PALVELUSETELI SAULI KEKÄLÄINEN 27.11.2012
LAKI PALVELUSETELISTÄ V. 2004 (SOSIAALIHUOLTOLAKI 3 A LUKU) Antaa kunnille mahdollisuuden järjestää palveluja kotona asuville uudella tavalla: kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Palvelusetelillä kunta sitoutuu kustantamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Sauli Kekäläinen 2
SOSIAALIHUOLTOLAKIIN JA KANSANTERVEYSLAKIIN TULLEET MUUTOKSET (2008) Laki kansanterveyslain muuttamisesta (lisätään uusi 20 ): Kotisairaanhoidon palvelut voidaan toteuttaa palvelusetelillä siten kuin sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 a luvussa säädetään. Lakimuutosten jälkeen palveluseteliä voidaan käyttää kotisairaanhoidossa samoin perustein kuin sosiaalihuollon kotipalveluissa (1.1.2008 alkaen). Sauli Kekäläinen 3
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009) Palveluseteli voidaan myöntää kuntien ja kuntayhtymien järjestämiin kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lakia ei kuitenkaan voida soveltaa muiden toimijoiden, kuten Kansaneläkelaitoksen, järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös sellaisissa palveluissa, joissa asiakkailla ei ole valinnanmahdollisuuksia palvelun tai palveluntuottajan suhteen, palveluseteliä ei voi käyttää. Tällaisia palveluja ovat kiireelliset päivystyspalvelut ja tahdonvastainen hoito. Kotona annettavien palvelujen hankkimiseksi käytettävän palvelusetelin arvosta päätetään edelleenkin sosiaalihuoltolaissa. Sauli Kekäläinen 4
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009) Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Kunnan määrittämän palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen, ottaen huomioon kunnan oman toiminnan kustannukset, ostopalvelun kustannukset ja asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Sauli Kekäläinen 5
KUNNAN ROOLI PALVELUSETELISSÄ Kunnan rooli on olennainen palvelusetelin toteuttamisessa. Kunta päättää, tarjotaanko kuntalaiselle palveluseteliä, mihin palveluihin sitä tarjotaan ja mikä sen arvo on. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tekee arvioinnin palveluntarpeesta ja arvioi sen, ehdottaako hän asiakkailleen palveluseteliä. Kunnan tulee pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Palveluseteli on näppärämpi ja hallinnollisesti kevyempi vaihtoehto kuin kilpailuttaminen. Sauli Kekäläinen 6
ASIAKKAAN ROOLI PALVELUSETELISSÄ Asiakas voi itse valita palveluntuottajan. Lisäksi setelin ohella hän voi hankkia itse lisäpalveluja. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin hänet on ohjattava muilla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin. Asiakas on palvelun tuottajan kanssa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, jolloin mahdolliset riidat voidaan käsitellä Kuluttajariitalautakunnassa. Sauli Kekäläinen 7
PALVELUNTUOTTAJAN ROOLI PALVELUSETELISSÄ Palvelusetelin kautta palveluntuottajalle avautuu uusia työtilaisuuksia sekä myös lisäpalveluina, joita asiakkaat mahdollisesti haluavat hankkia itsenäisesti. Palveluntuottajan tulee huolehtia omien yritys- ja hintatietojen paikkansapitävyydestä kunnan ylläpitämässä palveluntuottajalistassa. Sauli Kekäläinen 8
PALVELUSETELIN KÄYTTÖ Noin kolmannes Suomen kunnista on ottanut palvelusetelin käyttöönsä ja noin kolmannes harkitsee sen käyttöä. Palveluseteliä käytetään tällä hetkellä etenkin kotona annettaviin palveluihin (kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut) ja omaishoitajien vapaisiin. Jonkin verran seteliä käytetään myös palveluasumiseen, sairaanhoidollisiin tarkoituksiin ja mielenterveyskuntoutukseen. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelillä annettavien palvelujen ostamisen oman kuntansa/kuntayhtymänsä ulkopuolelta (esimerkiksi leikkauspotilaat). Sauli Kekäläinen 9
