Ympäristöselvitys Rekola - Hakkila 110 kv voimansiirtolinjan uudistaminen ja Honkanummen sähköasema

1 (51) Ympäristöselvitys Rekola - Hakkila 110 kv voimansiirtolinjan uudistaminen ja Honkanummen sähköasema

2 (51) Sisällysluettelo: 1. Perustiedot 3 2. Hankkeen esittely, johtorakenteet ja tilantarve 7 2.1 Muut hankkeet alueella 8 2.1.1 Logistiikkakeskus ja Lahdenväylän kehittämissuunnitelmat 8 2.1.2 Itä-Vantaan linja-autovarikko 10 2.1.3 Koivukylän lumen vastaanottopaikka 10 2.1.4 Uusi teollisuusalue Hakkilassa 10 2.1.5 Vantaan Akseli 11 3. Johtoreitin vaikutusalueen tarkastelu 14 4. Hankkeen soveltuvuus alueen maankäyttöön 17 4.1 Asutus 17 4.2 Alueella voimassa olevat kaavat, kaavoitusohjelmat ja kaavaluonnokset: seutu-, yleis-, asema-, ja rakennuskaavat 19 4.2.1. Uudenmaan maakuntakaava 19 4.2.2 Yleiskaava 20 4.2.3 Asemakaava 21 Sähköasema 21 Voimansiirtolinja 22 4.3 Lentoesteet 24 5. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 25 5.1 Erityiskohteet, ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu 25 5.1.1 Johtolinjalla sijaitsevat erityiskohteet 25 5.1.2 Valkoisenlähteen pohjavesialue 28 Alustava tarkastelu pohjaveden korkeudesta johtoreitillä 33 5.2 Lähimmät luonnonsuojelualueet 35 5.3 Suunnitellut luonnonsuojelualueet 35 5.4 Valtion rautateiden suljettu kaatopaikka ja pilaantuneet maat Hakkilassa 35 6. Rakennuskulttuurikohteet 38 6.1 Esihistorialliset muinaisjäännökset 38 6.2 Historiallisen ajan muinaisjäänteet 40 6.3 Vanhat rakennuskulttuurikohteet 41 6.4 Modernit rakennuskulttuurikohteet 44 7. Rakentamisen aikaiset ympäristöhaitat 46 8. Maisemalliset vaikutukset 46 9. Lähteet 48 Liitteet 51

3 (51) 1. Perustiedot Hankkeen nimi: Rekola - Hakkila 110 kv voimansiirtolinjan uudistaminen ja Honkanummen sähköasema Rakennuttaja Vantaan Energia Sähköverkot Oy (jäljempänä VES) Peltolantie 27 PL 95 01301 VANTAA Yhteyshenkilöt verkkopäällikkö Erkki Mikkola Vantaan Energia Sähköverkot Oy p. 09 8290 354 tai 050 524 6238 sähköposti: erkki.mikkola@vantaanenergia.fi Ympäristöselvitys: ympäristöinsinööri Laura Ikäheimo Vantaan Energia Oy PL 95 01301 VANTAA p. 09 8290 240 tai 050 346 1010 sähköposti: laura.ikaheimo@vantaanenergia.fi Henkilöt, joihin on otettu yhteyttä selvityksen tekemisen aikana: Finavia, lentokenttätekniikka, Kim Ohtonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, palvelupäällikkö Mikko Ilmonen Museovirasto, Arkeologinen osasto, intendentti Helena Ranta Ratahallintokeskus (1.1.2010 alkaen Liikennevirasto), kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri (1.1.2010 alkaen Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuurivastuualue), maankäyttövastaava Hannu Palmén Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri, liikenne ja maankäyttö (1.1.2010 alkaen Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja

4 (51) infrastruktuurivastuualue), liikennejärjestelmäasiantuntija Pekka Räty Uudenmaan liitto, suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio Uudenmaan ympäristökeskus (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), apulaisjohtaja Rolf Nyström Uudenmaan ympäristökeskus, Kehittämisosasto, Suunnittelu- ja viestintäryhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), ylitarkastaja Sirpa Torkkeli Uudenmaan ympäristökeskus, Maankäyttöryhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), ylitarkastaja Riitta Dahlqvist-Solin Uudenmaan ympäristökeskus, Maankäyttöryhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), ylitarkastaja Jussi Heinämies Uudenmaan ympäristökeskus, Pohjavesi- ja vesihuoltoryhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), ylitarkastaja Heli Herkamaa Uudenmaan ympäristökeskus, Pohjavesi- ja vesihuoltoryhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), hydrologi Timo Kinnunen Uudenmaan ympäristökeskus, Ympäristönsuojeluosasto, Luparyhmä (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Uudenmaan ympäristökeskus, Ympäristönsuojeluosasto (1.1.2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), suunnittelija Elina Kerko Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, insinööri Tapio Salo Vantaan kaupunginmuseo, rakennustutkija Jaana Moberg Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus, maisema-arkkitehti Marika Bremer Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus, aluearkkitehti Elli Maalismaa Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus, aluearkkitehti Anitta Pentinmikko Vantaan kaupunki, Hallinto- ja kehittämisyksikkö, kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg

5 (51) Vantaan kaupunki, Mittausosasto, karttatuote-esimies Timo Lehtola Vantaan kaupunki, Projektiyksikkö, asemakaavasuunnittelija Jukka Köykkä Vantaan kaupunki, Yleiskaavoitus, yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo Vantaan kaupunki, Yleiskaavoitus, yleiskaavainsinööri Päivi Rapo Vantaan kaupunki, Ympäristögeotekniikka, projekti-insinööri Johanna Virtanen Vantaan ympäristökeskus, vs. johtava ympäristötarkastaja Saara Juopperi Vantaan ympäristökeskus, ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus, ympäristötarkastaja Maarit Rantataro Lisäksi hankkeesta on oltu yhteydessä seuraaviin tahoihin: Rautakesko Oy Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus Neuvottelumenettely Ympäristöselvitykseen liittyen järjestettiin kaksi kokousta, jotka pidettiin Vantaan Energia konsernin toimitalolla Viertolassa 12.11.2009 ja 4.2.2010. Ensimmäiseen kokoukseen oli kutsuttu seuraavat tahot: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ratahallintokeskus Tiehallinto Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vantaan kaupunki, kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Ensimmäisen kokouksen pöytäkirja on esitetty liitteessä 1. Kokouksen pöytäkirja lähetettiin kommentoitavaksi kaikille kokoukseen osallistuneille

6 (51) henkilöille. Valmis pöytäkirja ja ympäristöselvitysluonnos sekä kutsu ympäristöselvityksen toiseen kokoukseen lähetettiin seuraaville sidosryhmille: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Museovirasto Liikennevirasto Uudenmaan liitto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki, kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu Vantaan kaupunki, ympäristökeskus Selvitysluonnosta ja maisemaselvitystä esiteltiin toisessa kokouksessa 4.2. ja niihin kerättiin kommentit, jotka on kirjattu muistioon. Kokouksen jälkeen ympäristöselvitys viimeisteltiin ja siihen liitettiin kokoukseen osallistujien kommentoima muistio (esitetty liitteessä 2). Valmis ympäristöselvitys on saatavilla VE:n internetsivuilla. Perustelut ympäristöselvitykselle Energiamarkkinavirasto on 9.11.2009 päivätyssä lausunnossaan esittänyt, että uusittavalle voimajohdolle tulee hakea Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain 18 pykälän mukainen sähköjohdon rakentamislupa, jonka edellytyksenä on sähköjohdon tarpeellisuus sähkön siirron turvaamiseksi. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys johdon ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön. YVA -menettely vaaditaan hankkeilta, joissa rakennettava voimajohto on vähintään 220 kv:n suuruinen tai yli 15 km pitkä. Arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. (sähköpostiviesti Sirpa Torkkeli 29.1.2010) YVA -menettelyn tarpeellisuudesta Rekola-Hakkila 110 kv voimajohdon uudistamisen ja Honkanummen sähköaseman rakentamiseen keskusteltiin Uudenmaan ympäristökeskuksen apulaisjohtaja Rolf Nyströmin ja ylitarkastaja Sirpa Torkkelin kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että YVA -menettelyä ei ole tarpeen soveltaa tähän hankkeeseen. Seuraavassa on esitetty ympäristökeskuksen VESille 7.10.2009 antama vastaus, joka on tallennettu ympäristökeskuksen arkistointijärjestelmään diaarinumerolle UUS-2009-R-26-531:

7 (51) Voimajohtohankkeesta saamiemme tietojen perusteella että sekä johdon jännite että pituus jäävät selvästi alle YVA -asetuksen (6 ) hankeluettelossa esitettyjen kriteerien (220 kv ja 15 km), joiden ylittyessä YVA -menettely olisi tehtävä. Voimajohtoon ja pohjavesialueelle suunniteltavan sähköasemaan ei arviomme mukaan liity sellaisia ympäristövaikutuksia, että hankkeen YVA -tarvetta pitäisi harkita YVA lain 6 mukaisessa päätösmenettelyssä. 2. Hankkeen esittely, johtorakenteet ja tilantarve Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita Hanabölen peltoja halkova 110 kv voimansiirtolinja on uudessa yleiskaavassa (Vantaan yleiskaava 2007, 17.12.2007) siirretty Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän varteen. Nykyinen johtoyhteys välillä (Rekola Vaarala ja Rekola Hakkila johdon yhtymispiste, Lahdentien ja Laurintien liittymä) (Hakkilan sähköasema) puretaan uuden johdon valmistuttua. Vantaan jatkuva energiakulutuksen kasvu edellyttää sähköverkoston vahvistamista. Paikallisen sähkönsiirron ylimpänä tasona on 110 kv siirtoverkko, jolla hankinta ja tuotantopisteistä sähkö siirretään sähköasemille paikallista jakelua varten. Toimintavarmuus on merkittävin tekijä 110 kv verkoston suunnittelussa, sillä sen häiriöt koskevat yleensä suurta asiakasmäärää. Vantaan rakentuminen kasvattaa sähkönkulutusta, ja alueen sähkönjakeluverkkoa on kehitettävä jatkuvasti. Vantaan Energia Sähköverkot Oy rakentaa uuden110 kv/20 kv sähköaseman Hakkilan Kaaripuistoon. Yleiskaavallisista lähtökohdista Hanabölen peltoja halkova 110 kv johto korvataan uudella johtolinjauksella ja sähköasematontin tulee sijaita korvaavan linjauksen varrella. Tontille sijoitettava Honkanummen sähköasemaksi kutsuttavaa asemaa tarvitaan Itä- Vantaan, erityisesti Jokiniemen ja Hakkilan alueiden, kasvavan sähkönkulutuksen turvaamiseksi sekä Rekolan ja Vaaralan asemien vikatilanteiden että 80-luvun alussa valmistuneen Hakkilan sähköaseman saneerauksen aikaisten poikkeusjärjestelyjen hallintaan. Honkanummen sähköasematontille on haettu asemakaavamuutosta Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n toimesta (Asemakaavan muutos nro 002039, Hakkila). Liitteessä 3 on esitetty asemapiirros Honkanummen sähköasemasta. Sähköasema koostuu sähköasemarakennuksesta ja muuntajasuojarakennuksesta. Sähköaseman kerrosala on noin 750 m 2. Lisäksi rakennuksen alle tulee noin 2 m korkea kaapelitila, jonka ala on noin 300-400 m 2.

8 (51) Uuden johtolinjan kokonaispituus on noin 4,7 km. Voimajohto suunnitellaan kahdelle virtapiirille, yhdessä virtapiirissä on kolme kaksoisjohdinta ja ukkosjohdin. Alkuvaiheessa toteutetaan yksi virtapiiri. Uuden johtoalueen kokonaisleveys on 45 m. Vaara-alueen leveys on 25 m, jonka reunoilla on 10 m leveät vyöhykkeet, joissa puiden korkeus on määrätty siten, että johtokadun reunoilla puiden suurin sallittu korkeus on 10 m, ja 10 m leveän reunavyöhykkeen ulkoreunalla 20 m. Väliin jäävällä alueella puuston suurin sallittu korkeus kasvaa tasaisesti suhteessa etäisyyteen johtokadusta. Liitteessä 4 on esitetty johtolinjan poikkileikkauskuva. Nykyisen linjan johtokadun leveys on 16 m. Johtolinjan yksityiskohtainen suunnittelu on vielä tekemättä ja liitteen 5 karttapiirroksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista linjausta uudelle voimajohdolle. Uusi johto on esitetty kartassa sinisellä ja olemassa oleva purettava johto vihreällä. Nykyinen johto on yhdelle virtapiirille ja rakennettu vuonna 1981 (lopputarkastettu tammikuussa 1982). Uudistamisen myötä voimajohdon pylväsrakenne muuttuu. Nykyinen voimajohto on toteutettu osittain puupylväillä. Uudet voimajohtopylväät ovat teräsristikkorakenteisia. Liitteessä 6 on esitetty mallikuva teräsristikkopylväästä. Kaikki pylväät ovat kuitenkin yksilöllisiä ja rakennusmateriaalin ainevahvuudet ja pylväiden korkeudet muuttuvat pylvään sijainnista riippuen. Pylväiden korkeus on noin 25-30 metriä ja pylväsväli keskimäärin 250-300 metriä. Voimajohdon ja sähköaseman rakentaminen aloitetaan sähköasematontin asemakaavan valmistumisen sekä rakentamisluvan ja lunastusluvan myöntämisen jälkeen. Johtolinja ja sähköasema valmistunevat vuosina 2011-2012. 2.1 Muut hankkeet alueella 2.1.1 Logistiikkakeskus ja Lahdenväylän kehittämissuunnitelmat Uudesta voimalinjasta on tehty aluevaraussuunnitelma välillä Päiväkumpu Koivukylänväylä. Aluevaraussuunnitelmassa on otettu huomioon tilavaraukset Nelf Haxlog Oy:n logistiikka-alueelle ja Lahdenväylän kehittämissuunnitelmille. Vuonna 1999 laaditussa kehittämisselvityksessä Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä 3 Koivukylänväylä on esitetty varaus bussirampille Lahdenväylän ja nykyisten Koivukylänväylän ramppien väliin. 110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelmassa, Päiväkumpu, Vantaa, tarkennettiin bussirampin sijoitusmahdollisuutta yhdessä voimalinjan sijoitussuunnitelman kanssa. Pysty- ja vaakageometria

9 (51) perusteella bussirampin toteuttamiselle ei ole esteitä. (110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelma, s. 9) Aluevaraussuunnitelmassa selvitettiin myös voidaanko jatkossa tarvittaessa lisätä Helsinkiin liittyvälle rampille lisäkaista, ottaen huomioon voimalinjan sijoitus. Tarkastelussa todettiin, että lisäkaista mahtuu hyvin nykyiselle tiealueelle, eikä se aiheuta estettä voimalinjan rakentamiselle. (110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelma, s. 9) Alueella on käynnissä Nelf Haxlog Oy:n logistiikkakeskuksen rakentaminen. Vantaan Hakkilassa, Lahdenväylän ja Koivukylänväylän pohjoispuolella, sijaitsevalle tontille on myönnetty rakennuslupa. Lupa sallii noin 15 000 neliömetrin suuruisen logistiikkakiinteistön rakentamisen. Alueen rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Koko hankkeen on tarkoitus olla valmis 4-5 vuoden sisällä. (Tiedote 7.10.2009, Nelf Haxlog Oy) Aluevaraussuunnitelmassa voimalinjalle haettiin maastokäytävä Lahdenväylän ja logistiikkakeskuksen väliin. Tavoitteena oli pysyä mahdollisimman kaukana Lahdenväylästä. Voimalinja ja sen työnaikainen kulkuyhteys sijoitettiin samalla mahdollisimman lähelle asemakaava-alueen rajaa, joka on samalla myös logistiikkakeskuksen luohintaraja. (110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelma, s. 9) Aluevaraussuunnitelmassa on haettu voimalinjalle paras mahdollinen sijainti Lahdenväylän viereisellä alueella huomioiden seuraavat asiat: Nykyisten ramppien sijainti Kehittämisselvityksessä esitetyn bussirampin sijoitus Liikennealueen käytön minimointi Helsingin suuntaan liittyvän rampin mahdollisesti myöhemmin toteutettava lisäkaista Logistiikkakeskukseen kohdistuvien käytön ja rakentamisen aikaisten haittojen minimointi Lähivirkistysalueen huomiointi (110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelma, s.11) Aluevaraussuunnitelmassa esitellään myös keskeiset jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat. (110 kv voimalinjan aluevaraussuunnitelma, s. 11) Tiehallinto on antanut ennakkolausunnon hankkeesta 5.11.2009. Lausunnossa todetaan, että Uudenmaan tiepiirillä ei ole huomautettavaa johtolinjan rakentamisesta valtatie 4 (Lahdenväylä) varteen, mikäli johdot ja pylväät sijoitetaan ja tarvittaessa suojataan tieltä suistumista vastaan voimalinjasta vuonna 2009 laaditun aluevaraussuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan tiepiirin näkemyksen mukaan sähköasema ja johtolinjan kulmapylväs voidaan sijoittaa asemakaavaluonnoksen mukaisesti, mutta liikennesyistä sekä sähköasema että pylväs on suojattava

10 (51) asianmukaisesti mahdollisia tieltä suistumisia vastaan. Uudenmaan tiepiirin lausunto on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 7. VES ja Vantaan kaupunki jatkavat sähköaseman ja kulmapylvään suunnittelua Tiehallinnon lausunnossaan antaman suunnitteluohjeen pohjalta ja VES pyytää Uudenmaan tiepiiriltä uuden ennakkolausunnon tästä uudesta suunnitelmasta. 2.1.2 Itä-Vantaan linja-autovarikko Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.1.2008 käynnistää linjaautovarikon edellyttämän asemakaavoituksen. Asemakaavoitettava alue sijaitsee Vantaalla Kuninkaanmäen kaupunginosassa Vanhan lahdentien, Koivukylänväylän ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Asemakaavan muutokset voimajohtolinjan läheisyydessä on esitetty jäljempänä kuvissa 3 ja 4. (Vantaan karttapalvelu, asemakaavan muutokset) VESin sähkölinja sijaitsee suunnittelualueen aivan länsireunassa, eikä hanke vaikuta johtolinjan toteuttamiseen. Tonttiliittymät linja-autovarikolle on suunniteltu Lahdentiehen. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta, s. 2) Vantaan kaupunki käy edelleen keskustelua linja-autovarikon sijaintivaihtoehdoista. On mahdollista, että linja-autovarikko voi sijoittua nyt sille Lahdenväylän ja Lahdentien väliin asemakaavoitettavan alueen sijaan Lahdenväylän länsipuolelle Nelf Haxlog Oy:n logistiikka-alueen läheisyyteen. Tässä tapauksessa linja-autovarikko otetaan huomioon johtolinjan suunnittelussa. (Tapaaminen 12.11.2009) 2.1.3 Koivukylän lumen vastaanottopaikka Lumen kaatopaikalle on Vantaan yleiskaavassa varaus logistiikkakeskuksen pohjois-/koillispuolelle. Toteuttaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Hanke ei vaikuta voimalinjan sijoittamiseen. (Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta, s. 3, 10) 2.1.4 Uusi teollisuusalue Hakkilassa Johtolinjan länsipuolella Hakkilassa on kortteli 66001, jolle Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto on hakenut asemakaavan muutosta (Asemakaavan muutoshakemus nro 001960). Muutoksessa rautatieliikenteen alue muutetaan teollisuusalueeksi. Vantaan Energia Sähköverkot Oy on

11 (51) lausunut 20.6.2007 Vantaan kaupunkisuunnitteluun asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramolle, että uuden linjan leveämpi johtokadun tarve otetaan huomioon myös asemakaavan muutoksessa. Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvalla suljettu VR:n kaatopaikka kiinteistön RN:o 92-408-1-281-M602 alueella. Kaatopaikan eristerakenteita ei saa rikkoa. Ratahallinnon Kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehun kanssa on sovittu, että johtolinja sijoitetaan siten, ettei kaatopaikka-alueella tarvitse kaivaa. (puhelinkeskustelu Eero Liehu/Simo Paronen VES 22.5.2008) Vantaan asemakaavoituksen kanssa käydään vielä läpi pylväspaikat asemakaavoitettavalla alueella. VES on tehnyt tontin omistajan kanssa sopimuksen leveämmän johtokadun sijoittamisesta tontille. Lisäksi on neuvoteltu tontille rakennettavien torninosturien sijoittamisesta, maadoituksista yms. asioista suhteessa johtokatuun. (Tapaaminen 12.11.2009) 2.1.5 Vantaan Akseli Vantaan Akseli on noin 630 hehtaarin alue lahdenväylän molemmin puolin ulottuen Kehä 3.:lta Koivukylänväylän pohjoispuolelle. Lähes koko uusi johtolinja sekä Honkanummen sähköasema sijoittuvat Vantaan Akselin alueelle. (Lähde: Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö, s.2)(vantaan kaupungin karttapalvelu) Vantaan Akselin alue on esitetty seuraavassa kuvassa (Vantaan kaupungin karttapalvelu):

12 (51) EY/LI 1.3.2010 Kuva 1. Vantaan Akseli. Työpaikkarakentaminen keskittyy jatkossa voimakkaasti Akselin alueelle. Kaupunkisuunnittelu ja Vantaan Akseli ovat teettäneet yhteisen toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen viitesuunnitelman koko Akselin alueelle. Alueella on käynnissä kuusi asemakaavan muutostyötä. (Vantaan kaupungin internetsivut, Itä-Vantaan asemakaavayksikkö) Uusi johtolinja on otettu huomioon Vantaan Akselin suunnittelussa. Linja on esitetty Vantaan Akselin kaupunkikuvallisessa viitesuunnitelmassa ja selvitystyössä. Kuva Vantaan Akselin kaupunkikuvallisista kehityskohteista on liitteenä 8. VES:n ja Vantaan kaupungin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikön kanssa etsitään yhteistyössä voimajohtolinjalle paras mahdollinen sijainti. Vantaan kaupunkisuunnittelu mukaan linjausvaihtoehto A mahdollistaa sen, että Vanhan Porvoontien varteen voidaan kehittää puustovyöhyke voimajohtokäytävän sijaan ja näin saadaan Hakkilanharjun selänteen Vantaan Energia Sähköverkot Oy Käyntiosoite Peltolantie 27 Tikkurila Postiosoite PL 95 01301 Vantaa Puhelin (09) 82 901 Telefax (09) 826 517 www.vantaanenergia.fi Kotipaikka Vantaa Alv.rek. Y-tunnus 2038408-0

13 (51) silhuetti pysymään ehjänä. Vaikka voimajohto sijoitetaan lännemmäksi, sen ja pellon reunan väliin jää vielä riittävästi reunapuustoa muodostamaan avoimeen maisematilaan eheän reunan. Vaihtoehto A on Vanhan Porvoontien varren maankäytön ja kaupunkikuvan kehittämisen kannalta parempi. Vaihtoehto Valkoisenlähteentien tulevan jatkeen ja Vanhan Porvoontien liittymäalueesta muodostuu lähitulevaisuudessa liikenteellisesti, maankäytöllisesti ja kaupunkikuvallisesti keskeinen alue, jonka kehittämisen kannalta vaihtoehto A on parempi. (sähköpostiviesti Jukka Köykkä 3.2.2010, tapaaminen 4.2.2010) Vantaan Akselin alue muodostaa Hakunila-Hakkilan ja Keravanjokilaakson välille yhtenäisen, noin neljän kilometrin pituisen vyöhykkeen. Vyöhykkeelle sijoittuu vain harvoja kohtia, joihin poikittaiset ulkoiluväylät voidaan linjata yhdistämään Vantaan Akselin molemmilla puolilla olevia asuin- ja ulkoilualueita. Voimansiirtolinjan johtokatuja voidaan hyödyntää ulkoiluväylinä. (Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö, s. 6)( tapaaminen 12.11.2009) Vanhan Porvoontien länsipuolella on Rusokallion alue, jolla on täysin rakentamatonta, työpaikkatoimintaan varattua aluetta. Rusokallion alueen kautta kulkee uusi voimansiirtolinja. Linjaukselle haetaan ratkaisu, joka ei turmele Keravanjokilaakson maisema-alueen reunaa. Vaihtoehdot A ja B on esitetty Vantaan Akselin kaupunkikuvallisessa viitesuunnitelmassa ja selvitystyössä. Voimajohtolinja kulkee työpaikkatonttien länsi- tai itäpuolta. (Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö, s. 4-5, 20) Vanhojen rata-alueiden tulevaisuus Hakkilassa on tällä hetkellä epäselvä. Toistaiseksi rata jää kuitenkin Hakintien pohjoispuolelle ja johtolinja suunnitellaan sen mukaisesti. Ratahallintokeskuksen kanssa on keskusteltu johdon sijoittamisesta Hakkilassa. Vantaan Akselin kaupunkikuvallisessa viitesuunnitelmassa on esitetty tavoite, että Kehä 3:n ja Valkoisenlähteentien välille saataisiin yhdyskatu. Tämä edellyttäisi nykyisen rata-alueen hyödyntämistä katuna. (Tapaaminen 12.11.2009) (Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen selvitystyö s. 9) Vantaan kaupunkisuunnittelu totesi tapaamisessa 4.2.2010, että Tikkurilantien pohjoispuolella, Hakintien ja Santaradan liittymäalueella tulisi voimajohdon pylväs sijoittaa siten, että Vantaan Akselin kaupunkikuvallisessa viitesuunnitelmassa esitetyn katuyhteyden (Heidehofintie-Santaradantie/Santarata-Hakintie) toteuttaminen olisi tarvittaessa mahdollista. Vantaan Akselin yleiskaavassa on esitetty, että Valkoisenlähteentie liitetään Tikkurilaan. Tie ylittää Lahdenväylän liittäen sen molemmin puoleiset työpaikka-alueet suoralla katuyhteydellä toisiinsa. Lahdenväylän liittymään rakennetaan rampit Helsingin suuntaan ja Helsingin suunnasta. Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän liittymä

14 (51) muuttuu eritasoliittymäksi. Suunnitelmat Lahdenväylän kehittämiseksi on otettu huomioon voimajohdon aluevaraussuunnitelmassa. Nykyisten ja suunnitteilla olevien teiden ylitykset eivät aiheuta ongelmia johtolinjalle. Tulevan Valkoisenlähteentien korkeus on selvitetty tarveselvityksessä ja johtolinja voidaan suunnitella sen mukaisesti. (Tapaaminen 12.11.2009)(Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen selvitystyö s. 9) 3. Johtoreitin vaikutusalueen tarkastelu Johtoreitti sijoittuu Vantaan kaupungin alueelle Päiväkummun ja Hakkilan kaupunginosiin. Johtokatu on raivattua aluetta, mutta johtokadun alueella voi kasvaa heinikkoa, pensaita ja puiden taimia. Linja on kuvattu kartalla liitteessä 5. Ensimmäinen uusittava pylväs sijaitsee Lahdentien itäpuolella Päiväkummussa. Se on ns. kulmapylväs. Rekolasta Lahdentien vartta kulkeva voimajohtolinja haarautuu pylvään kohdalla Lahdentien ja Lahdenväylän ylittävään haaraan sekä itään päin jatkavaan Hanalan haaraan. Uusi johto ylittää Lahdenväylän ja Lahdentien hieman ennen Laurintien alikulkusiltaa. Lahdenväylä on tasolla +37 m ja Lahdentie +43 m. Tämän jälkeen maasto alkaa taas laskea, matalimmillaan se on Kuusijärven kevyen liikenteen väylän kohdalla 39 m merenpinnasta. Kevyen liikenteen väylän vierellä kulkee talvisin myös valaisematon hiihtolatu, joka yhdistää Päiväkummun ja Kuusijärven valaistut hiihtoladut. Linja jatkaa Lahdenväylän vartta etelään noin 2 km. Korkein kohta on noin 500 metriä Koivukylänväylältä pohjoiseen, jossa maanpinnan korkeus on +55 m. Lahdenväylän itäpuoli on sekametsää. Logistiikkakeskuksen rakentamistyöt on aloitettu Koivukylänväylän pohjoispuolella ja sen alueen puusto on hakattu. (Vantaan opaskartta) Linja jatkaa Koivukylänväylän ramppien itäpuolta. Koivukylänväylän kohdalla maanpinta on alimmillaan +44 m. Tämän jälkeen maasto alkaa taas hiljalleen kohota. Koivukylänväylän eteläpuolella linja kulkee Rautakesko Oy:n tontin länsireunassa liike- ja varastorakennusten sekä Koivukylänväylän rampin välissä. (Vantaan opaskartta) Honkanummen sähköasema on suunniteltu Lahdenväylän varteen. Honkanummen sähköaseman kohdalla Kaaripuistossa maanpinnan korkeus on +56 m. (Vantaan opaskartta) Kaaripuisto sijaitsee Hakkilan logistiikka-alueen keskellä, Valkoisenlähteen pohjavesialueella. Alue on pääosin havumetsää ja alueen jakaa kahteen osaan Rautakesko Oy:n tontti. Kaaripuiston eteläosassa kulkee ulkoilureitti. Puistoon on jäänyt käytöstä poistettu tieosuus Vanhasta Porvoontiestä asfalttipintoineen. Sen itäpuolella on kolme kallionyppylää, jotka on merkitty mm. Senaatin vuoden 1872 karttoihin. Kaaripuiston koilliskulmaan on läjitetty maa-ainesta.

15 (51) Rautakesko Oy:n mainostorni sijaitsee hankalassa paikassa sähkölinjojen suunnittelun kannalta. Rautakesko Oy:n kanssa on neuvoteltu tornin siirtämisestä sähköasematontille. (lähde: Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Linja kulkee kohti länttä Kaaripuiston pohjoisosassa ja ylittää Vanhan Porvoontien Rusokalliontien pohjoispuolella. Johtolinja erkanee kahdeksi eri vaihtoehtoiseksi linjaukseksi. Toinen linjaus kulkee Vanhan Porvoontien viertä ja toinen hieman lännenpää metsän keskellä. Rusokallion kohdalla maanpinta on alavimmillaan +25 m. Maasto laskee Vanhalta Porvoontieltä länsilounaaseen. Rusokallion alue on tiheää sekametsää. Aluen kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta, joka on suota. Voimajohdon vaihtoehtoiset linjaukset yhtyvät Kunnaantien kulmassa. Tässä kohden maanpinta on kohonnut +37 metriin. Johtolinja jatkuu Hakintien ja Kunnaankujan välissä Stenkullan puistossa. Johtolinjan länsipuolella on Stenkullan asuinalue, itäpuolella logistisia toimintoja ja toimitiloja ns. Hakintien montussa. Aluetta on käytetty maaainesten ottoon 1800- luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +29 m - +42 m. Uudet voimajohtopylväät sijaitsevat hieman kauempana asutuksesta kuin nykyinen johto. Tikkurilantien pohjoispuolella viimeinen pylväs siirtyy Stenkullan puistosta jyrkästä rinteestä Ratahallintokeskuksen teollisuustontin laitaan. Johtolinja ylittää Tikkurilantien. Maanpinnan korkeus Tikkurilantien sillan kohdalla on +28 - +30 m. Johto kulkee Santaradantien ja junaradan itäpuolta kohti luodetta. Santaradantien länsipuolella on varastorakennuksia ja muutamia asuintaloja, itäpuolelle on rakenteilla varastorakennuksia. Uudet ja nykyiset voimajohtopylväät sijoittuvat lähes samoille paikoille Santaradantien varrella. Johtolinjan länsipuolella on kortteli 66001, jolle Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto on hakenut asemakaavan muutosta (Asemakaavan muutoshakemus nro 001960). Muutoksessa rautatieliikenteen alue muutetaan teollisuusalueeksi. Alueelle sijoittuu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvalla suljettu Valtion rautateiden kaatopaikka. Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto on aloittanut kiinteistöllä vuoden 2009 aikana teollisuushallin rakennustyöt. Sähkölinja ylittää junaradan, ns. Santaradan teollisuusraiteen. Ratahallintokeskuksen myöntämä risteämälupa on päivitettävä, kun johto saneerataan. Uusi johtolinja päättyy Hakkilan sähköasemalle. Hakkilan sähköaseman pohjoispuolella sijaitsee kapea viheralue Maarisarka. Johtolinja ei rajoita viheralueen käyttöä. Johtimet leikkaavat viheralueen kaakkoiskulmaa. Viimeinen uudistettava pylväs sijaitsee aivan junaradan vieressä radan

16 (51) länsipuolella. Maanpinnan korkeus meren pinnasta viimeisen saneerattavan pylvään kohdalla on noin +23 m. (Puhelinkeskustelu Laura Ikäheimo/Ratahallintokeskus, Kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu 1.10.2009). Seuraavassa kuvassa on esitetty voimajohtolinjalla olevat viheralueet (Vantaan kaupungin karttapalvelu): Kuva 3. Uudella johtolinjalla sijaitsevat asemakaavoitetut viheralueet: 1. Kaaripuisto Viheralue 1660-009 VL lähivirkistysalue 2. Stenkullanpuisto Viheralue 1660-013 EV suojaviheralue 3. Maarinsarka Viheralue 1660-002 VL lähivirkistysalue

17 (51) 4. Hankkeen soveltuvuus alueen maankäyttöön 4.1 Asutus Uudistuksen myötä johtolinja siirtyy kauemmas asutuksesta. Suurin vaikutus on Päiväkummussa ja Sahamäessä. Nykyinen johtolinja sijaitsee lähellä asutusta Sahamäessä Kaupinkujalla, Kaukonkujalla, Peijaksentiellä ja Pellervonkujalla. Päiväkummussa lähellä johtolinjaa on asutusta Aulikintiellä, Aulikinkujalla ja Kyllikintiellä. Lähimmät asuintalot suhteessa uuteen voimalinjaan sijaitsevat Päiväkummussa Päiväkummuntiellä ja Hanalassa Laurintiellä sekä Hunajakujalla. Lyhin etäisyys Päiväkummuntien asuintaloista johtolinjaan on yli 100 m. Hunajakujalla lyhyin etäisyys on alle 50 m. (Vantaan kaupunkikartta) Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Maarinkunnaalla Santaradanpolun, Maarinkunnaankujan varrella sekä Stenkullassa Kunnaankujan, Kunnaantien ja Kunnaanpolun varrella. Maarinkunnaalla lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä sekä uudesta että nykyisestä johdosta. Kunnaantiellä ja Kunnaanpolulla lyhin etäisyys uuteen ja nykyiseen linjaan on alle 50 m. Johtolinja siirtyy kuitenkin uudistamisen myötä hieman kauemmaksi Kunnaankujan asuintaloista. (Vantaan kaupunkikartta) Lahdentien länsipuolella on Kuusijärven ulkoilualue. Se oli aikaisemmin rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, mutta voimakkaan ulkoilutarpeen vuoksi rauhoitus purettiin kuusikymmenluvun lopulla. Voimajohtolinja sijaitsee Lahdenväylän ja Lahdentien länsipuolella eikä vaikuta Kuusijärven ulkoilualueeseen. (Pyöräilyopas Vantaan luontoon) Lähin päiväkoti on Helmiveneen päiväkoti, joka sijaitsee Hakkilassa Vanhan Porvoontien varrella. Helmiveneen päiväkoti on noin 500 metrin etäisyydellä uuden johtolinjan vaihtoehtoisesta linjauksesta B. Linjaukseen A etäisyys on yli 1,5 km. (Vantaan kaupunkikartta) Lähin koulu on ruotsinkielinen alakoulu Dickursby skola. Se sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä sekä nykyisestä että uudesta johtolinjasta. (Vantaan kaupunkikartta) Kaikkiin maanomistajiin otetaan yhteyttä ennen yksityiskohtaisemman suunnittelun aloittamista. Suurin maaomistaja uuden johtolinjan alueella on Vantaan kaupunki. (Vantaan kaupunki, kiinteistöt) Kaaripuiston itäisimmän osan omistaa Vantaan kaupunki, länsiosat ovat yksityisomistuksessa. (lähde: Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja arviointisuunnitelma)

18 (51) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausunnon hankkeesta 27.1.2010. Lausunto on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 9. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää kulttuurimaiseman vaalimisen ja maankäytön kehittämisen kannalta perusteltuna, että maisemallisesti arvokasta Hanbölen peltoaluetta halkova voimansiirtolinja siirretään samaan maastokäytävään Lahdenväylän moottoritien kanssa. Eteläisistä linjausvaihtoehdoista molemmat ovat sijoitettavissa asemakaavassa osoitettavien korttelialueiden reunaan. Rakentamisen lisäksi myöskään pysäköintialuetta ei tulisi sijoittaa voimalinjan alle, siihen mahdollisesti liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Sähköaseman toteuttamisessa tulee varmistaa, ettei rakentaminen varanna pohjavesialueen suojelua. Lahdenväylän varrella todettu pähkinäpensaslehto tulee ottaa säilytettävänä huomioon suunnitelmassa. Puhelinkeskustelussa Laura Ikäheimo/Jussi Heinämies Uudenmaan ELYkeskus 4.2.2010 tarkentui, että Uudenmaan ELY-keskus on antanut suosituksen pysäköintialueiden sijoittamisesta asemakaavan tekoa varten. Pysäköintialueita ei jatkossa tulisi sijoittaa voimalinjojen alle. Näin vältettäisiin riskitekijät, mm. putoavat jääpuikot. Pysäköintialueita, joilla on vilkas liikenne, esimerkiksi asiakaspaikoitukset, ei tulisi sijoittaa voimalinjojen alle. Suositus ei välttämättä koske sähköasemia, joilla liikenne on vähäistä. Ratahallintokeskukselta on pyydetty lausuntoa hankkeesta 15.10.2009. Liikenneviraston rautatieosaston kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu totesi tapaamisessa 4.2.2010, että Hakkilassa sijaitseva varastoalue on tärkeä Liikenneviraston rautatieosastolle. Vantaan Akselin kaupunkikuvallisessa viitesuunnitelmassa on esitetty tavoite, että Kehä 3:n ja Valkoisenlähteentien välille saataisiin yhdyskatu. Tämä edellyttäisi nykyisen rata-alueen hyödyntämistä katuna ja Vantaan kaupunkisuunnittelu totesi, että alueen laajempi maankäytön selvittäminen on tarpeellista. Liikennevirasto totesi, että pääkaupunkiseudulle tulisi löytää kuitenkin korvaava varastoalue sitä ennen. Rautatieosaston alueella varastoidaan mm. sepeliä ja työkoneita ja olisi tärkeää, että vapaa alue johdinten alla jäisi mahdollisimman korkeaksi. Johto suunnitellaan siten, että sen alle voidaan sijoittaa toimintaa, joka ei vaaranna johdon toimintaa. Hakkilassa Tikkurilantien pohjoispuolella vapaa korkeus tulee olemaan normaalia suurempi alueen maaston muotojen ja Tikkurilantien ylityksen vuoksi. Ensimmäisen voimajohtopylvään sijainti Tikkurilantien pohjoispuolella on rautatieosaston kannalta huono, koska se rajoittaa teollisuustontin käyttöä. Nykyinen pylväs sijaitsee asuntotontilla jyrkässä rinteessä, ja se olisi tarkoitus voimajohtolinjan uudistamisen yhteydessä siirtää idemmäksi pois asuinrakennusten tontilta ja sijoittaa se rautatieosaston

19 (51) hallinnoimalle maa-alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslaki puoltaa johtolinjan sijoittamista teollisuusalueelle asuinalueen sijaan. Lisäksi pylvään sijoittamista rajoittaa alueella sijaitseva entisen Tikkurilan Romun rakennus, joka on suojeltu. (Tapaaminen 4.2.2010) Sovittiin, että tarkemmat pylväspaikat suunnitellaan yhdessä Vantaan maankäytön ja Liikenneviraston rautatieosaston kanssa sille voimajohdon osalle, joka sijaitsee Liikenneviraston omistamalla maaaluella. 4.2 Alueella voimassa olevat kaavat, kaavoitusohjelmat ja kaavaluonnokset: seutu-, yleis-, asema-, ja rakennuskaavat 4.2.1. Uudenmaan maakuntakaava Nykyinen 110 kv:n johtolinja on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaan (vahvistettu 8.11.2006). Voimansiirtolinja sijoittuu nyt pääasiassa virkistysalueelle ja taajamatoimintojen alueelle. Uudistamisen jälkeen voimansiirtolinja sijoittuu lähes kokonaan taajamatoimintojen alueelle. Lahdenväylän vierellä uusi voimalinja ylittää maakuntakaavaan merkityn Kuninkaantien linjauksen, joka on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie. (Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan liitto) Uudenmaan maakuntakaavassa Kaaripuisto on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka on tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie (i.e. Kuninkaantie; Suuri rantatie; Turku-Viipuri-maantie). (Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja se on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. VESin lausunnossa kaavaehdotuksesta on pyydetty Uudenmaan liittoa ottamaan huomioon Rekola-Hakkila voimajohdon uusiminen ja Honkanummen uusi sähköasema. Vaihemaakuntakaavassa voimajohtolinja on esitetty olemassa olevassa sijainnissaan. Uudenmaan liitto on antanut lausunnon ympäristöselvitykseen 18.11.2009 (esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 10):

20 (51) Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa on osoitettu nykyinen 110 kv:n voimalinja välillä Hakkila-Rekola. Linja kulkee maakuntakaavassa taajamatoimintojen ja virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla. Osa linjasta kulkee maakuntakaavaan merkityllä 1. luokan pohjavesialueella. Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu 110 kv sähköasemia. Vantaan uudessa yleiskaavassa ko. voimalinjan linjausta on muutettu maakuntakaavan linjauksesta siten, että sitä on siirretty maisemallisesti parempaan paikkaan Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän varteen sekä on osoitettu alue Honkanummen 110 kv/20 kv sähköasemalle. Yleiskaavassa osoitettu uusi ratkaisu on perusteltu. Suurimmalla osalla voimajohdon suunnittelualuetta Vantaan uusi yleiskaava on lainvoimainen. Tältä osin maakuntakaava ei ole voimassa. Suunnittelualueen pohjoisosassa, jossa voimalinjan linjausta on siirretty Lahdenväylän varteen sen länsipuolelle, yleiskaava ei siitä tehtyjen valitusten takia ole voimassa. Uudenmaan liiton mielestä poikkeaminen maakuntakaavasta on tältä osin perusteltua. Vantaan yleiskaava tuli kaikilta osin voimaan sen jälkeen kun Uudenmaanliitto antoi lausuntonsa hankkeesta. 4.2.2 Yleiskaava Yleiskaava Kv 2007 hankkeen alueelta on esitetty liitteessä 11. Uusi voimansiirtolinja on yleiskaavan (Kv 2007) mukainen. Kaavassa voimajohdolle on osoitettu linjaus Lahdenväylän varteen ja sähköasemalle on tehty varaus. (Vantaan kaupunki, yleiskaava) Voimalinja kulkee Lahdenväylän länsireunassa, joka on merkitty yleiskaavassa tieliikenteen alueeksi (L). Lahdenväylän ympäristöön on osoitettu yleiskaavassa teollisuusalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Selvitysalueen pohjoisosassa Lahdenväylää rajaa länsipuolella lähivirkistysalue (VL). Lähivirkistysalueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Voimalinja on merkitty yleiskaavaan voimansiirtolinjan merkinnällä (Z1). Yleiskaavassa (Kv 2007) Kaaripuiston alue on osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv). Sähköaseman tontiksi esitetty alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), joka varataan yhdyskuntateknisen huollon toimitiloille ja laitteille. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu itä-länsi suuntaisena 110 kv:n voimansiirtolinja (Z1) ja ulkoilureitti. ET-alueen länsireunaan on merkitty historiallinen tie (i.e. Kuninkaantie), jonka tierauniorakenteet ovat muinaismuistolain

21 (51) suojaamia. (lähde: Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Voimansiirtolinja on yleiskaavassa piirretty aivan Vanhan Porvoontien varteen vaihtoehtoisen linjauksen B mukaisesti. Valkoisenlähteentien ja Vanhan Porvoontien välinen alue on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Ennen valkoisenlähteentien jatkeen ylitystä voimansiirtolinja on merkitty lähivirkistysalueelle (VL). Hakkilassa voimansiirtolinja kulkee pääasiassa teollisuus ja varastoalueella (T) ja teollisuusalueella, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Yleiskaavassa kv 2007 Hakkilan sähköasema on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). (Vantaan yleiskaava Kv 2007) Kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava on kaikilta osin lainvoimainen. 4.2.3 Asemakaava Sähköasema VES ja Vantaan kaupunki ovat hakeneet asemakaavamuutosta Honkanummen sähköasematontille Kaaripuistoon. Hakemus on jätetty 30.5.2008. Kaaripuisto on osoitettu kaupunginvaltuuston 29.4.2002 hyväksymällä asemakaavan muutoksella nro 001494 lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL. Alue on osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi merkinnällä pv2. Kaaripuiston länsireunalla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa ja jätevesiviemäriä varten. (lähde: Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaavan muutoksessa Kaaripuiston itäisin osa muuttuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tontiksi, jonne osoitetaan rakennusalat Honkanummen sähköasemalle ja muuntamosuojille. Kaaripuistoon osoitetaan 110 kv:n voimansiirtolinja suojavyöhykkeineen ja itä-länsisuuntainen seudullinen ulkoilureitti. Sähköasemalle osoitetaan huoltoajoyhteys ja johtokanava Hakkilankaarelta. Ajoyhteytenä halutaan säilyttää sähköasematontin länsipuolelta olevaa, käytöstä 70-luvulla poistunutta osuutta Vanhasta Porvoontiestä. Se on ollut osa historiallista Turku-Viipuri maantietä, jonka suojelumääräysten tarve alueella säilytetään. Sähköasema koostuu kahdesta muuntajasta, joissa on öljyä yhteensä noin 30 000 kg. Asemakaavan määräyksiä pohjaveden laadun ja määrän varmistamiseksi tarkennetaan niin, että vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely tontilla on järjestettävä ympäristöä vaarantamatta. (lähde: Asemakaavan muutos nro 002039 ja tonttijako, osallistumis- ja

22 (51) arviointisuunnitelma) Sähköasemalle on haettu paras mahdollinen sijaintipaikka Kaaripuistossa maisemalliset ja seudullisen ulkoilureitin lähtökohdat huomioiden Vantaan kaupungin asemakaavoituksen kanssa. Ulkoilureitti jää sähköaseman eteläpuolelle. Suuren Rantatien käyttöönotto hiekkapintaisena muuntamoalueen ajoväylänä on ensisijainen tavoite. Rakennukset sijoitetaan niin lähelle Lahdenväylää, kuin mahdollista, jotta tontilla olevat kauniit pienet kalliokumpareet säilyvät. (sähköposti Jukka Köykkä 27.11.2008)(Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö, s. 7) Voimansiirtolinja Nykyistä voimansiirtolinjaa varten on osoitettu varauksia nykyisissä asemakaavoissa Hakkilan sähköasemalta Valkoisenlähteentien jatkeelle saakka. Rusokallion (Brunaberget) ja Valkoisenlähteentien välinen alue on asemakaavoittamatonta. Päiväkummussa Lahdenväylän ylittävälle johtolinjalle on asemakaavavaraus. Siltä osin, kun uusi voimajohtolinja poikkeaa nykyisestä johtolinjasta, ei ole johtokatuvarausta asemakaavassa. (Vantaan kaupungin asemakaava) Asemakaavoittamattomalla alueella ei ole rakennuskaavaa. (puhelinkeskustelu Ikäheimo/Timo Lehtola 11.12.2009) Uusi voimalinja sijoittuu välillä Honkanummen sähköasema Rekola- Hanala johdon Hanalan haaran länsipää asemakaavan mukaiselle liikennealueelle (LT) ja lähivirkistysalueelle (VL). Alueen keskivaiheille sijoittuu arvokas luontokohde (pähkinälehto), joka on osoitettu asemakaavassa sb -merkinnällä. (Voimansiirtolinjan aluevaraussuunnitelma, s. 7) Välillä Honkanummen sähköasema Hakkilan sähköasema uusi voimansiirtolinja sijoittuu Santaradantien varrella rautatiealueelle (LR) ja Hakintien montussa teollisuusrakennusten korttelialueelle (TTV). Lisäksi johtolinja kulkee puistoalueella (P) Stenkullan puistossa. (Vantaan kaupungin asemakaava) Lähes koko uuden voimajohtolinjan vaatima johtoalue lunastetaan. Käyttöoikeus antaa johdon omistajalle oikeuden pitää voimajohto kyseisellä alueella ja ylläpitää ja huoltaa sitä. Maanomistajan oikeuksia käyttöoikeus rajoittaa siten, että maanomistaja ei saa pääsääntöisesti rakentaa johtoalueelle ilman johdon omistajan lupaa eikä alueella saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Rautakesko Oy:n kanssa VES tekee käyttöoikeussopimuksen voimajohdon sijoittamisesta Rautakesko Oy:n tontille.

23 (51) VES ostaa Vantaan kaupungilta sähköasematontin asemakaavan vahvistuttua. Uuden voimajohtolinjan läheisyydessä sijaitsevat alueet, joilla on vireillä asemakaavan muutos, on esitetty seuraavissa kuvissa. (Vantaan kaupungin karttapalvelu) Kuva 3. Asemakaavan muutokset 1. 1. Itä-Vantaan linja-autovarikko Kaavanumero: 97 0900 Kaavan tilanne: MRL 62 alustava kuuleminen Viimeisin käsittelypäivämäärä: 26.9.2008 2. Hakkila/Kaaripuisto Kaavanumero: 002039 Kaavan tilanne: Nähtävillä 24.2.-25.3.2010. Viimeisin käsittelypäivämäärä: Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.1.2010.

24 (51) Kuva 4. Asemakaavan muutokset 2. 1. Hakkila/66001 LR-alue Kaavanumero: 001960 Kaavan tilanne: MRL 62 alustava kuuleminen Viimeisin käsittelypäivämäärä: 21.6.2007 4.3 Lentoesteet Finavian Lentokenttätekniikan Kim Ohtoseen on otettu yhteyttä (puhelinkeskustelu Laura Ikäheimo 29.9.2009) lentoestelausunnon ja lentoesteluvan hausta. Keskustelussa sovittiin, että voimajohtolinjalle haetaan lentoestelausunto ja lupa, kun tarkat pylväspaikat ja korkeudet ovat tiedossa. Lentoestelupahakemus toimitetaan Ilmailuhallinnolle. Lupahakemukseen liitetään Finavian lentoestelausunto. Alustavan tarkastelun mukaan voimajohtolinja ei läpäisisi EFHK- ja EFHF -korkeusrajapintoja. Suunniteltu voimalinja vaatii kuitenkin lentoesteluvan, koska se, kuten osin myös vanha voimalinja, sijaitsee Helsinki-Vantaan ja Malmin lentoasemien kartiopinnalla ja lisäksi osa pylväiden (AGL) korkeuksista on yli 30 m. (Sähköposti Kim Ohtonen 29.9.2009)

25 (51) 5. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 5.1 Erityiskohteet, ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu 5.1.1 Johtolinjalla sijaitsevat erityiskohteet Uuden voimajohtolinjan läheisyydessä Päiväkummussa sijaitsevat arvokkaat luontokohteet on esitetty seuraavissa kuvissa (Vantaan karttapalvelu). Kuva 5. Luontotiedot Päiväkummun alueella. Lähinnä uutta voimalinjaa sijaitsevat seuraavat kohteet: 1. Kallioperän pienkohde 2. Kuusijärven pähkinäesiintymä 3. Kallioperän pienkohde 4. Kallioperän pienkohde Lahdenväylän kupeessa logistiikka-alueen pohjoispuolella voimajohdon linjaukselle osuu kasvistollisesti arvokas pähkinäpensaslehto, jonka luontotyyppi on lainsäädännössä nimetty avainbiotoopiksi. Voimalinjan johtopylväitä ei tulisi sijoittaa alueelle ja siitä pitäisi laatia erillinen hoitosuunnitelma voimalinjojen ylläpitoa varten, jotta se säilyisi esim.

26 (51) hakkuilta. Vantaan ympäristökeskus on antanut VESille lausunnon hankkeesta. Sen mukaan pähkinäpensaslehdon inventointi ja hoitosuunnitelma olisi hyvä tehdä. Vantaan ympäristökeskuksen lausunto on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 12.(Aluevaraussuunnitelma 110 kv voimansiirtolinjan rakentaminen Vantaan Päiväkummussa, s. 9-10) Lahdenväylän varrella sijaitseva pähkinäpensaslehto suojataan voimajohdon rakentamisaikana. VES antaa ohjeet johdonkadun raivauksia suorittaville urakoitsijoille pähkinäpensaslehdon suojelemiseksi. Vantaan ympäristökeskuksen kanssa voidaan tarvittaessa käydä katsomassa tarkka alue, jolla pähkinäpensasta kasvaa. (puhelinkeskustelu Ikäheimo/Sinikka Rantalainen 15.12.2009) Päiväkummussa on myös useita kallioperän pienkohteita. Ne eivät kuitenkaan sijaitse johtolinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä, eikä johtolinjan rakentaminen vaikuta niihin. Rusokallion alueella sijaitsee kallioperän pienkohteita ja kasvistollisesti arvokas alue Brunabergetin tervaleppäkorpi. Vantaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että se on paikallisesti arvokas pienalainen kostea painanne, jossa kasvaa useita kookkaita tervaleppiä. Tämä kohde sijaitsee varastorakennusten korttelialueeksi asemakaavoitetulla rakennusalalla ja sen säilyttämisen mahdollisuuksia on mietittävä alueen suunnittelussa. Stenkullan alueella on kallioperän paljastuma, joka on rajattu Vantaan luontokarttaan paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja huomioonotettavaksi alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Nämä edellä mainitut arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon johtolinjan suunnittelussa. Rusokallion alueen arvokkaat luontokohteet on esitetty seuraavassa kuvassa (Vantaan karttapalvelu):

27 (51) Kuva 6. Luontotiedot Rusokallion alueella. Lähinnä tulevaa voimalinjaa sijaitsevat seuraavat kohteet: 1. Kallioperän pienkohde 2. Kallioperän pienkohde 3. Rusokallion terveleppäkorpi Hakintien montusta (Hakintie 4) läheltä voimajohdon suunniteltua sijaintia on löytynyt silokalliomuodostelmia, jotka tulee ottaa huomioon johdon suunnittelussa. Voimajohtopylväitä ei saa sijoittaa kallioiden päälle. (Jukka Köykkä, tapaaminen 12.11.2009) Kalliomuodostelmaa ei ole tarkoitus rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi. Se on rajattu Vantaan luontokarttaan mielenkiintoiseksi kallioperäkohteeksi, joka tulisi ottaa huomioon aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa. (Sinikka Rantalaisen sähköpostiviesti 30.11.2009) Hakkilan alueen arvokkaat luontokohteet on esitetty seuraavassa kuvassa (Vantaan karttapalvelu):

28 (51) Kuva 7. Luontotiedot Stenkullan alueella. Lähinnä uutta voimalinjaa sijaitsevat seuraavat kohteet: 1. Silokallio, arvokas kallioperän kohde 2. Stenkullan kallio, kasvistollisesti arvokas alue Keravanjoen vanha kivisilta on rakennettu vuonna 1897. Sillasta 250 metriä Hakkilan suuntaan Tikkurilantien pohjoispuolella on Stenkullan kallio, joka on kasvistollisesti arvokas alue. Mäen kasvistoon kuuluu mm. liuskaraunioinen (lajin ainoa kasvupaikka Vantaalla) sekä tyypilliset ketokalliokasvit; keto-orvokki, mäkitervakko, kanerva, ahosuolaheinä, kultapiisku, karvakiviyritti, kissankäpälä ja kataja. Voimajohtolinja kulkee Stenkullaan kallion itäpuolitse, eikä vaikuta kohteen arvoon. (Pyöräilyopas Vantaan luontoon) 5.1.2 Valkoisenlähteen pohjavesialue Ympäristöselvityksen 1. kokouksessa 11.12.2009 todettiin, että Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostusta Kiviaineksen kierrätyksen yva-menettely Hakkilan alueella Vantaalla ja Itä-Vantaan linja-autovarikkoselvitystä voidaan käyttää tietolähteenä pohjavesialueesta ja pinnankorkeuksista ympäristöselvityksen laatimisessa. Valkealähteen vedenottamo on ollut suljettuna huhtikuusta 2008 alkaen vedestä löydettyjen torjunta-aineiden vuoksi. Pohjaveden

29 (51) pinta voi olla nyt korkeammalla kuin aikaisemmin tehdyissä selvityksissä. (Tapaaminen 11.12.2009) Suurin osa uudesta voimalinjasta ja Honkanummen sähköasema sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävällä Valkoisenlähteen 1. luokan (pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue) pohjavesialueella (0109201). (Lähde: Kiviaineksen kierrätyksen YVAmenettely Hakkilan alueella Vantaalla, YVA-selostus, s. 18)(Vantaan karttapalvelu, pohjavesialueet) Valkoisenlähteen pohjavesialueen rajat ja pohjaveden muodostumisalueen rajat on esitetty seuraavassa karttapiirroksessa (Vantaan karttapalvelu): Kuva 8. Valkealähteen pohjavesialue ja pohjaveden muodostumisalueet. Pohjaveden virtaussuunnat on kuvattu nuolilla.

30 (51) Pinta-alaltaan pohjavesialue on 8,14 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 2,83 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 5 000 m 3 /d. Pohjavesialue on virtauskuvaltaan synkliininen, eli ympäristöstään vettä keräävä pohjavesialue. Pohjavesialuetta leikkaa Keravanjoen suuntainen kallioperän murroslaakso. Alueen tärkeimmät pohjaveden muodostumisalueet ovat Hakkilan harju joen itäpuolella ja Hiekkaharju joen länsipuolella. Muodostumat ovat huuhtoutuneita sulamisvesitasanteita. Hakkilan muodostelman karkein aines on sen länsireunalla. Maakerrosten kokonaispaksuus on paikoin yli 30 metriä. Rantakerrostumien paksuudet ovat suuria, jopa 12 metriä, minkä jälkeen tulee patjan erottaman primääri harjuaines. Tämä aiheuttaa orsivesien esiintymisen. Pääosa sora- ja hiekkakerrostumista on savikon alla. Vettä johtavia kerrostumia esiintyy paksun savipeitteen alapuolella Keravanjokilaaksossa. Pohjavesialueen kaakkois- ja eteläosassa pohjavesi virtaa kalliopintaa pitkin kohti kalliopainannetta ja ja kalliopainanteessa kohti vedenottamoa. (Lähde: Kiviaineksen kierrätyksen YVA-menettely Hakkilan alueella Vantaalla, YVA-selostus, s. 18) Valkealähteen pohjavesialueella on yksi pohjavedenottamo, Valkealähteen vedenottamo. Vedenottamo palvelee Jokiniemen ja Hiekkaharjun alueita. Valkoisenlähteen osuus kaikesta Vantaalla jaettavasta vesijohtovedestä on ollut noin 3-4 prosenttia. Pohjaveden muodostumisalueen perusteella arvioiduksi antoisuudeksi on saatu noin 2 500 m 3 /d. Valkealähteen vedenottamo on ollut suljettuna huhtikuussa 2008 vedestä löydettyjen torjunta-aineiden vuoksi. (Lähde: Kiviaineksen kierrätyksen YVA-menettely Hakkilan alueella Vantaalla, YVA-selostus, s. 18)( Heli Herkamaa, tapaaminen 12.11.2009)(Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta, liite 12) Voimajohto ja sähköasema sijaitsevat pohjavesialueella, pääosin pohjaveden muodostumisalueella. Honkanummen sähköasematontin eteläreuna osuu pohjaveden muodostumisalueelle ja loppuosa pohjavesialueen suojavyöhykkeelle. Tämä otetaan tarkoin huomioon sähköaseman suojarakenteissa. Vantaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että muuntamoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen sijoittamalla öljyä sisältävät muuntajat suoja-altaisiin tai rakentamalla muuntamotila siten, että tilan lattia toimii tiiviinä suojaaltaana. Pohjaveden pinnan ja rakenteiden väliin tulee jättää riittävä maakerros. Vantaan ympäristökeskus antaa lausunnon myös sähköaseman rakentamislupaa varten. Lausunnossa otetaan tarkemmin kantaa aseman teknisiin ratkaisuihin pohjavesialueen suojelemiseksi.