Lue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten:

Lue seuraavat artikkelit seuraavaa (tämän viikon keskiviikon) luentoa varten: Polk & Farah (1994) Late experience alters vision. Nature, 376, 648-649. Wolfe, Horowitz, & Kenner (2005) Rare items often missed in visual searches, Nature, 435, 439-440. Luento 5 (6.4). Valikoiva tarkkaavaisuus: laboratoriotuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin (JS) LUENTO 4 Lari Vainio 1

Emootiot ja kognitio? Pidä pää kylmänä! Älä anna tunteiden vaikuttaa päätökseesi! Immanuel Kant: Täydellinen moraalinen toimija on täysin järkevä ja täysin ilman emootioita ja tunnetta Platon: Vertauskuva vaununajajasta, jonka hevoset, järki ja tunne, vetävät vaunuja eri suuntiin Emootioita ei ole perinteisesti mielletty osaksi tietoista tiedon prosessointia 1) Emootiot vaikuttavat ilmestyvän tahdosta riippumattomasti 2) Meidän on vaikea tahdonalaisesti vaikuttaa emotionaaliseen tilaamme Ne operoivat pitkälti erillään kortikaalisista (esim. kognitiivisista) prosesseista 3) Emootioiden ollaan ajateltu pikemminkin häiritsevän korkeampia kognitiivisia prosesseja kuin toimivan keskeisenä tekijänä kognitiivisissa prosesseissa hiekkaa kognitiivisen koneiston rattaissa Kuitenkin emootioiden on osoitettu osallistuvan korkeisiin kognitiivisiin toimintoihin kuten ajatteluun ja päätöksentekoon!!! Sisältö 1) Emootiot 2) Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus 3) Emootiot ja muisti 4) Emootiot ja päätöksenteko 2

Miten emootioita tutkitaan? Emootioita voidaan manipuloida tutkimusta varten ja selvittää esim. miten emootioiden manipulointi vaikuttaa jossain kognitiivisessa- tai havaintotehtävässä suoriutumiseen Toisaalta tutkimukseen voidaan valita emootio- (esim. masentuneet) ja kontrolliryhmä Kullakin universaalilla emootiolla (ilo, suru, inho, pelko, viha, yllättyneisyys) on omat mitattavissa olevat 1) ilmeensä, 2) fysiologiset ilmentymänsä (sekä kehon että aivojen tasolla), 3) vaikutuksensa toimintaan valmistautumiseen ja 4) raportoitu kokemuksellinen luonteensa Emootionaalisen vasteen mittaus: 1) suora arviointi pyydetään henkilöä raportoimaan hänen emotionaalinen tilansa 2) epäsuora arviointi a) Fysiologiset (autonomisen hermoston) muuttujat emootiot tuottavat kehon reaktioita, joita voidaan mitata (esim. kehon-, käsien- ja kasvojen lihakset, tarkkaavaisuuden suuntaaminen tai tietynlaisten ajatusten suosiminen, puhe-ääni, sydämen lyöntitiheys, hikoilu ja ihon johtavuusvaste) b) Aivokuvantaminen esim. emootiojärjestelmän (mm. amygdala) aktivaatio emotionaalisen kuvan esittämisen yhteydessä c) Behavioraaliset kokeet kuten reaktioaikatutkimus tai muistiin palautus (esim. Stroop koe ILOINEN, SURULLINEN, LAUTANEN ; visual search jne.) Antonio Damasion mukaan käytännössä jokaiseen havaittuun tai mieleen palautettuun objektiin (esine, henkilö, tilanne, väri jne.) assosioituu jokin emootiojärjestelmän vaste (usein jopa lievä somaattisen ja/tai autonomisen hermoston reaktio) Usein objektien (esineet, henkilöt, sanat jne.) käynnistämä emootiovaste voi olla niin heikko, että emme koe sitä tietoisesti silti se voi vaikuttaa ajatteluumme (esim. päättely) ja käytökseemme 3

James-Lange teoria (William James + Carl Lange) 1) Kohtaamamme tapahtuman (esim. vaaraan assosioituva ärsyke) emotionaaliset ulottuvuudet arvioidaan ensin lähinnä tietoisuuden ulkopuolella kognitiivisessa- ja emootio-koneistossa 2) Jos tapahtuma tulkitaan (implisiittisesti) emotionaalisesti merkitseväksi (esim. vaaralliseksi) niin se aiheuttaa toimintaan valmistautumisen (esim. autonomisen hermoston muutokset; lihakset virittyvät hyökkäämistä tai pakenemista varten) 3) Aivomme emootiokoneisto vastaanottaa afferenttia tietoa tästä kehon virittyneestä tilasta tuottaen tietoisen emootiotuntemuksen (esim. pelko) tunteen Critchley et al., 2001: Henkilöt joiden autonominen hermosto on vaurioitunut sairauden vuoksi, niin että heidän aivonsa eivät juurikaan vastaanota palautetta autonomisesta hermostosta, raportoivat tuntevansa emootioita huomattavasti heikommin kuin ennen sairautta Emootio ja tunne Kun emootiojärjestelmä analysoi kehon tilaan liittyvää afferenttia (somaattista/autonomisen hermoston) tietoa (minkä triggeröi vaikkapa vihaisen ilmeen havaitseminen) niin siitä voi seurata tietoinen tunnekokemus (jos muutos kehon tilassa on riittävän voimakas) Tämä kehon tilan tulkitseminen tunteena tapahtuu osittain kortikaalisilla alueilla jolloin se samalla yhdistyy korkeamman tason kognitiivisiin prosesseihin näin ärsykkeen motivationaalista potentiaalia ja sen aiheuttamaa havaintoa kehon tilasta voidaan tulkita tietoisesti ja emootiota voidaan jo jonkin verran säädellä tahdonalaisesti jolloin: voidaan tehdä tietoinen päätös ärsykkeeseen liittyvän toiminnan suhteen se pääsee voimistuneesti vaikuttamaan kognitiivisiin prosesseihin kuten päätöksentekoon ja muistihakuun ärsykkeeseen liitetty emootiotieto pääsee kontrobuoimaan ärsykkeen konseptuaaliseen representaatioon Varhaiset emootioprosessit, jotka operoivat ennen tunnekokemuksen syntymistä valmistavat eliötä reagoimaan ympäristön motivationaalisiin tapahtumiin Myöhemmät emootioprosessit mahdollistavat emootiotilan tietoisen kokemisen/tulkitsemisen/säätelemisen ja päätöksen tekemisen siihen liittyvän toiminnan suhteen 4

Emootioiden neuraalinen (limbinen) järjestelmä Leesio voi vaikuttaa vain yksittäiseen universaaliin emootioon Kussakin emootiossa neuraalinen aktivaatiohahmo on erilainen vaikkakin eri emootioiden representaatiot voivat mennä osittain päällekkäin 1) vihan ollaan löydetty aktivoivan mm. aivorungon ja orbitofrontaalisen aivokuoren 2) pelon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivorungon ja amygdalan 3) inhon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivosaaren (insula) Aivorunko ydinjatke, aivosilta, keskiaivot Emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli Mediaalinen etuotsalohko (mpfc) ja anterior cingulate (ACC) vaikuttavat olevan keskeisessä roolissa kaikkien emootioiden kognitiivisessa säätelyssä Etenkin dorsaalisilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan automaattisesti käynnistyneen emootion arviointia Ventraalisimmilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan emotionaalisten vasteiden (ja niihin liittyvien reaktioiden) säätelyä (esim. turhien emootioiden ja niihin liittyvän toiminnan inhiboiminen) Tämä voi tapahtua jopa osittain tietoisesti (emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli) Vaurio näillä alueilla voi johtaa mm. emotionaaliseen ailahtelevaisuuteen, emootioiden inhibitorisen säätelyn heikkenemiseen ja kykenemättömyyteen arvioida tuntemuksiaan Etkin et al., 2011 Trends in Cognitive Sciences 5

Emootiot kognitio Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus On tärkeää että emotionaalisesti virittyneet asiat saavat ansaitsemansa huomion!!! Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (1) Ihminen joutuu valitsemaan kulloisellakin hetkellä tarkkaavaisuuden kohteen koska tarkempaa tarkastelua varten kerralla ei voida kunnolla prosessoida kuin yksi kohde (esim. yhdet kasvot) Ärsykkeen motivationaalinen arvo toimii keskeisenä tekijänä kohteen valitsemiselle (esim. Bradley, 2009) Tarkkaavaisuus suosii emotionaalisia kohteita esimerkiksi visuaalisen haun tehtävillä on osoitettu että emotionaaliset kasvot haetaan nopeammin kuin neutraalit; vihaiset kasvot haetaan nopeimmin (Eastwood et al., 2003) Emotionaaliseen ärsykkeeseen kohdistunut tarkkaavaisuuden suuntautuminen yhdistyy voimistuneeseen aktivaatioon etenkin amygdalassa ja orbitofrontaalisessa aivokuoressa (Vuilleumier et al., 2002) jo hetkeä ennen tarkkaavaisuuden siirtymistä 6

Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (2) Myös V1:n (Halgren et al., 2000) jafusiformface alueen lisääntynyt aktivaatio on yhdistetty emotionaalisesti latautuneiden kasvo-ärsykkeiden prosessointiin (Phan et al., 2002) Amygdala on voimakkaasti yhdistynyt (feedforward and feedback yhteyksien kautta) näköjärjestelmään (esim. Catani et al., 2003) Amygdalan vaurio voi johtaa vaikeuteen kohdistaa tarkkaavaisuutta emotionaalisesti latautuneisiin ärsykkeisiin (Vuilleumier, 2005) 1) Amygdala saa tiedon emotionaalisesti latautuneen ärsykkeen ilmestymisestä näkökenttään nopeiden yhteyksien kautta (jopa subliminaalisesti superior colliculus pulvinar radan kautta ohittaen näköaivokuoren Tamietto & de Gelder, 2010) 2) Tarkkaavaisuuden resursseja ohjautuu automaattisesti tätä ärsykettä kohti jolloin sen prosessointi voimistuu näköjärjestelmässä Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (3) LeDoux, 1996: Emotionaalinen ärsyke prosessoidaan kahdessa eri vaiheessa: 1) Näkötieto kohteesta etenee suoraan talamuksen kautta amygdalaan ( lowroad nopeaja karkea subkortikaalinen rata) ohittaen tarkemman näköprosessoinnin näköaivokuorella analysoi karkeasti ja pääosin tietoisuuden ulkopuolella onko kohteessa piirteitä jotka muistuttavat ehdollistuneesta kohteesta (esim. pelokkaat kasvot) valmistaa nopeasti henkilöä toimimaan potentiaalisen vaaran vaatimalla tavalla ja ohjaa automaattisesti tarkkaavaisuutta ärsykettä kohti 2) Saman aikaisesti (pienellä viiveellä) näkötietoa kohteesta käsitellään kortikaalisessa järjestelmässä ( high road hitaampi ja tarkempi rata) varmistaa onko kysymyksessä todellakin ehdollistunut kohde johon tulee reagoida tarjoaa varmuuden siitä onko valmisteltu toiminta tarpeellista toteuttaa 7

Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (4) Vuilleumier, 2005 1) Ärsykkeen emotionaalinen relevanssi prosessoidaan low road rataa pitkin pääosin amygdalassa (voi samalla tuottaa myös yhteensopivan somaattisen/autonomisen vasteen) 2) Emotionaaliseksi (tiedostamattomasti) arvioituun ärsykkeeseen suunnataan lisääntyvässä määrin tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointiresursseja sen prosessointi voimistuu havaintojärjestelmässä 3) Ärsyke huomataan lisääntyvällä varmuudella ja sen käsittely saa lisää resursseja, jolloin sen motivationaalisten ominaisuuksien lopullinen arviointi paranee ja tarkentuu 4) Tämän jälkeen voidaan tehdä lopullinen (jo osittain tietoinen) päätös toiminnan suhteen Emootiot kognitio Emootiot ja muisti On tärkeää että emotionaalisesti virittyneet asiat painetaan voimakkaasti muistiin ja palautetaan helposti mieleen!!! 8

Muisti ja emootiot (1) Kensinger & Corkin, 2003; Buchanan, 2007: Voimakkaasti emotionaaliset asiat ja tapahtumat muistetaan paremmin kuin emotionaalisesti vähemmän latautuneet asiat: a) Traumaan (PTSD) liittyvät muistikuvat ja niihin liittyvät somaattiset ja autonomisen hermoston vasteet aktivoituvat usein liian helposti (jonkun ärsykkeen laukaisemana) b) Autobiografiset muistikuvat ovat useimmiten voimakkaasti emotionaalisesti latautuneita, jolloin ne myös muistetaan paremmin c) Flashbulb memory voimakkaasti emotionaaliset tapahtumat palautetaan mieleen hyvin elävästi ja tarkasti (ensisuudelma, WTC isku) d) Emotionaalisesti latautuneet sanat ja kuvat muistetaan (muistitehtävässä) paremmin kuin emotionaalisesti neutraalimmat sanat ja kuvat e) Mood congruency efekti materiaali (esim. sanat) opitaan sitä paremmin mitä yhteensopivampia ovat opittavan materiaalin emotionaaliset assosiaatiot ja oppijan emotionaalinen tila f) Mood-state-dependent recall efekti mieleen palautetaan parhaiten sellainen materiaali joka opittaan samassa emotionaalisessa tilassa kuin missä koehenkilö on mieleen palauttamisen yhteydessä Amygdalan rooli oppimisessa Potilas S:n vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa olevat mantelitumakkeet olivat täysin kalkkiutuneet - S kärsii Urbachin- Wiethen taudista Hänen tapauksensa paljastaa, että amygdala vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseen S:n kognitio toimi pääasiassa moitteettomasti amygdalan vaurioituminen heijastui lähes yksinomaan hänen sosiaaliseen käytökseensä Hän käyttäytyy epänormaalin tunkeilevasti ja varauksettomasti muita (täysin vieraitakin) kohtaan Hän ei tunnista pelkoon liittyviä ilmeitä eikä osaa sitä pyydettäessä tuottaa itse tai piirtää sitä Amygdalojen vaurioituminen estää häntä oppimasta kaikille tuttujen epämiellyttävien tilanteiden merkitystä tästä syystä hän ei ole oppinut mahdollisen vaaran ja epämiellyttävyyden paljastavia merkkejä 9

Vaaraärsykkeen implisiittinen oppiminen Bechara et al., 1995: Toisella koehenkilöllä on molemminpuolinen amygdalan vaurio (A) ja toisella on vaurio hippokampuksessa (H) KOE: Molemmat koehenkilöt käyvät läpi ehdollistumiskokeen heikko elektroninen shokki esitetään satunnaisesti sinisen näköärsykkeen kanssa molemmilta koehenkilöiltä mitataan ihon johtavuusvasteen muutos sähköshokille ja visuaaliselle ärsykkeelle TULOS: 1) Ihon johtavuusvaste voimistuu visuaalisen ärsykkeen käynnistämänä vain koehenkilöllä H hän on ehdollistunut visuaaliselle ärsykkeelle 2) Kuitenkin A oli hyvin tietoinen siitä, että sininen ärsyke assosioitui sähköshokkiin kun taas H ei osannut tietoisesti yhdistää sinistä ärsykettä sähköshokkiin Amygdalalla on keskeinen rooli vaaraan reagoimisen implisiittisessä oppimisessa Hippokampuksella on keskeinen rooli ärsykkeen emotionaalisten ominaisuuksien eksplisiittisessä oppimisessa Emotionaalisen ärsykkeen eksplisiittinen oppiminen ja amygdala Amygdala toimii yhdessä hippokamopuksen kanssa myös eksplisiittisesti opittaessa tarpeellinen reaktio vaaraärsykkeisiin Amygdala moduloi sekä implisiittisten että eksplisiittisten emotionaalisesti latautuneiden muistojen voimakkuutta (Ferry et al., 2000) Osittain amygdalan koordinoima emotionaalinen virittyminen parantaa suoritusta eksplisiittistä muistia vaativissa tehtävissä: muistiin painaminen ja muistista hakeminen (Christianson, 1992) Emotionaaliset tapahtumat muistetaan tavallisesti normaalia paremmin mutta amygdalapotilaat muistavat emotionaalisesti voimakkaat ja neutraalit tapahtumat yhtä hyvin (LaBar & Phelps, 1998) Amygdala siis varmistaa, että emotionaalisesti tärkeät tapahtumat muistetaan hyvin (esim. autobiografinen- ja flashbulb muisti) 10

Muisti ja emootiot (2) Phelps, 2004 Emootiojärjestelmän toiminta vaikuttaa muistikuvan rakentamiseen ja palauttamiseen mieleen 1) Emotionaalisen ärsykkeen prosessoiminen voimistuu koska siihen kohdistuu voimistuneesti tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointi resursseja ylipäätään muodostuu voimistunut muistijälki sensorimotoriseen verkostoon 2) Uuden ärsykkeen säilöminen muistiin tapahtuu hitaasti, jolloin muistijäljen säilömiseen voi vaikuttaa mm. kohteeseen liitetyn emotionaalisen vasteen aktivoima stressihormonitoiminta Dolcos et al., 2004: Mitä paremmin emotionaalinen ärsyke muistetaan myöhemmin (mieleen palautus tehtävä), sitä voimakkaampaan amygdalan ja hippokampuksen aktivaatioon ne voidaan mieleen painamisen yhteydessä yhdistää Neutraalien ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen MTL:n parahippocampal alueen aktivaatioon kun taas emotionaalisten ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen aktivaatioon entorhinal alueella Emootiot kognitio Emootiot ja päätöksenteko On tärkeää että päätökset kallistuvat sellaisia vaihtoehtoja kohti jotka on aiemmin yhdistetty positiiviseen emootioon!!! 11