GREEN CARE JA PALVELUSETELI Green Care -toimintamallissa hyödynnetään luontoa ja maaseutuympäristöä (erityisesti maatiloja) hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care -käsitteeseen liittyvät palvelut soveltuvat hyvin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, lastensuojelun asiakkaille, vanhuksille, pitkäaikaistyöttömien, työelämässä uupuneiden ja syrjäytyneiden kuntouttavaan toimintaan sekä muille kohderyhmille. Siten Green Care -mallia voidaan hyödyntää myös palvelusetelin erilaisiin käyttömahdollisuuksiin. Sauli Kekäläinen 10
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERITYISPIIRTEET Nykyisin kunnan/kuntayhtymän ei tarvitse tuottaa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja itse, vaan se voi antaa osan tehtävistään muiden toimijoiden hoidettavaksi. Kunnilla on kuitenkin em. palvelujen järjestämisvastuu (ks. Kuntalaki). Yksityisten ja järjestöjen tuottamat palvelut ovatkin lisääntyneet vahvasti 1990-luvun alusta hyvinvointisektorilla (Kauppinen ja Niskanen 2005). Nykyään puhutaankin yleisesti hyvinvointiyrittäjyyden käsitteestä. Hyvinvointiyritysten tuottamiin palveluihin luetaan: hoivapalvelut (sosiaali- ja terveysalan palvelut ja tuotteet) kansanlääkintä eli kansanparannus terveysliikunta Sauli Kekäläinen 11
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERITYISPIIRTEET hemmottelupalvelut hyvinvointimatkailu. Yhteiskuntamme haasteiksi ovat nousseet ensinnäkin ikääntyneiden määrän jatkuva kasvu, toiseksi hyvinvointivaltion rahoituspohjan kapeneminen ja kolmanneksi julkisen sektorin houkuttelevuuden lasku työnantajana. Edelleen, työvoiman väheneminen työmarkkinoilta on muodostunut ongelmaksi (vrt. kaavailut eläkeiän nostamisesta). Samanaikaisesti yleinen ja erikoispalveluntarve on voimakkaasti kasvamassa. Kuntien resurssit vastata kasvavaan kysyntään ovat rajalliset ja ne ovat ohjanneet palveluntarvitsijoita yksityisille palveluntuottajille. Sauli Kekäläinen 12
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERITYISPIIRTEET Lisäksi nykyisin painotetaan hyvinvoinnin turvaamiseksi yhä enemmän sitä, että ehkäisevän työn tulisi olla korjaavan työn rinnalla. Ehkäisevän työn tarkoituksena on tukea ihmisten nykyistä hyvinvointia ja sitä suojaavia tekijöitä ja auttaa poistamaan hyvinvoinnin riskitekijöitä. Tässä työssä hyvinvointiyrittäjien asema korostuu tulevaisuudessa entisestään. Hyvinvointipalvelujen tarpeiden kasvaminen, palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen asettavat siten haasteita hyvinvointiyrittäjyydelle. Vuoden 2005 tienoilla lähes kaikkien Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoimilla oli yritysten kanssa ostopalvelusopimuksia. Sosiaalijohtajista 72 % ja terveyskeskusjohtajista 59 % oli valmiita Sauli Kekäläinen 13
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERITYISPIIRTEET lisäämään ostopalveluja ja kilpailuttamista (etenkin 10 000 40 000 asukkaan kunnissa) Kunta- ja palvelurakenneuudistus (ns. PARAS-hanke) tulee muokkaamaan palvelujen tuottamista, osittain niitä purkaen, osittain luomalla uudentyyppisiä palveluja. Palvelusetelin käyttöönotto on antanut sosiaali- ja terveysalan yrityksille lisää mahdollisuuksia tarjota palvelujaan asiakkaille (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä astui voimaan vuonna 2009; aikaisempi v. 2004 oleva palvelusetelilainsäädäntö oli Sosiaalihuoltolaissa ja Kansanterveyslaissa). Palvelusetelin piiriin päässyt asiakas voi puolestaan vapaasti päättää, minkä palveluntuottajan tarjoamia palveluja hän haluaa käyttää (vrt. ostopalvelut). Vuonna 2000 yli 65-vuotiaita oli 15 % väestöstä, vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan yli 25 %. Sauli Kekäläinen 14
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERITYISPIIRTEET Suurten ikäluokkien (vv. 1945 1950 syntyneet) palvelujen tarve on voimakkainta 2020-luvulla. Esimerkiksi Kokkolassa arvioidaan olevan yli 75-vuotiaita vuonna 2020 noin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yli 85-vuotiaita on kaupungissa puolestaan samana ajankohtana puolet enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tulevaisuuden eläkeläiset ovat entistä varakkaampia ja osaavat myös vaatia entistä tasokkaampia sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveysalan työllisyystilanteen arvioidaan pysyvän hyvänä ainakin noin vuoteen 2040 saakka. Yhteenveto: Rissasen ja Sinkkosen (2004) mukaan hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle kuuluvaa yrityspohjaista toimintaa, jonka pääasiallisia toiminta-alueita ovat eri ikä- ja asiakasryhmien hoiva, huolenpito ja hoito. Sauli Kekäläinen 15
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Terveyden- ja sairaanhoito Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Veroa ei myöskään suoriteta, kun hoitotoimen harjoittaja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita. Lain seuraavassa pykälässä todetaan, että terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toimintaja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on: 1) valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (926/2011) tarkoitettu hoito; 2) sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Sauli Kekäläinen 16
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Pykälässä 36 määritellään vielä seuraavien palvelujen ja tavaroiden myynti, joka on arvonlisäverotonta: 1) sairaankuljetukset erityisesti tätä tarkoitusta varten varatulla kuljetusvälineellä; 2) terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät tutkimus- ja laboratoriopalvelut; 3) hammaslääkärin, hammasteknikon tai erikoishammasteknikon myymät hammasproteesit ja niihin kohdistuvat hammastekniset työsuoritukset 4) äidinmaito, ihmisveri, ihmiselimet ja ihmiskudokset; (29.12.1995/1767) 5) välittömästi terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävät tavarat ja palvelut, jotka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon palvelujen antaja tai 35 : n 2 kohdassa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tässä toiminnassaan luovuttaa toiselle terveydenhuollon palvelujen antajalle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. (29.12.1995/1767). Sauli Kekäläinen 17
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Sosiaalihuolto Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla (38 ) tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta. Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverottomuus Arvonlisäverottomuuden edellytykset ovat verohallinnon ohjeistuksen mukaan seuraavat: Palveluntuottaja on merkitty yksityisten palveluntuottajien rekisteriin (aluehallintovirasto ylläpitää alueellisesti, Valvira valtakunnallisesti). Sauli Kekäläinen 18
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan välille on solmittu kirjallinen sopimus, josta käy ilmi mitä palveluja ja kuinka paljon tuotetaan sekä palvelu-, hoito-, kuntoutus- tms. suunnitelma, josta ilmenee - sosiaalihuollon tarpeen peruste - asiakkaan toimintakyky - palvelujen ja hoidon tarve - palvelujen ja hoidon tavoitteet sekä - toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi - palveluntuottajan ostamat sosiaalihuoltopalvelut toiselta yksityiseltä sosiaalipalveluntuottajalta ovat arvonlisäverottomia niiltä osin kuin ne luovutetaan edelleen asiakkaalle. Sauli Kekäläinen 19
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Uudet verohallinnon ohjeistukset, ks. www.vero.fi: - Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus Dnro 561/40/2010 - Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus Dnro 604/40/2011 Sauli Kekäläinen 20
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Palveluseteli Yleistä Palveluseteli on järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämä sitoumus. Se korvaa palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon saakka. Palveluntuottajan tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava yritys tai rekisteröity yhdistys. Yksityistä henkilöä ei voida hyväksyä palveluntuottajaksi Palveluseteli voidaan myöntää kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Seteli myönnetään avuntarpeen ja kunnan käytössä olevien määrärahojen mukaan tilapäiseen tai pitempään tarpeeseen. Sauli Kekäläinen 21
