Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset 2006 2010
Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset 2006 2010 Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 1
2 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Sisältö 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista 4 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin 6 Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia 7 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle 8 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille 9 Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön 9 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin 11 6 Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulutuksen ytimeksi 13 Korkea-asteen koulutusta on kehitetään kokonaisuutena duaalimallin pohjalta 15 7 Laatua, tehokkuutta ja kilpailukykyä yliopistokoulutukseen 16 Opinnot osittain maksulliseksi 17 8 Työelämälähtöiseen aikuiskoulutukseen 18 9 Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen 20 Maahanmuuttajat voimavaraksi 23 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 3
1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista Suomen menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Se muodostuu vahvasta ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tuottamasta monipuolisesta osaamisesta kaikissa työtehtävissä sekä kansainvälistä huippua olevasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Vahva yleissivistävä koulutus muodostaa perustan, jolle korkealaatuinen osaaminen rakennetaan. Osaavan työvoiman saatavuus on menestymisen ydinedellytys. Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen aloituspaikat eri koulutusasteilla ja -aloilla on mitoitettava niin, että valmistuneiden määrät vastaavat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tulevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Pienenevät nuorisoikäluokat pakottavat uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Vapautuvat voimavarat on käytettävissä nykyistä tehokkaammin koulutuksen edelleen kehittämiseen ja laadun nostamiseen. Koulutuksen laadukkuus on ydinkysymys kaikilla koulutusasteilla. Korkea laatu edellyttää, että riittävistä koulutusresursseista sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Opettajilla on oltava myös riittävä työelämän tuntemus. Elinkeinoelämä voi antaa oman panoksensa opettajakoulutuksen kehittämiseen muun muassa osaamistarpeita muovaavien kehitystrendien ennakoijana ja tulkitsijana sekä työelämän tuntijana. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tietojen ja taitojen kehittämiselle. Julkisen sektorin ohella yksityiset koulutuksen järjestäjät tuovat oman panoksensa koulutuksen kehittämiseen, tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja nostavat koulutuksen tuottavuutta. Väestön ikärakenteen muutos on johtamassa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen edellyttää tehokasta työvoimapolitiikkaa ja työvoimapalveluja sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Osaamiselle vahva perusta Perusopetukseen on tärkeää varata riittävät voimavarat, jotta peruskoulu kykenee antamaan riittävän vahvan pohjan koko ikäluokalle sekä kannustamaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Tehostamalla siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen voidaan myös syrjäytymisuhkaa vähentää. Työja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista on rakennettavissa silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyötä toisen asteen koulutukseen Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutusvalintoja voidaan tasapainottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksella sekä keskinäisellä yhteistyöllä. Samalla voidaan turvata alueellisesti monipuolinen ja laadukas koulutus. Lukion roolia korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena vahvistetaan. Nivelvaihetta ylioppilastutkinnon ja opintojen aloittamisen välillä voidaan lyhentää mm. opinto-ohjausta ja valintamenettelyjä kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta vahvistetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Korkea-asteen koulutukseen rakenteellisia uudistuksia Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen yhteistyölle ja kehittämiselle kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi lisätä alueellista verkottumista ja yhteistyötä. Rakenteita voidaan uudistaa kokoamalla korkeakouluja lukuisine eri toimipisteineen nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, joilla on omat vahvuusalueensa. Kohtuullisessa ajassa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tulisi säilyttää maksuttomana. Opiskelijoiden mahdollisuuksia valita varsinaisia opintoja tukevia ja täydentäviä opintoja tulisi lisätä. Samalla tulisi siirtyä järjestelmään, jossa lisätutkintoihin johtava opiskelu on maksullista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen tukemiseksi lukukausimaksut tulisi ottaa käyttöön myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla tutkinto-opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on kouluttaa korkea-asteen ammattiosaajia ja asiantuntijoita työelämän moninaisiin tarpeisiin. Tätä profiilia vahvistetaan. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon erityisesti PK-yritysten tarpeet. Yliopistojen tuottama, kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on perusta huippuosaamisen kehittämi- 4 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
