PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANOMAISEN PALVELUSETELIOPAS

Transkriptio

1 PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANOMAISEN PALVELUSETELIOPAS PALVELUSETELIKOKEILU AJALLA TEUVAN KUNTA

2 Sisällysluettelo PALVELUNTUOTTAJAN OPAS Palveluseteli Palveluntuottajat Palvelutuotteet Palvelujen laatu Rekisterin pito Käytännön toiminta Verovähennysoikeus Palveluun liittyvät erimielisyydet... 5 VIRANOMAISEN OPAS Kunnan velvollisuudet Palvelusetelin käyttö Teuvan kunnassa Palveluntuottajien hyväksyminen Asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi Palvelusetelin arvon määräytyminen Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen arvonlisäverotus Palveluseteliin liittyviä ohjeita ja lainsäädäntöä Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

3 PALVELUNTUOTTAJAN OPAS 1. Palveluseteli Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujentuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion osuudesta 4 ). Palvelusetelijärjestelmä on käytössä ajalla Kunta päättää palvelusetelin myöntämisestä asiakkaille sosiaalihuoltolakia ja asiakaslakia noudattaen. Kunta tekee asiakkailleen palvelusuunnitelman. Viranhaltija myöntää asiakkaalle setelin kulloisenkin tarpeen sekä kunnan varaaman määrärahan puitteissa. Asiakasta neuvotaan oman kunnan toiminnan mukaisesti. Jos palvelusetelivaihtoehtoon päädytään, tulee viranhaltijan esitellä palveluntuottajat tasapuolisesti. Palvelusetelipäätös on aina voimassa vain tiettyyn erikseen merkittyyn päivämäärään asti. 2. Palveluntuottajat Tuottajat hakevat järjestelmään lähettämällä hakemuksen Teuvan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle mennessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palveluja voidaan palvelusetelillä ostaa. Hyväksytyt palveluntuottajat merkitään kunnan ylläpitämään palvelurekisteriin. Tämän jälkeen palveluntuottaja on oikeutettu tuottamaan palveluja Teuvan kunnan palveluseteliasiakkaille. Palveluntuottaja on velvollinen tiedottamaan toiminnoistaan ja toiminnan muutoksista Teuvan kunnan sosiaali- ja terveystoimea. Palveluntuottajan tulee täyttää seuraavat kriteerit: - Palveluntuottajan on täytettävä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevien lakien (603/1996) ja vastaavien asetusten (1208/1996) vaatimukset. - Palveluntuottajan tulee olla yritys, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yksityistä henkilöä ei voida hyväksyä palvelusetelijärjestelmän palvelun tuottajaksi. - Palveluntuottajalla tulee olla vastuuvakuutus. - Palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuusehdot, jotka vaaditaan kunnan tai kuntayhtymän henkilöstöltä vastaavissa tehtävissä.(stm, oppaita 2005:1) Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

4 - Palveluntuottaja on vastuussa työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. - Palveluntuottaja on tehnyt yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisen ilmoituksen kotikuntaan yksityisen palvelun tuottamisesta. - Palvelua ei voida tuottaa RAY:n tai muun vastaavan ulkopuolisen rahoituksen turvin. - Palvelujen tuottamisesta tehdään sopimus, johon kunta ja palveluntuottaja sitoutuvat. Palveluntuottajaksi ei voida valita, jos yritys: - on tehnyt konkurssin tai sellainen on vireillä - on päätetty asettaa selvitystilaan - on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta - on syyllistynyt ammatinharjoittamisessa vakavaan menettelyrikkomukseen - on laiminlyönyt verojen tai sotu-maksujen suorittamisen, on yrityssaneerausohjelmassa tai velkajärjestely on vahvistettu tai hakemus näihin on vireillä - on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä. 3. Palvelutuotteet Palveluseteli myönnetään: A. Kotipalveluun - omaishoitajan vapaan ajaksi hoidettavan hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi perushoito ja huolenpito, johon sisältyy kokonaisvaltainen perushoito ja voinnin seuranta, lääkehoito ja erilaiset hoitotoimenpiteet, ravinnon saannista huolehtiminen sekä kodinhoitoon liittyvät toimet B. Kotipalvelun tilapäisasiakkaille - esim. siivouspalveluja Asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus täydentää setelillä saatavaa palvelua omarahoitteisilla lisäpalveluilla. 4. Palvelujen laatu Palveluntuottajat sitoutuvat hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palveluntuottajaa koskee vaitiolovelvollisuus ja salassapitosäädökset. Palvelujen tulee vastata laadultaan kunnan tuottamaa vastaavaa palvelua. Palvelut tulee tuottaa asiakkaan toiveita ja tarpeita kunnioittaen. Palvelujen laatua valvotaan asiakaskyselyin. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

5 5. Rekisterin pito Teuvan kunnan sosiaali- ja terveystoimi toimii rekisterinpitäjänä. Päätösprosessista pidetään pöytäkirjaa. 6. Käytännön toiminta 1) Asiakas tai hänen edustajansa ottaa yhteyden palveluntuottajaan. 2) Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaalle sopimuksenteon yhteydessä palvelun kokonaishinta kaikkine kuluineen. 3) Palveluntuottaja ja asiakas sopivat yhdessä, mistä palvelussa on kysymys ottaen huomioon palveluseteliohjeen ja kunnan tekemän päätöksen. 4) Palvelusetelin arvon ylittävältä osuudelta asiakas maksaa itse suoraan palveluntuottajalle. 5) Tuntilistat toimitetaan Teuvan kuntaan sosiaali- ja terveystoimeen palvelusetelistä vastaavalle työntekijälle (palveluohjaaja). 6) Kunta maksaa palveluntuottajalle palvelusetelien arvot tuntilistan mukaan. 7) Palveluntuottajalla on oikeus saada hoidon ja huolenpidon kannalta olennainen ja ajantasainen asiakasta koskeva tieto. 7. Verovähennysoikeus Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, asiakas on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Vähennyksessä on vuosittain omavastuu. Tarkempia ohjeita kotitalousvähennyksestä saa verohallinnolta ( 8. Palveluun liittyvät erimielisyydet Jos asiakas on palvelusetelillä hankittavaan palveluun tyytymätön, hän voi - ottaa yhteyttä palveluohjaajaan tai palvelun tuottajaan. - vaihtaa palveluntuottajaa. Mikäli asiakkaalla on aihetta, niin hän voi tehdä valituksen viranomaiselle. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

6 VIRANOMAISEN OPAS 1. Kunnan velvollisuudet Kunta - päättää palvelusetelin käyttöönotosta - hakee ja hyväksyy palveluntuottajat - arvioi palveluntarpeen ja kyvyn käyttää palveluseteliä - myöntää palvelusetelin - määrittää palvelusetelin voimassaoloajan, käyttötarkoituksen ja arvon - opastaa asiakasta palvelusetelin käytössä - antaa asiakkaalle luettelon palveluntuottajista, joilta palveluja voi tilata - maksaa palveluntuottajalle laskun mukaan palvelusetelin arvoon asti - kunta ylläpitää rekisteriä sekä valvoo toimintaa. 2. Palvelusetelin käyttö Teuvan kunnassa Palvelusetelin käytölle on myönnetty määräraha, jonka puitteissa toteutetaan palvelusetelikokeilu ajalla Teuvan kunnan sosiaali- ja terveystoimi on asettanut palvelusetelin käyttökokeilulle tavoitteet, ja määritellyt palvelusetelin aseman oman kuntansa palvelujärjestelmässä sekä laatinut yhteiset hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Teuvan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee ja hyväksyy palvelusetelillä hankittavien palvelujen tuottajat. Kunta päättää siitä, mitä palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti. Teuvan kunta tiedottaa palvelusetelin käyttöönotosta kuntalaisille, asiakkaille ja mahdollisille palveluntuottajille internetsivuillaan ja alueen lehdissä. Kunnan edustaja, palveluohjaaja, neuvoo ja ohjaa asiakkaita ja tuottajia palvelusetelin käytössä. Kunta seuraa palvelujen laatua mm. asiakaskyselyjen avulla. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee täyttää samat kriteerit, joita edellytetään kunnan vastaavilta palveluilta. 3. Palveluntuottajien hyväksyminen Kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

