Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
156 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Kasvu ihmisenä ja urheilijana Asia tarinasta Ilmapiiri Tunteet Vuorovaikutus Itsenäisyys, itsensä johtaminen omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 157 Harjoittelun ohjelmointi ja seuranta Asia tarinasta Harjoittelun määrä ja laatu Harjoittelun ja levon tasapaino Kehittymisen seuranta Kilpailuttaminen Harjoittelun ohjelmointi omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
158 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Toimintaympäristö Asia Harjoitteluolosuhteet Varusteet ja apuvälineet Valmennustiimi ja muut taustavoimat Koulun, opiskelun, ja urheilun yhdistäminen Perhe, ystävät Urheilun ulkopuoliset harrastukset tarinasta omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 159 Työkaluja omien valmiuksiesi kehittämiseen Lahjakkuuden/Älykkyyden lajit a. Lahjakkuuden/älykkyyden lajien ilmeneminen ja kehittäminen Tämän lomakkeen tarkoituksena on auttaa tiedostamaan, miten lahjakkuuden/älykkyyden lajit näkyvät urheilijoissa sekä miettimään, miten näitä lahjakkuuden/älykkyyden lajeja voidaan kehittää valmennuksessa ja yleensä. Lahjakkuuden lajit on esitetty tarkemmin kirjan luvussa 6. Lahjakkuuden laji Kielellinen Miten kyseinen lahjakkuuden laji näkyy valmennettavassasi? Miten voit auttaavalmennettaviasi kehittämään kyseistä lahjakkuuden lajia? Looginen/ matemaattinen Musiikillinen NUORUUS Avaruudellinen (spatiaalinen/ visuaalinen) Kinesteettinen (fyysinen) Interpersoonallinen/ sosiaalinen älykkyys Intrapersoonallinen
160 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN b. Sisältääkö harjoitus kehittäviä ärsykkeitä lahjakkuuden/älykkyyden lajeille Tämän lomakkeen tarkoitus on auttaa valmentajaa tiedostamaan, antaako harjoitus kehittäviä ärsykkeitä lahjakkuuden/älykkyyden eri lajeille. Kirjaa ylös harjoitteiden toteutus sekä jokaisen harjoitteen sarakkeeseen, mitä lahjakkuuden/älykkyyden lajeja harjoitus kehitti ja miksi. Lahjakkuuden osa-alueet 1 2 3 4 5 6 Harjoituksen toteutus: Kielellinen Looginen/ matemaattinen Musiikillinen Avaruudellinen (spatiaalinen/ visuaalinen) Kinesteettinen (fyysinen) Interpersoonallinen/ sosiaalinen älykkyys Intrapersoonallinen Johtopäätökset
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 161 Perustekniikka Tämän lomakkeen tarkoituksena on selvittää lajin perustekniikat ja niiden avainasiat sekä pohtia urheilijan vahvuuksia ja kehittämiskohteita näissä. Tämän pohdinnan seurauksena voidaan valita painopisteitä tulevalle harjoituskaudelle sekä hahmottaa toistomäärien tarve eri osa-alueilla. Lajin perustekniikka/ -tekniikat tekniikassa Urheilijan vahvuudet Urheilijan kehittämiskohteet Painopisteet tulevalle jaksolle Toistomäärät painopisteessä tulevalla jaksolle NUORUUS
162 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Toistomäärät Tämän lomakkeen avulla voit seurata toistomäärien kertymistä yhdessä harjoituksessa. Kirjaa lomakkeeseen ylös valitut painopisteet perustekniikassa sekä ne tekniikan osa-alueet, joita jakson aikana tullaan ylläpitämään. Laske jokaisesta harjoitteesta toistomäärät, joita tehtiin kyseisen tekniikan osa-alueen kehittämiseen. Toistomäärät yhdessä harjoituksessa: Valitut painopisteet tekniikassa 1: 2: 3: 4: 5: 6: Alkuverryttely: Loppuverryttely: Toistot yhteensä: Painopiste 1: Painopiste 2: Ylläpidettävät tekniikan osaalueet Osa-alue 1: Osa-alue 2:
