1 (17) Asianumero 4620/10.02.03/2015 Aluenumero 240902 Kilonväylä Asemakaavan muutos 26. kaupunginosa, Mankkaa Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 26184.) Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä kesäkuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6964. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n Kokinkylänsolmun eritasoliittymän vieressä Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteysalueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 alueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 2.9.2015.
2 (17) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Katariina Peltola Ross Snell Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Maakuntakaava... 6 2.1.2 Yleiskaava... 6 2.1.3 Asemakaava... 7 2.1.4 Rakennusjärjestys... 8 2.1.5 Tonttijako... 8 2.1.6 Rakennuskiellot... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 10 2.2.5 Suojelukohteet... 10 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 10 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 10 3.3 Osallisten tavoitteet... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 11 4.2 Mitoitus... 11 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 11 4.3.1 Maankäyttö... 11 4.3.2 Liikenne... 12 4.3.3 Palvelut... 12 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 12 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 12 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 12 4.5 Nimistö... 12 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 13 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 13 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 13 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 14 5.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 14 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 14 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Rakentamisaikataulu... 14 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 15 6.3 Toteutuksen seuranta... 15 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 15 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 15 7.3 Suunnittelu ja hyväksyminen... 15 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 15 Sivu
4 (17) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake Havainnekuva Liikenteellinen sijainti Kokinkylän muinaisjäännökset, viranomaisneuvottelun muistio 30.11.2015 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen Espoo, Kokinkylä, historiallisen ajan asuinpaikan koekaivaus 21. 25.9.2015 (Museovirasto / Arkeologiset kenttäpalvelut), Huoltoasemaselvitys (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008) Lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys (Ramboll 2010) Espoon Suurpellon itäosan luontoselvitykset 2009 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009) Suurpellon alueen liikenne-ennuste (Ramboll Finland Oy 2012) Melutarkastelut (Ramboll Finland Oy 2012)
5 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n Kokinkylänsolmun eritasoliittymän vieressä Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Alue on rakentamaton ja alueella sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen pohjoispuolella virkistysalueella sijaitsee omakotitalo ja vähän kauempana ET-alueella sijaitsee radiomasto. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelualue muutetaan pääosin huoltoaseman korttelialueeksi (LH), jolle saa rakentaa moottoriajoneuvojen huolto-, korjaamo- ja pesutiloja sekä huoltoasemaan liittyviä kahvio-, ravintola- ja tarvikemyymälän tiloja. Päivittäistavarakaupan tiloja saa rakentaa enintään 40 % asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeus on 1 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 6 209 m², josta katualuetta on 564 m². Huoltoaseman korttelialueen (LH) pinta-ala on 5 645 m². Rakennusoikeus on 1 000 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 0.18. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1 000 k-m 2.. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 suunnittelualueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 2.9.2015. Suunnittelualue oli osana Nygrannaksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (aluenumero 241700), joka on päivätty 24.8.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.9. 6.10.2015. Siitä saadut mielipiteet eivät koskeneet nyt laadittavana olevaa asemakaavan muutosta (huoltoasemaa). Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.6.2016 hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.8.-13.9.2016.
6 (17) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) suunnittelualue on osittain osoitettu tiivistettävä alueena. Uudenmaan 1., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi (ET), joka sijaitsee Kehä II:n eritasoliittymän vieressä. Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan käyttötarkoitukseen soveltuva.
7 (17) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa Kilonväylä asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 20.3.1998. Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa pääosin lähivirkistysaluetta (VL). Alueelle on varattu rakennusala muuntamoa (vm) varten, jota ei ole rakennettu. Suunnittelualueen eteläkärki on voimassa olevassa asemakaavassa katualuetta.
8 (17) Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Suunnittelualueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 suunnittelualueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Suunnittelualue oli osana Nygrannaksen asemakaavan (aluenumero 241700) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, joka oli nähtävillä 7.9. 6.10.2015. Nygrannaksen asemakaava-alueelle suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan ja Mankkaan palveluihin tukeutuvaa, viihtyisää ja paikalliset erityispiirteet huomioivaa asuntoaluetta. Suunnittelualueen eteläosassa katualueella sijaitsee varaus raideyhteydelle. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
9 (17) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n Kokinkylänsolmun eritasoliittymän vieressä Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Alue on rakentamaton ja alueella sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö ja kaupunkirakenne Kaupunkirakennetta hallitsee vilkkaasti liikennöity Kehä II eritasoliittymineen. Alueen pohjoispuolella virkistysalueella sijaitsee omakotitalo ja vähän kauempana ET-alueella sijaitsee radiomasto. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole väestöä tai työpaikkoja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue sijaitsee Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien liittymästä luoteiseen. Kokinkyläntie toimii alueellisena kokoojakatuna ja sen liikennemäärä vuonna 2015 oli noin 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mankkaanlaaksontie toimii pääkatuna. Mankkaanlaaksontien liikennemäärä vuonna 2015 oli noin 16 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee Kehä II. Kehä II:n rampit sijaitsevat Mankkaanlaaksontiellä, suunnittelualueelta noin 150-250 metrin etäisyydellä. Kehä II:n liikennemäärä vuonna 2015 oli noin 61 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevytliikenne Kokinkyläntien länsipuolella ei ole kevyenliikenteenväylää suunnittelualueen kohdalla. Kokinkyläntien itäpuolella kuitenkin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Mankkaanlaaksontien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Pyörätie on suunniteltu pyöräilyn laatureittinä välille Espoon keskus - Helsinki. Kehä II:n ja suunnittelualueen välissä kulkee Kehä II:n suuntainen kevyenliikenteenväylä. Kyseinen reitti on suunniteltu pyöräilyn seutureittinä välille Kauniainen - Matinkylä. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkkiparit sijaitsevat Kokinkyläntiellä suunnittelualueen vieressä. Myös Mankkaanlaaksontiellä on bussipysäkkipari noin 100 m etäisyydellä suunnittelualueesta. Mankkaanlaaksontiellä kulkee Espoon sisäinen bussilinja 16A välillä Henttaa, Olari ja Niittykumpu. Länsimetro Helsingin Ruoholahdesta Matinkylään aloittaa liikennöinnin elokuussa 2016. Tällöin Espoon linja-autoliikenne siirtyy käyttämään metron liityntälinjastoa, ja suorat bussiyhteydet Helsinkiin poistuvat. Sen yhteydessä Kokinkyläntiellä kulkee elokuussa 2016 bussilinja 543 Leppävaarasta Espoonlahteen. Mankkaanlaaksontiellä kulkee bussilinja 118 Kauklahdesta Tapiolaan ja bussilinja 115 Mankkaalta Tapiolaan.
10 (17) Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse palveluja. Lähimmät palvelut sijaitsevat Mankkaan ja Suurpellon keskustoissa. Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuoltoverkosto sijaitsee Kokinkyläntiellä ja kaukolämpö sijaitsee Mankkaanlaaksontiellä. Suunnittelualueen halki kulkee tietoliikennekaapeleita. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on lehtomaista lehtipuukangasta, jonka keskellä on pieni niittylaikku. Tontilla kasvaa kookkaita vaahteroita, muutamia koivuja ja haapoja sekä muuta lehtipuustoa. Osa alueesta on ollut vanhaa tonttia, ja maastossa on edelleen nähtävissä vanha kivijalka sekä puutarhalajeja, kuten esimerkiksi karviaista. Maasto nousee kohti pohjoista ja rajautuu pohjoisessa kallioalueeseen, jonka laella kasvaa erilaisia sammalia ja mäntyjä. Kaava-alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Kaava-alueen luoteispuolelta on löydetty keltamataran kasvupaikka. Alueen puusto ei muodosta liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä eikä kaava-alueella ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelle on laadittu luontoselvitys (Espoon Suurpellon itäosan luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy, 2009), jonka mukaan suunnittelualueella ei sijaitse suojeltavia luontokohteita. 2.2.5 Suojelukohteet Alue on osa Kokinkylän (Kockby) keskiaikaista kyläpaikkaa. Alueelle on laadittu arkeologinen koekaivaus (Museovirasto/Arkeologiset kenttäpalvelut 2015). Suunnittelualueen pohjoisosasta löytyi muinaismuistolain rahoittamia muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksiin kajoamisesta on pidetty Museoviraston ja kaupunginmuseon kanssa muinaismuistolain 13 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Muinaisjäännösten alueella on tehtävä riittävät arkeologiset tutkimukset ennen kuin ne voidaan poistaa. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n ja viereisten katujen liikenne aiheuttaa alueelle liikennemelua ja päästöjä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon huoltoasemaselvityksen 2008 mukaan uusia huoltoasemia tulisi avata lähes vuosittain ja niiden tulisi kattaa myös käytöstä poistuvat asemat. Kaavamuutoksen tavoitteena on korvata Niittykummusta poistuva Teboilin huoltoasema ja täydentää Etelä-Espoon huoltoasemapalveluita. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa monipuolinen palveluasema, jonka rakentamisessa noudatetaan ympäristönsuojeluvaatimuksia. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.
11 (17) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelualue soveltuu hyvin huoltoasematontiksi, koska se sijaitsee liikenneväylien vieressä ja on helposti saavutettavissa. Alue on melualuetta, eikä alueella siten ole merkittävää virkistysarvoa. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen ja edustaa Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi (ET), joka sijaitsee Kehä II:n eritasoliittymän vieressä. Nyt laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan käyttötarkoitukseen soveltuva. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 suunnittelualueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Suunniteltu huoltoasema tulee korvaamaan Niittykummusta poistuvan huoltoaseman. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 10.12.2014 162 Riihitonttunimisen asemakaavan muutoksen Niittykummussa, jossa Teboilin omistama huoltoasematontti on muuttumassa torialueeksi, jonka alla on maanalainen pysäköintilaitos, johon sijoittuu myös 120 metron liityntäpysäköintipaikkaa. Kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada osoitettua korvaava paikka Niittykummusta poistuvan huoltoaseman tilalle. Näin vältyttäneen tontin ja liiketoiminnan lunastamiselta ja voidaan kompensoida maanomistajan taloudellista menetystä ja työpaikkojen poistumista. Myös Riihitontun asemakaavan muutoksen aikataulun ja Niittykummun kehittämisen tavoitteiden kannalta on tärkeää löytää korvaava tontti, koska tällä hetkellä on käynnissä maankäyttösopimusneuvottelut alueen maanomistajien kanssa. Teboilin tavoitteena on perustaa suunnittelualueelle uusi lähialuetta palveleva palveluasemakokonaisuus sisältäen huoltamorakennuksen (enintään 1 000 k- m²) ja mittarikentän. Pysäköintipaikkoja on suunniteltu noin 40. Suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan pääosin huoltoaseman korttelialueeksi (LH). 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 6 209 m², josta katualuetta on 564 m². Huoltoaseman korttelialueen (LH) pinta-ala on 5 645 m². Rakennusoikeus on 1 000 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 0.18. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1 000 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Suunnittelualue muutetaan pääosin huoltoaseman korttelialueeksi (LH), jolle saa rakentaa moottoriajoneuvojen huolto-, korjaamo- ja pesutiloja sekä huoltoasemaan liittyviä kahvio-, ravintola- ja tarvikemyymälän tiloja. Päivittäistavarakaupan tiloja saa rakentaa enintään 40 % asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta. Rakennusoikeus on 1 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueelle on ajoyhteys Kokinkyläntieltä, joka yhtyy Mankkaanlaaksontiehen ja sitä kautta Kehä II:een. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap kerrosalan 50 neliömetriä kohti ja polkupyöräpaikkoja 1 pp kerrosalan 40 neliömetriä kohti. Yhteen tasoon maanpinnalle rakennettavat autopaikat on jäsenneltävä siten, että maanpinnan paikoitusalueesta 10% on käytettävä istutuksiin.
12 (17) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Alueen osat, jolla käsitellään nestemäisiä polttoaineita, tulee viemäröidä öljynerottimeen. Öljynerotin tulee liittää viemäriin. Katualue Suunnittelualueen eteläosaan katualueelle mahdollistetaan tilapäinen pysäköimispaikka, jota voidaan käyttää siihen asti, kunnes alue tarvitaan katualueen rakentamiseen. Alueelle on suunniteltu varaus raitiotielle. Alueelle saa sijoittaa korttelin 26184 pysäköintipaikkoja, mainoslaitteita ja muita rakenteita maanomistajan tai -haltijan sijoitusluvulla. 4.3.2 Liikenne Ajo huoltoasematontille tapahtuu Kokinkyläntieltä. Kaava mahdollistaa kaksi ajoliittymää tontille, jotta huoltoaseman sisäiset ajojärjestelyt ovat turvallista ja toimivia. Eteläisin tonttiliittymä voidaan toteuttaa suuntaisliittymä niin, että se sallitaan vain huoltoasemalta oikealle kääntyville ajoneuvoille. Näin ollen suurin osa asiakkaista tulee todennäköisesti käyttämään pohjoista tonttiliittymää. Mankkaanlaaksontielle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto, koska liikenteen sujuvuuden ja -turvallisuuden takia ei ole suotavaa järjestää liittymää Mankkaanlaaksontieltä. 4.3.3 Palvelut Kaavassa mahdollistetaan huoltoasemaan liittyviä kahvio-, ravintola- ja tarvikemyymälän tiloja. Päivittäistavarakaupan tiloja saa rakentaa enintään 400 k- m². 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään olemassa oleviin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on moreenia sekä moreenia, jonka päällä on alle 3 metrin pintakerros silttiä ja savea. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa kallioalueeseen. Alue on normaalisti rakennettava (rakennettavuusluokka 2). Alueella ei ole tiedossa maaperän epäpuhtauksia eikä niitä ole syytä epäillä, koska alueella ei tiedetä olleen sellaista toimintaa, joka olisi saastuttanut maaperää. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alue on osa Kokinkylän (Kockby) keskiaikaista kylänpaikkaa. Alueelle on laadittu arkeologinen koekaivaus (Museovirasto/Arkeologiset kenttäpalvelut 2015). Suunnittelualueen pohjoisosasta löytyi muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksiin kajoamisesta on pidetty Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon kanssa muinaismuistolain 13 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Muinaisjäännösten alueella on tehtävä riittävät arkeologiset tutkimukset ennen kuin ne voidaan poistaa. Tutkittava alue on merkitty kaavaan sm-merkinnällä. 4.5 Nimistö Alue on ollut osa viheraluetta, jolla on kaavassa nimi Storaksenmäki Storasbacken. Tämä nimi säilyy jäljelle jäävällä viheralueella. Nimi tulee siitä, että alueella on ollut Storas-nimisen tilan pihapiiri. Nimen Storas arvioidaan syntyneen 1600-luvun lopulla. Tila oli suurempi kuin naapuri Lillas.
13 (17) Alueen eteläpuoleinen katu on Ylismäentie Oppibackavägen. Läheistä Nygårdin tilaa, joka on syntynyt myöhemmin kuin Storas ja Lillas, on kutsuttu myös nimellä Oppibacka. Sillä on viitattu talon sijaintiin mäen päällä. Ylismäentie päättyy alueen kaakkoispuolelle, mistä kokoojakatuyhteys jatkuu itään nimellä Mankkaanlaaksontie. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutos tulee korvaamaan Niittykummusta poistuvan Teboilin huoltoaseman. Kaavamuutos täydentää lähialueen ja Kehä II:n vyöhykkeen huoltoasemapalveluita. Huoltoasemapalveluille on kysyntää. Espoon huoltoasemaselvityksen 2008 mukaan uusia huoltoasemia tulisi avata lähes vuosittain ja niiden tulisi kattaa myös käytöstä poistuvat asemat. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen ja edustaa Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Huoltoasema sopii ympäristöön, koska se sijaitsee liikenneväylien vieressä ja on helposti saavutettavissa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi (ET), joka sijaitsee Kehä II:n eritasoliittymän vieressä. Nyt laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan käyttötarkoitukseen soveltuva. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksen liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu. Tarkastelujen mukaan ajoneuvojonot ja viivytykset Kokinkyläntiellä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien liittymässä kasvavat. Simuloinnin mukaan, ennustetilanteessa ilman hanketta keskimääräiset viivytykset ovat Kokinkyläntieltä vasemmalle kääntyville ajoneuvoille noin 20-35 sekuntia / ajoneuvoa. Ennustetilanteessa, jossa huoltoasemahanke on otettu huomioon, keskimääräiset viivytykset ovat Kokinkyläntieltä vasemmalle kääntyville ajoneuvoille yli 80 sekuntia / ajoneuvoa. Kuva: Keskimääräiset viivytykset (sekuntia / ajoneuvo) iltahuipputunnin simuloinnissa. Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien liittymän toimivuus on kuitenkin riittävä ja sitä pystytään tulevaisuudessa parantamaan liikennevaloilla. Alue liitetään olemassa oleviin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Huoltoasema on suunniteltu siten, että huoltoajo tapahtuu turvallisesti tontilla hyödyntäen kahta tonttiliittymää.
14 (17) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueen maisemakuva tulee muuttumaan huoltoaseman rakentamisen myötä merkittävästi. Alueen luonne muuttuu luonnonmukaisemmasta ympäristöstä rakennetuksi ja alueella kasvavaa puustoa joudutaan kaatamaan. Rakentaminen on kuitenkin luonteeltaan kaupunkirakennetta täydentävää. Pihan pysäköintialueet jäsennellään istutuksin ja alueella syntyvät hulevedet viivytetään tontilla. Alueen osat, joilla käsitellään nestemäisiä polttoaineita, viemäröidään öljynerottimeen ja öljynerotin liitetään viemäriin. Alueen pohjoispuolella oleva kallioalue pyritään säilyttämään pääosin ennallaan eikä muutoksella vaikuteta keltamataran elinympäristöön. 5.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön Muinaismuistolain (295/1963) 13 :n tarkoittamissa neuvotteluissa on todettu, että kaavan tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää seuraavaan muinaisjäännökseen kajoamista: Kockby (Kokinkylä) 1 000 001 851. Kaava voidaan toteuttaa ja rakentaminen aloittaa sen jälkeen, kun edellä mainitussa muinaisjäännöskohteessa on suoritettu riittävät arkeologiset tutkimukset. Kaupunki vastaa tutkimusten suorittamisesta. Arkeologisten tutkimusten suorittajalla on oltava muinaismuistolain 10 :n mukainen tutkimuslupa, jonka myöntää Museovirasto. Museovirasto arvioi tutkimusten riittävyyden tutkimuksen suorittajan laatiman alustavan tutkimusraportin perusteella. Muinaismuistolain 11 :n tarkoittamaa kajoamislupaa ei kaavan mukaista rakennushanketta varten siten erikseen haeta. Edellä tarkoitetun muinaismuistolain 13 :n tarkoittaman neuvottelun asiakirjat ovat tämän kaavaselostuksen liitteenä 4. 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa virkistysaluetta. Kaavamuutos koskee pienehköä osaa laajemmasta virkistysalueesta. Suunnittelualueen virkistysarvo on vähäinen, koska Kehä II:n ja Mankkaanlaaksontien liikenne aiheuttaa alueelle liikennemelua ja päästöjä. Huoltoasematoiminta on tarkkaan säädeltyä ja siinä tullaan noudattamaan valtioneuvoston asetusta (444/2010) nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista sekä muita säädöksiä ja standardeja. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava. Huoltoasema on liitettävissä liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti Kokinkyläntiehen ja sen vieressä kulkevaan infraverkostoon. Alueen rakennettavuus on myös hyvä eikä alueella ole tiedossa muita kustannuksia merkittävästi nostavia tekijöitä, kuten esim. maaperän epäpuhtauksia. Suunnittelualueen rakentamisella on taloudellista merkitystä työllistäjänä. Lisäksi kortteliin tulee pysyviä työpaikkoja. Kaavamuutos täydentää lähialueen huoltoasemapalveluita. Kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää osoittaa korvaava paikka Niittykummusta poistuvan huoltoaseman tilalle. Näin vältyttäneen tontin ja liiketoiminnan lunastamiselta sekä voidaan kompensoida maanomistajan taloudellista menetystä ja työpaikkojen poistumista. Myös Riihitontun asemakaavan muutoksen aikataulun ja Niittykummun kehittämisen tavoitteiden kannalta on tärkeää löytää korvaava tontti, koska maankäyttösopimusneuvottelut alueen maanomistajien kanssa ovat tällä hetkellä käynnissä. Kokonaistaloudellisesti katsottuna kaavatalous on kaupungin kannalta positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu
15 (17) Ennen huoltoaseman rakentamista alueella on tehtävä riittävät arkeologiset tutkimukset. Tutkittava-alue on merkitty kaavaan sm-merkinnällä. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2017. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Toteuttamisessa tullaan noudattamaan huoltoasematoiminnan säädöksiä ja standardeja. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 alueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 2.9.2015. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos oli osana Nygrannaksen asemakaavan (aluenumero 241700) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 7.9. 6.10.2015. 7.3 Suunnittelu ja hyväksyminen Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Oy Teboil Ab:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja Katariina Peltola sekä liikennesuunnitteluyksikössä Ross Snell. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 1.6.2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi suunnittelualueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. 24.8.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi Nygrannaksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (aluenumero 241700) osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. 7.9. 6.10.2015 Nygrannaksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (aluenumero 241700) nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. 8.6.2016 Suunnittelualue on erotettu Nygrannaksen asemakaavasta omaksi asemakaavan muutokseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.6.2016 hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
15.8.-13.9.2016 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja