HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteellinen tiedekunta Yt-kokous 5.9.2002 Johtoryhmä 5.9.2002 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Toiminnan ja talouden suunnittelu vuodeksi 2003 ja kaudelle 2004-2006 Sisältö: 1 Tavoitesopimus 2 Yliopiston strategia 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin aiheuttamat toimenpiteet 4 Laitoksen hankkeet
2 1 Tavoitesopimus Laitoksen päätehtäviä on kotitalouden ja käsityön (tekstiilityö) opettajankoulutus. Laitos on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehitystyössä ja siihen liittyvässä keskustelussa ja pyrkii edelleen ylläpitämään joustavaa koulutustarjontaa, jotta kentällä jo toimivat opettajat voivat täydentää tutkintoaan. Laitos näkee tärkeänä, että opettajankoulutukseen erityisesti aineenopettajakoulutukseen panostetaan ja sille taataan monimuotoiset kehittämismahdollisuudet. Peruskoulutus Opetus tapahtuu noudattaen kevätlukukauden 2003 lopussa päättyvää opetussuunnitelmaa. Laitos näkisi tarkoituksenmukaiseksi opetussuunnitelmakauden pidentämisen vuodella, koska seuraavan opetussuunnitelman valmistelu vaatii runsaasti voimavaroja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tässä noudatetaan tiedekunnan linjauksia. Muutto Siltavuorenpenkereelle edellyttää opetuskäytänteiden tarkistusta ja hiomista uusien olosuhteiden ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaiseksi. Tämä tapahtuu samanaikaisesti valmisteltaessa uuteen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla pyritään joustavoittamaan paitsi opetusta myös opetushallintoa. Kaikki opiskelijat otetaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Vuosittain muutama opiskelija ottaa kandidaatin todistuksen, mutta kandidaatin tutkintoa ei pidetä varsinaisena tavoitteena, koska se ei anna pätevyyttä opettajan tehtäviin. Tästä syystä ei laitos myöskään aseta erityisiä kandidaatintutkintotavoitteita. Taulukko 2. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut perustutkinnot 1999-2001 ja tutkintotavoitteet 2002-2006 vuosi kotit.op.koulutusyks. käsit.op.koulutusyks. kokeilukoulutus 1999 18 20 7 2000 37 32 7 2001 34 50 5 2002 30 30 2003 30 30 2004 30 30 2005 30 30 2006 30 30 Jatkokoulutus Laitos voimistaa tutkijankoulutustaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedekuntien ja tutkimusyhteisöjen kanssa niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laitoksen monitieteiset koulutusalat mahdollistavat monenlaisen verkottumisen. Laitos on aktiivisesti mukana tiedekunnan Graduate School suunnittelussa, mutta näkee, että kotitaloustieteen ja käsityötieteen tulisi olla siinä voimakkaammin esillä myös sisällöllisesti. Siirtyminen Siltavuorenpenkereelle mahdollistaa jatko-opiskelijoiden sitouttamisen laitos- ja tiedekuntayhteisöön nykyistä paremmin.
3 Taulukko 3. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa suoritetut jatkotutkinnot 1999-2001 ja tutkintotavoitteet 2002-2006 vuosi kotitalousop.koulutus käsit.op. koulutus KT/FT KL KT/FT KL 1999 1 1 2000 1 1 2 2001 2 2002 1 1 1 2003 2 1 1 2004 1 1 2 2005 2 1 1 2006 1 1 2 Opiskelijamäärät Sisäänottokiintiöt pidetään entisellä tasolla. Erityisiä paineita kiintiöiden muuttamiseen ei työmarkkinaperustein ole. Koska kotitaloustieteen asiantuntijoilla on tarvetta monentyyppiseen profiloitumiseen, on kuitenkin käsityötieteen tapaan myös kotitaloustieteessä tarpeen luoda kiintiö, jonka puitteissa on mahdollisuus opiskella kotitaloustiedettä suorittamatta pedagogisia opintoja. Käytännöllisintä on luoda tämä kiintiö samanaikaisesti uuden tutkintorakenteen kanssa. Taulukko 1. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen sisäänotto 2001-2002 ja sisäänottosuunnitelma 2003-2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 kotitalousopettajakoulutus perustutkinto 30 30 30 30 30 30 perustutkinto, kotit.tiede (3) 3 3 tutkinnon täydentäjät 8 8 8 8 8 8 käsityönopettajakoulutus perustutkinto, käsit.op. 30 30 30 30 30 30 perustutkinto, käsityötiede 3 3 3 3 3 3 tutkinnon täydentäjät 10 10 10 10 10 10 Opiskelija- ja opettajavaihto Opiskelija- ja opettajavaihto jatkuu pääosin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa jatketaan. Vaihdon laajentamista hankaloittavat eri maiden koulutuksien toisistaan poikkeavat rakenteet. Hankaluutena on niin ikään se, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä laitoksen koulutusaloilla suoritetaan pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. Saapuvien vaihtoopiskelijoiden opiskelua pyritään helpottamaan lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää ja käyttämällä hyväksi tvt-teknologiaa.
