RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi
Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin ei toimi, tee jotain muuta
Menetelmien periaatteita Ei tavoite tai ratkaisupakotusta Asiakas voi vaikuttaa päätöksiin ja työtapoihin Asiakas ja verkosto osallistuvat kuntoutussuunnitelman laadintaan Jos menetelmä ei toimi niin se on väärä menetelmä ei asiakkaan syy Asiakkaan tavoitteet ovat konkreettisia ja realistisia Muutoksen tutkiminen on aktiivista
Ratkaisukeskeisyys TODELLISUUS MUODOSTUU KIELESTÄ, PUHEESTA JA TOIMINNASTA NÄMÄ OHJAAVAT MUUTOSTA ONGELMAKUVAUKSET SISÄLTÄVÄT VINKKEJÄ RATKAISUSTA MONIMUTKAISET ONGELMAT EIVÄT TARVITSE MONIMUTKAISIA RATKAISUJA MUUTOS ON VÄLTTÄMÄTÖN, TOIVOTTU MUUTOS ON HAASTE
IHMISET OSAAVAT ITSE PARHAITEN ASETTAA TAVOITTEENSA IHMINEN TEKEE PARHAANSA, SEN MIKÄ ON MAHDOLLISTA JUURI NYT IHMISELLÄ ON VOIMAA JA RESURSSEJA RATKAISTA ONGELMIAAN EDISTYS TAPAHTUU PIENIN ASKELIN KIIRUHDA HITAASTI
Negatiivinen kehä Ongelman kuvaaminen Ei toivottua muutosta Syiden pohtiminen Huono yhteistyö Syyttävät selitykset
Positiivinen kehä Luodaan yhdessä tavoitteita Muutos toivottuu suuntaan Seurataan myönteistä kehitystä Innostus ja kiinnostus kasvaa Annetaan palautetta
Ensimmäisen asteen muutos Luonteenomaista se että muutos on määrällistä systeemi ei muutu Käytetään samoja ratkaisuyrityksiä Jollei toivottua muutosta niin samoja ratkaisukeinoja käytetään painokkaammin Jollei toivottua muutosta, niin annetaan negatiivista palautetta Syy nähdään itsen ulkopuolella olevaksi
Toisen asteen muutos Luonteenomaista että muutos on myös laadullista Käytetään jotain uusia ratkaisukeinoja Itse systeemi muttuu, ei pelkästään tarkasteltava asia Esim. Positiivinen palaute pakottaa vanhan systeemin sekaisin ja uusien käyttytymismallien mahdollisuus tulee esille
Taitojen rakentaminen työkalu.. 1. Kerro tilanne, johon liittyy onnistumisen kokemus? 2. Kerro tilanne joka on mennyt hyvin viime aikoina (töissä, kotona, muuten vaan )? 3. Mitä silloin teit? (yksityiskohtaista mitä tapahtui, mitä teit, kuka, missä, milloin ) 4. Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua tuossa? (tee listaa) 5. Millä tavalla olet oppinut tuollaisia asioita/taitoja?
Tavoite on siis positiivinen asiakkaan oma/aidosti hyväksymä konkreettinen mahdollinen, riittävän haasteellinen tulevaisuuteen suuntautuva aikataulutettu mitattavissa
DIALOGI, vaihe 1 ASIAKKAAN MERKITYS- SYSTEEMI YHTEINEN KIELIALUE TYÖNTEKIJÄN MERKITYS- SYSTEEMI Dialogissa puhekumppaneilla on pyrkimys yhteisten merkitysten luomiseen ja saamaan yhteisesti jaettu näkemys käsiteltävästä asiasta. Suhteen luomisen perusta on kytkeytyminen keskustelukumppaneihin heidän kielialueellaan. (Haarakangas 1997)
DIALOGI, vaihe 2 13 Välittömyys ja vastavuoroisuus ovat dialogin ominaispiirteitä. (Luckman, 1990) Dialogisessa suhteessa vuorovaikutus ei tarkoita kuitenkaan pelkästään yhteisymmärrystä Vaan nimenomaan uuden ymmärryksen alueen löytämistä osapuolien välille
14 Yhteisen ihmettelyn mahdollisuus Yhteisen hämmästyksen hetkiä syntyy dialogisuudessa. On oltava rohkea ja astuttava alueelle, joka ei ole ennestään tuttu ja turvallinen. Parhaita hetkiä voivat olla ne, jossa kumpikaan ei todella tiedä. Silloin on mahdollisuus avoimuuteen syntynyt. Se mihin suuntaan tilanne kehittyy on kaikille osapuolille viime kädessä avoin asia.
Miten epäonnistuminen hyödynnetään 1. Tilannekuvan huolellinen tarkentaminen Mitä tarkalleen teit? Mitä tarkalleen siitä seurasi? Mihin tarkemmin ajatellen olet tyytymätön? 2. Hyvät tarkoitusperät Mihin hyvään toimillasi pyrit tuossa tilanteessa? Mikä oli toimintasi hyvä tarkoitus? 3. Työntekijän itseen kohdistuvat vaatimukset Mitä tulit vaatineeksi itseltäsi? Kohtuullisuustarkistus 4. Epäonnistumisen kääntäminen tavoitteeksi Minkä taidon vahvistaminen vähentäisi tai poistaisi [tälläiset]vastaisuudessa? TAI Minkä näkökulman huomioonottaminen olisi tärkeää vastaisuudessa? TAI Mitä opit tästä kokemuksesta?