Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Transkriptio

1 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitetun niille nuorten työpajoille, jotka järjestävät työpajatoimintaa ja aikovat hakea valtionavustusta toimintaansa. Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt nuorten työpajan valtionavustuskelpoiseksi. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö. Hakuaika alkaa Hakuaika päättyy klo 16:15 Mihin ja kenelle valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitettu? Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuskelpoisuuden hakemuksen perusteella. Valtionavustuskelpoiseksi nuorten työpajaksi voidaan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorisolaissa 1285/2017 säädettyjä nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä lain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Lisäksi huomioidaan valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta 211/2017, 11 säädetyt valtionavustuskelpoisuuden hyväksymisen perusteet. Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan? Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden myöntäminen on harkinnanvaraista. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon perusteet, jotka säädetään nuorisolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja politiikasta. Nuorisolain 13 :ssä säädetään nuorten työpajatoiminnan tehtävästä, tarkoituksesta ja toimintatavoista ja lain 21 :ssä nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuudesta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta 211/2017, 11 säädetään tarkemmin valtionavustuskelpoisuuden hyväksymisestä. Valtionavustuskelpoisuushakemuksia arvioidaan seuraavien hakukriteerien perusteella: Valtionavustuskelpoiseksi nuorten työpajaksi voidaan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä nuorisolain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtionavustuskelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon työpajan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kriteeri 1: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö Hakija valitsee hakemuksessa oman organisaationsa hallinnointitavan. Arvioidaan, täyttääkö hakijan työpajatoiminta valtioneuvoston asetuksen 211/2017 vaatimuksen. Hakemus hylätään, jos hakijan organisaatiomuoto on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittu. Kriteeri 2: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia.

2 Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun? Todennetaan samalla, seuraako hakija toimintansa tuloksia. Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan hakemuksen kysymyksellä vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Hakija ilmoittaa koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrän ja nuorten kokonaismäärän. Verrataan koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrää nuorten kokonaismäärään. Arvioidaan asteikolla 0 pistettä = 0 24 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 2 pistettä = % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 4 pistettä = % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 6 pistettä = yli 74 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan Kriteeri 3: Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren elämänhallintataitoja ja edistääkö se hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan? Nuorten työpajatoiminnan tarkoituksen toteutumista arvioidaan nuorten antaman asiakaspalautteen perusteella. Kysymys: millaista nuorten antama asiakaspalaute on ollut vuoden 2016 aikana keskimäärin. Arvioidaan asteikolla 0 = emme käytä mitään asiakaspalaute järjestelmää 2 = nuorten antama asiakaspalaute keskimäärin tyydyttävää 4 = nuorten antama asiakaspalaute on keskimäärin hyvää tai kiitettävää Kriteeri 4: Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Arvioidaan, voiko nuori valmentautua hakijan toteuttamalla työpajalla tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan? Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan työpajan valmennusmenetelmien riittävyydellä. Hakija valitsee hakulomakkeessa olevasta taulukosta työpajalla käytössä olevat menetelmät. Kysymys: millaisia valmennusmenetelmillä nuori voi työpajallanne valmentautua? Arvioidaan asteikolla 0 = työpajalla ei ole mitään valmennusmenetelmää käytössä 1 = työpajalla on yksi valmennusmenetelmiä käytössä 2 = työpajalla on kaksi tai useampi valmennusmenetelmä käytössä Kriteeri 5: Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Arvioidaan, tehdäänkö hakijan toteuttamalla työpajalla yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Toteutumista arvioidaan kysymyksellä, tehdäänkö työpajalla nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Hakija vastaa kyllä tai ei. Kriteeri 6: Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista.

3 Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajan valmennushenkilöstöllä riittävästi nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista? Osaamisen arviointi tehdään valmennushenkilöstön koulutustaustan ja työkokemuksen perusteella. Hakemuksessa kysymykset 1. työ- ja yksilövalmentajien määrä ja 2. työ- ja yksilövalmentajien koulutustausta ja valmennukseen liittyvän työkokemuksen pituus. Arviointi: Riittävä koulutustausta on vähintään 2.asteen ammatillinen tutkinto tai vastaava koulutus. Riittävä valmennuksen työkokemus on vähintään 1 vuosi. Tehdään kokonaisarviointi: koulutustausta ja valmennuksen työkokemus on riittävää Kriteeri 7: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Kriteeri 8: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Kriteeri 9: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Kriteeri 10: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa sekä oikeuksien toteutumista.

4 Kriteeri 11: Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvu- ja elinoloja? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kriteeri 12: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Kriteeri 13: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kriteeri 14: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia monialainen yhteistyö. Kriteeri 15: Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista. Arvioidaan, onko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista? Hakija vastaa kysymykseen, onko työpajallanne hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2017? Arvioidaan vastauksen perusteella. Kriteeri 16: Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin.

5 Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidettu hyvin? Kunta/kuntayhtymä -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat työpajan kustannuspaikan tulot vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat työpajan kustannuspaikan kulut vuosina 2014, 2015 ja 2016? Osakeyhtiö/osuuskunta/yhdistys /säätiö -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat organisaation taseen loppusummat vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat sen taseen ylijäämä /alijäämä vuosina 2014, 2015 ja 2016? Arviointiasteikko: 0 = ei ole hoidettu hyvin, 1 = on hoidettu hyvin Kriteeri 17: Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen. Arvioidaan, onko hakijan toteuttamalla nuorten työpajalla riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen? Hakija kuvaa, miten hakijan työpajan valmennushenkilöstön riittävyys ja tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen vastaavat nuorten, sidosryhmien ja toimintaympäristön tarpeisiin. Kriteeri 18: Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Arvioidaan, soveltuuko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminnan tilat ja varustus soveltuvat ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan mm. toimintaanko ympärivuotisesti, mitä valmennusyksiköitä on käytössä, millainen on niiden varustus, miten työturvallisuus huomioitu, miten riittävät tilat ovat suhteessa valmennukseen. Kriteeri 19: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Arvioidaan, onko työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Hakija nimeää, mikä arviointijärjestelmä on käytössä? Esteitä valtionavustuskelpoisuuden hyväksymiselle Hakemukset pisteytetään. Maksimi pistemäärä on 27 pistettä. Hakijan on täytettävä kriteerien edellytykset. Hakemus hylätään myös jos se saapuu määräajan jälkeen tai hakijan organisaatiotausta on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa 211/2017 mainittu organisaatio.

6 Sovellettavat säädökset: Nuorisolaki 1285/2016 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta 211/ Miten avustusta ja valtionavustuskelpoisuutta haetaan? Valtionavustuskelpoisuutta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso-tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen ja siihen liittyvän webropol-kyselyn. Ministeriö lähettää hakijalle päätöksen asiointipalveluun. Hakija tekee myös hakemuksen mahdolliset täydennykset, päätöksen muutospyynnöt ja selvitykset asiointipalvelussa. Ohjeet Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa Asiointipalvelun käyttöohje Valtionavustuskelpoisuutta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Valtionavustuskelpoisuutta on kuitenkin mahdollista hakea myös paperilomakkeella. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, koska sähköpostin liitteet voivat hävitä. Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistystai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa (PL 29, VALTIONEUVOSTO) viimeistään klo Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, Helsinki Kirjaamon aukioloajat: ma-pe klo Postiosoite: PL 23, Valtioneuvosto