Rahapolitiikan ajankohtaiset haasteet, pankkiunioni ja rakenneuudistukset Pääjohtaja, Suomen Pankki 1
Esityksen sisältö I. Rahapolitiikkaa kevennetty edelleen II. Pankkiunionin rakentaminen etenee a) Valvonta b) Kriisinratkaisu III. Rakenneuudistuksia tarvitaan 2
I. Rahapolitiikkaa kevennetty edelleen 3
EKP:n neuvoston päätökset kesäkuussa 1. Ohjauskorkojen lasku Pääohjauskoroksi tuolloin 0,15 % 2. Ennakoiva viestintä sidottiin ennusteeseen 3. Kiinteäkorkoisen täyden jaon huutokauppamenettelyä jatketaan joulukuuhun 2016 4. Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot TLTRO Lainattavissa euroalueen yritysten rahoitukseen Kiinteä korko (Pääohjauskorko + 0,1 prosenttiyksikköä) Toteutus syys- ja joulukuussa 2014, lisälainat mahdollisia pankin yritysluotonannon perusteella Erääntyminen 2018 syyskuussa 5. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (ABS) suorien ostojen valmistelua nopeutettiin 4
EKP:n neuvoston päätökset 4.9. Ohjauskorkoja laskettiin edelleen 0,1 %-yksikköä Pääohjauskoroksi 0,05 % Yötalletuskoroksi -0,20 % Maksuvalmiusluoton koroksi 0,30 % Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostoohjelma (ABSPP) Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3) 5
Kesä- ja syyskuun päätösten muodostama kokonaisuus Toimenpiteet alentavat korkoja, tukevat pankkien luotonantoa, keventävät yleisesti rahoitusoloja ja turvaavat hintavakauden toteutumista euroalueella Eurojärjestelmän tase kasvaa merkittävästi Kiinteäkorkoisten, etenkin yrityksille kohdennettujen luotto-operaatioiden sarja (TLTRO) alkaa syyskuussa Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ja katettujen joukkolainojen ostot alkavat lokakuussa 6
Euroalueen inflaatio hidastunut 5 YKHI Prosenttimuutos edellisestä vuodesta YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 4 3 2 1 0-1 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat. 22887@Chart45(2) 7
Inflaatio-odotukset myös laskeneet 4 % Inflaatio-odotukset 5 vuotta 5 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Bloomberg. 1v/1v, 3v/3v ja 5v/5v johdettu inflaatioswapeista. 3 päivän liukuvia keskiarvoja. 28083@Infl_odotukset 8
Rahapolitiikan toimintaympäristö vaativa Inflaation ei ennusteta kiihtyvän nopeasti, kun taloudessa on paljon vapaata kapasiteettia Rahapolitiikan välittyminen on epätasaista Inflaation hidastuminen nostaa reaalikorkoa, kun nimelliskorot ovat nollarajalla Riski laskevien inflaatio-odotusten ja hidastuvan inflaation kierteestä 9
Inflaation hidastumisen syyt Kansainväliset hintapaineet vähäiset Energian ja ruoan hintakehitys tasaantunut Kotimainen kysyntä vaimeata Palkkojen nousu hidasta, kun vapaata kapasiteettia on runsaasti 10
Euriborkorot laskeneet EKP:n neuvoston viimeaikaisten päätösten jälkeen % 1.5 Korkoputki Eonia EKP:n ohjauskorko Euribor 3 kk Euribor 12 kk EKP:n neuvoston kokoukset 8.5. 5.6. 4.9. 1.0 0.5 0.0-0.5 01/13 07/13 01/14 07/14 Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki 11
Ero korko-odotuksissa kasvanut ja samalla euron kurssi heikentynyt % 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 0.00-0.10-0.20 Markkinoiden odotus Yhdysvaltain lyhyestä korosta 1 2 vuoden päähän Euroalue (vuosi vuoden jälkeen eonia) Yhdysvallat (vuosi vuoden jälkeen fed funds) EKP:n neuvoston kokoukset 8.5. 5.6. 4.9. Lähde: Bloomberg, eonia ja fed funds -vuoden mittaisten koronvaihtosopimusten termiinisopimukset 105.0 104.0 103.0 102.0 101.0 Indeksi EER-20 euron efektiivinen valuuttakurssi (vasen) EURUSD 100.0 01/2014 03/2014 05/2014 07/2014 09/2014 Lähde: Bloomberg EKP:n neuvoston kokoukset 8.5. 5.6. 4.9. 1.40 1.38 1.36 1.34 1.32 1.30 1.28 Markkinoiden odotus euroalueen lyhyestä korosta 1 2 vuoden päähän Euro on heikentynyt dollariin ja laajan valuuttajoukon keskiarvoon nähden 12
Yrityslainakannan supistuminen loiventunut euroalueella Euroalueen lainakannan kasvuvauhti Yritykset Kotitaloudet 4 %-muutos edellisestä vuodesta 3 2 1 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjattu. Lähde: Euroopan keskuspankki. 27531@Chart10 13
Euroalueen elpymistä tukevia tekijöitä Rahapolitiikka poikkeuksellisen kevyttä Finanssipolitiikka ei enää kiristävää Luottojen tarjonta parantunut Raaka-aineiden hinnat aiempaa matalammat Maailmantalous elpymässä Euro heikentynyt viime kuukausina Työllisyystilanne vähitellen parantunut 14
II. Pankkiunionin rakentaminen etenee a) Yhteinen valvontamekanismi (SSM) 15
Yhteisen valvontamekanismin valmistelut etenevät suunnitellusti Yhteinen valvontamekanismi (EKP) ottaa valvontavastuun 4.11.2014 Yhteisen valvontamekanismin keskeiset toimielimet ovat toiminnassa, rekrytoinnit loppusuoralla EKP:n suoran valvonnan luottolaitokset valittu, muut epäsuorassa valvonnassa 16
Pankkien kattava arviointi etenee suunnitellusti Riskiarvio Saamisten laadun arviointi Stressitesti Pankkien saamisten laadun arviointi (AQR) saatiin päätökseen elokuussa Saamisten laadun arviointi kattoi Pankkien prosessit, luottopolitiikan ja kirjanpitokäytännöt Luottosalkun omaisuuserien ja vakuuksien arvostukset Merkittävät kaupankäyntisalkut Sovellettiin harmonisoituja määritelmiä 17
Stressitesti Toteutetaan Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) kanssa yhteisesti Stressiskenaario on kattava ja ankara Stressitestin eteneminen: Pankkien omat stressitestilaskelmat (touko-kesäkuu) EKP:n johdolla laadunvarmistus (heinä-elokuu) Saamisten laadun arvioinnin ja stressitestilaskelmien yhteen liittäminen (syyskuu) Tulosten viimeistely ja julkistus (syys-lokakuu) 18
Kattavan arvioinnin jatkotoimenpiteet Tulokset julkistetaan lokakuussa 2014 Pankkien toimitettava pääomitussuunnitelma 2 viikossa Perusskenaarion mukaiset pääomavajeet täytettävä 6 kuukaudessa Kynnysarvo on 8 % laadultaan parasta ydinpääomaa selvästi yli vähimmäisvaatimuksen Stressiskenaarion mukaiset pääomavajeet paikattava 9 kuukaudessa Kynnysarvo on 5,5 % voidaan täyttää tietyin rajoituksin myös ensisijaisella lisäpääomalla 19
II. Pankkiunionin rakentaminen etenee b) Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) 20
Uuden kriisinratkaisukehikon lainsäädäntö annettu Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRD) annettiin toukokuussa 2014 Saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen Sijoittajavastuu voimaan viimeistään 1.1.2016 alkaen Yhteistä kriisinratkaisumekanismia (SRM) koskeva asetus voimaan 19.8.2014 Sovelletaan asteittain, voimassa täydessä laajuudessa 1.1.2016 alkaen 21
Kriisinratkaisu eri ajanjaksoina Tämän vuoden loppuun saakka: Kansallinen kriisinratkaisu, kansallinen lainsäädäntö Julkiselle tuelle Unionin valtiontukikehyksen ehdot Ensi vuoden ajan: Kansallinen kriisinratkaisu elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukaisesti, sijoittajavastuu (bail-in) ei pakollista Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toimii hallinnollisesti 1.1.2016 alkaen Yhteinen kriisinratkaisu yhteisin säännöin mukanlukien sijoittajavastuu 22
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin kattavuus ja työnjako Yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki pankkiunionialueen pankit Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto vastaa 1. EKP:n valvonnassa olevien merkittävien pankkien sekä 2. maiden rajat ylittävien pankkien kriisinratkaisusta. Yhteensä noin 200 pankkia Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset vastaavat Kaikkien muiden pankkien kriisinratkaisusta (edellyttäen, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei tarvita) 23
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) Kriisinratkaisuneuvostosta EU-instituutio asetuksen tultua voimaan Hakuprosessi neuvoston johtotehtäviin käynnissä: puheenjohtaja ja viisi johtokunnan jäsentä Kriisinratkaisuneuvosto aloittaa 30-40 hengen organisaatiolla, henkilöstön määrä noin 250 vuoteen 2017 mennessä Täydet kriisinratkaisuvaltuudet 1.1.2016 alkaen 24
Päätöksenteko kriisinratkaisussa (1) Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto päättää kriisinratkaisusta suppeassa kokoonpanossa ns. johdon istunnossa Johtokunta sekä kriisinratkaisun kohteena olevan pankkiryhmän sijaintimaiden edustajat Jos ei yksimielisyyttä, johtokunta päättää yksinkertaisella enemmistöllä Päätös siirtyy täysistuntoon, jos toimenpide edellyttää merkittävää yhteisen rahaston varojen käyttöä Päätökset yksinkertaisella enemmistöllä mutta edustettava tiettyä vähimmäismäärää rahaston rahoitusosuuksista 25
Päätöksenteko kriisinratkaisussa (2) Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toimittaa kriisinratkaisumääräyksen komissiolle Komissio voi joko tukea määräystä, ehdottaa siihen muutoksia tai vastustaa sitä Komissio voi ehdottaa EU:n neuvostolle, että se Vastustaa kriisinratkaisuun ryhtymistä, koska ns. yleisen edun kriteeri ei täyty Hyväksyy määräykseen muutoksia, jotka merkitsevät huomattavaa lisäystä yhteisen rahaston varojen käyttöön Kriisinratkaisuneuvosto muuttaa määräystä tarvittaessa edellytetyllä tavalla 26
III. Rakenneuudistuksia tarvitaan 27
Viime vuosien kasvu odotuksia heikompaa kehittyneissä talouksissa 125 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 120 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 28
Kasvu ollut vaimeaa, eivätkä ennusteet lupaa vahvaa elpymistä Kansainvälisessä keskustelussa on kysytty: Ovatko kehittyneiden talouksien pitkän aikavälin kasvumahdollisuudet heikentyneet? 29
Heikkous lyhyt- vai pitkäaikaista? Keskustelussa esitettyjä kasvun jarruja: Velat Pankkien ongelmat Korkojen nollaraja Tuloerojen kasvu (erityisesti Yhdysvalloissa) Ikääntyminen Teknologian kehityksessä ei uutta loikkaa? Työttömien osaamisen rapautuminen Lyhytaikaista? Pitkäaikaista? 30
Konfliktit varjostavat näkymiä Ukrainan lisäksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Vakavia kriisejä useissa maissa Libya, Syyria ja Irak Israel ja Palestiina Egypti Oleellisinta inhimillinen kärsimys, suuret pakolaisvirrat Alueen osuus maailman BKT:stä noin 5 %, josta Saudi- Arabian ja Iranin osuus vajaa puolet Kysymyksiä: Kuinka paljon epävarmuus haittaa kasvua? Mitkä olisivat öljyn tarjontahäiriöiden välittömät vaikutukset? OPEC-maiden osuus öljyntuotannosta lähes 45 % 31
0 Suomessa BKT supistunut enemmän kuin työllisyys Suomi Euroalue Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 0-1 -5-2 -10-3 -15-4 -20-5 -25-6 BKT Työllisten määrä -30 Tehdasteollisuuden tuotanto Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 27737 32
Kustannukset nousseet 3,5 Suomi Euroalue Vuotuinen keskimääräinen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 27737 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Keskipalkka* Yksikkötyökustannukset** Kuluttajahinnat*** *) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti. **) Palkansaajakorvaukset tuotettua yksikköä kohti. ***) Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähteet: Eurostat ja Euroopan keskuspankki. 33
Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008 Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Heikkouksia Teollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky heikentynyt Työikäisen väestön määrä alkanut supistua 34
Vahvuus 1: Julkisen velan taso v. 2008 finanssipolitiikkaa oli tilaa keventää Julkisen talouden rakenteellinen jäämä / BKT, muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, prosenttiyksikköä Suomi Kypros Tanska Ruotsi Luxemburg Bulgaria Alankomaat Belgia Iso-Britannia Itävalta Saksa Ranska Puola Irlanti Espanja Portugali Slovenia Malta Slovakia Italia Liettua Unkari Tshekki Viro Latvia Romania Kreikka Finanssipolitiikka keventynyt kiristynyt BKT-suhteen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, prosenttiyksikköä -4 0 4 8 12 Lähde: Euroopan komissio. 27795 35
Vahvuus 2: Pankit kunnossa korkojen lasku välittynyt pankkien asiakkaille 6 Uusien asuntolainojen keskikorko Suomi Euroalue % 5 4 3 2 1 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Euroopan keskuspankki. 27736 36
Suomen talouskasvua jarruttaneet tekijät suurelta osin pitempiaikaisia Euroopan talouden ennustetaan elpyvän asteittain Syksyn 2013 palkkaratkaisu pysäyttää kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen, mutta ei paranna sitä Teollisuuden rakennemuutos käynnissä, uutta korkean arvonlisän tuotantoa syntynee hitaasti Työikäisen väestön määrän supistuminen jatkumassa vielä noin 10 vuotta 37
Pitkäaikaisten vaurioiden uhka ja sen välttäminen Talouden väliaikainen vaimeus heikentää työllisyyttä ja tuotantomahdollisuuksia pitkäaikaisesti, jos työttömäksi jääneet eivät aikanaan palaa töihin Aktiivinen työvoimapolitiikka voi estää pitkäaikaistyöttömyyttä, jos toimet käynnistyvät nopeasti Tärkeää, että työpaikkansa menettäneitä ei lukita työmarkkinoiden ulkopuolelle ja että heillä on kannusteet palata töihin 38
Vaikeuksien voittaminen 39
Tarvittavat toimenpiteet Rakenneuudistuksia koskevien hallituksen linjausten kunnianhimoinen toimeenpano Eläkeuudistus SOTE-uudistus Kuntatalouden sopeuttaminen Uudistuksia, jotka vahvistavat talouden mukautumiskykyä, erityisesti työvoiman liikkuvuutta alalta ja alueelta toiselle Julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen Kauppakumppanimaita hitaampi yksikkötyökustannusten nousu usean vuoden ajan 40
Talouskehityksen kestävyys ja luottamus talouspolitiikkaan vaakalaudalla Talouden ongelmat osoittautuneet pitkäaikaisiksi, kasvumahdollisuuksissa epävarmuutta Päätökset sekä rakenneuudistuksista että sopeutustoimista ratkaisevan tärkeitä Luottamus talouspolitiikkaan rakentuu hitaasti, mutta sen voi menettää nopeasti Luottamusta voi ylläpitää toimeenpanemalla päätökset parantaa tekemällä enemmän kuin on odotetaan 41
Kiitos! 42