Tekemällä oppii Tuija Hämäläinen Susanna Palo
Kehittämisprosessit Susanna Palo
Keväällä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Hämeenkyrö, Monityö Paimio, Nuorten Tupa Laukaa, Puustellin työkylä Oriveden työpajat Leppävirta, Tukeva valmennussäätiö Helsinki, Vihreän Oksan Werstas Pieksämäki, PS-liikunta, POTKU Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kaksineuvoisen Jelppis, Junki ja Kieppis Keitele, etsivä - Pielavesi, Monitaitoset ry Rautalampi, Nuorten työpajatoiminta Suonenjoki, Rivertech Nuorten työpaja Vesannon työpaja Syksyllä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Joroinen, Nuorten työpaja Nastola, Kakstahti 1.4.2014
Tukeva, Leppävirta Nastolan Kakstahti 1.4.2014 Savon yhteinen: Pielavesi, Keitele, Vesanto, Rautalampi, Suonenjoki
TYÖKIRJA Power- muotoinen työkirja on suunniteltu työpajan kehittämisprosessin tueksi. Työkirjan aiheita: Arvot, Perustehtävä, Visio Toimintasuunnitelma, vuosikello, viikko-ohjelmat Organisaatiokaavio, Palvelut, Asiakasvirrat Valmennusprosessien kuvaus Valmentajien tehtävät, Valmentajien osaaminen Työpajan oppimisympäristö, Oppilaitosyhteistyö Verkostokartta, Yritysyhteistyö Tulosten mittaaminen Itsearviointi, SWOT STL (Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli) 1.4.2014
Esimerkki Nuorten Tuvan Arvot PAIMION Kaupungin arvot: 1) TOIMIVAT PALVELUT. MONIPUOLISET MAHDOLLISUUDET TYÖHÖN, YRITTÄMISEEN JA VIIHTYMISEEN. Nuorten Tupa on yksi palvelun muoto PAIMIOSSA! 1) Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö. Nuoret ovat itse saaneet vaikuttaa työpajan sisustukseen ja työpajan työturvallisuus on huomioitu. Nuoret viihtyvät turvallisessa kannustavassa työpajassa. Kierrätys toimii hyvin työpajalla. 2) Paimiolla aktiviinen kumppanuuteen perustuva ote yritystoiminnan kehittämiseen. Nuorten Tupa aloittaa yritysyhteistyön 10 yrityksen kanssa. NUORTEN TUVAN ARVOT on tehty nuorten kanssa 1) SUVAITSEVAISUUS Kaikki otetaan vastaan sellaisena kuin ovat 2) KANNUSTUS Kannustus tekemään asioita oman elämän eteen (päivärytmi, koulutus ja työelämä) 3) SOSIAALISUUS (YHDENVERTAISUUS) Sosiaalisten taitojen oppiminen, taustalla ei merkitystä, kaikki samalla viivalla 4) HENKINEN TASAPAINO Itsetutkistelu ja itsetuntemus saavutetaan tehtävien kautta 5) YHTEISÖLLISYYS Sopeutuminen yhteiskuntaan terveellä tavalla. Toteutuu yhdessä tekemällä 1.4.2014 OPPIMISKÄSITYS: Tärkeintä on yhdessä oppiminen, vertaisoppimista
Etsivän nuorisotyön ja Nuorten työpajan välinen yhteistyö ETSIVÄ NUORISOTYÖ Kaikista alle 29 v. heitteillä olevista nuorista ilmoitus Saaralle Työpajajakson aloitus JOROISTEN NUORTEN TYÖPAJA Työpajajakson suunnittelu Työpajajakson seuranta Työpajajakson lopetus 1. Sovitaan tapaaminen nuoren kanssa 2. Palveluohjausta 3. Tutustuminen eri paikkoihin 4. Saattaen ohjaus kuntouttavaan tms. toimenpiteisiin 5. Nuorten tapaaminen pajan ulkopuolella tai vierailut pajalta 6. Seurantaa vielä 6 kk aktviivitoimenpiteen jälkeen Saara Mughal- Tiitinen p. 040 1520888 Saara.mughal@ 1.4.2014 joroinen.fi TYÖPAJAKSON ALOITTAVA nuori (alle 29 v.) 1. Jokainen nuori ilmoitetaan Saaralle - Leena ilmoittaa aloituksen 2. Sovitaan aika etsivän tapaamiselle työpajalle, mukana Leena, Saara ja asiakas TOIVE: Pajanuorille terveystarkastus + seulat Leena vie TIETOA ohjausryhmään 11.2.2014 1. Suunnitelman pajajakson tarkoituksesta ja tavoitteesta tekee Leena asiakkaan kanssa 2. Pasin kanssa käydään suunnitelma läpi, että myös Pasi tietää tavoitteet 3. Seurantatapaamiset sovitaan suunnitelmaa tehtäessä Pajalaisen perustiedotlomake + tavoitteet samassa! 1. Seurannasta eli sopimuksen jatkosta tai keskeytyksestä tieto etsivälle! 2. Kerran kk:ssa PAJATSO ryhmä, jossa seurataan Pajatso-ryhmään sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, tetoimiston virkailija ja etsivä. Pajatso ryhmä palvelee hyvin kaikkia. Suostumus saatu asiakkaalta ja Pajatso ryhmä on nimiryhmä! Voimakas hanke ei tule mukaan. Työpajaesimies Leena Laitinen Työvalmentaja Pasi Romo 040-540 0126 040-3563135 1. Tulee ilmoittaa etsivälle kaksi viikkoa ennen kuin asiakas lopettaa, että etsivä ehtii loppukartoituks een. 2. Asiakkaan jatkosuunnitelma tehdään (Leena, Pasi, etsivä ja asiakas) ETSIVÄ ottaa tarvittaessa uudelleen nuoret palveluohjaukseen ja jatkavat yhteydenpitoa
Paimion NuortenTupa VERKOSTOKARTTA YRITYS 1 on Paimion kunta, joka sitoutuu ottamaan pajalaiset työkokeiluun (kesätyöhön yms.) Kela Sosiaalitoimi Sosiaalityötekijät 3 kpl Nuorten Tupa Ammattiopisto LIVIA: Tuorlan maatalousoppilaitos Paraisen kalatalousoppilaitos Paimion metsäoppilaitos Salonseudun koulutuskuntayhtymä Turun Ammattiinstituutti Nuorten yritystoiveita: K-kauppa, Navikc Eltel, Motoland, Vistan pesula, huonekaluliike, Nordic Tattoo, Florence Martta, Tekniset, ABC ja Neste, K-rauta, sisustusliikkeet, OivaTikki 1.4.2014 TE- hallinto: Liisa Rastas, Annukka Maunula (Airi Kapanen) Alussa on hyvä saada joko TEhallinnon tai Nuorten Tuvan Jenniltä tai Etsivä Kristiinalta JOPOluokka olisi toive! TULOSSA syksyllä 2013 Paimion lukio Opetusministerin julkaisu 2007:15 JOUSTAVA PERUSOPETUS, Jopo toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen Kaarinan 10 luokka Kaarinan lukio Turun ammattiopisto
Kehittämistyötä on tehty työpajan tarpeista käsin. Konsultatiivisen tuen lisäksi työpajoilla on ollut mahdollisuus saada koulutusta asiantuntijoilta mm. palvelumuotoilusta. Koulutuksia keväällä 2014 - katso www.tpy.fi Kiitos! 1.4.2014
Työpajapedagogiikka Tuija Hämäläinen
Työpajatoimintaan liittyvää säätelyä Työpajatoimintaa ohjaa opetusministeriön päätös: Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset, 17/600/2006 Työpajojen valmennuspalvelujen toteuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä mm. Nuorisolaki 72/2006 Kuntalaki 365/1995 Henkilötietolaki 523/1999 Lastensuojelulaki 417/2007 Päihdehuoltolaki 41/1986 Työllisyys- Kansanterveyslaki 66/1972 politiikka Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtionavustuslaki 688/2001 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 TYÖPAJA- TOIMINTA Nuorisopolitiikka Koulutuspolitiikka Sosiaalipolitiikka
TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta YKSILÖ YHTEISÖ VALMENNUS OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMINEN Kasvaminen Osa kasvatustehtävää Hyvinvointi Kokonaisvaltainen näkökulma Kohtaaminen Keskeinen menetelmä Osaaminen Opinnollistaminen on osa oppimisympäristöajattelua Tekeminen Keskeinen tapa oppia TAVOITE MUUTOS Muutoksen haluaminen lähteen yksilöstä, valmentautujasta Muutos on mahdollista, mutta muutos on tehtävä näkyväksi muutoksen voi havaita ja todentaa usko omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin kasvaa valmentautujan motivoituminen vahvistuu ja tavoitteet alkavat hahmottua tarkemmin valmennusprosessi tuottaa näkyviä muutoksia ja tuloksia sekä kasvua
PEDAGOGIIKAN TOTEUTUMINEN TYÖPAJALLA TAPAHTUVASSA VALMENNUKSESSA PEDAGOGIIKKA tarkoittaa tapaa jolla opetus järjestetään sekä sen kasvatuksellisia ja näkemyksellisiä periaatteita. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA tarkoittaa joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta. OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖPAJALLA Fyysinen oppimisympäristö: tilat, laitteet, välineet, teknologia, opetusmateriaalit, rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Sosiaalinen oppimisympäristö: vuorovaikutus ja ihmissuhteet. Psyykkinen oppimisympäristö: oppimisen kohteena olevat tiedot ja taidot. Emotionaalinen oppimisympäristö: tunteet ja motivaatio. Virtuaalinen oppimisympäristö: tekniikan avulla luotu sähköinen ympäristö. KASVATUSPROSESSI TYÖPAJALLA Kasvuympäristö: ärsykkeet ja virikkeet. Kasvatustilanne: kohtaaminen kasvuympäristössä. Kasvatustavoitteet: yksilölliset ja yhteisölliset kokonais-, etäis-, väli- ja lähitavoitteet. Kasvatustoimenpiteet: käytännön menetelmät. Kasvatussuhde: kahden toimijan välinen valmennustilanteen aikana oleva kaksisuuntainen suhde. VALMENNUS TYÖPAJALLA Valmennusympäristö: työpajalla oleva toiminta-, työ-, oppimisympäristö, jossa on yhteisesti sovittu arvopohja ja säännöt. Valmennustilanne: työpajalla tapahtuva kohtaaminen, vuorovaikutus, onnistumisen kokeminen, itsetunnon vahvistuminen. Valmennustavoitteet: voimaantuminen, sosiaalinen vahvistuminen, elämänhallinta, koulutukseen pääseminen, työmarkkinoille pääseminen, osaamisen karttuminen, työtaitojen vahvistuminen. Valmennusmenetelmät: yksilövalmennus, työvalmennus, kuntouttava työtoiminta, ryhmävalmennus. Valmennussuhde: valmentajan ja valmentautujan keskinäiseen luottamukseen ja toistensa kunnioittamiseen perustuva vuorovaikutussuhde.
Työpajapedagogiikka on määritelty työpajakentällä tehtävästä valmennustyöstä käsin. Työpajapedagogiikka-esite ladattavissa hankkeen sivuilta. Aihetta käsittelevä julkaisu ilmestyy 2014. Kiitos! 1.4.2014