4 Vaihtoa pyritään kehittämään sisällöllisesti osallistumalla vaihtoyliopistojen välisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteistä opetus- tai oppimateriaalitarjontaa. Vaihtotavoitteet: Vaihtoon lähtevät Kotitalousopettajan koulutus - opiskelijat 5/v - opettajat 1/v Käsityönopettajan koulutus - opiskelijat 6/v - opettajat 4/v 2 Yliopiston strategia Yliopiston tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Ei huomauttamista. Toimintaympäristö Globalisaatiokehityksellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yliopiston toimintaan. Erityisen huolestuttavaa on monikansallisten yritysten suuri panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Vaarana on tutkijanvapauden ja tutkimuksen julkisuuden väheneminen sekä taloudellisten arvojen voimakas korostus. Yliopiston olisikin tarpeen pohtia, mikä on tervettä kansainvälistymistä. Kansainvälisyyden korostamisen rinnalla on tarpeen tunnustaa, että myös kotimainen kanssakäyminen ja kotimaisille foorumeille tuotettu tieto on arvokasta. Runsas yritysrahoitus saattaa ajan mittaan merkitä myös julkisen rahoituksen vähenemistä entisestään, mikä on kohtalokasta erityisesti niille aloille, joilla ei ole trendikästä markkina-arvoa. Huolestuttavaa on niin ikään voimakas teknologiaperustaisten uusien tieteenalojen korostus ihmisen arkielämään liittyvien pehmeämpien tieteenalojen kustannuksella. Yliopistojen rinnalle on luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä, jonka suhde yliopistoihin on vielä epäselvä. Suhde tulisi täsmentää viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Toiminnan kehittämisen painoalueet * Perustutkimuksen aseman vahvistaminen. - Tukea ja julkisuutta tulee antaa myös muille kuin trendikkäille ja rahaa tuoville aloille. * Tutkimuslähtöinen opetus - Konsistorin päätöksen mukaan kaikki opettajat ovat tutkijoita, ja kaikki tutkijat opettavat. Tämä voi toteutua vain, jos opettajien tutkimusmahdollisuuksista huolehditaan. * Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen tutkimuksessa ja opetuksessa - Monitieteisen tutkimuksen tukeminen on kannatettavaa. Sivuainemahdollisuuksien varmistaminen muissa tiedekunnissa on tarpeellista, mutta myös oman tiedekunnan sisällä tulee olla monipuoliset sivuainemahdollisuudet. * Tutkintojen kehittäminen - Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän käyttöönotto on opintojen yleiseurooppalaisen yhteismitallisuuden vuoksi ymmärrettävää. Sen muu merkitys jää kyseenalaiseksi, koska alemman tutkinnon suorituksin ei saavuteta vielä opettajan pätevyyttä.