7 Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palveluiden piiriin. (SHL 29 a ) Kunnan ja palveluntuottajan välillä tehtävässä sopimuksessa määritellään myös salassapitosäädösten noudattamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä. Lisäksi sopimuksella määritellään yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain (603/1995) mukaisesta ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä, mahdollisten palvelujen antamiseen liittyvien asiakirjojen hallinnasta ja säilyttämisestä, vastuuvakuutuksen ottamisesta sekä säännöksistä jotka koskevat irtisanomisperusteita. Kunta voi hyväksyä kaikki sellaiset palveluntuottajat, jotka täyttävät palveluntuottajan hyväksymiskriteerit. Mikäli kunta ei hyväksy tuottajaa palvelusetelille järjestettävän palvelun tuottajaksi, hän voi halutessaan tehdä päätöksestä valituksen. 4. Asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi Kunta myöntää palvelusetelin yksittäiselle asiakkaalle, päätös noudattaa lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, Asiakaslaki). Kunnan viranomainen tekee palvelusetelin myöntämisestä päätöksen, joka perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Palvelusetelipäätöksellä kunta sitoutuu maksamaan tietyn osuuden palvelun hinnasta tietyllä ajanjaksolla. Viranomainen päättää asiakkaan palvelutarpeesta, palvelujen sisällöstä sekä määrästä kuultuaan asiakasta tai tarvittaessa hänen edustajaansa. Palvelutarve arvioidaan palvelutunteina. Jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun yhteydessä kunnan viranomainen laatii asiakkaalle palvelusuunnitelman. Viranomainen myöntää asiakkaalle setelin kulloisenkin tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Asiakasta neuvotaan kunnan toiminnan mukaisesti. Jos palvelusetelivaihtoehtoon päädytään, tulee viranomaisen esitellä palveluntuottajat tasapuolisesti. Palvelusetelipäätös on aina voimassa tiettyyn erikseen merkittyyn päivämäärään asti. 5. Palvelusetelin arvon määräytyminen Jatkuvassa ja säännöllisesti annettavassa kotipalvelussa palvelusetelin arvo määräytyy kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrän ja talouden tulojen mukaisesti. Palvelusetelin arvo on asiakkaalle 5-20 euroa tunnilta riippuen asiakkaan tuloista. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

8 Tulorajan ylittävät tulot vähentävät palvelusetelin täyttä arvoa kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:llä. Alin palvelusetelin arvo on kuitenkin vähintään 5 euroa tuntia kohti. Palvelusetelin arvon laskemisessa käytettävät tulorajat määräytyvät samalla tavoin kuin kunnan muulla tavoin järjestämän jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksuissa. Säädetyt tulorajat ja vähennysprosentit ovat seuraavat: Kotitalouden koko, henkilöä Tuloraja euroa/kk Vähennysprosentti % Jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 270 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Näistä säännöksistä poiketen kunta on kuitenkin velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan välille sovitun hinnan (SHL 29b :n 5 mom.). Tällä säännöksellä on merkitystä tilanteessa, jossa palvelusetelin arvo on suurempi kuin palvelun tuottajan perimä hinta. (STM, oppaita 2005:1) Esimerkki: Yhden hengen kotitalous, jonka bruttotulot ovat 1200 euroa kuukaudessa Palvelusetelin vähimmäisarvo, /h on: 20 - ( ) x 35% 60 = 15,60 euroa Kunnat voivat korottaa palvelusetelin arvoa tarvittaessa, esim. silloin kun palvelua annetaan öisin tai viikonloppuna. Palvelusetelin arvoa määriteltäessä otetaan huomioon samat tulot kuin jatkuvan ja säännöllisen palvelun asiakasmaksua määriteltäessä. Huomioon otettavia tuloja ovat veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot eräin SHL 29 e :ssä mainituin poikkeuksin sekä eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet. Metsätulosta otetaan huomioon varallisuusverotusta varten määritelty puhdas tuotto, josta vähennetään metsätalouden korot ja kymmenen prosenttia puhtaan tuoton arvosta. Esimerkiksi asumistukea Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

9 ja rintamalisää ei oteta tulona huomioon palvelusetelin arvoa määriteltäessä. (STM, oppaita 2005:1) Lisää esimerkkejä palvelusetelin arvon laskemisesta on STM oppaassa 2005:1 liitteessä Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen arvonlisäverotus Arvonlisäverolain (1501/1993) 37 :n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Arvonlisäverolain 38 :n mukaan verotonta sosiaalihuoltoa on valtion tai kunnan harjoittama sekä sosiaaliviranomaisen valvoma muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittama toiminta. Verohallituksen antaman ohjeen (6/1999) mukaan yksityisen toiminnan verottomuuden edellytyksenä on, että toiminta on kunnan tai valtion viranomaisen valvomaa. Verohallituksen lähtökohtana on, että sosiaalihuollon viranomaisten valvontavelvollisuus täyttyy, kun yksityinen tavaroiden ja palvelujen tuottaja on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) tarkoitettuun rekisteriin. Lisäksi verottomuuden edellytyksenä on se, että kunta on tehnyt jossain muodossa päätöksen, jolla asiakas todetaan sosiaalihuoltoon oikeutetuksi (esim. päätös palvelusetelin myöntämisestä). Kunta voi hyväksyä palveluntuottajaksi myös muita kuin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin kuuluvia tuottajia. Rekisteriin kuulumattomat tuottajat ovat käytännössä erilaisten tukipalvelujen tuottajia. Rekisteriin kuulumattomien tuottajien myymät palvelut ovat pääsääntöisesti arvonlisäverollisia. Tällöin palveluntuottaja laskuttaa kuntaa verollisella laskulla. Jos kunnan hyväksymiin palveluntuottajiin kuuluu tuottajia, jotka on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin, asiakkaalla on mahdollisuus valita tuottaja, jonka antamat palvelut ovat arvonlisäverottomia. Jos asiakas valitsee tuottajan, joka ei kuulu rekisteriin, tuottajan asiakkaalta laskuttama omavastuuosuus voi sisältää arvonlisäveroa, joka jää asiakkaan maksettavaksi. Rekisteriin merkityllä palveluntuottajalla voi olla sekä verotonta että verollista myyntiä. Palveluntuottaja ei voi arvonlisäverotuksessa vähentää verottomasti myymistään palveluista niiden tuottamiseen liittyviä arvonlisäveroja. Kunnalla on oikeus saada palautuksena palvelusetelin arvoon sisältyvä vero arvonlisäverolain 130 :n mukaisesti. Kunnalla on myös oikeus saada valtiolta palautuksena laskennallinen vero yksityiseltä sektorilta ostetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalihuoltopalveluista arvonlisäverolain 130 a :n mukaisesti. Palautus perustuu siihen, että yksityinen verottoman toiminnan harjoittaja ei voi vähentää arvonlisäverotuksessa toiminnassa käyttämiinsä hyödykkeisiin käyttämäänsä veroa, joten se sisältyy kustannuksena palvelun myyntihintaan (ns. piilevä arvonlisävero). Palautuksen suuruus on 5 %. Palautus lasketaan kunnan maksamasta palvelun ostohinnasta. Palautuksen saamisen edellytykset ovat seuraavat: Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas

10 - palvelun hankinnasta on kunnan ja tuottajan välillä sopimus (kunnan päätös tuottajan hyväksymisestä palvelusetelillä järjestettävän palvelun tuottajaksi) - kunta on tehnyt päätöksen palvelun hankinnasta (kunnan viranhaltijan asiakkaalle tekemä palvelusetelipäätös) - palvelusetelin arvo on maksettu suoraan palvelun tuottajalle - palvelun tuottaja on antanut kunnalle laskun verottomista palveluista. (STM oppaita 2005:1) alkaen voimaan tulleen säännösmuutoksen mukaan arvonlisäverottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ovat asumisen ja tukitoimien järjestäminen, kasvatus sekä muu huolenpito ja ylläpito. Verottomia ovat esimerkiksi huollonantajan huoltoon oikeutetuille henkilöille maksua vastaan tarjoamat ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja lumenluontipalvelut. Säännöksen voimassaolo: toistaiseksi. 7. Palveluseteliin liittyviä ohjeita ja lainsäädäntöä Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain 29 b :n ja kansanterveyslain muuttamisesta, HE 34/2007 vp Laki sosiaalihuoltolain 29 b :n muuttamisesta 891/2007 Laki kansanterveyslain muuttamisesta 892/2007 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin muutos metsätulon huomioon ottamisesta maksuissa, Kuntaliiton yleiskirje 2/80/2008, Palvelusetelin käyttö mahdollistuu myös kotisairaanhoidossa, Kuntaliiton yleiskirje 7/80/2008, Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kuntaliiton yleiskirje 18/2004, Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun. STM oppaita 2005:1 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus ohje 413/40/2006, HE 74 / 2003, StVM 23 / 2003 vp Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion osuudesta 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki 12 Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas