RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 12.2.1998 239/731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 18 Rautatietunnelit. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin RAMO:n osa 18 Päällysrakennetyökoneet poistetaan. Voimassa 2.3.1998 lukien.

RAMO 18 Sisällysluettelo SISÄLTÖ 18 RAUTATIETUNNELIT... 1 18.1 Määritelmät... 1 18.11 Tunnelit... 1 18.12 Tunnelin rakenneosat... 2 18.121 Kantavat rakenteet... 2 18.122 Sisustusrakenteet... 2 18.123 Laiteasennukset... 2 18.13 Tunnelipoikkileikkaus... 2 18.14 Tekniset järjestelmät... 3 18.15 Tunnelin kuvaus... 3 18.2 Luokitukset... 4 18.21 Pituusluokitus... 4 18.22 Nopeusluokitus... 4 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet... 5 18.31 Yleiset vaatimukset... 5 18.32 Suunnitteluvaiheet... 5 18.321 Tarveselvitysvaihe... 5 18.322 Yleissuunnitteluvaihe... 6 18.323 Rakennussuunnitteluvaihe... 6 18.33 Tutkimukset... 6 18.331 Maaperätutkimukset... 6 18.332 Kallioperätutkimukset... 6 18.333 Orsi- ja pohjavesitutkimukset... 7 18.334 Ympäristöselvitykset... 7 18.34 Suunnitelman sisältö... 8 18.341 Yleispiirustukset... 8 18.342 Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet... 8 18.343 Pohjarakennussuunnitelma... 8 18.344 Kalliorakennussuunnitelma... 8 18.345 Rakennesuunnitelmat... 9 18.346 Teknisten järjestelmien suunnitelmat... 9 18.347 Ratatekniset suunnitelmat... 9 18.348 Työvaihesuunnitelmat... 9 18.349 Suunnitelmaselostus... 10 18.35 Aerodynaaminen suunnittelu... 11 18.351 Lähtökohdat... 11 18.352 Suunnitteluperusteet... 11 18.353 Mitoitusparametrit... 12 18.354 Mitoituskriteerit... 12 18.355 Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus. 13 18.356 Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus... 13 18.357 Ilman virtausnopeus... 14 18.358 Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet... 14

RAMO 18 Sisällysluettelo 18.36 Tunnelipoikkileikkaus... 16 18.361 Normaalipoikkileikkaus... 16 18.362 Poikkileikkaus ja raidegeometria... 16 18.363 Poikkileikkaus ja nopeusluokka... 16 18.37 Rakenteiden suunnitteluperusteet... 17 18.371 Suunnitteluohjeet ja määräykset... 17 18.372 Lujuustekninen mitoitus... 17 18.373 Vedeneristys... 19 18.374 Lämpötekninen mitoitus... 19 18.375 Palotekninen mitoitus... 19 18.376 Melusuojaus... 20 18.377 Tärinäeristys... 20 18.38 Varusteet ja laitteet... 20 18.381 Ratatekniset laitteet... 20 18.382 Tekniset järjestelmät... 20 18.383 Muut varusteet... 20 18.39 Suunnitelmien hyväksyttäminen... 21 18.4 Ratatekniset vaatimukset... 22 18.41 Ratageometria... 22 18.42 Sähköistys... 22 18.421 Sähköistyslaitteet... 22 18.422 Sähköistyksen ratatunnelille asettamat vaatimukset.. 22 18.423 Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia... 22 18.43 Turvalaitteet... 23 18.431 Opastimet... 23 18.432 Raiteen vapaailmaisulaitteet... 23 18.433 Kulunvalvontalaitteet... 23 18.44 Raide... 23 18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu... 25 18.51 Tunnelijärjestelmä... 25 18.52 Liikenteen toiminnallinen analyysi... 25 18.53 Liikenteen riskianalyysi... 26 18.54 Turvallisuutta sekä poikkeus- ja onnettomuustilanteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia... 27 18.55 Tilajärjestelyjä koskevia vaatimuksia... 28 18.56 Rakenteita, laitteita ja varusteita koskevia vaatimuksia... 29 18.6 Rakennustekninen suunnittelu... 30 18.61 Kalliotunneli... 30 18.611 Tutkimukset... 30 18.612 Kalliomekaaniset analyysit... 30 18.613 Kalliorakennustöiden suunnittelu... 30 18.614 Rakenteet... 31 18.615 Kuivatusjärjestelmä ja alusrakenne... 32 18.62 Betoni- ja terästunneli... 32 18.621 Käsittelyn laajuus... 32 18.622 Suunnitteluohjeet... 32 18.7 Tekniset järjestelmät... 33

RAMO 18 Sisällysluettelo 18.71 Järjestelmien laajuus... 33 18.72 Sähköjärjestelmät... 33 18.721 Sähköenergian siirto ja jakelu... 33 18.722 Pää- ja ryhmäkeskukset... 34 18.723 Varavoimasähkö... 34 18.724 Johtotiet... 34 18.73 LVI-järjestelmät... 34 18.731 Ilmanvaihto... 34 18.732 Viemäröinti... 35 18.733 LVI-valvontajärjestelmä... 36 18.74 Valaistus... 36 18.741 Normaalivalaistus... 36 18.742 Varavalaistus... 37 18.75 Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät... 37 18.751 Paloilmoitinjärjestelmä... 37 18.752 Palonsammutusjärjestelmä... 37 18.753 Savunpoistojärjestelmä... 38 18.754 Antennijärjestelmä... 39 18.755 Hätäpuhelinjärjestelmä... 39 18.756 Videovalvontajärjestelmä... 39 18.757 Rikosilmoitusjärjestelmä... 39 18.758 Turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä... 40 18.759 Äänentoistojärjestelmä... 40 18.76 Valvomo... 40 18.8 Tunneleiden rakentaminen... 41 18.81 Rakentamisen ohjelmointi... 41 18.82 Sähköradan huomioon ottaminen... 41 18.821 Vastuu... 41 18.822 Yleiset asiakirjat... 41 18.823 Sähköistys ja suojaetäisyydet... 42 18.824 Ratatyöulottuma... 43 18.825 Raidevaraukset ja jännitekatkot... 43 18.826 Maadoitukset... 43 18.827 Sähköistyksen vaikutukset mittalaitteisiin... 44 18.828 Turvallisuuskoulutus... 44 18.83 Rakennustekniset työt... 44 18.84 LVISAT-työt... 44 18.85 Ratatekniset työt... 45 18.86 Vanhojen tunneleiden perusparannus... 45 18.861 Perusparannustarve... 45 18.862 Tarkastukset ja tutkimukset... 45 18.863 Perusparannustöiden suunnittelu... 45 18.864 Perusparannustyöt... 45 18.87 Laadunvarmistus... 46 18.871 Laatujärjestelmät... 46 18.872 Vastuu, suunnitelma ja toimenpiteet... 46 18.873 Kelpoisuuden osoittaminen... 46

RAMO 18 Sisällysluettelo 18.88 Ympäristön huomioon ottaminen... 46 18.9 Tunneleiden kunnossapito... 47 18.91 Peruskunnossapito... 47 18.911 Kunnossapidon tavoitteet ja vastuu... 47 18.912 Tarkastukset... 47 18.913 Rakenteiden tarkastustoimenpiteet... 48 18.914 Laitteiden ja varusteiden tarkastustoimenpiteet... 48 18.915 Peruskunnossapitotoimenpiteet... 49 18.92 Korjaus... 49 18.921 Erikoistarkastus... 49 18.922 Toimenpiteet... 49 18.10 Dokumentointi... 50 18.101 Tutkimusten dokumentointi ja atk-ohjeet... 50 18.102 Suunnitelmien ja tarkepiirustusten dokumentointi ja atk-ohjeet. 50 18.103 Asiakirjojen dokumentointi ja atk-ohjeet... 50 Viitteet... 51

RAMO 18 Sisällysluettelo LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus suoralle raiteelle Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaus kallistetulle raiteelle Imumuuntajan tilavaraus Yksiraiteisen ratatunnelin lämpöeristetty poikkileikkaus suoralle raiteelle Kalliotunnelin alusrakenne-esimerkkejä Kalliotunnelin alusrakenne-esimerkkejä Rautatietunnelin tarkastuslomake - rakenteet (2 s.) Rautatietunnelin tarkastuslomake - LVISAT-järjestelmät (2 s.)

1 RAMO 18.1 Määritelmät 18 RAUTATIETUNNELIT "Ratatekniset määräykset ja ohjeet" (RAMO) osassa "Rautatietunnelit" esitetään perusteet rautatietunneleiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti. 18.1 Määritelmät 18.11 Tunnelit Rautatietunneli muodostuu yhdestä tai useammasta ratatunnelista ja ratatunneleihin liittyvistä muista tunneleista tai kuiluista. Ratatunneli on yhdellä tai useammalla raiteella varustettu junaliikenteen käytössä oleva tunneli, jota raiteiden lukumäärän perusteella kutsutaan yksiraiteiseksi, kaksiraiteiseksi jne. Sekaliikennetunneli on sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Tavaraliikennetunneli on pelkästään tavaraliikenteen käytössä oleva ratatunneli. Kaksoistunneli muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joilla voi olla yhteisiä ratatunneleihin liittyviä tunneleita. Ratatunneliin liittyviä tunneleita ovat ratatunneleiden väliset yhdystunnelit, työ- ja huoltotunnelit sekä ilmanvaihto-, uloskäytävä- ja pelastustietunnelit. Pelastustie on palo- ja pelastusmiehistön ja -kaluston käyttämä sisääntulotie palo- tai muussa hätätilanteessa. Betonitunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräsbetoni. Terästunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on teräs. Pituuskalteva tunneli laskee ylemmältä suuaukolta alemmalle koko tunnelin pituudella. Sukeltavan tunnelin molemmat suuaukot ovat tunnelin alinta osaa ylempänä. Suuaukoille laskevan tunnelin molemmat suuaukot ovat muita tunneliosia alempana. Tunnelijärjestelmä on rautatietunnelin (= ratatunneleiden ja niihin liittyvien muiden tunneleiden tai kuilujen) ja siihen liittyvien teknisten ja turvallisuustilojen sekä tunnelitiloihin asennettujen laitteiden ja teknisten järjestelmien muodostama kokonaisuus. Tunnelijärjestelmään kuuluvat myös avoleikkaukset siinä laajuudessa kuin kuivatus-, tie-, kunnossapito-, huolto- ja turvallisuusjärjestelyt edellyttävät. Kuilut ovat tunneleihin liittyviä ilmanvaihtoja savunpoistoreittejä sekä huolto-, poistumis- ja pelastusteitä. Kalliotunneli on tunneli, jonka pääasiallinen kantava rakenne on tiivistetty ja lujitettu kallio.

2 RAMO 18.1 Määritelmät 18.12 Tunnelin rakenneosat 18.121 Kantavat rakenteet Kantavia rakenteita ovat ne tunnelin kantavan pääjärjestelmän rakenteet, jotka vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen tai jotka ovat liikennekuormien kuormittamia. Kantaviin rakenneosiin luetaan myös kallio ja maa siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat tunnelin kantokykyyn ja pysyvyyteen. Suuaukkorakenteita ovat ne kantavat rakenteet, joiden välityksellä tunneli liittyy ulkoilmaan. Lujitusrakenteita ovat ne kantaviin rakenteisiin välittömästi liittyvät rakenneosat, jotka toimivat osana kantavaa rakennetta. 18.122 Sisustusrakenteet Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat ne rakenneosat, jotka eivät kuulu tunnelin kantavaan pääjärjestelmään, mutta joiden kantokyky ja pysyvyys on osoitettava. Sisustusrakenteisiin kuuluvia rakenneosia ovat esimerkiksi verhousrakenteet kuten sisäkattoja -seinärakenteet sekä kaiteet ja päällysrakenne. Verhousrakenteita ovat kantavista rakenteista erilliset vedeneristys-, lämmöneristys-, palosuoja- ja pinnoiterakenteet tai niiden osat. Alusrakenteeseen kuuluvat raiteen tukikerroksen alapuolelle tehtävät rakennekerrokset ja kuivatuslaitteet sekä lämmön- ja tärinäneristeet. Päällysrakenteeseen kuuluvat tukikerros ja raide. 18.123 Laiteasennukset Tunnelin laiteasennuksiin kuuluvat: Radan sähköistys- ja turvalaitteet Turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiolaitteet Ilmanvaihto- ja valaistuslaitteet Viemäröintilaitteet Kaapelireitit. 18.13 Tunnelipoikkileikkaus Tunnelipoikkileikkauksella tarkoitetaan valmiiksi rakennetun tunnelin rakenteiden rajaamaa vapaata tilaa, joka ilmoitetaan neliömetreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Kantavat rakenteet, lujitus- ja verhousrakenteet sekä alus- ja päällysrakenne ovat tunnelipoikkileikkauksen ulkopuolella olevia rakenneosia. Ratatunnelin poikkileikkaukseen sisältyvät seuraavat tilat: Aukean tilan ulottuma (ATU) Huollon ja kunnossapidon tilat Turvallisuusjärjestelyjen tilat Laiteasennusten tilat. Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkaukset on esitetty liitteissä 3 ja 4.

3 RAMO 18.1 Määritelmät 18.14 Tekniset järjestelmät Sähköjärjestelmiin kuuluvat: Ratasähköistysjärjestelmät, ks. kohta 18.42 Rakennussähköjärjestelmät. Rakennussähköjärjestelmät muodostuvat sähkö- ja tietojärjestelmistä. Rakennussähköjärjestelmät palvelevat tunnelijärjestelmän sähkökäyttöisiä toimintoja kuten koneellista ilmanvaihtoa, lämmitystä, savunpoistoa, viemäröintiä, pumppausta, sähkönjakelua, valaistusta, tietoliikennettä sekä turvallisuusja valvontatoimintoja. Ilmanvaihtojärjestelmiin kuuluvat ne joko luonnollisen tai koneellisen ilmanvaihdon järjestelmät ja laitteet, jotka palvelevat tunnelitilojen ilmanvaihtoa tai savunpoistoa. 18.15 Tunnelin kuvaus Nimi ja sijainti Kullakin rautatietunnelilla on nimi, jonka muodostaa paikkaa kuvaava erisnimi ja yleisnimi rautatietunneli. Tunnelin nimeä täydennetään ilmoittamalla sen rataosan nimi, jolla tunneli sijaitsee sekä tunnelin päiden km+m-luvut (= katetun osuuden alkamiskohdat raiteen keskilinjalla). Tyyppimäärittely Tunnelin rakennetta kuvataan tyyppimäärittelyllä, johon sisältyvät tarpeellisessa laajuudessa kohdissa 18.11-14 mainitut määreet. Valaistusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, jotka palvelevat sekä tunnelitilojen normaalia että vara- ja turvavalaistusta. Viemäröintijärjestelmiin kuuluvat ne tunnelijärjestelmää palvelevat putkistot, kaivot, altaat ja laitteet, joilla huolehditaan kuivatusja palonsammutus- ym. vesien sekä onnettomuustilanteiden nestevuotojen keräämisestä, poisjohtamisesta ja käsittelystä. Turvallisuusjärjestelmiä ovat ne järjestelmät, joilla huolehditaan turvallisesta liikennöinnistä ja liikkumisesta tunnelitiloissa, edesautetaan toimintaa onnettomuustilanteissa ja pyritään estämään tunnelijärjestelmään kohdistuva vahingonteko. Valvontajärjestelmiin kuuluvat ne laitteet, joilla valvotaan ja ohjataan tunnelijärjestelmän käyttöä ja laitteiden toimintaa.

4 RAMO 18.2 Luokitukset 18.2 Luokitukset 18.21 Pituusluokitus Pituuden perusteella ratatunnelit jaetaan kolmeen luokkaan: 1) Lyhyt: pituus alle 500 metriä 2) Keskipitkä: pituus 500 m - 2000 m 3) Pitkä: pituus yli 2000 m. Tunnelin pituus on sen katettu pituus raiteen keskilinjan kohdalla. Tunnelipituus on rautatietunnelin ratateknisten laitteiden, turvallisuusjärjestelyjen, teknisten järjestelmien ja aerodynamiikan suunnitteluperuste siten kuin jäljempänä asianomaisissa kohdissa määrätään. 18.22 Nopeusluokitus Rautatietunnelit jaetaan mitoitusnopeuden perusteella kolmeen luokkaan: 1) V mit # 160 km/h 2) 160 km/h < V mit # 220 km/h (nopean liikenteen rata) 3) 220 km/h < V mit # 300 km/h (suurnopeusrata) Kaksiraiteinen tunneli ja tavaraliikennetunneli kuuluvat aina nopeusluokkaan 1. Mitoitusnopeus on rautatietunnelin aerodynamiikan, poikkileikkausmitoituksen, rakenteiden, ratateknisten laitteiden sekä varusteiden suunnitteluperuste siten kuin jäljempänä asianomaisissa kohdissa määrätään.

5 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Kohdissa 18.31-18.39 esitetään rautatietunneleiden suunnittelun yleiset perusteet. Ratatekniset vaatimukset esitetään erikseen kohdassa 18.4. Varsinainen rautatietunnelin suunnitteluprosessi esitetään kohdissa 18.5-18.7. 18.31 Yleiset vaatimukset Kantavien rakenneosien suunnittelun lähtökohtana on 100 vuoden käyttöikä. Sisustusrakenteiden ja laiteasennusten suunnittelun lähtökohtana on 50 vuoden käyttöikä. Tunneleiden suunnittelussa on otettava huomioon odotettavissa olevat rataverkon kehittämistoimenpiteet sähköistyksen ja tavoitenopeuden osalta. Rautatietunnelin eri suunnittelualojen vastuuhenkilöillä tulee kullakin olla riittävä tekninen koulutus sekä ajan tasalla olevat tiedot ja riittävä kokemus liikennetunneleiden suunnittelussa ottaen huomioon seuraavat tehtävät: ratatekninen suunnittelu tunnelijärjestelmän yleissuunnittelu aerodynaaminen suunnittelu kalliorakennus- ja rakennesuunnittelu kuivatus- ja viemäröintisuunnittelu sähköistys- ja turvalaitesuunnittelu turvallisuus-, valvonta-, tele- ja radiojärjestelmäsuunnittelu ilmanvaihdon ja valaistuksen suunnittelu turvallisuuden sekä palo- ja pelastustoiminnan edellyttämien tila-, tunneli- ja kuilujärjestelyjen sekä niihin liittyvien rakenteiden ja teknisten järjestelmien suunnittelu ja palotekninen mitoitus. Rautatietunnelin pääsuunnittelijalla tulee olla riittävät tiedot ja kokemus rautatietunneleiden suunnittelussa kaikilta edellä mainituilta suunnittelualoilta. 18.32 Suunnitteluvaiheet 18.321 Tarveselvitysvaihe Rautatietunnelista tehdään ratalinjan tarveselvitysvaiheessa rakennettavuusselvitys, johon sisältyy teknisen ja juridisen rakennettavuuden sekä kustannusten ja ympäristövaikutusten selvittäminen. Rautatietunnelin rakennettavuusselvitykseen sisältyvät: Kohdassa 18.33 käsitellyt tutkimukset siinä laajuudessa, että rakennettavuus on varmistettu ja ympäristövaikutukset voidaan arvioida päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella. Luonnokset kohdan 18.341 mukaisista yleispiirustuksista siten, että tilajärjestelyt ja rakentamisen reunaehdot on selvitetty rakennettavuuden varmistamisen ja kustannusarvioinnin edellyttämällä tarkkuudella. Alustavat mitoitukset ja luonnokset kohtien 18.342-348 mukaisista suunnitelmista rakentamisen varmistamisen ja kustannusarvioinnin edellyttämällä tarkkuudella. Kustannusarvio ja suunnitelmaselostus.

6 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.322 Yleissuunnitteluvaihe Rautatietunnelin yleissuunnitelmaan sisältyvät: Kohdan 18.33 mukaiset tutkimukset siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että tunnelijärjestelmän yleissuunnitelma piirustuksineen voidaan laatia ja vaihtoehtoisista rakenneratkaisuista tehdä päätökset. Tunnelijärjestelmän yleissuunnitelma sisältäen kohdan 18.341 mukaiset piirustukset. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ellei sitä ole tehty hankesuunnitteluvaiheessa tai sen jälkeen erillisenä vaiheena. Liikenteen toiminnallinen ja riskianalyysi. Mitoitukset ja luonnokset kohtien 18.342-348 mukaisista suunnitelmista sillä tarkkuudella, että rakenneratkaisut ja rakenteiden mitat sekä tekniset järjestelmät on selvitetty ja yleispiirustukset voidaan laatia. Kustannusarvio ja suunnitelmaselostus. Yleissuunnitelma voidaan jakaa alustavaan yleissuunnitelmaan ja yleissuunnitelmaan silloin, kun siihen on perustellut syyt. Alustavan yleissuunnitelman tarkkuustaso tulee määritellä tapauskohtaisesti. YVA sekä toiminnallinen ja riskianalyysi edellyttävät ainakin alustavia yleispiirustuksia. 18.323 Rakennussuunnitteluvaihe Rautatietunnelin rakennussuunnitelmaan sisältyvät lopulliset kohdan 18.33 mukaiset tutkimukset ja kohtien 18.3-7 mukaiset toteutussuunnitelmat. 18.33 Tutkimukset 18.331 Maaperätutkimukset Rautatietunnelin vaikutusalueella tehdään pohja- ja maaperätutkimukset siinä laajuudessa ja tarkkuudella kuin kantavien rakenteiden geotekninen ja pohjarakennussuunnittelu edellyttää. Tehtävistä tutkimuksista laaditaan tutkimusohjelma. Tutkimusten laajuus ja laatu määritetään ohjelmassa siten, että rakenteet ja niiden perustaminen voidaan oikeilla varmuuksilla luotettavasti suunnitella. Tutkimusten laajuuden ja laadun määrittelevät vastaavat suunnittelijat siten, että suunnittelussa on käytettävissä riittävät parametrit rakenteiden ja maan vuorovaikutusten analysoimista, stabiliteettien määrittämistä, painuma-analyysien tekemistä sekä rakenteiden ja niiden perustusten suunnittelua varten. Tutkimusohjelma ja tutkimukset tehdään noudattaen voimassa olevia pohjarakennus- ja pohjatutkimusohjeita sekä kairausoppaita ja laboratoriotutkimusohjeita /1-6/. 18.332 Kallioperätutkimukset Kallioperätutkimuksilla selvitetään kallion laatu ja soveltuvuus rautatietunnelin rakentamiseen kohdekohtaisesti laadittavan tutkimusohjelman mukaan. Tutkimukset tulee tehdä siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että kaikki tarvittavat parametrit voidaan luotettavasti selvittää louhinnan, louheen käytön, tiivistysinjektointien, lujitusten ja rakenteiden suunnittelua ja toteutusta sekä tarvittavia kalliomekaanisia analyyseja varten. Tutkimukset tehdään noudattaen voimassa olevia kalliotutkimus-, kallioluokitus- ja kalliorakennusohjeita /7-14/.

7 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Vähimmäistutkimus on aina silmämääräinen rakennusgeologinen kartoitus ja kalliopinnan topografian selvittäminen riittävällä tarkkuudella erityisesti peitteisillä alueilla. Vähimmäistutkimusten lisäksi tutkitaan kallion laatu kairauksilla, luotauksilla ja laboratoriokokeilla kohteen suunnittelun ja rakentamisen edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Kalliotunnelit ks. kohta 18.61. C C Hankesuunnitteluvaiheessa YVAn edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Yleissuunnitteluvaiheessa vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen teknistaloudellisten vertailujen ja ympäristövaikutusten analysoinnin sekä päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudessa. Tutkimusten ohjelmoinnista ja riittävyydestä vastaa kalliorakennussuunnittelija. 18.333 Orsi- ja pohjavesitutkimukset Orsi- ja pohjaveden korkeusasema määritetään suunnitellun tunnelin vaikutusalueella. Määritystä varten asennetaan riittävä määrä havaintoputkia, joista orsi- ja pohjaveden pinnan korkeusaseman vaihteluita seurataan riittävän laajasti jo suunnitteluaikana. Samoja havaintoputkia käytetään vesipintojen tarkkailuun rakentamisen aikana ja tarvittaessa myös rakentamisen jälkeen. Tarvittaessa selvitetään koepumppauksilla orsi- ja pohjaveden virtausolosuhteet ja korvautuvuus. Tarvittaessa tutkitaan orsi- ja pohjaveden laatu kemiallisen agressiivisuuden tai käyttötarkoituksen edellyttämän puhtauden selvittämiseksi. Mikrobiologiset tutkimukset tehdään, kun ympäristön puupaaluperustukset sitä edellyttävät. C Rakennussuunnitteluvaiheessa lopullisten rakenne- ja laiteratkaisujen suunnittelun sekä ympäristövaikutusten analysoinnin edellyttämällä tarkkuudella. Orsi- ja pohjavesitutkimuksiin liittyen tehdään tunnelijärjestelmän vaikutusalueen kaivoselvitys sisältäen vesipintojen ja veden korvautuvuuden sekä veden laatuselvitykset kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella. Kalliorakennustöiden ympäristöriskianalyysi kussakin suunnitteluvaiheessa suunnittelun ja päätöksenteon edellyttämällä tarkkuudella sekä rakennussuunnitteluvaiheessa urakkalaskennan ja rakentamisen edellyttämällä tarkkuudella. Melu- ja tärinäselvitykset kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella. 18.334 Ympäristöselvitykset Eri suunnitteluvaiheissa tehdään seuraavat ympäristöselvitykset: YVA hanke- tai yleissuunnitteluvaiheessa. Orsi- ja pohjavesitutkimukset:

8 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.34 Suunnitelman sisältö Rautatietunnelin suunnitelmaan sisältyvät ainakin kohdissa 18.341-18.349 luetellut asiakirjat. Asiakirjojen tarkkuustaso kussakin suunnitteluvaiheessa on esitetty kohdassa 18.32. 18.341 Yleispiirustukset Asemapiirustus, jossa esitetään rautatietunnelin kaikkien tunneleiden ja kuilujen sijainnit sekä kaikkien suuaukkojen ja kuilujen yläpäiden sijainnit ja niille johtavat tieyhteydet. Pohjapiirustus 1:500 koko tunnelijärjestelmästä. Pitkissä tunneleissa voidaan käyttää myös mittakaavoja 1:1000 tai 1:2000. Pohjapiirustukset 1:200 tai 1:100 erikoiskohdista: suuaukot, levennykset, tunneleiden ja kuilujen liittymät, turvallisuusjärjestelyjen ja -järjestelmien tilat sekä tekniset tilat. Pituusleikkaus kustakin tunnelista tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa. Poikkileikkaukset 1:100 tai 1:200 valittuina siten, että kaikki tyypilliset poikkileikkaukset ja oleelliset rakenteet tulevat esitetyiksi. 18.342 Mitta-, työ- ja detaljipiirustukset sekä opasteet Tunnelijärjestelmän kaikkien tilojen, kantavien ja sisustusrakenteiden sekä laiteasennusten mitta-, työ- ja detaljipiirustukset Käytön ja kunnossapidon opasteet Pelastus- ja poistumisteiden sekä uloskäytävien opasteet. 18.343 Pohjarakennussuunnitelma Betoni- ja terästunneleiden sekä kalliotunneleiden suuaukkorakenteiden pohjarakennussuunnitelma laaditaan voimassa olevia pohjarakennusohjeita noudattaen. Suunnitelma sisältää tutkimustiedoilla varustetut pohjarakennuspiirustukset ja pohjarakennustöiden työselityksen. Pohjarakennussuunnitelman tulee tarpeellisessa laajuudessa sisältää: Painuma-analyysit ja stabiliteettitarkastelut sekä maan ja rakenteiden vuorovaikutusanalyysit Pohjanvahvistustoimenpiteiden suunnitelmat Maa- ja pohjarakenteiden suunnitelmat Rakenteiden perustamistavat ja paalujen tavoitetasot Rakennuskaivanto- ja työjärjestyssuunnitelmat Ympäristösuunnitelmat. 18.344 Kalliorakennussuunnitelma Kalliotunnelista laaditaan kalliorakennussuunnitelma, joka sisältää: Louhintapiirustukset Tiivistysinjektointikaaviot Kallionlujituspiirustukset: lujituspultitukset, ruiskubetonoinnit, erikoislujitukset ja lujitusrakenteet sekä näiden kuivatus- ja maadoitussuunnitelmat Louhinnan, tiivistysinjektointien ja lujitusten vaiheistukset erityisesti

9 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet tunneleiden suuaukkojen, kallion heikkousvyöhykkeiden, jännemitan suhteen ohuiden kalliokattojen ja ympäristön kannalta riskialttiiden tunneliosuuksien kohdilla Kalliorakennustöiden työselitys, jossa esitetään riittävällä tarkkuudella käytettävät työmenetelmät, materiaalit ja laatuvaatimukset Louhinta- ja kallionlujitustöiden määräluettelo, jossa ilmoitetaan ainakin ne massat, joita ei voida määrittää piirustuksista sekä niiden maksuperusteet. 18.345 Rakennesuunnitelmat Rakennepiirustukset kantavista ja sisustusrakenteista Laiteasennusten ja teknisten järjestelmien ankkurointi-, kiinnitys- ja kannatussuunnitelmat Rakenteellisen palosuojauksen suunnitelmat Kuivatussuunnitelmat Rakenteiden maadoitussuunnitelmat Rakenteiden työselitys Määräluettelot tapauskohtaisesti harkittavassa laajuudessa. 18.346 Teknisten järjestelmien suunnitelmat Sähkösuunnitelmat käsittäen rakennussähköjärjestelmien suunnitelmat, joihin sisältyvät myös turvallisuus- ja valvontajärjestelmien suunnitelmat (valvonta-, tele-, radio-, kulunvalvonta-, rikosilmoitus- ja paloilmoituslaitteistot) sekä pelastus- ja poistumisteiden edellyttämät järjestelyt (opastus, merkintä ja valaistus). LVI-suunnitelmat käsittäen ilmanvaihdon, vedensaannin, viemäröinnin, palon-sammutus-, savunpoistoja LVI-valvontajärjestelmän suunnittelun sekä pelastus- ja poistumisteiden edellyttämät järjestelyt. Turvallisuusjärjestelmien suunnitteluun sisältyy edellä mainittujen lisäksi kohdassa 18.53 käsitellyn riskianalyysin tekeminen tapauskohtaisesti harkittavassa laajuudessa. 18.347 Ratatekniset suunnitelmat Ratageometriasuunnitelma laaditaan RAMO:n osan 2 "Radan geometria" mukaan. Radan rakennesuunnitelma laaditaan RAMO:n osan 3 "Radan rakenne" mukaan. Sähköistyssuunnitelmat ja maadoitussuunnitelmat laaditaan sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamisohjeen SSR I - III sekä RAMO:n osan 5 "Sähköistetty rata" mukaan. Maadoitussuunnitelmiin sisällytetään kaikki rakenteet, varusteet ja laitteet. Turvalaitesuunnitelmat laaditaan RA- MO:n osan 6 "Turvalaitteet" mukaan. 18.348 Työvaihesuunnitelmat Rautatietunnelin rakentamisen kokonaissuunnitelma ja jakaminen työvaiheisiin aikatauluineen Sähköradan huomioon ottaminen kussakin työvaiheessa kohdan 18.82 mukaan.

10 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.349 Suunnitelmaselostus Suunnitelmaselostuksessa esitetään: Kohdassa 18.1 määritelty tunnelin kuvaus Suunnitteluvaihe sekä suunnitelman lähtökohdat, suunnitteluperusteet ja tavoitteet Kunkin suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella: * Liikenteen toiminnallinen ja riskianalyysi sekä rakentamisen ja liikenteen ympäristövaikutukset ellei niitä esitetä erillisinä asiakirjoina. * Aerodynaaminen mitoitus * Geotekniset ja pohjarakenteiden mitoitukset * Rakenteiden ja laiteasennusten mitoitukset * Lämpötekninen mitoitus * Palotekniset mitoitukset * LVISAT-mitoitukset Kaikki sellaiset suunnittelun taustatiedot, jotka eivät käy selville varsinaisesta suunnitelmasta ja jotka ovat tarpeen suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen arvioimisessa sekä liikenteen-hoito-, valvonta- ja kunnossapitotoiminnan ja palo- ja pelastustoimen järjestelyjen suunnittelussa.

11 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.35 Aerodynaaminen suunnittelu 18.351 Lähtökohdat Kun juna ajaa tunneliin, aiheuttaa sen keula ylipaineaallon, joka etenee äänennopeudella seuraavalle suuaukolle ja heijastuu sieltä takaisin äänennopeudella kulkevana alipaineaaltona. Kun junan perä tulee tunneliin, syntyy alipaineaalto, joka etenee tunnelissa äänennopeudella seuraavalle suuaukolle ja heijastuu takaisin ylipaineaaltona. Syntyneet paineaallot kulkevat tunnelissa edestakaisin äänennopeudella kunnes vaimenevat. Junan mukana sen keulassa ja perässä sekä korin ja tunnelipintojen välissä kulkevat paineaallot junan nopeudella. Kaikki esteet ja muutokset poikkileikkauksessa sekä liittyvät tunnelit ja kuilut samoin kuin koneellinen ilmanvaihto aiheuttavat paineaaltoihin muutoksia. Jos tunnelissa ajaa samanaikaisesti useita junia, ovat paineenvaihteluilmiöt monimutkaisempia. Maksimivaikutukset syntyvät superpositiosta, kun eri paineaallot kohtaavat samassa kohdassa vahvistaen toisiaan. Vaikutukset riippuvat junan nopeudesta, junan ja tunnelin poikkileikkauksista ja pituuksista, ratatunneliin liittyvistä tunneleista ja kuiluista, junan ja rakenteiden muotoiluista, tunnelipintojen kitkakertoimista, vaimennus- ja ääniteknisistä ominaisuuksista, lämpötilasta, ilmanvaihdosta jne. Vaikutukset kohdistuvat ihmisten korviin, tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin, kalustoon (erityisesti ikkunoihin, oviin ja venttiileihin) sekä junan kulkuvastukseen. Äänennopeudella etenevä ylipaineaalto purkautuu ulostulosuuaukolta pallonmuotoisena ylipaineaaltona ympäristöön. Tästä paineaallosta käytetään nimitystä mikropaineaalto tai Sonic Boom. Tärkein suunnittelukriteeri on mitoitusnopeus. Paineenvaihtelun vaikutukset tunnelissa tulevat yleensä merkittäviksi nopeuden kasvaessa suuremmaksi kuin 160 km/h. Tätä pienemmillä nopeuksilla saattaa paineenvaihtelu tulla mitoittavaksi kahden suuripoikkileikkauksisen junan kohdatessa kaksiraiteisessa tunnelissa. Nopeuden kasvaessa lähelle 200 km/h tai sen yli aiheuttaa ensimmäisen ylipaineaallon purkautuminen ulosajosuuaukolla merkittävän meluvaikutuksen ympäristöön (Sonic Boom, vrt. yliäänikone). Aerodynaamisen suunnittelun tehtävänä on kunkin ratatunnelin oikean poikkileikkauskoon määrittäminen ja optimointi yhdessä paineentasaustunneleiden ja - kuilujen suunnittelun kanssa, suuaukkojen aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteiden suunnittelu sekä rakenteiden ja laitteiden paine- ja imukuormien määrittäminen. 18.352 Suunnitteluperusteet Aerodynaaminen suunnittelu jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Paineenvaihtelu junassa Paineenvaihtelun amplitudi (positiivinen ja negatiivinen huippuarvo), paineen muutosnopeus (aika huipusta huippuun) ja frekvenssi (toistuvuus) tulee rajoittaa hyväksyttäviin arvoihin junan sisällä matkustusmukavuuden ja terveydellisten seikkojen vuoksi. Parametreista merkittävin on paineenvaihtelun amplitudi, jonka ääriarvot tulee rajoittaa muutaman sekunnin pituisen tarkastelujakson aikana sellaisiksi, että paineenvaihtelun vaikutukset ihmisten korviin eivät ole liian häiritseviä tai terveydelle haitallisia. Tarkastelujakson valinta välille 3-5 sekuntia perustuu ihmisen korvan rakenteeseen ja reagointiin äkillisiin paineenvaihteluihin. Paineen muutosnopeutta yhden sekunnin aikana on syytä tarkastella silloin, kun

12 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet paineenvaihtelun toistuvuus on nopeaa esimerkiksi tiheään sijoitettujen yhdystunneleiden vuoksi. Paineenvaihtelun rajoittamiseen vaikuttavat eniten tunnelipoikkileikkauksen koko, paineentasauskuilujärjestelyt, mitoitusnopeus sekä liikkuvan kaluston mitat ja painesuojaustoimenpiteet. Myös tunnelin ja sen suuaukkojen muotoilulla voidaan pienentää paineenvaihtelun huippuarvoja. 2) Painekuormat tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin Ratatunnelin ja sen suuaukkojen rakenteet sekä tunneliin asennettavat laitteet ja niiden kiinnitykset tulee mitoittaa junien aiheuttamille paine- ja imukuormille. Kuorma-arvoihin vaikuttavat eniten nopeus sekä tunnelin ja junan mitat. 3) Meluvaimennus suuaukoilla Nopeusluokissa 2 ja 3 tulee mikropaineaaltojen aiheuttamat meluvaikutukset ratatunnelin suuaukkojen ympäristöissä analysoida ja tarvittaessa suunnitella vaimennustoimenpiteet. Meluarvoihin vaikuttavat eniten nopeus, tunnelin ja junan mitat sekä tunnelipintojen kitkaominaisuudet, jotka vaikuttavat ulosajosuuaukkoa lähestyvän ylipaineaallon jyrkkyyteen. Mm. raidesepeli vaimentaa Sonic Boom -vaikutusta, koska sen aiheuttama kitka pienentää ylipaineaallon aikaderivaattaa (painerintaman jyrkkyyttä). Jos tunnelissa tapahtuva vaimennus ei ole riittävä, tulee suuaukko varustaa vaimennusrakenteilla. 18.353 Mitoitusparametrit Rautatietunnelin aerodynaaminen mitoitus tehdään seuraavien muuttujien funktiona: Mitoitusnopeus Mitoittavan junan ja tunnelin poikkileikkausalojen suhde Mitoittavan junan ja tunnelin pituuksien suhde Tunneliin liittyvät paineentasauskuilut ja muut tunnelit Liikkuvan kaluston sekä tunnelin ja sen suuaukkorakenteiden aerodynaaminen muotoilu Mitoittavan junan tiiviys ja junan sisällä kussakin tapauksessa sallittava paineenvaihtelu Usean junan peräkkäinajon todennäköisyys tunnelissa ja junien sisällä tässä tapauksessa sallittava paineenvaihtelu Kaksiraiteisessa tunnelissa edellisten lisäksi junien kohtaamisen ja rinnakkainajon todennäköisyys ja junien sisällä näissä tapauksissa sallittava paineenvaihtelu Kullekin junatyypille sallittava kulkuvastus ja sen edellyttämä vetotehon lisäys ja/tai sallittava nopeuden hidastuminen Liikkuvaan kalustoon sekä tunnelin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvat paine- ja imukuormat. 18.354 Mitoituskriteerit Junan sisällä sallittavat paineenvaihtelun ääriarvot ja paineen muutosnopeudet määritellään tunnelikohtaisesti kullekin junatyypille erikseen ohjaamossa ja matkustajavaunuissa. Hyväksyttävät arvot riippuvat paineenvaihtelun toistuvuudesta

13 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet saman matkan aikana (tunneleiden pituus, lukumäärä ja tiheys, liikennetiheys ja junien kohtaamisen todennäköisyys tunnelissa, paineenvaihtelun frekvenssi, matkustavatko samat matkustajat päivittäin jne). Ellei tarkempaa analyysia suoriteta, ovat seuraavat maksimiarvot voimassa toistaiseksi: Max ªP 4 s = 3,0 kpa usein toistuvassa paineenvaihtelussa Max ªP 4 s = 4,0 kpa harvoin tapahtuvassa paineenvaihtelussa Paineen muutosnopeus tulee rajata maksimiarvoon 500 Pa/s silloin, kun paineenvaihtelun frekvenssi on korkea (hyvin tiheään toistuva / jaksollinen). Annetut maksimiarvot tulee kunkin tunneliprojektin suunnitteluvaiheessa päivittää, koska kansainvälisistä tutkimuksista, suoritettavista tunnelikoeajoista ja niihin liittyvistä mittauksista sekä kaluston painetiivistystoimenpiteistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa. 18.355 Poikkileikkauksen ja paineentasauskuilujen mitoitus Ratatunnelin poikkileikkauksen mitoitus tehdään kohdissa 18.351-4 esitetyillä mitoitusperusteilla käsikirjojen /15-20/ ja mitoitusohjeiden /21, 22/ mukaan. Apuna voidaan käyttää mainituista viitteistä tehtyä yhteenvetoa /30/ ja viitteissä mainittuja tutkimuslaboratorioiden mitoitusohjelmia. Mitoitusohjeet tulee kunkin tunneliprojektin suunnitteluvaiheessa päivittää, koska kansainvälinen mitoitusparametrien tutkimus ja mitoitusmenetelmien kehitystyö on jatkuvasti käynnissä. Kun kohdassa 18.354 esitetyt kriteerit edellyttävät ratatunnelin poikkileikkauskoon suurentamista liitteissä 1-4 esitettyjä normaalipoikkileikkauksia suuremmaksi, tulee poikkileikkauksen suurentaminen ja paineentasauskuilujen lisääminen optimoida. Paineentasauskuiluilla ei voida vaikuttaa yksittäisten paineaaltojen amplitudeihin, mutta niillä voidaan merkittävästi alentaa superpositiosta aiheutuvia paineen huippuarvoja. Kuilujen määrä ja sijoitus riippuu merkittävimmin tunnelin pituudesta ja junapituuksista. Mitoitus on tehtävä tunnelikohtaisesti. Myös paineentasauskuilun poikkileikkaus tulee mitoittaa, koska liian pieni kuilu on tehoton ja liian suuri voi aiheuttaa koko paineaallon heijastumisen. Suunnitteluohjeita on esitetty viitteissä /19, 20/. Vanhat tunnelit tulee tutkia tapauskohtaisesti erikseen silloin, kun liikkuvan kaluston poikkileikkauskoot kasvavat tai nopeuksia nostetaan. Mikäli tunnelipoikkileikkauksen suurentaminen ei teknistaloudellisista syistä tule kysymykseen, voidaan tilannetta merkittävästi parantaa rakentamalla uusia paineentasauskuiluja. Rakenteiden ja laitteiden painekuormien kestävyys tulee aina tarkistaa. Tarvittaessa tulee asettaa nopeusrajoituksia. 18.356 Rakenteiden ja laitteiden painekuormamitoitus Painekuormalla tarkoitetaan sekä positiivista (ylipaine tunnelissa) että negatiivista (alipaine tunnelissa, imukuorma ) painekuormaa. Viitteissä /23-30/ on esitetty tunnelikoeajoissa mitattuja painekuormien arvoja. Painekuorma on verrannollinen junan nopeuden neliöön sekä suoraan verrannollinen junien poikkileikkausalan ja

14 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet tunnelin vapaan poikkipinta-alan suhteeseen (A junat / (A tunneli - A junat )). Käsittelemällä mitattuja painekuorma-arvoja näillä suhdeluvuilla saadaan mm. viitteessä /30/ esitettyjä painekuorma-arvoja. Tunnelin seinä- ja kattopintojen verhousrakenteisiin kohdistuvien kuormien negatiiviset arvot (imukuormat) ovat yleensä itseisarvoltaan suurempia kuin positiiviset arvot. Koeajojen yhteydessä mitattuihin painekuorma-arvoihin liittyy se epävarmuus, että mittauspiste ei todennäköisesti ole eri paineaaltojen kohtauspisteessä, jolloin superposition vaikutusta ei ole havaittu. Mitatut arvot eivät näin ollen todennäköisesti edusta paineen huippuarvoja. Tästä syystä suositellaan mitoituspainekuormien laskemista tapauskohtaisesti viitteessä /22/ esitetyillä laskentakaavoilla. Ellei painekuormia määritetä laskemalla tapauskohtaisesti, ovat seuraavat mitoituspainekuormien arvot voimassa toistaiseksi: Yksiraiteinen tunneli: Nopeus- P max kpa P min kpa luokka 1 + 2,5-3,5 2 + 4,0-6,0 3 + 7,5-10,5 Kaksiraiteinen tunneli: Nopeus- P max kpa P min kpa luokka 1 + 4,0-6,0 Annetut painekuormien arvot perustuvat liitteiden 1-4 mukaisiin tunneleiden normaalipoikkileikkauksiin, suurimpaan liikkuvaan kalustoon ja kunkin nopeusluokan suurimpaan nopeuteen. Painekuormien arvoja voidaan pienentää, jos tunnelipoikkileikkaus on suurempi tai liikkuva kalusto tai nopeus pienempi. Annettujen lukuarvojen tarkistusprosessin tulee olla jatkuva seuraten käynnissä olevan kansainvälisen tutkimus- ja normitustyön edistymistä ja tuloksia sekä testiajojen yhteydessä tehtäviä mittauksia. Kuormien arvot ovat ominaiskuormaarvoja, jotka kussakin mitoitustilanteessa tulee kertoa ao. osavarmuuskertoimilla. Kuormia tulee käsitellä muuttuvina, liikkuvina, väsyttävinä ja dynaamisina. 18.357 Ilman virtausnopeus Tunnelijärjestelmä ja sen ilmanvaihto tulee suunnitella siten, että ilman virtausnopeus ei ylitä arvoa 5 m/s normaalitilanteessa sellaisilla alueilla, joilla matkustajat tai ulkopuoliset henkilöt voivat oleskella tai liikkua. Hyvin harvinaisissa tapauksissa tai hätätapauksissa tai vain huoltohenkilöstölle tarkoitetuissa tiloissa ilmanvirtausnopeus saa hetkellisesti nousta arvoon 10 m/s. 18.358 Rakenteiden aerodynaaminen muotoilu ja vaimennusrakenteet Tunnelisuuaukkojen rakenteiden aerodynaamisella muotoilulla (kuva 18.3:1) voidaan alentaa paineen huippuarvoja tunnelissa. Merkittävä vaikutus edellyttää, että muotoillun suuaukkorakenteen pituus on moninkertainen ratatunnelin poikkileikkauksen suurimpaan läpimittaan verrattuna. Ratatunnelin seiniin tehdyillä sivutunneleilla ja syvennyksillä voidaan alentaa paineen huippuarvoja. Suunnittelu- ja mitoitusohjeita on annettu viitteessä /18/.

15 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Suuaukoille tehtävillä vaimennusrakenteilla ja -rakennuksilla (kuvat 18.3:2 ja 3) voidaan merkittävästi pienentää paineaaltojen ympäristölle aiheuttamia meluhaittoja. Vaimennusrakenteiden suunnitteluohjeita on annettu viitteissä /15-20/. Kuva 18.3:1 Esimerkkejä aerodynaamisesti muotoilluista suuaukkorakenteista Kuva 18.3:3 Esimerkkejä tunnelin suuaukkorakennuksen vaimennuskammioista Kuva 18.3:2 Periaate-esimerkki ilmanvirtausaukoilla varustetusta suuaukon vaimennusrakenteesta

17 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.36 Tunnelipoikkileikkaus 18.361 Normaalipoikkileikkaus Yksiraiteisen ratatunnelin normaalipoikkileikkauksen mitat ja niihin sisältyvät rakenteiden ja laitteiden tilavaraukset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaksiraiteisen ratatunnelin vastaavat poikkileikkauskokoonpanot on esitetty liitteissä 3 ja 4. Alusrakennevaihtoehdot on käsitelty RAMO:n osassa 3 Radan rakenne sekä RMYTL:n osassa 6 Kalliorakennustyöt. Esimerkkejä alusrakennevaihtoehdoista on esitetty liitteissä 7 ja 8. Kävelykulkuteiden päällystemateriaalien tulee olla palamattomia ja ne tulee valita siten, että pinnat ovat riittävän tasaiset eivätkä pölyä junien aiheuttamien ilmavirtojen vaikutuksesta. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan tulee päällystemateriaalien olla sellaisia, että pinnat voidaan puhdistaa imuroimalla (hakekuljetukset yms). Imuroitavien pintojen laajuus määritetään tunnelikohtaisesti. Yksiraiteisen tunnelin poikkileikkauksen korkeusmitoitus sidotaan raiteen korkeusviivaan. Korkeusmitoituksessa otetaan huomioon varautuminen 200 mm:n raiteen nostoon kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Leveysmitoitus sidotaan raiteen pystysuoraan keskilinjaan. Poikkileikkauksen ei tarvitse olla symmetrinen raiteen keskilinjan suhteen. Kaksiraiteisen tunnelin poikkileikkausmitoitus perustuu vastaavasti kummankin raiteen korkeusviivaan ja pystysuoraan keskilinjaan. Nämä mitoitusriippuvuudet tulee esittää suunnitelmaselostuksessa, vaikka rakentamisen mitoitus sidottaisiinkin muuhun valittuun mittalinjaan. suurennetaan kohtien 18.362 ja 18.363 mukaan. 18.362 Poikkileikkaus ja raidegeometria Suoran raiteen normaalipoikkileikkauksen mittoja suurennetaan kaarresäteen ja raidekallistuksen funktiona siten kuin ATU:n muutos edellyttää. Liitteissä 1-4 esitettyihin normaalipoikkileikkauksiin on sijoitettu kaikki ratatunnelissa kysymykseen tulevat laitteet. Kaikkia niitä ei välttämättä tarvita kaikissa ratatunneleissa. Raiteen kallistuksen vaatimana lisätilana saa käyttää niiden laitteiden tilavarauksia, joita suunniteltavassa ratatunnelissa ei tarvita. 18.363 Poikkileikkaus ja nopeusluokka Paineenvaihtelujen vaikutus otetaan ratatunnelin poikkileikkausmitoissa huomioon seuraavasti: Nopeusluokassa 1 on normaalipoikkileikkaus riittävä. Normaalipoikkileikkausta pienemmissä vanhoissa tunneleissa on tilanne tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen kohdan 18.35 mukaan. Nopeusluokissa 2 ja 3 tehdään poikkileikkauksen aerodynaaminen mitoitus kohdan 18.35 mukaan. Normaalipoikkileikkausta suurennetaan aerodynaamisen mitoituksen edellyttämään kokoon. Normaalipoikkileikkaus on minimipoikkileikkaus, jota tapauksesta riippuen

18 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.37 Rakenteiden suunnitteluperusteet 18.371 Suunnitteluohjeet ja määräykset Rautatietunnelin rakenteet suunnitellaan noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (RakMk). Näiden viranomaismääräysten lisäksi noudatetaan kunkin rakennusmateriaalin normeja, suunnitteluohjeita ja standardeja /39-47/. Junakuorman kuormittamien rakenteiden suunnittelussa noudatetaan rautatiesiltojen suunnitteluohjeita /48/ ja soveltuvin osin RAMO:n osaa 8 Sillat. Ajoneuvokuormien kuormittamien rakenteiden suunnittelussa noudatetaan Tielaitoksen sillansuunnitteluohjeita. Viranomaismääräysten ja -ohjeiden, sillansuunnitteluohjeiden sekä normien ja standardien lisäksi noudatetaan jäljempänä annettuja edellä mainittuja täydentäviä määräyksiä ja ohjeita. 18.372 Lujuustekninen mitoitus Rautatietunnelin rakenteet mitoitetaan rakenteiden kuormitusohjeiden /44/ ja siltojen suunnitteluohjeiden /48/ mukaisille pysyville ja muuttuville kuormille sekä muodonmuutos- ja onnettomuuskuormille. Näiden lisäksi otetaan huomioon rakenteiden valmistuksesta, varastoinnista, kuljetuksesta ja asennuksesta aiheutuvat kuormat. Mitoitusta varten rakenteet jaetaan kantaviin rakenteisiin, sisustusrakenteisiin ja laiteasennuksiin kohdan 18.12 mukaan. Mitoitusvaatimus koskee myös kantavana rakenteena tai sen osana toimivaa kalliota ja maata. Materiaalien tulee olla pakkasenkestäviä. Betonin pakkasenkestävyysluokat määritellään sillansuunnitteluohjeita soveltaen. Ulkona olevien rakennusmateriaalien tulee lisäksi olla säänkestäviä. Kuormat jaetaan vaikutustavan ja -ajan perusteella pitkä- ja lyhytaikaisiin, kiinteisiin ja liikkuviin sekä staattisiin, dynaamisiin, väsyttäviin ja iskukuormiin. Mitoitus kullekin kuormalle ja kuormitusyhdistelylle tehdään murto-, väsymismurto-, onnettomuus- ja käyttörajatilassa asianmukaisia osavarmuuskertoimia käyttäen. Liikenne- ja muut tavanomaiset kuormat, niiden jako mainittuihin ryhmiin, osavarmuuskertoimet ja kuormitusyhdistelyt on annettu viranomaismääräyksissä ja -ohjeissa. Mitoitus näille kuormille ja kuormitusyhdistelyille tehdään ao. viranomaisohjeiden, sillansuunnitteluohjeiden, normien ja standardien mukaan. Rakenteiden suunnittelun viranomaisohjeita täydennetään seuraavien muuttuvien kuormien osalta: junien aiheuttamat painekuormat lumi- ja jääkuormat putoamiskuorma varusteiden kuormat lisäkuormat. Viranomaisohjeita täydennetään seuraavien onnettomuuskuormien osalta: törmäyskuormat räjähdyskuormat. Kaikki annetut kuormien lukuarvot ovat ominaiskuorman arvoja.

19 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Junien aiheuttamat painekuormat Rakenteet, laitteet ja varusteet mitoitetaan junien aiheuttamille painekuormille kohdan 18.35 mukaan. Lumi- ja jääkuormat Verhousrakenteet mitoitetaan jääkuormalle 3,0 kpa. Jääkuorma on muuttuva ja liikkuva kuorma, joka vaikuttaa kohtisuoraan rakennetta vastaan. Jos verhousrakenteen ja kallion tai muun kantavan rakenteen väliseen ilmatilaan voi muodostua suurista vesivuodoista jäätä, tulee rakenteet mitoittaa suuremmalle jääkuormalle, joka harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Kallion rakoihin mahdollisesti syntyvän jäänpaineen aiheuttamat kuormitukset kalliotunnelin lujitusrakenteille tulee määritellä erikseen tapauskohtaisesti. Rautatietunnelin suuaukkorakenteet mitoitetaan lumi- ja jääkuormalle 5,0 kpa. Suuaukoilla, joissa lumen kinostuminen on suurta tulee rakenteet mitoittaa tarvittaessa suuremmalle lumikuormalle. Putoamiskuorma Kalliopinnat lujitetaan aina siten, että irtolohkareiden putoamisvaara eliminoidaan. Rakenteita ei tarvitse mitoittaa putoamiskuormille edellyttäen, että putoamiskuorman syntyminen on riittävällä varmuudella estetty lujitusrakenteilla. Jos kalliotunnelin suunnitellun elinkaaren aikana on syytä epäillä kivien irtoamista kalliosta, mitoitetaan lujitus- ja verhousrakenteet rakennetta vastaan kohtisuoraan vaikuttavalle putoamiskuormalle 6 kn. Putoamiskuorma on kalliossa kiinni olevalle lujitusrakenteelle staattinen kuorma, jonka vaikutusalue on 0,5 m x 0,5 m. Kalliopinnasta irti olevalle verhousrakenteelle putoamiskuorma on muuttuva, liikkuva ja dynaaminen kuorma, jonka jakautumispinta on 0,2 m x 0,2 m. Varusteiden kuormat Rautatietunnelin varusteiden kuormat määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon varusteiden painon lisäksi liikenteen aiheuttamat painekuormat sekä laitteiden ja varusteiden dynaamiset kuormat. Yhtenäisten asennusten kuten kaapelihyllyjen tai valaisinkiskojen vähimmäiskuorma on 1 kn/m. Sähköistyslaitteiden ripustusten kuormat määritellään tapauskohtaisesti. Varusteet sekä niiden ripustukset ja ankkuroinnit tulee mitoittaa niin, että yhden ankkurin vaurioituminen tai pettäminen ei aiheuta asennusten sortumista. Lisäkuormat Suuaukkorakenteiden ja muiden maantai vedenpaineen kuormittamien rakenteiden mitoituksessa otetaan huomioon mahdollinen ylitäyttö sekä vedenpinnan alin ja ylin mahdollinen korkeusasema. Maanpaineen lisääntyminen rakenneosan siirtymisestä maata vastaan tulee ottaa huomioon. Maanpinnalla vaikuttaa muuttuva liikkuva kuorma vähintään 4 kpa ellei muu hyötykuorma ole tätä suurempi. Tämän pintakuorman vaikutus maanpaineeseen tulee ottaa huomioon.

20 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Rakennusaikaiset lisäkuormat tulee ottaa huomioon rakenteiden mitoituksissa. Törmäyskuormat Kantavat rakenteet mitoitetaan törmäyskuormille tapauksesta riippuen rakenteiden kuormitusohjeiden /44/ tai rautatiesiltoja koskevien suunnitteluohjeiden /48/ mukaan. Törmäyskuormat ovat onnettomuuskuormia. Ratatunnelin suuaukkorakenteita ei kuitenkaan tarvitse mitoittaa törmäyskuormille edellyttäen, että rakenteet eivät tue sellaisia rakenteita, rakennuksia tai maamassoja, joiden sortuminen voi aiheuttaa vaaraa tai tukkia tunnelin. Räjähdyskuormat Kantavat ja osastoivat rakenteet mitoitetaan riskianalyysin perusteella määriteltäville räjähdyspainekuormille. Räjähdyspainekuormat ovat onnettomuuskuormia. 18.373 Vedeneristys Tunnelitilat tiivistetään ja varustetaan sellaisilla vedeneristysrakenteilla, että haitallisia vesivuotoja ei esiinny valmiissa tunneleissa. Jäätymiselle alttiissa kohdissa ja sähköistyslaitteiden yläpuolella ei saa esiintyä vuotoja ollenkaan. Vedeneristysmateriaalien lujuus-, muodonmuutos-, sään- ja lämmönkestosekä vanhenemisominaisuuksista tulee esittää selvitys tilaajalle. 18.374 Lämpötekninen mitoitus Jäänmuodostus tunnelitiloissa tulee estää. Rakennevaurioita tai routimista aiheuttava tai liikennöintiä, huoltoa, kunnossapitoa ja laitteita haittaava jäänmuodostus rakenteissa ja rakennekerroksissa tulee estää. Kuivatus- ja viemäröintijärjestelmien ja -laitteiden jäätyminen tulee estää. Jäätyminen estetään käyttämällä riittävän paksuja alusrakennekerroksia, lämmöneristeitä ja/tai sähkölämmitystä tai lämpökatkoja (ovet, lämpöverhot) tai näiden yhdistelmiä. Myös ilmanvaihtopuhaltimien oikealla käytöllä ja kuilujen sulkemisella pakkaskaudella voidaan alentaa tunnelin sisäilman pakkasmäärää. Lämmöneristeet mitoitetaan pakkasmäärälle F 50. Jos mittauksilla tai muulla luotettavalla tavalla voidaan osoittaa, että tunnelin sisäilman pakkasmäärä on pienempi kuin ulkoilman pakkasmäärä, voidaan tunnelin lämmöneristeiden mitoituksessa käyttää sisäilman mitoituspakkasmäärää F 50T /41/. Lämmöneristeet palosuojataan. Tunnelin puoleisen valmiin pinnan tulee olla korkeapainevesipesun kestävä. 18.375 Palotekninen mitoitus Kantavat ja osastoivat rakenneosat mitoitetaan RakMk:n ja ao. kantavan rakenteen materiaalin normien ja standardien /39-47/ sekä riskianalyysin perusteella määriteltyjen paloluokkien mukaan. Sisustusrakenteissa ei saa käyttää palavia tai palotilanteessa voimakkaasti savua tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia materiaaleja ilman rakenteellista palosuojausta. Palosuojauksena ei saa käyttää palavan materiaalin sisäistä kemiallista palosuojausta. Lämmöneristeen palosuojaukseksi hyväksytään vähintään 70 mm paksuinen raudoitettu betoni tai verkkoraudoitettu ruiskubetoni edellyttäen, että raudoitteen betonipeite on palomitoituksen mukaan riittävä. Käytettäessä muita palosuojaus-

21 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet materiaaleja tulee niiden palo-ominaisuudet ja mitoitus esittää tilaajan hyväksyttäväksi. Teknisten järjestelmien osien palosuojaukset ks. kohta 18.7. 18.376 Melusuojaus Rautatietunnelin teknisten järjestelmien laitteiden aiheuttama melutaso ei saa olla suurempi kuin 90 db(a) tunnelissa. Kullakin tunnelin ja kuilun suuaukolla tulee sallittu melutaso selvittää erikseen ja rajoittaa laitteiden aiheuttama melu ympäristön edellyttämään arvoon. Melusuojausten tulee täyttää Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelman vaatimukset. Nopeusluokissa 2 ja 3 tulee ratatunnelin suuaukosta purkautuvien paineaaltojen meluvaikutukset ympäristöön analysoida erikseen kohdan 18.35 mukaan. Tarvittaessa ympäristö suojataan melulta suuaukkorakennuksella ja vaimennusrakenteilla /15-20/. 18.377 Tärinäeristys Jos junaliikenteen maa- tai kalliopohjaan indusoima tärinä välittyy häiritsevänä rautatietunnelin läheisyydessä sijaitseviin rakennuksiin, tulee raidepohja tärinäeristää. Junaliikenteen aiheuttama tärinä riippuu radan päällys- ja alusrakenteesta sekä niiden alla olevien maa- tai kalliokerrosten laadusta ja paksuuksista, liikkuvasta kalustosta ja nopeudesta sekä etäisyydestä rakennuksiin. Eristystapoina tulevat kysymykseen maakerrosten pohjanvahvistustoimenpiteet sekä vaimennusrakenteet ja tärinäeristysmatot. Tärinäeristystarve tulee analysoida sekä eristystoimenpiteet suunnitella ja mitoittaa tapauskohtaisesti. Jos rautatietunneli rakennetaan välittömästi ihmisten oleskeluun tai työskentelyyn tarkoitetun rakennuksen alle tai päälle, on raidepohjat tärinäeristettävä. 18.38 Varusteet ja laitteet 18.381 Ratatekniset laitteet Rautatietunneli varustetaan tarvittavilla ratateknisillä laitteilla RAMO:n ao. kohtien mukaan. Tunneleiden ratateknisille laitteille ja ratateknisten laitteiden tunneleille asettamat erityisvaatimukset on esitetty kohdassa 18.4. 18.382 Tekniset järjestelmät Rautatietunneli varustetaan sähkö-, LVI-, valaistus-, turvallisuus- ja valvontajärjestelmillä. Järjestelmien taso ja laajuus määritetään tunnelikohtaisesti kohdassa 18.5 käsitellyn tunnelijärjestelmän suunnittelun sekä liikenteen toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Järjestelmät tehdään kohdan 18.7 mukaan. 18.383 Muut varusteet Ratatunnelin molemmille seinille sekä poistumisteiden ja uloskäytävätunneleiden toiselle seinälle asennetaan käsijohde 0,9 metrin korkeudelle kulkutasosta. Käsijohteen tulee olla vähintään 3,1 metrin etäisyydellä lähimmän raiteen keskilinjasta. Käsijohteen materiaali ei saa olla sähköä johtavaa. Käsijohde pinnoitetaan jälkivalaisevalla pinnoitteella. Poistumistiet ja uloskäytävät tasataan ja tarvittaessa päällystetään riittävän tasaisiksi jalankulkukäytäviksi palamattomia materiaaleja käyttäen.

22 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet Tunneleiden suuaukot aidataan siten, että ihmisten tai eläinten putoaminen ja asiattomien pääsy rautatiealueelle on estetty. 18.39 Suunnitelmien hyväksyttäminen Rautatietunnelin suunnitelmat tulee esittää tilaajan tai tilaajan valtuuttaman edustajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi.

23 RAMO 18.3 Tunneleiden suunnittelun yleiset perusteet 18.4 Ratatekniset vaatimukset 18.41 Ratageometria Ratatunneli pyritään mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan pituuskaltevaksi tai suuaukoille laskevaksi siten, että vetovoimansa menettänyt juna voi rullata ulos tunnelista. Sukeltavaa tunnelia tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Ratageometria suunnitellaan RAMO:n osan 2 "Radan geometria" mukaan. Suuria pituuskaltevuuksia ja minimikaarresäteitä sekä vaihteiden sijoittamista tunneliin tai tunnelisuuaukon välittömään läheisyyteen tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. 18.42 Sähköistys 18.421 Sähköistyslaitteet Ratatunnelin sähköistyslaitteet ovat: Ratajohto, joka on ajojohtimen ja mahdollisen paluujohtimen sekä kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto Imumuuntajat laitteineen tarvittaessa Maadoitukset Kiristyslaitteet (painokiristys, ankkurointi, keskiankkurointi). 18.422 Sähköistyksen ratatunnelille asettamat vaatimukset ATU:n yläosa on varattu sähköistyslaiteille. Tämän tilan lisäksi vaatii jännitteinen imumuuntaja oman tilansa, joka on esitetty liitteessä 5. Keskipitkissä ja pitkissä tunneleissa vaativat kiristykset omat tilansa, jotka tulee selvittää tunnelikohtaisesti. Sähköistyslaitteiden ankkuroinnit ja kiinnitykset suunnitellaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon laitteista niihin kohdistuvat kuormat sekä kohdassa 18.356 määritellyt paine- ja imukuormat. Tunnelipoikkileikkauksessa pyritään laitteet järjestämään siten, että paluu- ja maadoitusjohtimet sijoitetaan eri puolelle kuin teknisten ja turvallisuusjärjestelmien tilat ja laitteet. Tunnelisuuaukot varustetaan tarvittaessa kosketussuojilla. Kosketussuojat tehdään siltojen kosketussuojia koskevien määräysten mukaan noudattaen sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamisohjetta SSR I - III sekä RAMO:n osaa 5 Sähköistetty rata ja osaa 8 Sillat. Kaikki laitteet ja rakenteet maadoitetaan mukaan luettuina betonirakenteiden raudoitteet sekä verkkoraudoitetut tai teräskuiduilla raudoitetut ruiskubetonikerrokset. Myös verkko- tai kuituraudoitetut työnaikaiset ja korjausruiskubetonikerrokset tulee maadoittaa. Rautatietunnelin suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan aina sähköistykseen, vaikka ko. rataosa ei olisikaan sähköistetty. Sähköistyksen saa jättää ottamatta huomioon vain Ratahallintokeskuksen erillisluvalla. 18.423 Sähköistykselle asetettavia vaatimuksia Ratasähkö tulee voida katkaista ainakin koko tunnelista ja pitkissä tunneleissa harkinnan mukaan myös tunneliosittain. Yksityiskohdat määritellään tunnelijärjestelmän suunnittelun yhteydessä, ks. kohta 18.5. Käyttöohjeet tulee sisällyttää tunnelikohtaisiin toimintaohjeisiin.

24 RAMO 18.4 Ratatekniset määräykset 24 RAMO 18.4 Ratatekniset vaatimukset 18.43 Turvalaitteet 18.431 Opastimet Opastimien sijoittamista rautatietunneliin pyritään välttämään. Opastinvälin minimiä kasvatetaan tarvittaessa vähintään 1600 metriin. Kun tunnelin pituus tai muut seikat edellyttävät opastimen sijoittamista tunneliin, käytetään erillisiä esiopastimia, koska yhdistetty pää/esiopastin vaatii suuren tilan. Opastimen tilavaraus on esitetty kuvassa 18.4:1. myös vasemmalle ulkokaarteen puolelle (nuoli alas oikealle). 18.432 Raiteen vapaailmaisulaitteet Opastimien läheisyyteen ja tarvittaessa muuallekin tarvitaan tilavaraus raiteen vapaailmaisulaitteita varten. Eri vaihtoehtoja ovat: Yksikiskoisesti eristetyt raidevirtapiirit, jotka vaativat liityntäkotelon 300 mm x 300 mm x 200 mm enintään 2,5 metrin etäisyydelle kiskosta. Kaksikiskoisesti eristetyt raidevirtapiirit, jotka liityntäkotelon lisäksi vaativat 2 kpl raidekuristimia 600 mm x 600 mm x 500 mm. Akselinlaskijalaitteet, jotka vaativat kiskokoskettimen viereen enintään 2,5 metrin etäisyydelle ohjauskotelon 400 mm x 400 mm x 300 mm. 18.433 Kulunvalvontalaitteet Kulunvalvonnan ohjausbaliisit sijoitetaan raiteen keskelle pölkkyjen väliin. Ohjauskaappi on joko yhteinen opastinohjauskaappi tai erillinen esimerkiksi nopeusrajoituksen alun kohdalla. 18.44 Raide Kuva 18.4:1 Opastimen tilavaraus Opastin sijoitetaan liitteiden 1-4 mukaan. Kunkin opastimen kohdalle sijoitetaan enintään 5 metrin etäisyydelle opastimesta opastinohjauskaappi, jonka tilavaraus on esitetty liitteissä 1-4 (turvalaiteja opastinohjauskaapit). Näkemävaatimusten osalta noudatetaan RAMO:n osaa 6 "Turvalaitteet". Kaarteessa opastimet sijoitetaan tarvittaessa Ratatunnelin raide rakennetaan jatkuvakiskoraiteeksi vähintään 50 metrin matkalla tunnelin suuaukon molemmin puolin RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet mukaan. Raidekomponentit tulee keskipitkissä ja pitkissä ratatunneleissa korroosiosuojata RAMO:n osan 15 Radan kunnossapito mukaan.

18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu 18.51 Tunnelijärjestelmä Laadittaessa rautatietunnelin yleissuunnitelmaa luodaan tunnelijärjestelmä, joka on ratatunneleiden, niiden välisten yhdystunneleiden, työ- ja huoltotunneleiden, kuilujen, tunneleiden suuaukkojen ja avoleikkausten, teknisten ja turvallisuustilojen sekä tunnelitiloihin asennettavien laitteiden ja teknisten järjestelmien muodostama kokonaisuus. Tunnelijärjestelmän suunnittelussa optimoidaan ja sovitetaan yhteen seuraavat osatekijät: Liikennetekniset vaatimukset, joita ovat edullisin linjaus, vaaka- ja pystygeometria sekä mitoitusnopeus Maasto-olosuhteet, erityisesti pohjarakennusolosuhteet sekä kallion laatu ja topografia Ympäristön vaatimukset Liikenteen toiminnalliset vaatimukset Huolto ja kunnossapito Tekniset tilat ja tekniset järjestelmät sekä niiden verkostoliittymät Turvallisuuden sekä poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaatimukset Rakennus- ja käyttökustannukset. Tunnelijärjestelmä suunnitellaan liikenteen toiminnallisen ja riskianalyysin pohjalta ottaen huomioon kohdissa 18.52-56 esitetyt vaatimukset. Tunnelijärjestelmästä laaditaan yleissuunnitelma, johon sisältyvät yleispiirustukset ja suunnitelmaselostus sekä rakennettavuuden varmistamisen ja kustannusarvioinnin edellyttämällä tarkkuudella pohjarakennus-, kalliorakennus- ja rakennetekniset sekä teknisten järjestelmien suunnitelmat. 18.52 Liikenteen toiminnallinen analyysi Rautatietunnelin suunnittelua varten tehdään liikenteen toiminnallinen analyysi, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: Liikennemuoto Liikennemäärät Mitoitusnopeus Selvitys liikkuvasta kalustosta Selvitys useiden junien samanaikaisesta liikkumisesta ko. rautatietunnelissa sekä kohtaamis-, peräkkäin- tai rinnakkainajonopeuksista Vaarallisten aineiden kuljetukset: laatu ja määrät Selvitys liikenteenohjaus- ja valvontajärjestelyistä Selvitys poikkeustilanteiden liikennejärjestelyistä Selvitys huolto-, kunnossapito- ja tarkastustoiminnan järjestelyistä. Toiminnallisessa analyysissa tulee tarkastella kaikkia normaaliliikenteen tilanteita suunniteltavassa rautatietunnelissa. Eri tilanteissa määritellään vaatimukset tilajärjestelyille, teknisille järjestelmille, laitteille ja varusteille sekä junamiehistön, valvontakeskuksen ja pelastusorganisaatioiden yhteistoiminnalle. 18.53 Liikenteen riskianalyysi Tunnelijärjestelmälle tehdään toiminnallisen analyysin ja yleispiirustusluonnosten pohjalta liikenteen riskianalyysi, jossa arvioidaan ajateltavissa olevien häiriöiden

26 RAMO 18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu ja onnettomuuksien todennäköisyydet ja niiden seuraukset sekä vaikutukset tunnelijärjestelmän suunnitteluun /31-39/. Analyysissa tarkastellaan seuraavat häiriö- ja onnettomuustilanteet: Junan pysähtyminen tunneliin, kontrolloitu ja kontrolloimaton Junan vioittuminen tai raiteilta suistuminen Kahden junan törmäys Junan ja huoltoajoneuvon tai asiattoman liikkujan törmäys Palo junassa, liikkuva tai pysähtynyt juna Palo tunnelissa Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuudet Laiteankkuroinnin tai rakenneosan pettäminen Valaistuksen, ilmanvaihdon tai ohjauksen käyttöhäiriö Ulkoisten onnettomuuksien ja tapahtumien vaikutukset. Riskianalyysissa määritellään, mitkä riskit koskevat ko. tunnelijärjestelmää ja miten vakavia seurauksia häiriö tai onnettomuustapaus voi saada aikaan ja mikä on sen todennäköisyys. Pyrkimyksenä tulee olla riskien poistaminen tai vähentäminen määrittelemällä riittävät kohtuullisin kustannuksin aikaan saatavat toimenpiteet. Päähuomio tulee kiinnittää ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Riskianalyysissa tulee tarkastella ainakin niitä onnettomuuksia, jotka aiheutuvat viasta radassa, viasta kalustossa tai tulipalosta. Tarkasteluissa tulee ottaa huomioon kuljetettavien vaarallisten aineiden valikoima ja määrät sekä niihin liittyvinä onnettomuuksina räjähdykset, päästöt tai vuodot ja palot. Samoin tulee ottaa huomioon tunnelin sijainti erityisesti veden alla, ympäristön herkkyys ja pelastusorganisaatioiden saapumiseen kuluva aika. Aiheutuvista vahinkolajeista tarkastellaan: henkilövahinkoja palon aiheuttamia vahinkoja materiaalivahinkoja. Analyysin tuloksena esitetään eri onnettomuuksien todennäköinen lukumäärä vuodessa. Apuna voidaan käyttää mm. rautatieliikennöitsijöiden laatimia sekä kansainvälisiä onnettomuus- ja vauriotilastoja. Hyväksyttävä riski määritellään tapauskohtaisesti. Riskianalyysin perusteella tehdään johtopäätökset siitä, millaisia tunneli- ja turvallisuustilajärjestelyjä sekä teknisiä järjestelmiä tarvitaan ja miten laajoina ja minkä tasoisina ne toteutetaan. Tällöin tarkastellaan erityisesti seuraavia tarpeita: Tunnelijärjestelmän palo- ja savuosastointi sekä pelastustie-, poistumistie- ja uloskäytäväjärjestelyt ja niiden tekniset laitteet Tekniset ja turvallisuustilat Varavoimasähkö ja varavalaistus Viemäröinnin keräysaltaat ja niihin liittyvät putkistot Turva- ja valvontajärjestelmät

27 RAMO 18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu Vaatimukset viestinnän ja liikenteen valvonnan järjestelmille Vaatimukset teknisten järjestelmien toiminnalle (automaattinen / manuaalinen toiminta) Vaatimukset junamiehistön, valvontakeskuksen ja pelastusorganisaatioiden kalustolle, varusteille ja yhteistoiminnalle. Riskianalyysin perusteella määritellään rakenteiden mitoitusperusteina toimivat palokuormat ja räjähdyskuormat. 18.54 Turvallisuutta sekä poikkeusja onnettomuustilanteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia /31-39/ Turvallisuuden edellyttämien järjestelyjen ja järjestelmien suunnittelussa asetetaan pääpaino ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, koska niillä voidaan tehokkaimmin nostaa turvallisuustasoa ja alentaa kustannuksia. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon mm. seuraavat toiminnalliset vaatimukset: Poikkeus- ja onnettomuustilanteiden toiminnasta tulee laatia tunnelikohtaiset ohjeet. Ohjeiden laatimisvastuun määrittelee suunnitelmien tilaaja tapauskohtaisesti. Tilaaja määrää tapauskohtaisesti toimintaohjeiden muodosta, sisällöstä, jakelusta ja toimintakaavioista sekä niiden sijoituspaikoista. Junahenkilökunnan, valvontakeskuksen ja pelastusorganisaatioiden kalusto, varusteet ja yhteistoiminta selvitetään tunnelikohtaisia toimintaohjeita laadittaessa. Henkilökunnalle järjestetään riittävä koulutus ja harjoitukset. Mitoittava tilanne on palo tunneliin pysähtyneessä junassa. Junahenkilökunnan ja junassa olevien ihmisten toiminta on tällöin ratkaisevaa. Tunnelisuunnittelussa tulee ottaa huomioon soveltuvuus paikallisten palo- ja pelastusviranomaisten käyttämälle kalustolle. Pelastusajoneuvojen ajoyhteydet tunneleihin, tieyhteydet tunneleiden suuaukoille ja kuilujen yläpäihin sekä pysäköintija kääntöpaikat määritellään toiminnallisen ja riskianalyysin laatimisen yhteydessä sekä esitetään yleispiirustuksissa ja tunnelikohtaisissa toimintaohjeissa. Tunneleiden ja niiden varusteiden sekä liikkuvan kaluston tarkastusten ja huollon asettamat tila- ja laitevaatimukset tulee suunnittelussa ottaa huomioon. Onnettomuudesta tulee saada nopeasti tieto liikenteenohjaus-, valvonta- ja pelastusorganisaatioille. Keskipitkät ja pitkät ratatunnelit jaetaan turvallisuusjaksoihin, joiden pituudet määritellään toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Kulunvalvonta (tieto junan sijainnista tunnelissa) sekä hälytys- ja valvontailmoitukset toteutetaan turvallisuusjaksoittain siten, että liikenteenohjauskeskus kykenee paikantamaan kunkin tapahtuman.

28 RAMO 18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu Junan pysähtyminen tunneliin pyritään estämään. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan järjestetään lähestymisopasteet kuljettajalle, hätäjarrutuksen keskeytys ja ohjeet nopeasta evakuoinnista. Liikenteenohjauskeskukseen tietoliikenneyhteyksillä liitetyt kaksoisraidetunnelit varustetaan pysäytysopasteilla ennen tunnelia siten, että liikenteenohjauskeskus voi pysäyttää junan ennen tunnelia toisella raiteella sattuneen onnettomuus- tai häiriötilanteen vuoksi. Poistuminen ohjataan ilmavirtaa vastaan ellei etäisyys lähimpään uloskäytävään muuta edellytä. Tunneleissa ei saa käyttää eikä säilyttää tarpeettomia tai palavia materiaaleja. Palonsammutusveden saanti on selvitettävä tunnelikohtaisissa ohjeissa. Savunpoiston toiminta palotilanteessa tulee aina tapauskohtaisesti analysoida. Onnettomuuksissa vapautuvien vaarallisten aineiden pääsy maaperään, vesistöön tai yleiseen viemäriverkostoon tulee YVA:n ja riskianalyysin edellyttämässä laajuudessa estää keräysputkisto- ja allasjärjestelyillä. Ratasähkö tulee voida katkaista ainakin koko tunnelista ja pitkissä tunneleissa harkinnan mukaan myös tunneliosittain silloin, kun tunnelissa voi samanaikaisesti olla samalla raiteella peräkkäin kaksi junaa. Tarkemmat ohjeet tulee sisällyttää toimintaohjeisiin. 18.55 Tilajärjestelyjä koskevia vaatimuksia /31-39/ Valvomo ja teknisten järjestelmien laitetilat sijoitetaan mieluimmin tunnelitilojen ulkopuolelle niiden välittömään läheisyyteen. Tekniset tilat tulee osastoida omiksi palo-osastoikseen. Pelastusajoneuvoille tulee rakentaa kuhunkin tunneliin kääntöpaikka noin yhden kilometrin välein. Pitkissä ja keskipitkissä tunneleissa tulee aina tapauskohtaisesti selvittää poistumistie-, uloskäytävä- ja pelastustiejärjestelyt sekä osastointi. Esteetön poistumistie tulee järjestää ratatunnelin molemmille puolille. Poistumistien vapaan leveyden tulee olla vähintään 1600 mm ja vapaan korkeuden vähintään 2200 mm. Poistumistien kulkupinnan tulee olla kv-tasossa ja riittävän tasainen. Poistumistie tulee varustaa käsijohteella kohdan 18.383 mukaan. Suurin osastoitujen uloskäytävien keskinäinen etäisyys määrätään tapauskohtaisesti toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Uloskäytävien sijoittelussa tulee ottaa huomioon ilman virtaussuunnat ja savunpoistojärjestelmän toiminta. Analyyseista riippumatta saa osastoitujen uloskäytävien keskinäinen etäisyys olla sekaliikennetunnelissa enintään 1500 metriä ja tavaraliikennetunnelissa enintään 2000 metriä. Kunnossapito- ja huoltotoiminnan tilat sekä niiden osastointi selvitetään tunnelikohtaisesti yleissuunnitteluvaiheessa.

29 RAMO 18.5 Tunnelijärjestelmän suunnittelu 18.56 Rakenteita, laitteita ja varusteita koskevia vaatimuksia /31-39/ Osastoivien rakenteiden paloluokat määritellään riskianalyysin perusteella. Vähimmäisvaatimus on REI 60. Kunkin ratatunnelin kummallekin suuaukolle sijoitetaan nimikilpi, jossa ilmoitetaan ao. rautatietunnelin nimi ja pituus. Nimikilven koko ja sijoitus valitaan siten, että teksti on luettavissa liikkuvasta junasta. Osastoivien rakenteiden läpiviennit tulee tiivistää ko. rakenteen palonkestoaikaa vastaavasti. Poistumistie- ja hätäpuhelinopasteet sijoitetaan kuhunkin tunneliin 100 metrin välein turvavalaisimien yhteyteen. Opasteissa tulee ilmoittaa poistumismatka osastoidun uloskäytävän alkuun tai ulkoilmaan. Opasteet tehdään standarin ISO 3864 ja Ratahallintokeskuksen opastusjärjestelmän /54/ mukaan. Pelastustoiminnan materiaalivarastojen tarve ja laitteistojen hankintatarve selvitetään riskianalyysin laatimisen yhteydessä. Laitteiden ja varusteiden materiaalivalinnoissa, kestävyydessä ja kiinnityksissä tulee ottaa huomioon junien aiheuttamat paine- ja imukuormat sekä tunneleissa ja kuiluissa vallitsevat ilmastolliset olosuhteet. Kuhunkin tekniseen tilaan sijoitetaan tilassa olevien laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot. Kuhunkin valvomotilaan sijoitetaan kaikkien valvomon kontrolloimien laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot, huolto-ohjeet, poikkeus- ja onnettomuustilanteiden toimintaohjeet sekä ko. rautatietunnelin yleispiirustussarja.

18.6 Rakennustekninen suunnittelu 18.61 Kalliotunneli 18.611 Tutkimukset Kohdassa 18.332 määritettyjen vähimmäistutkimusten lisäksi tehdään kalliotunnelikohteen kallioperästä ainakin seuraavat tarkemmat tutkimukset: Kalliopinnan topografia selvitetään kalliopaljastumien alueella 3D-mittauksilla sekä peitteisillä alueilla porakonekairauksilla ja/tai maatutka- ja/tai seismisillä luotauksilla, joita täydennetään porakonekairauksilla. Mittaus- ja kairauspisteet sekä luotauslinjat määritetään tutkimusohjelmassa. Kalliopaljastumista ja avoleikkauksista tehdään rakennusgeologinen kartoitus, jonka yhteydessä määritetään kivilajit, rapautuneisuus, suuntautuneisuus, rakoilu- ja heikkousvyöhykkeet (suunnat, rakoväli, rakotäytteet). Tulokset esitetään kartalla, johon on merkitty suunnitellun tunnelin sijainti ja määritetyt kalliopinnan korkeusasemat mittausalueella. Karttaan merkitään kivilajialueet sekä heikkousvyöhykkeiden ja merkittävien rakojen sijainti ja kulku. Tarvittaessa suoritetaan kallionäytekairauksia i $ 54 mm ja seismisiä luotauksia, joilla selvitetään yksityiskohtaisesti kallion laatu ja sen mahdolliset vaihtelut. Kairasydännäytteille tehdään rakennusgeologinen tulkinta ja niistä määritetään kallion laatua kuvaava RQDluku reiän koko pituudelta sekä tehdään Q-luokitus. Samoissa rei issä tehdään myös vesimenekkikokeet injektointitarpeen määrittämiseksi. Tarvittaessa selvitetään kivilajien ja rakojen lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet jännitystilamittauksilla ja laboratoriokokeilla (1- ja 3-aksiaalikokeet, rakoleikkauskokeet). Tarvittaessa selvitetään kallion jännitystila kalliomekaanisia analyyseja varten. 18.612 Kalliomekaaniset analyysit Kalliomekaanisia analyyseja tehdään muodonmuutosten ja kallionlujitustarpeen selvittämiseksi sekä stabiliteetin varmistamiseksi silloin, kun kallion laatu, jännitystila tai rakennepaksuudet niitä edellyttävät. Mitoitusparametrit määritetään kohdan 18.611 mukaisten tutkimustulosten perusteella /14/. 18.613 Kalliorakennustöiden suunnittelu Louhinta-, tiivistysinjektointi- ja kallionlujitustöiden suunnitelmiin sisältyvät kohdassa 18.344 luetellut asiakirjat. Suunnitelmat laaditaan noudattaen kohdassa 18.37 esitettyjä suunnitteluperusteita sekä Rautateiden maarakennustöiden yleisten työselitysten ja laatuvaatimusten (RMYTL) osaa 6 Kalliorakennustyöt. Louhinta- ja lujitussuunnitelmat laaditaan siten, että ympäristöriskit ja muodonmuutokset ovat hallinnassa ja pysyvät kalliorakenteet ovat ehjiä ja stabiileja. Tiivistämistoimenpiteet suunnitellaan siten, että valmiissa kalliotiloissa ei esiinny haitallisia vesivuotoja. Vesivuotoja ei saa esiintyä ollenkaan sähköistyslaitteiden yläpuolella. Orsi- ja pohjavesiolosuhteissa ei saa tapahtua ympäristölle haitallisia muutoksia. Käytettävät tiivistysaineet tulee aineselostuksineen esittää kirjallisesti tilaajan hyväksyttäväksi. Käytetyt aineet ja ainemäärät tulee dokumentoida.

31 RAMO 18.6 Rakennustekninen suunnittelu Kalliopohjat tehdään RMYTL:n osan 6 Kalliorakennustyöt mukaan. Pohjat käsitellään siten, että routimista ei tapahdu. Vaihtoehdot on esitetty RMYTL:n osassa 6. Esimerkkejä on esitetty liitteissä 7 ja 8. 18.614 Rakenteet Kantavat ja sisustusrakenteet sekä laitteiden ja varusteiden kiinnitykset ja ankkuroinnit suunnitellaan noudattaen kohdassa 18.37 esitettyjä suunnitteluperusteita sekä rakenteiden suunnittelun normeja, standardeja ja suunnitteluohjeita /39-51/. Verhousrakenteet sekä kiinnitykset ja ankkuroinnit suunnitellaan siten, että vesivuoto- ja jäätymishaitat sekä niiden aiheuttamat rakenteiden ja laitteiden vauriot vältetään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesivuotojen ja jäätymisen eliminointiin sähköistyslaitteiden yläpuolella. Verhousrakenteet tulee varustaa tarkastusluukuilla siten, että kalliovälitilat voidaan kauttaaltaan tarkastaa. Jokaiselle tunnelisuuaukolle suunnitellaan sellaiset suuaukkorakenteet, joilla estetään maastosta valuvan veden, lumen tai jään pääsy raiteelle tai kosketuksiin ratateknisten tai muiden teknisten laitteiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sähköistyslaitteiden suojaamiseen. Suuaukkorakenteen pituus, reunapalkkien ja kaulusten korkeudet sekä lämmöneristeiden laajuudet ja paksuudet mitoitetaan tapauskohtaisesti pakkasmäärän sekä paikallisten vesi-, jää- ja lumiolosuhteiden mukaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittä suuaukkorakenteiden ja kallion liitoskohtien vuoto- ja jäätymishaittojen eliminoimiseen. Lämpöeristetty verhousrakenne ulotetaan kalliotunnelista liitoskohdan ohi suuaukkorakenteen sisään elleivät erityiset syyt muuta vaadi. Tarvittaessa käytetään sähkölämmityskaapeleita. Ratatunnelin suuaukkorakenteen periaateratkaisu on esitetty kuvassa 18.6:1. Kuva 18.6:1 Ratatunnelin suuaukkorakenteen periaate / pituusleikkaus

32 RAMO 18.6 Rakennustekninen suunnittelu 18.615 Kuivatusjärjestelmä ja alusrakenne Kalliotunnelin kuivatusjärjestelmä muodostuu seuraavista osista: Kalliopinnoille tehty ruiskubetonointi ja ruiskubetonin salaojat Verhousrakenteen vedeneristys Alusrakenteen täytöt, joiden tulee olla hyvin vettä läpäisevää routimatonta materiaalia Alusrakenteeseen sijoitetut salaojat, kuivatusvesiviemärit ja kaivot Pumppaamot ja niiden painejohdot Verkostoliittymät ja purkuputket maastoon ja vesistöön. Kuivatusjärjestelmä suunnitellaan noudattaen RMYTL:n osaa 4 Kuivatustyöt. Järjestelmän tulee pitää alusrakenne kuivana eristyskerroksen alapinnan tasoon tai sitä alempaan tasoon. Järjestelmä tulee suojata jäätymiseltä. Alusrakenteet suunnitellaan siten, että routimishaitat ja -vauriot vältetään. Alusrakennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon kalliopohjien käsittely kohdan 18.613 ja RMYTL:n osan 6 Kalliorakennustyöt mukaan. 18.62 Betoni- ja terästunneli 18.621 Käsittelyn laajuus veteen upottamalla tai muulla erikoismenetelmällä rakennettavia tunneleita ei käsitellä. Ratahallintokeskus antaa tarvittaessa erikseen edellä mainittuja rautatietunneleita koskevat määräykset ja ohjeet. RAMO:n osa 18 Rautatietunnelit koskee niitä maanalaisia betoni- ja terästunneleita, jotka tehdään pinnalta avattuihin rakennuskaivantoihin sillanomaisina rakenteina. 18.622 Suunnitteluohjeet Betoni- ja terästunneleiden suunnittelussa noudatetaan kohdissa 18.1-5 esitettyjä suunnitteluperusteita. Teknisten järjestelmien osalta noudatetaan kohtaa 18.7 soveltuvin osin. Betoni- ja terästunneleiden pohjarakenteet ja kantavat rakenteet suunnitellaan noudattaen RakMk:n määräyksiä sekä soveltuvin osin rautatiesiltojen suunnitteluohjeita /48/, Tielaitoksen sillansuunnitteluohjeita, RAMO:n osaa 8 Sillat sekä ao. materiaalien normeja. Maarakennustöiden osalta noudatetaan Rautateiden maarakennustöiden yleisiä työselityksiä ja laatuvaatimuksia RMYTL. Kuivatus-, vedeneristys-, lämmöneristysja verhousrakenteiden osalta noudatetaan em. sillansuunnitteluohjeita sekä soveltuvin osin kohdassa 18.61 annettuja kalliotunneleita koskevia määräyksiä ja ohjeita. RAMO:n osassa 18 Rautatietunnelit ei käsitellä maatunneleita, joita ovat maan sisään ilman pinnalta avaamista erikoismenetelmillä tehtävät tunnelit. Myöskään

18.7 Tekniset järjestelmät 18.71 Järjestelmien laajuus Rautatietunnelin teknisten järjestelmien tarve ja laajuus määritetään tunnelikohtaisesti kohdassa 18.52 käsitellyn liikenteen toiminnallisen analyysin ja kohdassa 18.53 käsitellyn riskianalyysin perusteella. Kaikkia teknisiä järjestelmiä ei tarvita kaikissa rautatietunneleissa. Tunnelipituuden mukaan voidaan teknisten järjestelmien laajuutta tarkastella yleisesti seuraavasti: Ratatunnelissa, jonka pituus on < 200 metriä ei tarvita mitään teknisiä järjestelmiä lukuun ottamatta kuivatusjärjestelmää. Ratatunnelissa, jonka pituus on 200-500 m tarvitaan kuivatusjärjestelmän lisäksi ainakin valaistus ja sen vaatima muu varustelu. Keskipitkissä ja pitkissä tunneleissa harkitaan teknisten järjestelmien tarve ja laajuus tunnelikohtaisesti. Mainitut pituusrajat eivät yksin ratkaise varustetasoa, jonka harkinnassa tulee ottaa huomioon kaikki toiminnallisessa ja riskianalyysissa käsitellyt seikat. 18.72 Sähköjärjestelmät 18.721 Sähköenergian siirto ja jakelu Tunnelijärjestelmä liitetään jakeluverkkoyhtiön pienjänniteverkkoon. Liittymien lukumäärä paikallisen sähkölaitoksen energiaverkostoon riippuu tunnelin pituudesta ja liikennemuodosta. Mikäli tunnelijärjestelmään tarvitaan useita verkostoliittymiä, pyritään ne syöttämään eri muuntopiireistä. Rakennussähköistyksen jakelujärjestelmä toteutetaan TN-S-järjestelmää (5-johdin) käyttäen. Sähköenergian siirrossa ja jakelussa noudatetaan mm. seuraavia asiakirjoja ja määräyksiä: TUKES/SETI A1-93 Sähköturvallisuusmääräykset (StM) TUKES/SETI A2-94 Rakennusten sähköasennukset (RaSM) Suomen Rakentamismääräyskokoelma E1 SL4/RM Muuntamon sijoitus palovaaran kannalta SFS-standardit (mm. jakokeskus- ja teletilat sekä johtotiet) Oy VR-Rata Ab, turvallisuusohjeet sähkö-, tele- ja turvalaitetöissä ja tiloissa 1996. Muuntamossa käytettävien ihmisille tai ympäristölle vaaraa aiheuttavien aineiden tulee olla hyväksyttyjä ja ne on lueteltava muuntamon oveen sijoitetussa kilvessä. Asennustekniikoissa ja -laitevalinnoissa tulee ottaa huomioon asennusolosuhteet ja tilaluokitukset. Pienjänniteverkko palvelee kaikkia sähköenergiaa vaativia teknisiä järjestelmiä ja laitteita. Näiden lisäksi asennetaan jokaiseen huoltopisteeseen pistorasiat, joiden tekniset vaatimukset, lukumäärä ja sijainnit määritetään sähkösuunnitelmassa.

34 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät 18.722 Pää- ja ryhmäkeskukset Keskustilan rakenne- ja koestusstandardeina tulee käyttää EN 60439-sarjan eurooppalaisia standardeja (SFS-EN...) ottaen huomioon kansalliset lisäohjeet sekä tunnelijärjestelmän olosuhteet. Moottorikäytöt (> 5 kw) varustetaan kompensoinnilla, cos n 0,9. Pääpotentiaalintasauskisko pääkeskustilaan. 18.723 Varavoimasähkö sijoitetaan Varavoimasähkön tarve selvitetään riskianalyysissa. Varavoimasähkön tarve määräytyy lähinnä savunpoistopuhaltimien ja pumppujen teho- ja käyttötarpeesta sekä varavalaistuksen ja turva- ja valvontajärjestelmien laitteistosyöttöjen määrästä. Varavoimasähkö voidaan toteuttaa joko kiinteällä, tunnelikohtaisella varavoimayksiköllä (diesel-aggregaatti) tai pelastustoimen yksiköiden siirrettävillä varavoimayksiköillä (tunnelin ulkopuolinen laitteisto). Varavoimasähkön käyttöönotto-/käynnistymisaika määritetään riskianalyysissa. 18.724 Johtotiet Johtoasennukset tulee palosuojaussyistä tehdä pääasiassa maakaapeliasennuksina kaapelikanaviin tai -putkiin. Kanavista noustaan putkilla kaapelihyllyille ja edelleen asennuskohteeseen. Kaapelihyllyä käytetään lyhyisiin kaapelivetoihin ottaen huomioon palo- ym. suojaustarpeet. Esimerkiksi PE-vaippainen kaapeli vaatii palosuojauksen yli 50 m hyllyasennuksissa. Kaapelireittejä valittaessa on vältettävä johtojen viemistä palovaarallisiin tiloihin samoin kuin paikkoja, joissa on johdon mekaanisen vahingoittumisen mahdollisuus. Johtoasennukset palosuojataan ellei suojausta voida hoitaa johtoreittivalinnoin tai käyttämällä erikoiskaapeleita. Voima- ja ohjaus/hälytyskaapeloinnit tulee erottaa paloteknisesti toisistaan. Valaistus- ym. toissijaiset kaapeloinnit voidaan asentaa kaapelihyllyasennuksina. Palosuojaus on kuitenkin otettava huomioon. Jos tunnelitilojen ulkopuoliset varolaitteet kuten liikenneopasteet syötetään tunnelitiloista, on syöttökaapelit palosuojattava. Johtotiemateriaalien valinnassa on otettava huomioon tila- ja kotelointiluokitukset. 18.73 LVI-järjestelmät 18.731 Ilmanvaihto Normaalitilanteessa ratatunnelissa mitoitusnopeudella liikkuva juna saa aikaan painevaihteluita, jotka aiheuttavat riittävän ilmanvaihdon. Painevaihtelut ja ilmavirrat muodostuvat helposti liian suuriksi, joten ratatunneli on varustettava sopivin välein paineentasauskuiluilla tai muilla ulkoilmaan johtavilla yhteyksillä, jotta painetta voidaan pienentää ja rajoittaa äkillisiä paineiskuja. Paineentasaus on mitoitusnopeudesta riippuen tarpeen keskipitkissä ja pitkissä ratatunneleissa. Kaksoistunneleissa käytetään paineentasauksessa apuna ratatunneleiden välisiä yhdystunneleita ja ratatunneleiden välille sijoitettavia paineentasauskanavia. Yhdystunneleiden tulee olla palo-osastoidusti suljettavissa,

35 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät jos ne toimivat poistumisteinä tai uloskäytävinä. Kuilujen tai muiden ulkoilmayhteyksien välimatka ja poikkipinta tulee laskelmiin perustuen valita siten, etteivät kohdassa 18.35 mainitut paineen muutosnopeudet ja absoluuttiset ääriarvot ylity. Ratatunnelin koneellisen ilmanvaihdon tarve tulee tapauskohtaisesti tarkistaa silloin, kun tunnelissa liikennöidään dieselvetureilla tai huolto- ja korjaustöiden yhteydessä käytetään runsaasti epäpuhtauksia tuottavia laitteita kuten dieselajoneuvoja tai hitsauslaitteita. Koneelliseen ilmanvaihtoon käytetään tunneleiden pitkittäisilmanvaihtoon tarkoitettuja äänenvaimentimin ja asennusvarustein toimitettavia aksiaalipuhaltimia ilman kanavointia. Puhaltimien ulkohalkaisija ratatunnelissa saa olla enintään 1200 mm, ja ne sijoitetaan ratatunneliin liitteiden 1-4 osoittamalla tavalla. Tunnelin pitkittäisilmanvaihtoon käytettävien puhaltimien tulee olla erityisesti tunneli-ilmanvaihtoon tarkoitettuja suuren työntövoiman puhaltimia. Niiden tulee olla puhallussuunnaltaan käännettäviä ja työntövoiman tulee olla yhtä suuri molempiin suuntiin. Puhaltimien lämmönkeston tulee olla +250 EC yhden tunnin ajan. Puhallinvalmistajalla tulee olla käytössään hyväksyttävä laadunvalvontajärjestelmä, esimerkiksi ISO 9001. Koneellisen ilmanvaihdon reitteinä käytetään tunnelijärjestelmän tunneleita ja kuiluja. Jos tunneli on varustettu savunpoistopuhaltimilla, tulee niitä voida käyttää myös ilmanvaihtoon. Tunnelijärjestelmään kuuluvissa teknisissä tiloissa käytetään soveltuvia puhaltimia kanavointeineen ja tarvittavine muine varusteineen. Harvoin tapahtuvien huolto- ja korjaustöiden vaatima ilmanvaihto voidaan hoitaa myös tilapäisillä puhallinasennuksilla ellei koneellinen ilmanvaihto muista syistä ole tarpeen. Koneellista ilmanvaihtoa tulee käyttää vain tarpeen mukaan. Puhaltimien turha käynti tulee sopivalla tavalla estää. Asuintaajamissa sekä virkistys- ja suojelualueilla tulee tarkistaa kuilujen äänenvaimennuksen tarve. 18.732 Viemäröinti Rata- ja muihin tunneleihin tulevien vesien poisjohtamista varten niiden pohjalle sijoitetaan viemäriputket ja kaivot, joihin salaoja- ja muut vedet kerätään. Putkien periaatteellinen sijoitus ratatunneliin on näytetty liitteissä 1-4 ja 5. Viemäriputkiston avulla vedet johdetaan joko painovoimaisesti tai pumppaamojen kautta ulkopuoliseen maastoon, vesistöön tai viemäriverkostoon. Pumppaamot pyritään sijoittamaan tunneleiden alimpiin kohtiin ja mahdollisimman lähelle maanpintayhteyksiä. Pumppaamot ovat yleensä betonirakenteisia ja pumput uppopumppuja varapumppuineen. Jos tunnelin viemäriverkostoon varaudutaan onnettomuustilanteen seurauksena keräämään myös palonsammutusvesiä ja vaarallisia aineita, on se varustettava keräysaltailla. Keräysaltaat ovat joko kallio- tai betonialtaita. Pumppaamojen ollessa tarpeen keräysaltaat sijoitetaan pumppaamojen yhteyteen. Keräysaltaat mitoitetaan siten, että niihin mahtuvat vähintään yhden vuorokauden salaojave-

36 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät det, ellei niitä johdeta erikseen ulos tunnelista, sekä muut vedet ja mahdollisesti tunneliin vuotavat vaaralliset aineet. Vedenalaisissa tunneleissa on altaiden mitoitus salaojavesille tarkistettava aina erikseen. Keräysaltaista on sinne kertyneiden haitallisten tai vaarallisten aineiden virtaus maastoon, vesistöön tai viemäriverkostoon estettävä luotettavan sulkulaitteen avulla. Keräysaltaat tai pumppaamot varustetaan tarpeen mukaan öljynerottimilla. Jos vaarallisten aineiden neutralointi tai muu käsittely keräysaltaissa ei ole mahdollista, on ne varauduttava kuljettamaan pois erikseen. 18.733 LVI-valvontajärjestelmä Teknisten järjestelmien ohjausta, valvontaa ja hälytyksiä varten tunnelijärjestelmä varustetaan LVI-valvontajärjestelmällä toiminnallisen ja riskianalyysin mukaan. Tunneleissa tai tunnelijärjestelmissä, joissa teknistä varustusta on vähän, voidaan mittauksiin, säätöihin ja ohjauksiin liittyvät toiminnot hoitaa ko. järjestelmän miehittämättömistä alakeskuksista, jotka sijoittuvat teknisten tilojen tai teknisiä järjestelmiä palvelevien sähkökeskusten yhteyteen. Tällöin vain kriittiset hälytykset johdetaan sopivaksi katsottavaan miehitettyyn valvontapisteeseen. Tapauskohtaisesti harkitaan, milloin on tarpeen käyttää keskitettyä kiinteistövalvontajärjestelmää ja siihen kuuluvaa teknistä valvomoa, jonne kaikki teknisten järjestelmien tiedot johdetaan. 18.74 Valaistus Valaistusjärjestelyt (valaistus, merkki- ja turvavalaistus) tulee toteuttaa siten, että tunnelitiloissa voidaan joka tilanteessa liikkua turvallisesti. Valaistukset toteutetaan tunneliosittain siten kuin toiminnallinen ja riskianalyysi edellyttävät. 18.741 Normaalivalaistus Valaistusratkaisuissa on otettava huomioon kunkin tunnelin käytön sekä huoltoja korjaustoiminnan vaatimukset. Valaistustasovaatimukset ovat seuraavat: Ratatunnelissa vähintään 10 luksia kävelytasolla. Muissa tunnelitiloissa 20 luksia kävelytasolla. Ratatunneleissa tulee valaistuksen minimitasoa tarvittaessa korottaa liikennemäärän, häikäisyneston, huolto- ja kunnossapitotoiminnan, poistumisteiden sijoituksen tai muun syyn niin vaatiessa. Valaisimet tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle junaopastimista siten, ettei häikäisyvaaraa tai väärän tulkinnan mahdollisuutta ole. Valaistuksen asennustekniikassa noudatetaan ST-kortiston ohjeita. Laiteasennuksissa tulee käyttää asennusalustoja. Valaisimien tulee kestää tunnelin erikoisolosuhteet, mm. paineiskujen vaikutukset. Valaistus sytytetään normaaliolosuhteissa liikenteenohjauskeskuksesta ja lisäksi toiminnallisen ja riskianalyysin mukaan tunnelijärjestelmän tunneleiden ja kuilujen suuaukoilta. Uloskäytävän ja pelastustien valaistus tulee aina olla sytytettävissä uloskäytävän tai pelastustien kummastakin päästä. Valaistusta ei pidetä jatkuvasti kytkettynä ellei se ole tarpeen erityisistä syistä.

37 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät Normaalivalaistuksen lisäksi tunnelitilat varustetaan merkki- ja turvavalaistusjärjestelmällä kohdan 18.758 mukaan sekä tarvittaessa varavoimaan kytketyllä varavalaistuksella, ks. kohta 18.742 18.742 Varavalaistus Varavalaistus järjestetään silloin, kun toiminnallinen ja riskianalyysi sitä edellyttävät. Varavalaistuksen sähkönsyöttö järjestetään joko tunnelikohtaisella kiinteällä varavoimakoneella tai huolto- tai pelastusorganisaatioiden siirrettävillä varavoimakoneilla. Jos henkilöturvallisuuden vuoksi vaaditaan katkoton valaistus, on varavoima toteutettava ns. No break -laitteistolla. Huolto- ja kunnossapitotoiminnan siirrettävän kaluston hidas paikallesaanti (sähkökatkon kesto yli 30 minuuttia) edellyttää, että henkilöturvallisuus hoidetaan valaistuksen osalta turva- ja merkkivalaistuksen (SFS 4640) avulla, ks. kohta 18.758. 18.75 Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät 18.751 Paloilmoitinjärjestelmä Paloilmoitinjärjestelmä toteutetaan riskianalyysin mukaan. Tekniset tilat varustetaan yleensä paloilmoitinjärjestelmällä. Ratatunneleita ei yleensä varusteta paloilmoitinjärjestelmällä. Paloilmoitinjärjestelmä tulee toteuttaa EN-54-standardin (SISM 2812/701/79) mukaisesti. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä käsittää laitteistojen lisäksi ilmoituksen siirtojärjestelmän. Järjestelmän tulee olla osoitteellinen (paikantaa esimerkiksi palokohteen tunnelissa) ja verkkovarmennettu katkottomaksi. Paloilmaisimien valinta suoritetaan kohdeosan tarpeiden mukaisesti. Ilmaisimien sijoittelussa otetaan erityisesti huomioon sähkötekniset ja muut sellaiset tilat, jotka voivat aiheuttaa palon tunnelissa. Järjestelmän oheistoimintoja voidaan käyttää IV-laitteiden ja palosulkujen ohjaamiseen. Palotilanteen ilmoituksensiirto tulee hoitaa paikalliselle valvonta- ja pelastusorganisaatiolle. 18.752 Palonsammutusjärjestelmä Palonsammutusjärjestelmä ja sen laajuus määritellään riskianalyysissa. Palonsammutukseen käytetään vesipaloposteja tunneleissa ja käsisammuttimia teknisissä tiloissa. Järjestelmään tulee sisältyä varmistus ratasähkön katkaisusta ennen sammutusveden syöttöä putkistoon. Ratatunnelissa tai sen läheisyydessä tunnelin ulkopuolella on tulipalon varalta varmistettava sammutusveden saanti. Soveltuvia tapoja ovat seuraavat: Tunnelin ulkopuolelta tapahtuvaa sammutusta varten voidaan vesi saada läheisestä vesistöstä palokunnan omalla kalustolla, tuoda säiliöautolla tai ottaa tunnelin suuaukon lä-helle rakennetusta palovesiasemasta. Kun palava juna on pysähtynyt tunneliin tai tunnelissa on muu palo, ja palo on sellainen, että tunneliin voi-

38 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät daan hyökätä, voidaan vettä tunneliin saada sinne asennetusta palovesiputkistosta ja paloposteista sekä rakennetuista kuivatus- tai sammutusvesialtaista. Palovesiputkistoa voidaan syöttää palokunnan pumpuilla tunnelin ulkopuolelle sijoitetuista syöttöliittimistä, erillisistä palovesialtaista sinne asennettujen kiinteiden pumppujen avulla tai kunnallisesta vesijohtoverkosta. Jäätymisvaaran vuoksi on kuiva palovesiputkisto suositeltava. Jos palonsammutukseen käytetään paineellista märkäjohtojärjestelmää, tulee huolehtia palovesijohtojen jäätymissuojauksesta. Märkäjohdot on sijoitettava suojaputkiin kuten radan alituksissa. Palonsammutusjärjestelmiin kuuluvien palovesijohtojen tulee olla korroosion ja palonkestäviä eivätkä ne saa johtaa sähköä. Muoviputkia käytettäessä palovesijohdot tulee sijoittaa palosuojatusti tunnelin alusrakenteeseen. Palovesiputkisto voidaan jättää pois, jos on mahdollista käyttää ratatunneliin ajettavia sammutusajoneuvoja, jotka voivat kukin kuljettaa vähintään 10 m 3 sammutusvettä. Palonsammutusjärjestelmän yksityiskohtainen mitoitus tulee suorittaa yhteistyössä paikallisten paloviranomaisten kanssa. Tekniset tilat varustetaan käsisammuttimilla. 18.753 Savunpoistojärjestelmä Savunpoistojärjestelmä suunnitellaan riskianalyysin perusteella. Tunnelipalossa savu leviää nopeasti tunnelitiloihin ja vaikeuttaa sammutustyötä sekä pelastustoimintaa. Lyhyissä tunneleissa voidaan savun olettaa poistuvan ilman koneellisen savunpoiston apua. Tunneleissa, joiden pituus on 500-1000 metriä, voidaan savun yleensä olettaa poistuvan ilman koneellisen savunpoiston apua, jos tunneli on vaakasuora tai pituuskalteva. Sukeltavissa tai tunnelin sisältä suuaukoille laskevissa tunneleissa tulee koneellisen savunpoiston tarpeellisuus tarkistaa. Mahdollisesti tarvittava koneellinen savunpoisto järjestetään tapahtuvaksi tunnelipuhaltimien avulla tunnelin suuaukkojen kautta. 1000-2000 metrin pituisissa tunneleissa koneellinen savunpoisto järjestetään ensisijaisesti tunnelipuhaltimien avulla tunnelin suuaukoista. Tunnelin muut ulkoilmayhteydet kuten paineentasauskuilut ovat apuna savunpoistossa. Pitkissä tunneleissa koneellinen savunpoisto järjestetään joko tunnelipuhaltimien avulla tai erillisillä paineentasauskuilujen yhteyteen sijoitettavilla savunpoistopuhaltimilla. Jos tunnelipuhaltimia on tarpeen käyttää ilmanvaihtoon, on suositeltavaa valita myös savunpoisto tapahtuvaksi tunnelipuhaltimien avulla. Jos koneellinen savunpoisto on tarpeen, käytetään kuiluissa savunpoistoon tarkoitettuja aksiaalipuhaltimia. Savunsiirtoon tunneleissa käytetään edellä mainittuja ilmanvaihtoon tarkoitettuja puhaltimia. Koneellisen savunpoiston puhaltimet mitoitetaan siten, että tunnelipoikkipinnalle saadaan virtausnopeus vähintään 2 m/s. Savunpoistopuhaltimien tulee olla virallisesti testattuja ja niiden lämpötilankeston tulee olla 350 EC yhden tunnin ajan. Puhaltimet tulee mitoittaa siten, että ne

39 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät pystyvät toimimaan myös savun ollessa kylmää tai poistoilman savutonta eli niitä tulee voida käyttää myös ilmanvaihtoon. Savunpoistopuhaltimia tulee voida ohjata tunnelin ulkopuolelta. Sopivan poistumis- ja pelastussuunnan valitsemiseksi pitkät tunnelit varustetaan ilman virtaussuunnan ilmaisevilla laitteilla. 18.754 Antennijärjestelmä Rautatietunnelin antennijärjestelmien laajuus määritetään toiminnallisessa ja riskianalyysissa. Rautatietunnelista rakennettava antenniyhteys käyttäjien kaapeli-tv-järjestelmään (videovalvonta) toteutetaan SFSohjeiden mukaisesti ottamalla huomioon Telehallintokeskuksen määräykset (sovellus THK 21A/94M ja THK 23A/93M). Tunnelijärjestelmä liitetään telelaitoksen puhelinverkkoon ja varustetaan antenniyhteyksillä NMT-, GSM- ja VIRVEsisäantennijärjestelmiin toiminnallisen ja riskianalyysin mukaan. Antennina voidaan käyttää ns. vuotavaa kaapelia tai tukiasema-antenneja. Järjestelmälaitteet (mm. vahvistimet) toimittaa ao. operaattori. Junaradion antennijärjestelmä toteutetaan Ratahallintokeskuksen ohjeiden mukaan. 18.755 Hätäpuhelinjärjestelmä Rautatietunneli varustetaan hätäpuhelinjärjestelmällä riskianalyysin mukaan. Jakamoista yhdistetään hätäpuhelinyhteydet liikenteenohjauskeskukseen, lähimmälle asemalle sekä hätäkeskukseen ja sähkölaitokselle. Hätäpuhelimet sijoitetaan kuhunkin ratatunneliin enintään 300 metrin välein. Lisäksi hätäpuhelimet sijoitetaan riskianalyysissa määriteltäville tunnelisuuaukoille ja uloskäytävien molempiin päihin. Hätäpuhelinjärjestelmän toiminta tulee sähköhäiriötilanteessa olla varmistettu katkottomaksi. 18.756 Videovalvontajärjestelmä Rautatietunnelin videovalvontajärjestelmän tarve määritetään tapauskohtaisesti toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Videovalvontajärjestelmä liitetään toiminnallisessa analyysissa määriteltyyn valvontajärjestelmään. Kameroiden määrä ja sijoitus suunnitellaan tunnelikohtaisesti. Kameralaitteet varustetaan IR-ohjauksella. Järjestelmään tulee liittää toimintayhteys liikenteenohjauskeskuksen pakkokuulutusjärjestelmään. Videosignaalin siirtojärjestelmän tulee sopia pääjärjestelmätekniikkaan. Valvonta-TV-järjestelmän kauko-ohjaustoiminnot ja tulostuslaitteet määräytyvät riskianalyysin mukaan. Järjestelmäyhteydet tulee järjestää kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmiin. Verkkovarmistus on tehtävä katkottomaksi. 18.757 Rikosilmoitusjärjestelmä Rautatietunnelin rikosilmoitusjärjestelmän tarve määritellään tapauskohtaisesti toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Rikosilmoitusjärjestelmään sisällytetään osoitteelliset alue- ja kohdesuojaukset. Järjestelmään tulee voida liittää myös

40 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät muusta kulunvalvonnasta tuleva tieto. Järjestelmän tarkoituksena on estää ja ilmoittaa asiaankuulumattomien olosta valvotulla alueella tai tilassa. liikenteenhoito-, matkustaja- ja hätäkuulutukset. Järjestelmän laitteiden syöttöjen tulee olla katkottomiksi varmistettuja. Verkkovarmistus tulee suorittaa katkottomaksi. Järjestelmän toimintatieto tulee välittää viranomaisille. 18.758 Turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä Rautatietunneliin tulee järjestää turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä sekä poistumisopasteet turvaamaan henkilöiden ulospääsy ja pelastustoiminta (1-3 h). Järjestelmän sähkösyöttö toteutetaan akustoilla. Järjestelmä tulee toteuttaa sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeiston 147/01/87 sekä SFS 4640/1985-06-03 ja SFS EN-60598-2-22 mukaisesti. Merkkivalaistus on jatkuvasti kytkettynä liikennöintiaikana. Turvavalaistuksen valaistustason tulee kävelytasolla olla vähintään 1 luksi ratatunnelissa ja vähintään 2 luksia vaikeakulkuisissa paikoissa kuten portaissa. Turvavalaistuksen ulkoinen ohjaus ja akustovalvonta on järjestettävä. Järjestelmän toimintaperusteet tulee valita kohdekohtaisesti (valaisinyksikkö-/keskusvaraaja-järjestelmä). 18.759 Äänentoistojärjestelmä Rautatietunnelin äänentoistojärjestelmä määritetään toiminnallisen ja riskianalyysin perusteella. Äänentoistojärjestelmän tulee sisältää pakkokuulutuksen äänentoistojärjestelmä. Järjestelmä välittää radio- sekä

41 RAMO 18.7 Tekniset järjestelmät 18.76 Valvomo Teknisten järjestelmien valvomoon sijoitetaan LVI-järjestelmän sekä muiden teknisten järjestelmien ohjaukseen ja valvontaan sekä turvallisuuteen liittyvät laitteet. Valvontajärjestelmä toteutetaan yhdellä ohjelmistopohjaisella tietokonelaitteistolla, johon sisältyy keskusyksikkö, pcohjaimet, raportointilaitteet ja hälytystaulu. Valvomoon sijoitetaan myös hätäpuhelinkeskus, radioviestinnän ja rikosilmoitusjärjestelmän laitteet sekä videovalvonnan paikallislaitteet (mm. monitorit). Valvomoon sijoitetaan kaikkien teknisten laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot.