5 * Kaksikielisyys - Ei huomauttamista * Kotikansainvälistyminen - Ajatus on kannatettava, mutta edellyttää myös resurssointia. * Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö - Verkkoviestinnän avulla voidaan helpottaa monia tehtäviä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Se edellyttää uudenlaista pedagogista näkökulmaa, jossa tarvitaan tukea. Laitosten laitekanta on osaksi suhteellisen vanhaa, ja verkkoviestinnässä tulisikin muistaa, että läheskään kaikilla ei ole hienoja ja kapasiteetiltaan suuria koneita. Tukihenkilöstön saatavuus on tärkeätä. * Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Henkilöstön hyvinvointiin on tarpeen panostaa, jotta yliopisto voitaisiin kokea hyvänä työpaikkana. Määräaikaiset työsuhteet on minimoitava. Opiskelijoiden hyvinvointi on niin ikään tärkeä asia. *Yliopiston rakenteen kehittäminen - Yliopiston rakenteen kehittäminen ja kampushallinnon rakentaminen eivät saa merkitä laitosten kuormittamista. Tavoitteena tulee olla toimintojen joustavuus. Yliopiston omaksumat uudet tehtävät ja toimintamuodot edellyttävät korkeatasoista erityisasiantuntemusta, joka tulee saada kaikkien käyttöön. Laatu ja arviointi Laadun huomioon ottaminen määrällisten mittareiden rinnalla on kannatettava periaate. Laatukriteereiden kehittämiseen ja määrittelyyn on kuitenkin panostettava, koska toisistaan poikkeaville koulutusaloille eivät välttämättä sovi samanlaiset kriteerit. Itsearvioinnin korostaminen on keino jatkuvaan oman toiminnan kriittiseen tarkkailuun. Usein toteutetut arviointikierrokset sitovat kohtuuttomasti laitosten resursseja, joten seuraavien koulutuksen ja tutkimuksen arviointikierrosten ajoittaminen vuosiin 2005 ja 2008 on paikallaan. Laitos pitäisi tarkoituksenmukaisena, että kahden kolmivuotiskauden välissä olisi kolmen vuoden periodi, jonka aikana arvioinnit toteutetaan. Näin saataisiin aina kuuden vuoden rauhallinen työskentelykausi. Tavoitteet ja toimenpiteet Tutkimus Tutkimukseen liittyvät strategiset suunnitelmat ovat periaatteessa kannatettavia. Kiitettävää on, että opettajakunnan mahdollisuuksia tutkimustyöhön mainitaan tuettavan. Mainintaa ei pidä kuitenkaan jättää periaatetasolle, vaan mahdollisuudet on tehtävä realistisiksi. Suora hankeraha laitoksille edistää osaltaan sitä. Hankerahaa on annettava erityisesti niille alueille, jotka ovat julkisessa tutkimusrahoituksessa väliinputoajia. Lisensiaatintutkinnon kehittäminen ammatilliseksi jatkotutkinnoksi edellyttää roolien selkiyttämistä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkijoiden liikkuvuuden ja verkottumisen tukeminen samoin kuin tutkimusrahoituksen ja tutkimuspalvelujen lisääminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, mutta niitä ei kuitenkaan pidä toteuttaa opetukseen suunnattavan rahoituksen kustannuksella. Opetus Laadukkaan opetuksen kriteereitä on pidettävä opetuksen kehittämisen suuntaviivoina. Pakollisen kandidaatin tutkinnon käyttöön ottaminen ja opintojen mitoittaminen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän periaatteiden mukaan helpottavat kansainvälistä liikkuvuutta. Koska kandidaatin tutkinto ei tuota opettajanpätevyyttä, sen rakentaminen asettaa opettajankoulutuksen kohdalla suuria haasteita, jotta tutkinto voitaisiin kokea edes jossain määrin mielekkääksi.