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Kunnan valtuuttama viranhaltija päättää palvelusetelin myöntämisestä asiakkaalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilakia (569/2009), sosiaalihuoltolakia (710/1982), kansanterveyslakia (66/1972) ja asiakasmaksulakia (734/1992) noudattaen. Palvelusetelijärjestelmän piiriin päässeen asiakkaan, palveluntuottajan ja kunnan yhteistyönä tehdään asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelma tms. vastaava suunnitelma. Suunnitelma arvioidaan toimintakyvyn muuttuessa tai vähintään puolivuosittain. Palvelusetelin saanut asiakas tekee lisäksi palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun antamisesta. Palveluseteli myönnetään etukäteen määriteltyyn tarkoitukseen ja se on voimassa määräajan. Sauli Kekäläinen 22
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Kunnan määrittämän palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen, ottaen huomioon kunnan oman toiminnan kustannukset, ostopalvelun kustannukset ja asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Kotihoidon palvelusetelin arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolain 3a luvussa ja kansanterveyslain 20 :ssä. Mikäli kotihoito maksaa enemmän kuin palvelusetelin arvo on, maksaa asiakas palvelusetelin arvon ja palveluhinnan erotuksen suoraan palveluntuottajalle. Tilapäisen kotipalvelun tai kotisairaanhoidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvoa ei ole lainsäädännössä määritelty, mutta sen tulee kuitenkin olla kohtuullinen. Lautakunta vahvistaa tilapäisen palvelusetelin arvon. Sauli Kekäläinen 23
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Mikäli asiakas haluaa käyttää sellaisia palveluja, jotka eivät kuulu palvelusetelin piiriin, tulee hänen sopia siitä erikseen palveluntuottajan kanssa. Mahdolliset kilometrikorvaukset yrittäjä laskuttaa suoraan asiakkaalta. Palveluntuottajien tulee täyttää seuraavat kriteerit Palveluntuottajien on täytettävä yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (926/2011) asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan tulee olla yritys, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yksityistä henkilöä ei voida hyväksyä palvelusetelijärjestelmän palvelun tuottajaksi. Sauli Kekäläinen 24
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Palveluntuottajalla tulee olla potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus. Palvelujen on vastattava sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottaja on vastuussa työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. Palveluja ei voida tuottaa RAY:n tai muun vastaavan ulkopuolisen rahoituksen turvin. Palvelujen tuottamisesta tehdään sopimus, johon tilaaja ja palveluntuottaja sitoutuvat. Sauli Kekäläinen 25
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Palveluntuottajaa ei voida valita, jos se: - on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta tai on syyllistynyt ammatinharjoittamisessa vakavaan menettelyrikkomukseen. - on laiminlyönyt verojen tai sotu-maksujen suorittamisen, on yrityssaneerausohjelmassa tai hakemus näihin on vireillä. - on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä. Yritysrekisteri Yrityksistä, joilta saa palveluja palvelusetelillä, pidetään rekisteriä. Päätösprosessista pidetään pöytäkirjaa. Palvelusetelijärjestelmän hallinnoija ylläpitää rekisteriä. Sauli Kekäläinen 26
ARVONLISÄVEROTTOMUUS Kotitalousvähennys Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, asiakas on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Vähennyksessä on vuosittain omavastuu. Tarkempia ohjeita kotitalousvähennyksestä saa verohallinnolta, www.vero.fi. Huomaa, että asiakkaalle ei voi myöntää kotitalousvähennystä palvelusetelin omavastuuosuudesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sauli Kekäläinen 27