selle. Yliopistojen oikeudellista asemaa ja hallintoa tulee uudistaa sekä lisätä samalla taloudellista autonomiaa. Yliopistojen omistajarakennetta voidaan monipuolistaa mahdollistamalla myös säätiöpohjainen omistajuus. Aikuiskoulutukseen kokonaisuudistus Aikuiskoulutusta tulisi kehittää tehokkaaksi ja kokonaisuutena toimivaksi järjestelmäksi. Aikuiskoulutuksen toimijoiden työnjakoa tulisi selkiyttää. Sirpaleinen hallinto, rahoitus ja etuusjärjestelmä olisi rationalisoitava ja yksinkertaistettava. Kaikkien osapuolten yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden on kannettava vastuunsa osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vapaaehtoinen, verotuksellisesti tuettu koulutusvakuutus täydentäisi lakisääteisiä etuuksia. Jos osaamisen kehittämiseen tarkoitettuja säästöjä jää työuran aikana käyttämättä, ne täydentäisivät eläketurvaa. Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen Työvoimapalveluja ja työllistämistukia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä työvoimatoimistojen ja yritysten kanssa. Yritysten, työhallinnon ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä syvennetään. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa kehitetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta, yhteishankintakoulutusta ja muuta, myös PK-yrityksille soveltuvaa täsmäkoulutusta. Työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tulee olla nykyistä laajempaa. Työnantajalle maksettavan palkkatuen tulee olla vastikkeellista tuella keinottelun sekä kilpailun vääristymien estämiseksi. Tuettu työ ei saa syrjäyttää normaalia työllistämistä. Suomen tulisi aloittaa aktiivisen, työperusteisen maahanmuuton ohjelman toteuttaminen. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei tule enää rajoittaa siirtymäajoilla. On panostettava maahanmuuttajille myönteisen ilmapiirin rakentamiseen edistämällä monikulttuurisuutta ja puuttumalla syrjintään. Väestön koulutustaso 2003 20 64-vuotiaat 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus AMK, opistoaste tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Yliopistotutkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus; Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 5
2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin Valtiot ja yritykset joutuvat kilpailemaan entistä ankarammin globalisaation ja kansainvälistymisen vuoksi. Kilpailu yritysten, tuotannon, palvelutoiminnan ja investointien sijaintipaikoista kiristyy. Palvelujen digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon avaavat portit palvelujen maailmanlaajuiselle teolliselle tuotannolle. Yritysten toimintatavat uudistuvat ja verkottuminen syvenee. Suomen väestö ja samalla myös työvoima ikääntyy ja väestön ikärakenne muuttuu sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä, mikä pakottaa uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Uhkaavasta työvoimapulasta selviytyäkseen Suomi tarvitsee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen kasvaa. Monikulttuurisuus lisääntyy luokkahuoneissa ja työpaikoilla. Teknologian, työelämän ja työtehtävien sisällön muutosvauhti on nopeutunut. Aiemmin hankittu ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen ovat arkipäivää kaikilla työpaikoilla. Työ ja oppiminen liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa. Koulutuspalvelujen tarjonta kasvaa ja kilpailu myös kansainvälisesti lisääntyy. PK-yritysten merkitys kasvun ja työllisyyden ylläpitäjinä vahvistuu. Palveluliiketoiminnan osuus yritystoiminnasta vahvistuu ja liiketoimintaverkostot kansainvälistyvät. Suomen osaamiseen perustuvassa strategiassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ydinkysymys. Toimintaympäristön muutokset haastavat koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusopetuksesta tieteelliseen koulutukseen. Ne haastavat työvoimapolitiikan, erityisesti työvoimapalvelut ja maahanmuuttopolitiikan, turvaamaan työvoiman riittävyyden. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain huippuosaamisella ja korkealla tuottavuudella, joka koskettaa jokaista koulutustasoa, työpaikkaa ja työtehtävää. Toimintaympäristön muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia. Työelämässä lähtökohtana on hyvä ammatillinen perusosaaminen. Tarvitaan työn jatkuvaa kehittämistä sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja erityisesti kykyä yhdistää erilaisia taitoja. Työntekijöiltä vaaditaan yhä parempia esimies- ja sosiaalisia taitoja, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja edellyttää kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Verkosto-osaamisen ohella digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen, yhdessä jalostamisen ja uuden sisällön tuottamisen taidot ovat kaikille yhä tärkeämpiä*. Julkiset koulutusmenot (valtio ja kunnat) olivat vuonna 2003 yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä oli 6,1 prosenttia BKT:stä. Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin käytettiin 0,91 prosenttia BKT:stä vuonna 2003. Suomen koulutusjärjestelmä on monilta osin todettu korkeatasoiseksi ja erityisesti peruskoulutus on sijoittunut hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Koulutusjärjestel- Koulutusmenojen osuus BKT:stä eräissä OECD-maissa (2001) Tanska Ruotsi Norja Belgia SUOMI Ranska Itävalta Yhdysvallat Kanada Italia Iso-Britannia Alankomaat Espanja Saksa Irlanti Japani OECD keskimäärin % BKT:stä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Julkiset koulutusmenot Yksityiset koulutusmenot Lähde: Education at a Glance, OECD *Osaamistarpeiden muutoksia selvitetään kahdessa EK:n hankkeessa, Tulevaisuusluotain ja Palvelut 2020. Niiden loppuraportit julkaistaan lokakuussa 2006 6 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
mässä ja työvoimapolitiikassa on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää ja toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kehittämisen tarve korostuu entisestään. Elinkeinoelämässä osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampaa löytää. Korkean työttömyysasteen kanssa samanaikaisesti vallitsee pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan henkilöstön kysyntä ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Rekrytoinnin ennakoitu koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä yhteensä vuonna 2005 Ei ammatillista tutkintoa 25 %* Tiedekorkeakoulu 10 % AMK 17% * sisältää oppisopimuskoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen rekrytoitavia Koulutuksen keskeyttäneet 2001 2002 Ammatillinen oppilaitos 48 % Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Lukumäärä % kaikista % lukuvuonna opiskelijoista 2002 aloittaneista Ammatillisessa koulutuksessa 13 563 12,3 29,0 Ammattikorkeakouluissa 6 671 6,9 26,0 Yliopistoissa 7 228 5,3 34,0 Yhteensä 27 462 8,0 30,0 Koulutuksensa keskeyttäneistä 4 076 henkilöä siirtyi tarkastelukauden aikana muun sektorin koulutukseen. Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia Monille nuorille peruskoulu ei ole kyennyt antamaan riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Noin viisi prosenttia peruskoulun suorittaneista ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää lopullisesti opintonsa. Lähes viidesosa nuorista ikäluokista jää edelleen vaille ammatillista koulutusta ja tutkintoa. Liian suuri osa nuorista hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon ja liian harva ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutusvalinnat ja -paikkojen jakauma eivät sopeudu riittävän joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ylimitoitettu lukiokoulutus on johtanut liian suureen korkeakoulujen aloituspaikkamäärään opetusresursseihin ja työelämän tarpeisiin nähden. Seurauksena on ollut sisäänottokynnyksen madaltuminen, keskeyttämisten suuri määrä, opintojen matala läpäisyaste ja myöhäinen valmistuminen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaaminen ei ole kaikilta osin vastannut työelämän kehittyviä tarpeita. Erityisesti on puutteita käytännön ammattiosaamisessa. Koulutusjärjestelmä ei riittävästi tuota yrittäjyysosaamista eikä kannusta yrittäjyyteen. Liian hajanainen oppilaitosverkosto sekä toisen asteen koulutuksessa että korkeakouluissa uhkaa kattavan ja laadukkaan koulutuksen alueellista saatavuutta. Aikuiskoulutus ei ole riittävästi kyennyt lisäämään työmarkkinoiden dynamiikkaa eikä se ole sopeutunut työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin. Työvoimapoliittinen koulutus ei ole kyennyt poistamaan korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Aikuiskoulutusjärjestelmä on etuuksiltaan sirpaleinen ja hallinnoltaan hajanainen, eivätkä kannustimet aikuisopiskeluun toimi riittävästi. Suomi ei ole kyennyt riittävästi houkuttelemaan ammattitaitoisia ulkomaisia työntekijöitä eikä myöskään lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Työvoimapolitiikka ei ole ollut kyllin aktivoivaa, ja työttömien työllistyminen avoimille markkinoille on ollut vähäistä. Työvoimapalvelut eivät ole olleet riittävän yrityslähtöisiä. Suomelta puuttuu selkeä ohjelma työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Työlupakäytäntö on edelleenkin hallinnoltaan raskas ja joustamaton työelämän muuttuvien tarpeiden kannalta. EU:n uusille jäsenmaille asetetut siirtymäajat työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat johtaneet ulkomaisten alihankkijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen työmarkkinoilla. Lähde: Tilastokeskus, OPM Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 7
3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle Perusopetukseen varataan riittävät voimavarat, jotta varmistetaan jatko-opintoihin tarvittava osaamispohja ja kannustetaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Mahdollisuudet monipuoliseen koulutustarjontaan säilytetään. Opinto-ohjausta sekä yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa lisätään. Opintoohjauksella tuetaan koululaisten luontaisten taipumusten mukaisia valintoja jatko-opiskeluun. Jokaiselle nuorelle tulee tarjota mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Työ- ja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista rakennetaan silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Suomen peruskoulutus on saanut hyvät arvioinnit kansainvälisissä vertailuissa (Pisa-tutkimus). Hyvästä kansainvälisestä menestyksestä huolimatta peruskoulutuksessa on vielä monia ongelmia, joiden seurauksena osa nuorisoikäkuokista jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. Peruskoulutusta on edelleen kehitettävä riittävän osaamisperustan varmistamiseksi koko ikäluokalle. Lähtökohdat ovat hyvät. Koulun uudistumista voidaan tukea myös yritysten, koulujen ja vanhempien yhteistyöllä. Peruskoulu on jatkossakin rahoitettava julkisilla varoilla. Resursseja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen Opettajille on annettava valmiudet ja edellytykset monimuotoisiin työtapoihin ja aineistoihin, teknologian hyödyntämiseen ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. On tärkeätä vahvistaa kulttuuria, joka kannustaa kaikkia oppilaita tekemään parhaansa. Pieni ryhmäkoko tehostaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien varhaista tunnistamista. Opettajien, kouluavustajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiimityöllä vaikeuksiin voidaan puuttua. Näin voidaan vähentää koulutuksesta syrjäytymistä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Myös nopeat oppijat ja lisähaasteita kaipaavat oppilaat tarvitsevat motivointia. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen LUMAtalkoissa 1996 2002 kehitettiin toimintamalleja ja työtapoja, jotka pitävät erilaisten oppijoiden innostusta yllä ja parantavat oppimistuloksia. Hankkeesta on saatavissa tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi läpi koululaitoksen tapahtuvasta ja ainerajat ylittävästä yhteistyöstä, oppimisympäristöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta ja arvioinnin kehittämisestä. Syrjäytymisen vähentämiseksi siirtymistä peruskoulusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen tulee tehostaa. On lisättävä työ- ja käytäntöpainotteista opetusta ja opetusmuotoja sekä työskentelytapoja (käden taidot). On kehitettävä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sekä oppilaan ohjausta ja lisäopetusta (mm. kymppiluokka). Teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki Uudet opetussuunnitelmien perusteet haastavat koulut oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä korostuu mm. teknologian opetuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Teknologian opetuksessa suositaan tekemällä oppimista, oivaltamista, valintojen tekemistä ja ongelmanratkaisutaidon kehittämistä. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kannustamista yritteliäisyyteen, luovaan innovatiivisuuteen, yhdessä tekemiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Aihekokonaisuuksien käytännön toteutukseen on laadittava teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki. Hanke tulee toteuttaa yhteistyössä opettajien, opetusja elinkeinohallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus haasteena Kasvava kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Suomessa kielten opiskelu aloitetaan yleisimmin kolmannella vuosiluokalla. Jo varhaiskasvatuksessa aloitetuista kielikylvyistä sekä kaksikielisestä opetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Hyviä käytäntöjä vieraan kielen ja kulttuurin verkostoissa tulee tukea ja levittää. Kielten opetukseen voidaan kytkeä kansainvälisyyskasvatusta myös laajemmin. Monikulttuuriseksi muuttuvassa toimintaympäristössä myös suvaitsevaisuuskasvatus on entistä tärkeämpää. Luovat ja turvalliset oppimisympäristöt Digitalisoituvassa toimintaympäristössä kirjallisen ja matemaattisen lukutaidon ohella verkkolukutaito ja digitalisointiin perustuvien työkalujen käyttötaidot muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Tavoitteena tulee olla, että suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat maailman parhaimmistoa myös digitaalisessa lukutaidossa. Kouluja tulisi kehittää monipuolisen toiminnan keskuksina, joissa oppiminen, harrastukset, lepo ja leikki antaisivat mahdollisuuden eheään koulupäivään. Osa esimerkiksi kerhoista voisi olla maksullisia. Tarpeen mukaan keskuksissa voisi olla myös muuta kuin yleissivistävää koulutusta. Tällaisissa oppimiskeskuksissa olisi mahdollista luoda koulu yritysyhteistyölle entistä paremmat puitteet. Oppimista tuettaisiin kunnallisilla ja yksityisillä terveys-, sosiaali- ja vapaa-aikaan liittyvillä palveluilla. 8 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille Lukiokoulutusta kehitetään yleissivistävänä, erityisesti korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Siirtymistä ylioppilastutkinnon jälkeen korkeakouluopintoihin tehostetaan opintojen ohjausta, valintamenettelyjä ja yhteistyötä kehittämällä. Lukiot valmentavat korkeakouluopintoihin ja sitä kautta vahvaa teoria- ja taitopohjaa edellyttäviin tutkimus-, kehittämis- ja muihin asiantuntijatehtäviin. Tätä profiilia on vahvistettava, ja lukiota on kehitettävä yleissivistävänä oppilaitoksena. Lukioiden on samalla tehtävä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen kanssa. Lukioiden pitää verkottua myös keskenään. Luokattomassa lukiossa on äärimmäisen tärkeää, että oppilaat saavat riittävästi ohjausta opintojensa rakentamisessa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutus- ja uravaihtoehtoehdoista. Lukio-opinnoista tulee suoriutua pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tulee kehittää mm. oppilaan- ja ammatinvalinnan ohjausta. Erikoislukiot ovat kehittäneet teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Käyttäjäystävällisiä ja innostavia tapoja hyödyntää teknologiaa tarvitaan lisää lukioon ja perusopetukseen. Lukiokoulutuksessa on nykyistä enemmän panostettava matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, erityisesti matematiikan pitkän oppimäärän suorittavien lisäämiseen, sekä mahdollisuuksiin monipuolisiin kieliopintoihin. Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön Peruskoulun jälkeiset koulutusvalinnat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä saadaan tasapainoon yhteistyöllä ja paremmalla ohjauksella. Tavoitteena tulisi olla, että puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välisiä eroja lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä eri koulusalojen välillä tasoitetaan. Yhteistyöllä voidaan turvata alueellisesti monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut kokoamalla hajanaista oppilaitosverkkoa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään erillisinä tutkintoina. Kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus säilytetään. Yhteisiä opintomoduuleja ja ristikkäisiä kurssivalintoja ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä lisätään ja siirtyminen oppilaitoksesta toiseen tehdään joustavaksi opetusjärjestelyjä, opintokokonaisuuksia ja opintojen hyväksi lukemista kehittämällä. Yhteistyön tulee johtaa entistä korkeatasoisempaan lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 1999 peruskoulusta valmistuneiden tutkinnot vuonna 2003, koko maa Vuosina 1994 1999 ylioppilaaksi valmistuneiden tutkinnot vuonna 2003 40 34 30 50 29 8 13 20 15 18 20 14 10 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, opiskelevat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ei lukion jälkeistä tutkintoa Ammatillinen koulutus Yliopistokoulutus Ei tutkintoa, opiskelevat Ammattikorkeakoulutus Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 9
Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajista, % englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja italia kiina muu* * viro, puola, portugali, hollanti, liettua, latvia, norja, japani, tanska 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Peruskoulun jälkeisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneiden osuus 25 34-vuotiaista vuosina 1975 2003 (lukio ja ammatillinen koulutus yhteensä) Keski- ta korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1975 50 50 1980 62 38 1985 73 27 1990 1995 2002 2003 80 82 84 85 20 18 16 15 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 10 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja koulutuksen sisältöä parannetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen rakennetaan myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Ammatilliseen koulutukseen kehitetään joustavampia ja työelämälähtöisempiä ammattikohtaisia tutkintoja, joita voi suorittaa moduuleina, työharjoittelua painottaen sekä opiskelua ja työtä yhdistäen. Oppisopimuskoulutusta lisätään. Eri alojen työnjohto- ja muihin vastaaviin esimiestehtäviin kehitetään soveltuvia koulutusratkaisuja ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikoulutus vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä väestön ammattiosaamista kohottamalla sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä opiskelijoiden työllistymisen parantaminen. Kun kaikilla on perusammattitaito, ehkäistään rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii jonkin peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkinnon. Ilman tutkintoa olevilla on suurempi riski jäädä työttömäksi kuin ammatillisen tutkinnon omaavilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysyntää ja vetovoimaisuutta on edelleen kehittävä. Osa työntekijätehtäviin koulutuksensa saaneista ammattiosaajista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluihin saadaan näin hyviä ammattiosaajia, mikä vahvistaa ammattikorkeakoulujen ammatillista luonnetta. Työelämän kannalta tämä on toisaalta merkinnyt kasvavaa pulaa osaavista ammattilaisista, mikä on otettava huomioon ammatillisen koulutuksen paikkamäärien mitoituksessa. Toisaalta se on tuonut työelämään korkeatasoisia ammattiosaajia. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on vahvistettava, jotta valmistuneiden määrät koulutusaloittain sekä koulutuksen sisältö vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koulutuksen tuloksellisuuden ja osumatarkkuuden lisäämiseksi tulosrahoituksen osuutta perusrahoituksessa on lisättävä. Tulosrahoituksessa on otettava huomioon koulutuksen laatu, opintojen suoritusaika, keskeyttäneiden määrä, suoritettujen tutkintojen määrä ja valmistuneiden työllistyminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat koulutusaloittain 2003 (opetushallituksen luokitus) Luonnontieteiden ala 6 % Kulttuuriala 7 % Muut alat 8 % Tekniikan ja liikenteen ala 36 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 13 % Yhteiskuntatiet., liiketal., hall.ala 13 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 17 % Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 11
Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vähintään puoli vuotta kestävien työssäoppimisjaksojen liittämisestä ammatilliseen peruskoulutukseen on saatu myönteisiä kokemuksia. Ammatillista koulutusta on edelleen kehitetty liittämällä koulutukseen ammattiosaamisen näytöt vuodesta 2006 alkaen. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen vaativat myös elinkeinoelämältä ponnistuksia, mutta uudistukset tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden saada entistä ammattitaitoisempaa työvoimaa nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava eikä koulutusvastuuta tule vyöryttää yrityksille ja työpaikoille. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työpaikoille aiheuttamat lisäkustannukset tulee korvata. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadun varmistamiseksi on huolehdittava työpaikoilla ohjaajina toimivien koulutuksen riittävyydestä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia valmiita malleja, ja hyviä käytäntöjä on aktiivisesti levitettävä oppilaitosten ja yritysten tietoisuuteen. Valtion, kuntien sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja työelämän edustajat ovat allekirjoittaneet suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksiä on edelleen tiivistettävä Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Myös yritysten on oltava aktiivisia yhteistyössä. Kaikilla koulutusaloilla on tärkeää, että opettajat ovat riittävästi yhteydessä oman alansa työpaikkoihin ja yrityksiin. Myös työelämän on tarpeellista tuntea oman alan oppilaitokset. Yhteistyön tiivistämisestä on hyötyä sekä oppilaitoksille että yrityksille. Se on eräs keskeinen keino saavuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevassa suosituksessa asetetut tavoitteet. Hyvin toteutettu yhteistyö eri oppilaitosten, viranomaisten ja työelämän kesken lisää ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vähentää opiskelun keskeyttämisiä. Se myös edistää opettajien työelämäjaksojen toteuttamista ja siten opettajien ammatillisen osaamisen pitämistä ajan tasalla. Samoin alueen yritysten työvoima- ja osaamistarpeet saadaan paremmin viestitettyä oppilaitoksen tietoon ja huomioiduiksi oppilaitoksen opetussuunnitelmissa. Ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä sekä lukion että ammattikorkeakoulujen kanssa on tiivistettävä. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen työnjaon on oltava selkeä. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet, uudet opiskelijat ja todistuksen saaneet 1999 2003 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1999 2000 2001 2002 2003 Vuonna 2003 koulutukseen osallistuneista opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa 17 900 sekä ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 27 400 opiskelijaa. Osallistuneet Uudet opiskelijat Todistuksen saaneet Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 12 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006