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 163 Toistomäärät jakson aikana jokaisesta harjoituksesta laskettuna: Kirjaa lomakkeeseen ylös jokaisen jakson harjoituksen toistomäärät ja laske ne yhteen. Täyttyikö tavoite toistomäärien suhteen? Toistot jakson aikana Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus Yhteensä Toistot/ harjoitus Saatiinko riittävästi toistoja jakson aikana? Jos saatiin, niin miksi? Jos ei saatu, niin miksi? Toistomäärät jakson aikana arvioituna yhden harjoituksen perusteella: Voit arvioida vuoden aikaisia toistomääriä myös yhden harjoituksen perusteella. Laske yhden harjoituksen toistomäärät ja laske, mitä se tarkoittaa viikko- (montako harjoitusta/viikko), jakso- (montako harjoitusta/jakso) ja vuositasolla (montako harjoitusta/vuosi). Painopiste perustekniikassa Toistomäärät/ harjoitus Toistomäärät/ viikko Toistomäärät/ jakso Toistomäärät/ vuosi NUORUUS Voit käyttää lomaketta myös harjoitusmäärien tarpeen arvioinnissa. Jos tavoitteena on esimerkiksi 5000 toistoa vuodessa ja yhdessä harjoituksessa tehdään 100 toistoa, tarvitaan vuositasolla 50 harjoitusta tähän osa-alueeseen, jotta toistomäärien tarve täyttyy. Oheisharjoittelu Seuraavien kysymyksien kautta voit hahmottaa lajissa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia sekä lajiharjoitusten fyysisiä vaikutuksia. Tämän pohjalta saat selville, minkälaista oheisharjoittelua lajissa tarvitaan lajiharjoittelun lisäksi. a. Mitä fyysisiä ominaisuuksia lajissasi tarvitaan? b. Mitä fyysisiä ominaisuuksia lajiharjoitukset kehittävät? c. Mitä fyysisiä ominaisuuksia lajiharjoitukset eivät kehitä/heikentävät? d. Millaista oheisharjoittelua tarvitaan lajiharjoittelun lisäksi?
164 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Johtaminen ja vuorovaikutus Alla olevaa lomaketta voit käyttää avuksi oman johtamistyylin ja palautteen antamisen seuraamisessa. Pyydä esimerkiksi valmentajakollegaasi seuraamaan seuraavia asioita vetämässäsi harjoituksessa. Laske lomakkeesta yhteen toistokerrat harjoituksessa ja merkitse ne seuraavalla sivulla olevaan lomakkeeseen. a. Miten valmentaja/ohjaaja veti harjoituksen? Palaute harjoituksessa Antoi yleistä palautetta Antoi yksilöllistä, tarkkaa palautetta Palaute oli myönteistä Palaute oli kielteistä Toistokerrat Motivointi harjoituksessa Montako kertaa loi innostavaa ilmapiiriä? Montako kertaa antoi kannustusta yleisellä tasolla? Montako kertaa antoi yksilöllistä kannustusta? Montako kertaa hymyili harjoituksessa? Montako kertaa urheilija/urheilijat hymyilivät harjoituksessa? Toistokerrat Johtaminen harjoituksessa Montako kertaa oli käskevä? Montako kertaa oli vetäytyvä? Montako kertaa puuttui tilanteisiin? Montako kertaa kysyi jotain urheilijalta/ urheilijoilta? Toistokerrat Valmennus harjoituksessa Montako kertaa perusteli ohjeiden annon? Montako kertaa nimesi virheen harjoituksessa? Montako kertaa totesi onnistumisen harjoituksessa? Montako kertaa totesi miten tehdään? Montako kertaa totesi näin ei saa tehdä? Montako kertaa otti henkilökohtaista kontaktia? Toistokerrat
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 165 b. Laske edellisestä lomakkeesta toistomäärät yhteen. Mieti, mitä kyseiset asiat kertovat valmennuksestasi. Mitkä asiat parantavat harjoitusten ilmapiiriä ja mitkä heikentävät? Palaute harjoituksessa Yhteensä Vaikutus ilmapiirin kannalta Antoi yleistä palautetta Antoi yksilöllistä, tarkkaa palautetta Palaute oli myönteistä Palaute oli kielteistä Motivointi harjoituksessa Yhteensä Vaikutus ilmapiirin kannalta Montako kertaa loi innostavaa ilmapiiriä? Montako kertaa antoi kannustusta yleisellä tasolla? Montako kertaa antoi yksilöllistä kannustusta? Montako kertaa hymyili harjoituksessa? Montako kertaa urheilija/urheilijat hymyilivät harjoituksessa? Johtaminen harjoituksessa Montako kertaa oli käskevä? Yhteensä Vaikutus ilmapiirin kannalta NUORUUS Montako kertaa oli vetäytyvä? Montako kertaa puuttui tilanteisiin? Montako kertaa kysyi jotain urheilijalta/ urheilijoilta? Valmennus harjoituksessa Yhteensä Vaikutus ilmapiirin kannalta Montako kertaa perusteli ohjeiden annon? Montako kertaa nimesi virheen harjoituksessa? Montako kertaa totesi onnistumisen harjoituksessa? Montako kertaa totesi miten tehdään? Montako kertaa totesi näin ei saa tehdä? Montako kertaa otti henkilökohtaista kontaktia?