Emootiot ja ajattelu: Tapaus Elliot Kirurgisesti poistettu kasvain vaurioitti Elliotin ventromediaalista etuotsalohkoa 1) Hänen iholla mitatut emotionaaliset vasteensa epänormaaleja ei ihon johtavuusvasteita emotionaalisille kuville 2) Samalla hänen päätöksentekokoneistonsa vaurioitui: a) hän alkoi keskittymään kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin yksityiskohtiin b) hän ei enää kyennyt päättämään aisanmukaisella tavalla - etenkin jos päätös liittyi sosiaalisiin asioihin (sosiaaliset suhteet heikkenivät/katkesivat, taloudellisia menetyksiä, jne.) Kuitenkaan hänellä ei ilmennyt älykkyyden, kielellisten- tai motoristen taitojen tai tarkkaavaisuuden heikkenemistä Antonio Damasion mukaan Elliotin ventromediaalisen etuotsalohkon vaurio johti siihen, että hän pystyi kyllä tuottamaan päätöksentekoa varten vaihtoehtoja mutta ei kyennyt valitsemaan näistä yhtä ei kyennyt antamaan eri päätöksenteon vaihtoehdoille eri emotionaalisia arvoja 1) Tavallisessa päätöksentekotilanteessa a) päätöksentekovaihtoehtoja on runsaasti, b) niihin liittyvä epävarmuus on usein suurta, c) niiden odotetuilla seurauksilla on paljon ulottuvuuksia ja niiden seuraukset ovat usein erilaisia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä d) jolloin niiden mahdolliset edut ja haitat ovat eri aikoina keskenään ristiriidassa 2) Näin ollen jos joutuisimme tekemään päätöksiämme tällaisessa vaihtoehtoviidakossa loogisen puntaroinnin avulla niin a) työmuistikapasiteettimme ylikuormittuisi ja b) aikaa kuluisi kauan kunkin pienenkin päätöksen tekemiseen Somaattisten markkereiden hypoteesi (1) A. Damasio 1) Arkinen päättely pitkälti ohjautuukin punnitsemalla (implisiittisesti) eri päätösvaihtoehtojen ja niihin liittyvien seurausten emotionaaliset painot 2) Kun ihminen puntaroi päätöstä lähettävät somaattiset merkit positiivisia ja negatiivisia signaaleja eri vaihtoehdoista. Signaalit saattavat olla keskenään ristiriitaisia (jokin tietty päätösvaihtoehto voi pitää sisällään sekä hyviä että huonoja tuntemuksia) mutta lopulta eri merkkitilojen summaation kautta jokin vaihtoehdoista voittaa ja valitaan (Reimann, Bachara, 2010) Päätökset ohjautuvat intuitiivisesti niitä ratkaisuja kohti joilla on positiivinen somaattinen markkeri rajaten ongelmanratkaisukenttää 12

Somaattisten markkereiden hypoteesi (2) Somaattiset merkit eivät välttämättä aina heijasta somaattista afferenttia tietoa päätöksentekoprosessit voivat ohittaa kehon vasteet sen jälkeen, kun tietty emootio on kerran yhdistetty objektiin. Tällöin niiden ei tarvitse odottaa kehosta tulevia viestejä Somaattiset merkkitilat eivät välttämättä ilmene tunteena, vaan ne voivat vaikuttaa esimerkiksi biasoimalla tarkkaavaisuutta korostaen tiettyjä vaihtoehtoja valinta-avaruudessa Vaikka päättely somaattisten markkereiden ohjaamana voi joskus johtaa irrationaalisuuteen (luomalla ylivoimaisen vastustuksen objektiivisia faktoja kohtaan) niin ne ovat korvaamattomia ja useimmiten johtavat nopeasti oikeaan ratkaisuun Emootiovasteiden biasoiva vaikutus päätöksenteolle on yksi tapa nopeuttaa päätöksentekoa mutta ei ainoa myös esim. päättelyn heuristiikat ja peukalosäännöt voivat biasoida päätöksentekoa (esim. tunnistettavuus heuristiikka ja konjunktioon liittyvä virhepäätelmä) Päätöksentekoon liittyvä emootiojärjestelmä Reimann, Backhara, 2010 (1) ventromediaalinen etuotsalohko, (2) mantelitumake, (3) mediaalinen orbitofrontaalinen aivokuori Etuotsalohkot ovat erityisessä asemassa päätöksenteossa, koska ne ovat hyvin verkottuneina muiden päätöksenteolle keskeisten aivoalueiden kanssa. Ventromediaalinen alue linkittyy emotionaaliseen vasteeseen liittyviin verkostoihin, kuten autonomiseen hermostoon, hypotalamukseen ja aivorunkoon, jotka saavat aikaan emootioihin liittyvän kehon kemiallisen muutoksen Ventromediaalisen etuotsalohkon välityksellä yhdistyy objektiin tai menneeseen tapahtumaan liittyvä muistijälki siihen liittyvään emotionaaliseen vasteeseen ne objektit tai tapahtumat joihin liittyy negatiivinen vaste työnnetään implisiittisesti syrjään päätöksentekoympäristöstä 13