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): ERITYISKYSYMYKSIÄ Palveluseteli on yksi palvelujen järjestämistapa muiden joukossa. Kunta voi asettaa palvelun tuottajien hyväksymiselle vaatimuksia. Niitä on luonnehdittu seuraavasti: - Vaatimusten tulee liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeeseen, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin, taikka ne ovat muita vastaavia vaatimuksia. - Vaatimusten tulee myös olla palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioimattomiin seikkoihin. Kunta hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan palveluseteliä: - kaikki hyväksymisehdot täyttävät tai - kilpailuttamisen perusteella rajattu joukko. Sauli Kekäläinen 28
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): ERITYISKYSYMYKSIÄ Kunnan tulee ylläpitää luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Palveluntuottajan hyväksyminen on peruttava, mikäli hyväksymiselle asetetut edellytykset enää täyty. Hyväksyminen tulee peruuttaa myös silloin, kun palveluntuottaja sitä pyytää. Sauli Kekäläinen 29
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): PALVELUSETELIN ARVO Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen ottaen huomioon: - oman toiminnan kustannukset - ostopalvelun kustannukset - asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Tästä pääsäännöstä on jonkin verran poikkeuksia. Asiakasmaksulaissa maksuttomiksi säädettyjen palvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, ettei maksettavaksi jää omavastuuosuutta, ks. asiakasmaksulaki (734/1992) 12 2 momentti. Sauli Kekäläinen 30
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): PALVELUSETELIN ARVO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavalla palvelusetelillä täytyy voida hankkia yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen apuväline. - Mikäli asiakas haluaa hankkia kalliimman apuvälineen, hänen on maksettava siitä valitsemansa apuvälineen ja palvelusetelin arvon välinen erotus. (Ks. palvelusetelilaki 7 2 momentti.) Vammaispalvelulaissa tarkoitettu henkilökohtainen apu on asiakasmaksulaissa määritelty maksuttomaksi palveluksi. Kunnan järjestäessä sotilasvammalain 6 :n 4 momentin nojalla kunnalle korvattavia palveluja palvelusetelillä sotainvalideille, palvelusetelin arvo tulee määritellä sellaiseksi, että korvattavuuden edellytykset täyttäville sotainvalideille ei jää maksettavaksi omavastuuta palveluista. Sauli Kekäläinen 31
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): PALVELUSETELIN ARVO Yksittäistapauksissa palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 :n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunta voi määritellä palvelusetelin arvon joko tasasuuruiseksi tai tulosidonnaiseksi (ks. palvelusetelilaki 3 3 momentti). Mikäli palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, on palvelusetelin arvosta annettava päätös asiakkaalle. Mikäli asiakas on tyytymätön päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta. Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarpeelliset tiedot. Viranomaisella on myös oikeus saada palvelusetelin määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä asiakasmaksulain 14 a :n nojalla. Sauli Kekäläinen 32
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): PALVELUSETELIN ARVO Kotona annettavat palvelut - Kotona annettavien palvelujen hankkimiseksi käytettävän palvelusetelin arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolaissa. Omaishoitajan vapaan ajaksi annettava palveluseteli - Asiakasmaksulain 6 b :ssä säädetään omaishoitajien vapaan aikaisten palvelujen maksusta. - Enimmäismäärä omavastuulle on edelleen 9,90 euroa. Sauli Kekäläinen 33
LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELISTÄ (2009): MUUT ASIAT Palvelusetelilaissa on säädetty siitä, että kunta on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Omavastuuosuuteen ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Matkakustannuksiin voi kuitenkin saada korvausta siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Sauli Kekäläinen 34