166 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN c. Laske edellisen lomakkeen perusteella, mitä harjoituksissa ilmenevät johtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarkoittavat vuositasolla. Ominaisuus TOISTOMÄÄRÄT Harjoituksessa Viikossa Kuukaudessa Vuodessa Palaute oli myönteistä Palaute oli kielteistä Montako kertaa olit käskevä? Montako kertaa kysyit jotain urheilijalta/ urheilijoilta? Montako kertaa annoit kannustusta yleisellä tasolla? Montako kertaa annoit yksilöllistä kannustusta? Montako kertaa perustelit ohjeiden annon? Montako kertaa totesit miten tehdään? Johtopäätökset d. Valitse analyysin perusteella kaksi asiaa, joihin kiinnität huomioon seuraavissa harjoituksissa, jotta ilmapiiri harjoituksissa paranisi. Tee sama analyysi uudelleen kuukauden kuluttua ja vertaile tuloksia. Onko kehitystä tapahtunut?
168 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Kokonaisvaltainen valmennus Tämän lomakkeen tarkoituksena on selvittää, saako urheilija riittävästi ärsykkeitä kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Kirjaa ylös, minkälaisia ärsykkeitä lapsi/nuori saa kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueille kotona, koulussa ja harrastuksissa. Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alue Fyysis-motorinen (taito, fyysiset perusominaisuudet) Kotona Koulussa Harrastuksissa/ urheilussa Tuleeko riittävästi ärsykkeitä osa-alueen kehittymiseen? Kognitiivinen (ajattelu, asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen) Sosiaalinen (ihmissuhdetaidot) Emotionaalinen (tunne-elämysten käsittely ja ihmissuhdetaidot) Johtopäätökset Miten lapsen/nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä voidaan tukea eri osa-alueilla ja eri tahoilla?
172 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Esimerkki alppihiihtäjien harjoittelusta kesäkaudella Viikkorytmitys Mennään eteenpäin siten, että joka toinen viikko on ns. kova viikko ja joka toinen ns. helppo viikko. Viikko 27.7. 2.8. = kova viikko Viikko 3.8. 9.8. = helppo viikko Viikko 10.8. 16.8. = kova viikko Viikko 17.8. 23.8. = helppo viikko Viikko 24.8. 30.8. = kova viikko Kovan viikon harjoitukset Maanantai: Kestävyysharjoitus Tiistai: Hyppely ketteryys nopeus, päivällä jumppaohjelma Keskiviikko: Kestävyysharjoitus Torstai: Rullaluistelu, päivällä jumppaohjelma Perjantai: Koordinaatioharjoitus, päivällä jumppaohjelma Lauantai: Soramonttuharjoitus Sunnuntai: Lepo Helpon viikon harjoitukset Maanantai: Kestävyysharjoitus Tiistai: Rullaluistelu Keskiviikko: Hyppely ketteryys nopeus, päivällä koordinaatiot + jumppaohjelma Torstai: Rullaluistelu Perjantai: Soramonttuharjoitus Lauantai: Päivällä koordinaatiot + jumppaohjelma Sunnuntai: Rullaluistelu Eri harjoitusten sisällöt Kestävyysharjoitukset Tässä muutamia kestävyysharjoitusvaihtoehtoja tee kuitenkin kaikkia jonkin verran - lenkki, kesto 40 min, sisältää 4 x 1 min vedon 90 % teholla - 8 x 1000 m juoksu, jossa syke 150 160, palautus juoksujen välillä 90 s - pyöräily, kesto 60 min, koko matka polkien siten, että koko ajan matkalla vaihtelee 4 min lenkkivauhtipoljenta, 1 min kovempaa Harjoitusten päätteeksi hyvä venyttely Hyppely ketteryys nopeusharjoitukset Harjoitus 1 Alkulämmittely 15 minuuttia, juoksua + voimistelua 5 x 10 loikkaa, palautus 2 3 min, aina paras mahdollinen suoritus 5 x 10 tasajalkahyppyä kyykystä eteenpäin, kädet niskan takana, palautus 2 3 min 3 x 60 m juoksu 100 %, palautus 5 min 3 x ketteryysrata 3 x 10 aidan yli hypyt, aidan väli 1 2 neulansilmää, rytmisesti, palautus 2 3 min 3 x 100 % pituushyppysuoritus, palautus niin, ettei tunnu väsyneeltä 3 x 100 % 3-loikkasuoritus, palautus niin, ettei tunnu väsyneeltä Loppujumppa