Emootiot ja päätöksenteko: Uhkapelikoe Bechara et al., 1994: 1) Koehenkilölle lainataan (esim.) 2000 dollaria heidän tehtävä on hävitä lainasta mahdollisimman vähän rahaa ja voittaa mahdollisimman paljon 2) Heidän eteensä asetetaan neljä korttipakkaa (A, B, C & D) pakoista A ja B voi saada suhteellisen suuria voittoja mutta pelin jatkuessa niistä nostamalla hävitään lopulta rahat suhteellisen nopeasti 3) Pelaaja kääntää kerrallaan yhden kortin jostain pakasta kortin kääntäminen johtaa aina joko jonkin summan häviämiseen tai voittamiseen voittosumma tai sakko kerrotaan kun kortti on nostettu Potilaat joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa alkavat nopeasti suosimaan pakkoja A&Bjatkaen näin katkeraan loppuun asti Kun normaalit ja etuotsalohkopotilaat laitetaan pelaamaan vastakkain uhkapeilikokeessa ja heidän ihon johtavuusvasteita mitataan pelin aikana huomataan, että normaaleilla koehenkilöillä alkaa vähitellen ilmenemään voimakkaita vasteita aina ennen kuin he poimivat kortin ns. riski-pakasta (A ja B) tämä ilmeni jo ennen kuin he raportoivat havainneensa, että näistä pakoista nostamalla häviää nopeammin rahansa implisiittistä oppimista Leesio potilailla ei ilmene vastaavia vasteita hermojärjestelmät, joiden ansiosta he oppisivat välttämään tai suosimaan asioita, olivat epäkunnossa ja näin he eivät ole kyenneet kehittämään uuteen tilanteeseen soveliaita vasteita Leesio potilas ei opi huomaamaan (implisiittisesti tai eksplisiittisesti) tärkeitä emotionaalisia vihjeitä jotka neuvoisivat häntä päätöksenteossa toimimaan itselle suotuisalla tavalla 14

Psykopatia ja somaattisten markkereiden hypoteesi Antisocial personality disorder (APD) kompulsiivista valehtelua ja varastelua, empatian puute, heikkoa emootioiden kontrollia, välinpitämättömyyttä muista, taipumusta lain rikkomiseen, ihmissuhteet heikkoja joissa havaittavissa hyväksikäyttöä jne. Saman tyyppisiä oireita usein havaittavissa potilailla joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa Raine et al., 2000: Koehenkilöinä 21 APD vapaaehtoista, 34 tavallista henkilöä, 26 päihteiden väärinkäyttäjää ja 21 psykiatrista potilasta (esim. skitsofrenia) Henkilöillä tehdyt MRI kuvaukset osoittivat, että APD ryhmän henkilöillä oli 11% vähemmän harmaata ainetta ventromediaalisessa etuotsalohkossa kuin muiden ryhmien henkilöillä Tutkimuksessa arveltiin APD:n liittyvän etuotsalohkon kehityshäiriöön jonka johdosta henkilölle ei ole kehittynyt normaalia sosiaalista moraalitajua ja/tai hän ei päättele/tee päätöksiä sosiaalisessa kontekstissa somaattisten markkereiden riittävästi tukemana Yhteenveto Emootiovasteet mitkä on opittu yhdistämään eri tilanteisiin ja objekteihin ohjaavat/biasoivat tarkkaavaisuutta, muistia ja päättelyä mm. amygdalan ja ventromediaalisen etuotsalohkon välityksellä Tämän mekanismin turvin voimme mm. ohjata prosessointiresursseja motivationaalisesti tärkeiden objektien ja tilanteiden käsittelylle (sekä oikean että ajatteluympäristön objekteihin) Näin mm. muistamme tavallista paremmin emotionaalisesti latautuneet objektit ja tilanteet Näin myös päätöksenteko biasoituu suosimaan niitä vaihtoehtoja (objekteja/tilanteita) joilla on suhteellisen positiivinen emotionaalinen vaste 15