisyys ja monikulttuurisuus d. opiskelijavastaavan rooli
12(15) e. opiskelijalähtöisyys, oppimistyylit f. moniammatillisuuden hyödyntäminen g. ongelmatilanteiden ratkaisut Opiskelijaohjausneuvosto arvioi säännöllisesti tavoitteiden saavuttamista ja tarvittaessa niitä tarkennetaan. Se jatkaa toimintaa normaalina pysyvänä rakenteena KYSin sisällä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella verkostona toimii opiskelijaohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2009. Tässä on edustajia PSSHP:n alueen terveydenhuollon organisaatioista, oppilaitoksista opiskelijoita ja opettajia sekä yliopiston edustaja. Tapaamisia on kahdesta kolmeen kertaan lukukaudessa. Yhteistyöverkosto on laatinut yhdessä toiminnan tavoitteet ja alatavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista on arvioitu systemaattisesti yhden kerran toiminnan aikana. Yhteistyöverkoston tavoitteet ja niiden saavuttaminen: 1. Päätavoite: kehittää opiskelijaohjauksen laatua ja verkostoitua sekä laatia suosituksia ohjaukseen alueellisesti Alatavoitteet Kuvata opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessit eri organisaatioissa Opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessi kuvattu Yhtenäistää opiskelijaohjauksen laatukriteerit Laadittu yhteneväiset laatukriteerit v. 2010 Yhtenäistää opiskelijaohjauksen laadun mittausta Yhteisestä laadunmittarista sovittu Jaettu opiskelijaohjauksen laadunmittauksen liittyviä käytäntöjä sekä tehty vertailua tunnusluvuista Tiedottaa ja ideoida opiskelijaohjaajien koulutuksista Selkiyttää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa Opetussuunnitelmayhteistyö Kehittää opiskelija-arvioinnin ja ohjauksen uusia käytänteitä Edistää opiskelijoiden hakeutumista ja sitouttaa alalla pysymistä Jalkauttaa yhteistyöverkoston tavoitteet ja toiminnot kliiniseen työhön
13(15) Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteisyö muodostaa oman verkostorakenteensa opiskelijaohjauksen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään opiskelijavastaavien palavereissa, yhdysopettajatapaamisissa (kliinisen hoitotyön opettajat mukana), lukukausipalavereissa (amk, ammatti- ja aikuisopisto), työssäoppimiskoordinaattorin tapaamisissa (työssäoppimispaikat ryhmittäin), hallintoylihoitajan, ylihoitajan ja rehtoreiden tapaamisissa. Lisäksi oppilaitosten opettajat ovat mukana kokouksissa, palavereissa ja koulutuksissa. Jatkossa eri oppilaitosten harjoittelusta vastaavien opettajien ja kliinisen hoitotyön opetuksen pitävät palavereita kaksi kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa. Pohdittavaksi ja sovittavaksi tulee erityisesti harjoittelupaikkojen tasa-arvoinen jakaantuminen eri oppilaitosten kesken, tasainen harjoittelujaksojen jakaantuminen lukukausittain (yhtenäinen suunnitelman laatiminen) sekä suunnitelman ja toteutuksen arviointia koskeva palaveri, perutut ja keskeytyneet harjoittelut. Erva opiskelijaohjauksen kehittämisen yhteistyö ERVA-yhteistyötä tehdään sairaanhoitopiirien opiskelijaohjauksesta vastaavien yhteistyökokouksissa. Kokouksia pidetään yhdestä kahteen kertaa lukukaudessa. Kokousten aiheina ovat olleet muun muassa opiskelijaohjauksen ajankohtaiset asiat sairaanhoitopiireittäin, opiskelijamitoitukset (opiskelijat työyksiköittäin), valtakunnallisen verkoston toiminta ja vertaistuki opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Opiskelijaohjauksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ollut mukana valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa sen perustamisesta vuodesta 2007 alkaen. Yhteistyöverkoston toiminta tehostui ja tiivistyi projektin aikana. Valtakunnallisella yhteistyöverkostolla on tapaamiset kerran vuodessa teemoitetuissa vuosipäivissä, jotka sovitaan edellisen vuoden yhteistyötapaamisessa. Verkoston jäsenet ovat sairaanhoitopiirien opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöitä muun muassa kehittämispäälliköt, opetusylihoitajat, opetuskoordinaattorit, kliiniset opettajat ja kliinisen hoitotyön opettajat.
14(15) Valtakunnallisen verkoston tarkoituksena kehittää harjoittelun laatua ja hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Tavoitteina ovat opiskelijaohjauksen kehittäminen ja laadukkaan potilashoidon turvaaminen näyttöön perustuvien opiskelijaohjauksen käytäntöjen vahvistaminen ja juurruttaminen opiskelijaohjauksen asiantuntijuuden vahvistaminen ja vertaistuki terveysalan vetovoimaisuuden ja rekrytoinnin edistäminen Valtakunnallisessa verkostossa toimii aktiivisesti neljä alaverkostoa 1. Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Alaverkosto arvioi opiskelijaohjauksen laatumittareita ja yhdenmukaisti laadunmittausta valtakunnallisesti. Tapaamisten aiheena on ollut muun muassa CLES+T (Clinical Learning Environment Scale+ Teacher) tunnuslukujen benchmarking vuosittain. 2. Opiskelijoiden perehdytys Alaverkosto toimii opiskelijaperehdytyksen laatukriteerien ja niiden toteutumisen edistämiseksi kliinisessä harjoittelussa. Alaverkosto on laatinut yhteisartikkelin eri sairaanhoitopiirien perehdytykseen liittyvistä hyvistä käytännöistä suhteessa laatutavoitteeseen ja laatukriteereihin. 2. Opinnäytetyöt Alaverkosto on vertaillut ja koostanut yhteenvedon sairaanhoitopiirien opinnäytetyölupakäytänteistä. 3. Ohjaajakoulutukset Alaverkosto on laatinut suositukset opiskelijaohjaajakoulutuksiin sekä osallistunut Ve- TeVT-osahankkeessa kehitetyn opiskelijaohjauksen verkkokurssin ideointiin.
15(15) Kuvio 1. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteen eri tasot Projektin alussa laaditut saavutettavat tulokset toteutuivat hyvin Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä. Lisäksi kehittämisessä painottui opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteiden muodostaminen. Verkostorakenteen avulla pystyttiin edistämään näyttöön perustuvaa opiskelijaohjauksen kehittämistä sekä erityisesti jakamaan hyviä käytäntöjä.