6 Valintojen yksinkertaistaminen on aiheellista. Opinto-ohjauksen ja palvelujärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee korostaa myös opiskelijan omaa vastuuta asioidensa hoitamisessa. Erityistä panostusta tulee suunnata opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Monimuotoisten mahdollisuuksien ja opiskelijoiden erilaisten taustojen hyödyntäminen voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä opetuksessa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että laitosten laitteisto ei uudistu nopeaan tahtiin, vaan verkkoa on pystyttävä käyttämään hyväksi myös vaatimattomalla laitteistolla. Kampuskohtaisten opiskelijapalvelujen rakentaminen helpottaa opiskelun sujumista. Palveluja suunniteltaessa tulee kuitenkin pohtia, millaisten palvelujen keskittäminen tuo todellista hyötyä. Kampuskohtainen opiskelijapalvelu ei saa lisätä laitosten työkuormaa, ellei siihen samalla anneta henkilöresursseja. Riittävän tietokonelaitteistomäärän varaaminen opiskelijakäyttöön on välttämätöntä, jotta tehokas tieto- ja viestintäteknologian käyttö on opiskelussa mahdollista ja sen varaan voidaan myös rakentaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeätä. Vaikka taloudellista näkökulmaa ei pidettäisikään esillä, se kulkee olennaisesti mukana. Alueelliset kehittämistehtävät ovat osaksi sidottuja myös laitosten toimintaan. Myös tässä kohden on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit ovat riittävät. Yrittäjyyteen kannustamiseen on suhtauduttava myönteisesti, joskin sen voimakas korostaminen voi johtaa vääristyneeseen kuvaan yliopiston perustehtävistä. Avoimen yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen jouduttaa opiskelua, ja on kannatettavaa, että sitä käytetään myös rekrytointikanavana nykyistä enemmän. Täydennyskoulutus Tutkintonsa suorittaneiden on hyödyllistä päivittää aikaisemmin oppimaansa. Täydennyskoulutus on tässä mielessä tarpeen. Täydennyskoulutuksen nimellä järjestetään kuitenkin nykyisin mitä moninaisimpia kursseja ja opintokokonaisuuksia, jotka eivät välttämättä liity yliopiston perustehtäviin. Myös täydennyskoulutusyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välillä olisi suhteiden, työnjaon ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen paikallaan. Tutkinnot ja voimavarat Tietopalvelut Riittävien mahdollisuuksien takaaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tasolla on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tässä suhteessa tarvitaan jatkossakin tukea niin verkko-opetuksen kuin teknisten palvelujenkin kohdalla. Vaikka elektroninen aineisto onkin tulossa yhä enemmän kuvaan niin kirjasto- kuin muussakin toiminnassa, inhimilliset kontaktit ovat kuitenkin korvaamattomia. Perinteisten kirjojen hankinnan edellyttämät resurssit on turvattava. Viestintä Tietoverkot ovat viestintäkanavina nopeita ja vaivattomia. Eritasoisten verkostojen rakentaminen takaa jokaiselle ikään kuin oman kotiverkon, jonka varassa on turvallista opiskella ja työskennellä. Henkilöstö Henkilöstöpalvelujen kehittäminen ja työyhteisön ilmapiirin parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden varassa lepää pitkälti koko henkilökunnan työkyky. Yliopiston tulee nostaa kuvaansa hyvänä työnantajana, jotta se pystyy pitämään kiinni motivoituneista henkilöistä. Kaikkinaisen tasa-arvon tukeminen on kannatettavaa. Määräaikaiset viranhoidot on minimoitava ja henkilöstöä vakinaistettava.
7 Tilat ja tekniset tukipalvelut Kalliiden laitteiden keskittäminen on järkevää. Keskittäminen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tarvitsevien mahdollisuus käyttää laitteistoja heikkenee. Toiminnan keskittäminen kampuksille parantaa monessa suhteessa yksiköiden työskentelymahdollisuuksia edellyttäen, että erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska työtilamitoitus henkeä kohti on erittäin tiukka. Työviihtyvyys vähenee huomattavasti, jos ahtaiden työtilojen ohella työn eteneminen hankaloituu. Sen sijaan ahtaudesta huolimatta motivaatio voi kasvaa, jos työn kehittämiseen taataan nykyistä monimuotoisemmat mahdollisuudet. 3 Opetuksen ja tutkintojen arvioinnin edellyttämät toimenpiteet Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksessa hyödynnetään koulutuksen ja tutkintojen kansainvälisen arvioinnin tuottamaa informaatiota ja erityisesti paneeliraporttia. Kehittämisehdotukset voidaan koota viideksi aihekokonaisuudeksi: - käsityötiede 2012 - työnkuvien selkiytys - työilmapiiri - työkuorma - laadun varmistus. Opetusta tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi on edellä mainittujen aihekokonaisuuksien työstäminen välttämätöntä sekä koulutuksien että laitoksen tasolla. Tässä työstämisessä on ulkopuolinen asiantuntija-apu tarpeen. 4 Laitoksen hankkeet Isot hankkeet Oppimisympäristön laajentaminen kotitalousopettajan koulutuksessa (OLaKo) Tavoitteena on 1) laajentaa perustutkintojen opiskeluympäristöä siten, että verkko-opiskelun myötä saavutetaan joustavuutta ja laajempaa asiantuntemusta hyödyntävää opetusta, 2) kehittää osa kotitaloustieteen arvosanaopinnoista monimuotoisiksi verkkokursseiksi 3) hankkia ulkomaisia yhteistyökumppaneita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Kotimaisena yhteistyökumppanina on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kotitalousopettajakoulutus ja 2. tavoitteen toteuttamisessa mahdollisesti Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan virtuaaliyliopistojen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Käsityönopettajakoulutuksen verkkoyliopiston kehittäminen Käsityönopettajan koulutuksen Käsityön Verkkoyliopisto KVY / Käsnet hanketta edistetään edelleen. Kolmivuotisen budjettikauden 2001-2003 viimeiselle vuodelle anotaan voimavaroja käsityötieteen opetussuunnitelman mukaisten sivuaineopintojen muuntamiseksi verkko-opetukseksi. Vuoden 2003 rahoitus tähtää yhteistyön luomiseen KVY:n jäsenyliopistojen kesken virtuaalisten verkkokurssien tuottamiseksi yhteisvoimin. Rahoitusta haetaan ensisijaisesti Opetusministeriön rahoituksesta, opettajankoulutuksen laajentamishankkeesta ja/tai virtuaaliyliopistorahoista. KVY:n tieteenalojen sivuaineopintoja, käsityötiede (35 ov) ja käsityökasvatus (35 ov) verkkoopetusta ei ole mahdollista toteuttaa vielä vuoteen 2004 mennessä ja siksi Opetusministeriöltä
8 tullaan anomaan jatkorahoitusta myös seuraavalle budjettikaudelle 2004 2006, jotta toimiva verkkoyliopisto voidaan tehdä valmiiksi. Kansainväliset yhteistyöhankkeet Työssäoppiminen ja kehittävä transfer EU-Cost A11 tutkijaryhmän (Terttu Tuomi-Gröhn), Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimushanke. Kuluttamisen kulttuuri ja pedagogiikka: kuluttajakasvatuksen kehittäminen osana kotitalousopetusta ja opettajan koulutusta. Lähialuehanke, jossa kotitalousopettajakoulutuksen ryhmän lisäksi mukana Ruotsi ja Tanska. Laitoksen omat hankkeet Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella Organisaation ja työilmapiirin kehittäminen lähtee kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella koulutusten sisäisten ja yhteisen suhteen selvittämisestä sekä toisiinsa että tiedekuntaan. Sisäisiä työnkuvia selkiytetään ja lisätään henkilösuhteiden toimivuutta. Tavoitteena voidaan pitää niin pitkäaikaista organisaation kehittämishanketta, että osapuolet näkevät selkeitä tuloksia. Kehittämishanke kestänee ainakin vuoden. Tiedekunnalta anotaan varoja ulkopuolisen konsultin käyttämiseksi. Kirjallisuushankkeet Laitoksen henkilöstöllä on tekeillä useita koulutusalan erityiskysymyksiin, historiaan ja opetukseen liittyviä kirjallisuushankkeita. Osa hankkeista on kaupallisen kustantajan rahoittamia, osa rahoitetaan rahastojen ja säätiöiden myöntämin varoin, osan rahoitus on avoinna. Opetuksen kehittämishankkeet Käynnissä ja suunnitteilla on useita opintojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita kuten opiskelumuotojen ja suoritustapojen kehittämishanke, opintojen ohjauksen kehittämishanke, syventävien projektiopintojen kehittämishanke. Hankkeet tehdään osaksi laitoksen panostuksella, osaksi haetaan rahoitusta opintojen kehittämiseen tarkoitetuista varoista. Valintojen keventämishanke Hankkeen tavoitteena on arvioida valintojen osioita ja kehittää valintoja siten, että valintaprosessi kevenee, mutta koulutukseen valitaan silti soveltuvin ja terävin kärki. Hanke toteutetaan virkatyönä. Koulutusalojen sisältöön ja opettajuuteen liittyvät hankkeet Käynnissä, osin jo loppuvaiheessa olevat tutkimushankkeet tarkastelevat koulutusalojen erityiskysymyksiä ja opettajaa tutkijana. Hankkeet tehdään osaksi virkatyönä, osaksi erilaisten säätiöiden rahoittamina.