42 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen 18.8 Tunneleiden rakentaminen 18.81 Rakentamisen ohjelmointi Tilaaja laatii tai laadituttaa rautatietunnelin rakentamisohjelman tai urakkaohjelman, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat: Rakennuskohde ja tiedot rakennuspaikasta sekä sähköradan huomioon ottamisesta Rakentamisen osapuolet sekä kunkin velvollisuudet ja vastuurajat Noudatettavat asiakirjat ja niiden keskinäinen pätevyysjärjestys Urakoiden laajuudet, urakkarajat, urakka-ajat ja viivästysseuraamukset Sopimusmuodot, hinnat ja maksut Takuut, vakuudet ja vakuuttaminen Laadunvarmistuksen vastuu, laadunvarmistussuunnitelma ja -toimenpiteet Määräykset työvoimasta, työnjohdosta ja valvonnasta Vaatimukset tarjousasiakirjoista ja tiedot tarjousten käsittelystä Rakentajilta edellytettävät suunnitelmat, tutkimukset ja dokumentit. Rautatietunnelin rakentaminen tehdään noudattaen suunnitteluvaiheessa laadittuja asiakirjoja ja suunnitelmia. Työkohtaiset suunnitelmat ja työselitykset ovat voimassa ennen yleisiä asiakirjoja ja työselityksiä. Kunkin rakentajan tulee laatia ja esittää tilaajan hyväksyttäväksi töiden kokonaissuunnitelma ennen töiden aloittamista. Kokonaissuunnitelmaan tulee sisältyä rakennusalueen käyttösuunnitelma, työjärjestys, massojen käyttösuunnitelma, hankinta- ja asennussuunnitelmat, osatehtävien yhteensovitus ja aikataulu. Kunkin osatehtävän työsuunnitelmat tulee laatia ja esittää tilaajan hyväksyttäväksi ennen ao. työvaiheen aloittamista. 18.82 Sähköradan huomioon ottaminen Työskenneltäessä liikenteen alaisen sähköradan läheisyydessä tulee rautatieliikenne ja sähköistys ottaa huomioon kohdassa 18.822 lueteltujen asiakirjojen mukaan. Seuraavassa esitetään tiivistelmä huomioon otettavista seikoista. 18.821 Vastuu Tilaaja huolehtii siitä, että sähkörataan liittyvät rajoitukset ja turvallisuusmääräykset tulevat riittävässä laajuudessa töiden suorittajien tietoon. Töiden suorittajat vastaavat siitä, että sähkörataan liittyviä rajoituksia ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Rautatieliikennettä ei saa häiritä eikä vaarantaa. Töiden suorittajien tulee ottaa riittävä selko rakennuskohteen junaliikenteestä tutustumalla ennakolta aikatauluihin sekä vallitseviin olosuhteisiin paikan päällä. 18.822 Yleiset asiakirjat Työsuorituksissa ja niiden suunnittelussa noudatetaan muiden urakka-asiakirjojen ohella seuraavia sähkörataa koskevia yleisiä asiakirjoja:

43 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen Junaturvallisuussääntö (Jt) Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) Ratateknilliset määräykset ja ohjeet, RAMO:n osa 5 Sähköistetty rata Sähköratamääräykset VR 3554 Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset, Ratahallintokeskus Turvallisuusohjeita rautatiealueella työskentelyssä VR 5243 Työntekijöiden turvaaminen liikenteenalaisilla radoilla suoritettavissa radanpitotöissä VR 5223 Kuin peto, turvallisuusohjeita sähköradalla työskenneltäessä, VR 5206 Varo sähköjohtoja, opas työkoneen kuljettajille, Sähkötarkastuskeskus (SETI) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/86) sekä työministeriön vahvistamat räjäytys- ja louhintatyötä koskevat turvallisuusmääräykset 16:0 Kukin työnsuorittaja on velvollinen hankkimaan edellä luetellut sähkörataa koskevat yleiset asiakirjat käyttöönsä ja huolehtimaan siitä, että käytössä on kunkin asiakirjan viimeisin versio. Kukin työnsuorittaja vastaa siitä, että edellä lueteltuja asiakirjoja noudatetaan niiden koko laajuudessa. Tähän kohtaan on näistä asiakirjoista poimittu ainoastaan työsuorituksiin oleellisimmin vaikuttavat seikat. 18.823 Sähköistys ja suojaetäisyydet Kaikki ratajohtoon kuuluvat johtimet, paluujohtimet ja kiskot sekä niitä kannattavat kääntöorret eristimineen ovat jännitteisiä. Ratajohdossa on 25 kv:n jännite, jonka taajuus on 50 Hz. Työskentelevän henkilön sekä käsiteltävien työvälineiden ja tarvikkeiden etäisyys sähköistetyn raiteen jännitteisistä osista pitää aina olla vähintään 2,0 metriä. Tämä koskee myös liikkuvan kaluston jännitteisiä osia (virroitin). Mikään työkone tai sen osa ei saa ulottua seuraavia etäisyyksiä lähemmäksi sähköistetyn raiteen jännitteisiä osia: sivusuunnassa 3,0 metriä alapuolella 2,0 metriä ilman nostorajoitinta alapuolella 1,5 metriä nostorajoittimella varustettu maapohjalla liikkuva työkone alapuolella 1,0 metriä nostorajoittimella varustettu kiskoilla liikkuva työkone. Tarkemmat määräykset on annettu Sähköratamääräyksissä VR 3554. Työskentely jännitteisten osien yläpuolella on kielletty ilman RAMO:n osan 5 Sähköistetty rata ohjeiden mukaisia suojarakenteita. Mikäli työskentelevän henkilön, työkoneen, työvälineiden tai tarvikkeiden etäisyys sähköistetyn raiteen jännitteisistä osista alittaa edellä mainitut vähimmäisetäisyydet, on ko. ratajohto tehtävä jännitekatolla jännitteettömäksi työn suoritusajaksi.

44 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen 18.824 Ratatyöulottuma Ratatyöulottuma on määritelty Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimuksissa. Töiden suorittajat tai heidän käyttämänsä työkoneet ja välineet eivät saa mennä ratatyöulottuman sisään eivätkä 3,1 metriä lähemmäksi liikenteen alaisen raiteen keskilinjaa ilman tilaajan erikoislupaa ja sen edellyttämiä turvajärjestelyjä. Turvajärjestelyjen edellyttämät toimenpiteet käyvät selville kohdassa 18.822 luetelluista yleisistä asiakirjoista. Mikäli rakennussuorituksen toteuttamiseksi on välttämätöntä tilapäisesti työskennellä alle 3,1 metrin etäisyydellä liikenteenalaisen raiteen keskilinjasta, on järjestettävä erityinen turvamies huolehtimaan junaliikenteen ja työsuorittajien turvallisuudesta. Turvamiehellä ei em. turvaamistehtävän lisäksi saa olla muita tehtäviä. Kun ratatyöulottuman alueella tehdään varsinaisia työsuorituksia on ko. raide varattava työmaan käyttöön, jolloin se suljetaan liikenteeltä erikseen sovituksi ajaksi. 18.825 Raidevaraukset ja jännitekatkot Rautatieliikennöitsijä hoitaa rautatieliikennettä koskevat rajoitukset työkohtaisissa asiakirjoissa ilmoitetulla tavalla. Raidevarauksen aikana raide on toimintakunnossa, mutta suljettu liikenteeltä. Raidevaraus on raidekohtainen. Raidevaraus ei merkitse jännitekatkoa. Jännitekatko tarkoittaa sähköistetyn raiteen jännitteisten osien tekemistä jännitteettömiksi ennalta määrätyksi ajaksi. Sähköistyslaitteet ovat paikoillaan jännitekatkon ajan ellei niiden siirtämisestä ole erikseen sovittu. Jännitekatko on raidekohtainen. Jännitekatko ei merkitse raidevarausta. Tehollinen työaika on lyhyempi kuin jännitekatkoaika katkon tekemiseen liittyvien maadoitus- ym. töiden sekä raideliikennejärjestelyjen vuoksi. Ko. työsuorituksesta vastaavan työnjohtajan on tehtävä jokaisesta jännitekatkosta kirjallinen sopimus sähköraiteen työmaadoituksen suorittajan (asentajan) kanssa. Jännitekatkoa ei saa tulkita alkavaksi ilmoitettuna kelloaikana. Jännitekatko alkaa ja työt saa aloittaa, kun työmaadoituksen asentaja antaa allekirjoittamansa jännitekatkon sopimuskaavakkeen vastaavalle työnjohtajalle. Töiden päätyttyä vastaava työnjohtaja antaa allekirjoittamansa sopimuskaavakkeen työmaadoitusten purkajalle ilmoituksena töiden lopettamisesta. Jännitettä ei kytketä ennen tätä ilmoitusta. Työn suorittaja tekee raidevaraus- tai jännitekatkopyynnön työkohtaisissa asiakirjoissa ilmoitetulla tavalla. 18.826 Maadoitukset Työkoneet ja laitteet on maadoitettava aina, kun jokin niiden osa ulottuu 5,0 metriä lähemmäksi sähköistetyn raiteen jännitteisiä osia. Työkoneiden ja laitteiden maadoitukset suorittaa tehtävään opastettu henkilö. Työn suorittajan on sovittava maadoituksen tekemisestä paikallisen sähköalueen kanssa vähintään kaksi arkivuorokautta ennen maadoitusajankohtaa. Kiinteiden rakenteiden ja mahdollisten suojarakenteiden maadoitustyöt tekee työn suorittaja suunnitelmien sekä RA- MO:n osan 5 Sähköistetty rata ohjeiden mukaan lukuun ottamatta liittämistä maadoituskiskoon, jonka tekee tehtävään perehdytetty henkilö. Erityisesti on huo-

45 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen mattava, että jännitekatkon aikana asennettavat rakenteet on maadoitettava saman jännitekatkon aikana. Liittämisestä maadoituskiskoon on sovittava vähintään kaksi arkivuorokautta ennen maadoitusajankohtaa. 18.827 Sähköistyksen vaikutukset mittalaitteisiin Sähköradan jännitteisistä osista tai maanalaisista kaapeleista saattaa mittauslaitteiden kaapeleihin indusoitua häiritseviä sähkövirtoja, joiden vaikutukset mittaustuloksiin on ehkäistävä mittauskaapeleiden ja laitteiden oikealla järjestelyllä. 18.828 Turvallisuuskoulutus Työnsuorittajan on sovittava tilaajan kanssa sähköturvallisuuskoulutuksesta. Turvallisuuskoulutustilaisuudessa annetaan tietoa junaliikenteen aiheuttamista vaaratekijöistä sekä annetaan sähköturvallisuuskoulutus koko työhön osallistuvalle henkilöstölle ennen töiden aloittamista. Kaikkien rakennuskohteessa työskentelyyn osallistuvien henkilöiden on osallistuttava koulutustilaisuuteen ennen kuin yksikään henkilö tai kone saa tulla sähköradan läheisyyteen. 18.83 Rakennustekniset työt Rakennustekniset työt tehdään suunnitelmien mukaan noudattaen urakkaohjelmassa lueteltuja asiakirjoja. Kalliorakennustöiden työnsuunnittelussa tulee ottaa huomioon kohdissa 18.33 ja 18.61 mainittujen tutkimusten ja analyysien tulokset sekä niistä tehdyt tulkinnat. Kalliorakennustyöt tehdään suunnitelmien, työkohtaisen työselityksen ja työnaikaisten suunnitelmien sekä Rautatien maarakennustöiden yleisten työselitysten ja laatuvaatimusten (RMYTL) osan 6 Kalliorakennustyöt mukaan. Maa- ja pohjarakennustyöt tehdään suunnitelmien ja pohjarakennusohjeiden /1-6/ sekä Rautatien maarakennustöiden yleisten työselitysten ja laatuvaatimusten RMYTL mukaan. Betoni- ja teräsrakenteet tehdään suunnitelmien sekä asianomaisten materiaalinormien /39-47/ mukaan. Sillanomaisten rakenteiden tekemisessä noudatetaan sillanrakentamisen yleisiä työselityksiä ja laatuvaatimuksia /50/ sekä RAMO:n osaa 8 Sillat. Sisustusrakenteista tulee laatia elementtien valmistus-, kuljetus- ja asennussuunnitelmat, jotka tulee esittää tilaajan hyväksyttäväksi ennen valmistuksen aloittamista. Jokaisen työsuorittajan tulee laatia kaikista suunnitelmista poikkeavista tai suunnitelmia täydentävistä ratkaisuista kirjalliset dokumentit samoin kuin asiakirjojen edellyttämät tarkepiirustukset, jotka dokumentoidaan kohdan 18.10 mukaan. 18.84 LVISAT-työt Kunkin LVISAT-töiden suorittajan tulee osallistua kohdassa 18.81 mainitun työsuoritusten kokonaissuunnitelman laatimiseen ja laatia omia työsuorituksiaan koskeva työohjelma, joka tulee esittää tilaajan hyväksyttäväksi. LVISAT-työt tehdään suunnitelmien mukaan noudattaen urakkaohjelmassa ja työselityksissä lueteltuja asiakirjoja. Niiden lisäksi kuuluvat noudatettaviin asiakirjoihin LVI-RYL ja ST-kortisto. Kunkin laitetoimittajan ja asennusliikkeen tulee laatia kirjalliset dokumentit ja

46 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen tarkepiirustukset suunnitelmista poikkeavista tai niitä täydentävistä ratkaisuista sekä kaikkien toimittamiensa ja asentamiensa laitteiden toimintakaaviot ja huolto- ja käyttöohjeet, jotka kootaan yhtenäiseksi manuaaliksi ja dokumentoidaan kohdan 18.10 mukaan. 18.85 Ratatekniset työt Radan päällysrakenne sekä sähköistys- ja turvalaitetyöt tehdään RAMO:n asianomaisten kohtien sekä sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamisohjeen SSR I - III mukaan. Työnsuorittajien tulee osallistua töiden kokonaissuunnitelman laatimiseen ja sovittaa omat hankintansa ja työnsä kokonaisohjelmaan. 18.86 Vanhojen tunneleiden perusparannus 18.861 Perusparannustarve Vanhan rautatietunnelin ja sen laitteiden kuntoa tarkkaillaan tarkastustoimenpiteillä, jotka on esitetty kohdassa 18.9. Perusparannustarve määritellään näiden tarkastusten perusteella. Rautatietunneli perusparannetaan seuraavissa tapauksissa: 1) Tunnelin rakenteet ja/tai laitteet vaativat kunnossapitotoimintaa suurempia korjaus- tai uusimistoimenpiteitä. 2) Liikkuvan kaluston koon tai painon kasvattaminen ja/tai nopeuden nostaminen vaativat toimenpiteitä. 3) Rataosuus sähköistetään. 18.862 Tarkastukset ja tutkimukset Kun jokin kohdassa 18.861 mainittu syy edellyttää rautatietunnelin perusparannustoimenpiteitä, tulee tunnelissa suorittaa päätarkastus ja tarvittavat erikoistarkastukset kohdan 18.9 mukaan. Tarkastusten perusteella laaditaan koko tunnelia ja kaikkia sen rakenteita ja laitteita koskeva tutkimusohjelma ja tehdään ohjelman mukaiset tutkimukset. Näkyvien ja tarkastuksissa havaittujen perusparannustarpeiden ohella tulee tutkimuksissa kiinnittää huomiota myös sellaisiin laitevikoihin ja rakennevaurioihin, jotka eivät näy silmämääräisessä tarkastelussa tai laitteiden testauksissa. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi jäätymisen aiheuttamat haitat ja vauriot sekä kivien tai ruiskubetonin irtoamiset kalliotunneleiden katoissa ja seinillä, jotka tutkitaan tarvittaessa poraamalla tai erikoismenetelmin, esimerkiksi kuvaamalla tai luotaamalla. 18.863 Perusparannustöiden suunnittelu Perusparannustyöstä tulee aina laatia perusteellisiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin perustuva tunnelikohtainen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki rakenteet, laitteet, asennukset ja varusteet sekä lisätilantarpeet. Suunnitelma laaditaan noudattaen soveltuvin osin kohtia 18.1-18.7. Liikkuvan kaluston koon kasvaminen, nopeuksien nostaminen sekä varautuminen ratarakenteen ja sähköistyksen muutoksiin tulee aina ottaa huomioon perusparannussuunnitelmaa laadittaessa. Ellei tunnelipoikkileikkausta suurenneta tulee paineentasauskuilujen lisäämistä harkita paineenvaihteluongelmien vähentämiseksi, ks. kohta 18.35.

47 RAMO 18.8 Tunneleiden rakentaminen 18.864 Perusparannustyöt Perusparannustyöt tehdään työkohtaisten suunnitelmien mukaan. Soveltuvin osin noudatetaan kohtia 18.1-10, viitteitä /1-55/ ja RAMO:n muita osia sekä rakenteiden korjausohjeita. 18.87 Laadunvarmistus 18.871 Laatujärjestelmät Kultakin työnsuorittajalta edellytetään tilaajan hyväksymää toimivaa laatujärjestelmää. Rautatietunnelin rakennuttajaorganisaatiolta ja valvonnalta edellytetään tilaajan hyväksymää laatujärjestelmää ja riittävää pätevyyttä kohdassa 18.31 lueteltujen tehtävien rakennuttamisessa. 18.872 Vastuu, suunnitelma ja toimenpiteet Laadunvarmistuksen vastuu, laadunvarmistussuunnitelman laatiminen ja laadunvarmistustoimenpiteet esitetään urakkaohjelmassa ja työkohtaisissa työselityksissä. Näiden lisäksi noudatetaan kutakin työsuoritusta koskevia yleisiä työselityksiä ja laatuvaatimuksia /39-52/. LVISAT-töiden osalta kuuluvat noudatettaviin asiakirjoihin lisäksi LVI-RYL ja ST-kortisto. Kunkin työnsuorittajan tulee laatia ja esittää tilaajan hyväksyttäväksi laadunvarmistussuunnitelma työtä aloitettaessa. 18.873 Kelpoisuuden osoittaminen Kunkin työnsuorittajan tulee kustannuksellaan hankkia kaikki sopimusasiakirjoissa mainitut todistukset ja koetulokset, jotka ovat tarpeen työtuloksen kelpoisuuden osoittamiseksi. Ne on järjestettävä kelpoisuuskirjaksi, joka luovutetaan tilaajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. Koetulosten ja todistusten lisäksi kelpoisuuskirjaan on työvaiheittain kirjattava sellaiset rakennusaineita ja laitteita sekä työtä koskevat tiedot, joilla voi olla merkitystä rakenteen ominaisuuksien selvittämisessä myöhemmin. Laadunvarmistussuunnitelma ja raportit sen toteutumisesta liitetään kelpoisuuskirjaan. 18.88 Ympäristön huomioon ottaminen Rakentamisen ympäristövaikutukset otetaan huomioon noudattamalla seuraavien asiakirjojen ao. määräyksiä: Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelma Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) rakennustoimenpiteille mahdollisesti asetetut vaatimukset ja rajoitukset Tutkimustulosten analyyseissa ja suunnitelmissa orsi- ja pohjaveden sekä maa-ainesten käsittelystä ja suojelusta annetut määräykset ja ohjeet Kalliorakennustöiden ympäristöriskianalyysi Kalliorakennustöiden työkohtainen työselitys ja Rautatien maarakennustöiden yleiset työselitykset ja laatuvaatimukset RMYTL Työturvallisuusasiakirja. Työnsuorittajan tulee tehdä em. asiakirjoissa edellytetyt ympäristökatselmukset, mittaukset, suojaukset ja raportit.

48 RAMO 18.9 Tunneleiden kunnossapito 18.9 Tunneleiden kunnossapito Rautatietunnelin kunnossapito jaetaan peruskunnossapitoon ja korjaustoimenpiteisiin. Rautatietunnelin perusparannus on rakennustoimenpide, joka on käsitelty kohdassa 18.8. 18.91 Peruskunnossapito 18.911 Kunnossapidon tavoitteet ja vastuu Rautatietunneleiden kunnossapidon tavoitteet ovat: Tunneleiden kunnon tunteminen ja dokumentointi Toimintakunnon ja liikenneturvallisuuden varmistaminen Rappeutumisen estäminen. Kunnossapitäjän tulee laatia tunnelikohtainen peruskunnossapito-ohje. Ohjeeseen kootaan seuraavat asiakirjat: Kunnossapitäjän ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot Rautatietunnelin yleispiirustussarja ja erikoispiirustukset tarpeellisessa laajuudessa Kaikkien suunnitelmien lopulliset piirustusluettelot ja työkohtaiset työselitykset Kohdan 18.349 mukainen suunnitelmaselostus Tunnelin laitteiden ja asennusten toimintakaaviot sekä tekniset tiedot Poikkeustilanneohjeet Tunnelin laitteiden ja asennusten käyttö-, huolto-, kunnossapito- ja tarkastusohjeet sekä määräaikaishuoltokortit, joissa tulee määritellä huoltovälit ja -toimenpiteet Kelpoisuuskirja. Kunnossapitäjän tulee ylläpitää hallintajärjestelmää, jonka tulee sisältää em. tietojen ohella jatkuvasti päivitetyt kuntotiedot sekä toimenpide-ehdotukset. Rekisteristä tulee voida tulostaa tiedot rautatietunneleiden kunnon seurantaa ja toimenpiteiden ennakointia varten. Rekisterin tiedot omistaa Ratahallintokeskus. 18.912 Tarkastukset Peruskunnossapitoon kuuluvat seuraavat tarkastukset: 1) Kävelytarkastus Radan kävelytarkastuksen yhteydessä tehdään tunnelin rakenteiden, laitteiden ja varusteiden silmämääräinen tarkastus. 2) Vuositarkastus Vuositarkastus tehdään vähintään kerran vuodessa. Vuositarkastuksessa tehdään kohdissa 18.913 ja 18.914 luetellut tarkastustoimenpiteet. Tarkastajan tulee laatia vuositarkastuksesta pöytäkirja. Apuna tulee käyttää liitteinä 9 ja 10 olevia tarkastuslistoja.

49 RAMO 18.9 Tunneleiden kunnossapito Tarpeen vaatiessa vuositarkastus tehdään kaksi kertaa vuodessa: yksi tarkastus kesällä mieluimmin runsassateisen jakson jälkeen vesivuotojen havaitsemiseksi ja yksi tarkastus talvella pakkasjakson jälkeen lumi- ja jäätymisongelmien sekä pakkasvaurioiden havaitsemiseksi. 3) Päätarkastus Rautatietunnelin päätarkastus tehdään enintään 7 vuoden välein. Päätarkastuksen suorittaa ammattitaitoinen tunnelisuunnittelija apunaan tarpeelliset erikoissuunnittelijat. Tarkastuksen suorittaja laatii tarkastusohjelman. Päätarkastus tehdään raidevarausten ja jännitekatkojen aikana tarvittavia teknisiä apu- ja mittauslaitteita käyttäen. Tarkastusvarusteet määrittää päätarkastaja tapauskohtaisesti. Rautatietunnelin kaikki rakenteet, laitteet, varusteet ja teknisten järjestelmien toiminta tarkastetaan. Päätarkastuksesta laaditaan raportti, joka toimitetaan Ratahallintokeskukselle ja kunnossapitäjälle. Raportissa esitetään havaitut viat ja puutteet sekä toimenpideehdotukset kiireellisyys- ja kustannusarvioineen. Raporttiin sisällytetään lausunto rautatietunnelin rakenteiden ja teknisten järjestelmien kunnosta ja arvio kuntokehityksestä sekä tulevista saneeraustarpeista. Apuna tulee käyttää liitteinä 9 ja 10 olevia tarkastuslistoja. Raporttiin tulee sisällyttää myös lausunto siitä, onko peruskunnossapito hoidettu asianmukaisesti vai ei. 18.913 Rakenteiden tarkastustoimenpiteet Rakenteiden osalta tarkastetaan: Puhtaus ja puhdistustarve Pysyvyys, muodonmuutokset, murtumat, lohkeamat, halkeamat ja halkeamaleveydet Vedeneristeiden kunto ja vesivuodot Lämmöneristeiden kunto ja pakkasvauriot sekä lumen ja jäätymisen aiheuttamat haitat Pinnoitevauriot ja korroosio Verhousrakenteilla varustetuissa tunneleissa kalliovälitila sekä kalliopinnat, lujitusrakenteet ja verhousrakenteet välitilan puolelta Raiteen kunto ja geometria sekä raidekomponenttien korroosio. Suuaukko- ja muiden sillanomaisten rakenteiden tarkastuksessa noudatetaan RAMO:n osaa 8 Sillat. Liitteenä 9 olevan tarkastuslistan täyttämisen lisäksi tulee tarkastuksesta laatia pöytäkirja, jonka liitteissä esitetään tarvittaessa tarkastuslistoja yksityiskohtaisempi selvitys tarkastuksen tuloksista. Sanallisen tarkastuskuvauksen lisäksi käytetään raportoinnissa tarpeellisessa laajuudessa valokuvausta. 18.914 Laitteiden ja varusteiden tarkastustoimenpiteet Laitteiden ja varusteiden osalta tarkastetaan: Laitteiden kiinnitykset ja kannatusrakenteet, erityisesti niiden korroosio Puhaltimien, palo- ja sulkupeltien sekä säätölaitteiden toiminta Sähkökeskukset, nousujohdot, muuntamot ja varavoimalaitteet

50 RAMO 18.9 Tunneleiden kunnossapito LVIS-valvontalaitteet, erityisesti hälytysten toiminta ja siirtyminen Valaisimet ja valaisinten ohjaus Telelaitteet Kuivatus- ja viemäröintijärjestelmä sekä pumppaamot: toiminta, korroosio, vuodot, venttiilien tiiviys, pumppujen käyttötestaus, hiekan- ja öljynerottimet. Tarkastuksissa noudatetaan huolto-, kunnossapito- ja tarkastusohjemanuaalin lisäksi LVI-RYL:n ja ST-kortiston määräyksiä ja ohjeita. Sähköteknisten tarkastusten menettelytavat ja ajankohdat on määritetty ministeriön päätöksessä (KTM 517/1996) sekä Telehallintokeskuksen eri määräyksissä. 18.915 Peruskunnossapitotoimenpiteet Peruskunnossapidon toimenpiteisiin kuuluvat korjausten tai perusparannusten välillä tapahtuvat toimenpiteet, jotka määritellään tarkastusten perusteella. Peruskunnossapitotoimenpiteillä varmistetaan, että rakenteiden ja laitteiden toimintakunto säilyy ja riittävä turvallisuustaso varmistetaan. Huoltorutiinien tulee olla systemaattisia sekä teknisesti ja taloudellisesti oikeantasoisia. Rakenteet puhdistetaan tarkastusten edellyttämällä tiheydellä ja laajuudessa. Tunnelit pestään raidevarausten ja jännitekatkojen aikana korkeapainevesipesulla tarkastuksissa määriteltävin välein. Muista rakenteiden kunnostustoimenpiteistä samoin kuin korjauksista ja perusparannuksista tulee laatia tapauskohtaiset suunnitelmat. Laitteet huolletaan ja kunnostetaan peruskunnossapito-ohjeen mukaan. Laitteiden huoltotoimenpiteisiin kuuluvat mm: Hätäpuhelimien toiminnan tarkastus Käsisammuttimien huolto Mittausten kalibroinnit Puhaltimien huolto ja testaus Ilmanvaihtokanavien puhdistus Opasteiden ja valaisimien puhdistus Valaisimien ja suodattimien vaihto Kuivatus- ja viemäröintijärjestelmien ja laitteiden puhdistus ja huolto. Kunnossapitäjän tulee huolehtia tarpeellisesta päivystyksestä ja vartioinnista. 18.92 Korjaus 18.921 Erikoistarkastus Tunnelin osan, laitteen tai järjestelmän erikoistarkastus tehdään silloin, kun kohdassa 18.912 mainituissa tarkastuksissa ilmenee aihetta erikoisasiantuntemusta tai erikoislaitteita vaativan tarkastuksen suorittamiseen. Erikoistarkastus tehdään myös jokaisen häiriö- tai onnettomuustilanteen jälkeen. Erikoistarkastuksen suorittaa ja raportin siitä laatii tapauskohtaisesti nimettävä asianmukaisesti varustettu asiantuntija. 18.922 Toimenpiteet Kukin korjaustoimenpide tehdään asiantuntijan laatiman tapauskohtaisen suunnitelman mukaan.

51 RAMO 18.10 Dokumentointi 18.10 Dokumentointi 18.101 Tutkimusten dokumentointi ja atk-ohjeet Tutkimustulokset luovutetaan tilaajalle sekä kirjallisessa että digitaalisessa muodossa. Tilaaja määrää kirjallisten sarjojen muodon ja määrän. Digitaalisen dokumentoinnin tulee olla tilaajan määräämässä formaatissa. Kaikista tutkimuksista ja mittauksista tulee ilmoittaa käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. 18.102 Suunnitelmien ja tarkepiirustusten dokumentointi ja atkohjeet Suunnitelmat, niihin tehdyt muutokset ja täydennykset sekä tarkepiirustukset luovutetaan tilaajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa sekä kirjallisessa että digitaalisessa muodossa. Tilaaja määrää kirjallisten sarjojen muodon ja määrän. Digitaalisen dokumentoinnin formaatti tulee sopia tapauskohtaisesti tilaajan kanssa. 18.103 Asiakirjojen dokumentointi ja atk-ohjeet Asiakirjat luovutetaan tilaajalle sekä kirjallisessa että digitaalisessa muodossa. Teksti kirjoitetaan tilaajan määräämällä tekstinkäsittelyohjelmalla tilaajan erikseen antamien kirjoitusohjeiden mukaan. Kelpoisuuskirja sekä laitteiden huolto-, kunnossapito- ja tarkastusohjemanuaali luovutetaan tilaajalle tapauskohtaisesti sovittavassa muodossa.

52 RAMO 18 Viiteluettelo Viitteet /1/ Pohjarakennusohjeet RIL 121, Suomen Rakennusinsinöörien liitto, 1988, 92 s. /2/ Talonrakennuksen pohjatutkimusohjeet TPO-83, Suomen Geoteknillinen Yhdistys ry, 1983 /3/ Kairausoppaat I-V, Suomen Geoteknillinen yhdistys ry /4/ Maanrakennusalan tutkimus- ja suunnitteluohjeita, Tie- ja Vesirakennushallitus, 1971, osat I, II, III ja IV /5/ Pohjarakenteet RIL-166, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, 1986, 597 s. /6/ Geotekniset laboratorio-ohjeet GLO-85, Suomen Geoteknillinen Yhdistys ry, 1985 /7/ Kalliotilojen rakennusohjeet RIL 169, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, 1987, 97 s. /8/ Rakennusalan kalliotutkimusohjeet RKO-79, Suomen Geoteknillinen Yhdistys ry, Helsinki 1979, 53 s. /9/ Korhonen, K-H., Gardemeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H., Vähäsarja, P., 1974, Rakennusalan kallioluokitus, VTT, Geotekniikan laboratorio, Tiedonanto 12, Otaniemi, 78 s. /10/ Gardemeister, R., Johansson, S., Korhonen, P., Patrikainen, P., Tuisku, T., Vähäsarja, P., 1976, Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen, VTT, Geotekniikan laboratorio, Tiedonanto 25, Espoo /11/ Brown, E. T., 1986, Rock Characterization, Testing and Monitoring (ISRM Suggested Methods), Oxford, Pergamon Press, 211 p. /12/ Tunneli- ja kalliorakennus I ja II, RIL 154-1 ja 154-2, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, Helsinki 1987 /13/ Kallion laatututkimukset tiensuunnittelutöissä, Ohje, Tielaitos TIEL 2180001, Helsinki 1991, 20 s. /14/ Hoek, E., Kaiser, P. K., Bawden, W. F., 1995, Support of Underground Excavations in Hard Rock, A.A.Balkema, Rotterdam, 215 p. /15/ 5th International Symposium on Aerodynamics and Ventilation of Vehicle Tunnels, Lille, France, 20-22 May 1985 /16/ 6th International Symposium on Aerodynamics and Ventilation of Vehicle Tunnels, Durham, UK, 27-29 September 1988

53 RAMO 18 Viiteluettelo /17/ 7th International Symposium on Aerodynamics and Ventilation of Vehicle Tunnels, Brighton, UK, 27-29 November 1991 /18/ 8th International Symposium on Aerodynamics and Ventilation of Vehicle Tunnels, Liverpool, UK, 6-8 July 1994 /19/ 9th International Symposium on Aerodynamics and Ventilation of Vehicle Tunnels, Aosta Valley, Italy, 6-8 October 1997 /20/ Practical Aspects of Tunnel Ventilation, A Course on the Principles of Aerodynamics & the Ventilation of Vehicle Tunnels, BHR Group Limited, Aosta Valley, Italy, 9 October 1997 /21/ Determination of Railway Tunnel Cross-sectional Areas on the Basis of Aerodynamic Considerations, UIC Code 779-11 OR, International Union of Railways, 1995, 117 p. /22/ Huser, A., Ronold, A., 1994, Aerodynamikk i togtunneller: Komfortforhold, vindlaster og trykklaster, Teknisk rapport 94-3386, Det Norske Veritas Industry AS, 34 s. /23/ Vik, T. J., 1997, Trykk/sug-målinger i Pönttövuori tunnel, Finland, Technical report 97-1101, Det Norske Veritas AS, 21 s. /24/ Insitu målinger av trykkbölger i tunnel, Technical report DNV 94-1017, Det Norske Veritas Industry AS /25/ Arnesen, Y., 1997, Trykk/sug-målinger i dobbeltsportunneler, Östfoldbanen, Technical report 97-1102, Det Norske Veritas AS, 42 s. /26/ Pendolino-junan aiheuttamien dynaamisten painevoimien mittaaminen Lahdenvuoren tunnelissa, 1995, VTT Valmistustekniikka, Tutkimusselostus VAL314-5054, 6 s. /27/ Painemittaukset Hillosensalmen tunnelissa, 1995, VTT Valmistustekniikka /28/ Seefeldt, M., 1995, Pressure Tightness Test: Sm200, FiatFerroviaria Type Test Report /29/ Pressure Shock Protection (30.10), VR Sr2 Locomotives Type Test Procedure, ABB Transportation Systems Ltd 1995, 3 p. /30/ Sorjonen, K., 1997, RAMO 18 Tunnelit: Aerodynamiikkaraportti, Oy Suoraplan Ltd, Helsinki, 36 s. /31/ Järnvägstunnlars utforming och utrustning med avseende på säkerhet, BVH rapport 541.3, Banverket 1993, 16 s.

54 RAMO 18 Viiteluettelo /32/ Tunnels - Safety Requirements, NSB Infrastructure, Substructure : Regulations for New Lines, 18.11.1994 /33/ Safety in Railway Tunnels, Seminar organized by the Swedish National Rail Administration, Borlänge, Sweden 3-4 September 1991 /34/ Tunnel Incident Management, 1st International Conference, Korsör, Denmark 13-15 May 1996 /35/ Heat Release Rate Measurements in Tunnel Fires, Brandforsk project 729-924, Fire Technology SP Report 1994-08, Swedish National Testing and Research Institute 1994 /36/ Onnettomuus- ja vauriotilasto, VR Turvallisuusyksikkö 1995 /37/ Safety in Road and Rail Tunnels, 2nd International Conference, Granada, Spain 3-6 April 1995 /38/ Fire and Smoke Control in Road Tunnels, 2nd draft/october 1996, PIARC Committee on Road Tunnels /39/ Allmän teknisk beskrivning Tunnel 95, Vägverkets publication 1995:32, Borlänge 1995 /40/ Vann- og frostsikring i tunneler, Statens vegvesenets håndbok nr. 163, 1995, 31 s. /41/ Kivikoski, H., Pöyhönen, R., Riekkola, R., Sorjonen, K., Viitala, R., 1996, Kalliotilojen veden- ja lämmöneristysrakenteet, Kalliorakentaminen 2000 teknologiahanke-projekti 2.3, Helsinki 1996, 156 s. /42/ Ruiskubetoniohjeet BY 29, Suomen Betoniyhdistys ry 1993, 27 s. /43/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, Sisäasiainministeriö/Ympäristöministeriö /44/ Rakenteiden Kuormitusohjeet RIL-144, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, Helsinki 1997 /45/ Teräsrakenteiden Suunnitteluohjeet RIL-90, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, Helsinki 1996 /46/ Betoninormit ja mitoitustaulukot RIL-131, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, Helsinki 1991 /47/ Talonrakennuksen routasuojausohjeet, VTT Yhdyskuntatekniikka, Tampere 1997 /48/ Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet RSO, Ratahallintokeskus 1997

55 RAMO 18 Viiteluettelo /49/ Rautateiden maarakennustöiden yleiset työselitykset ja laatuvaatimukset RMYTL, Ratahallintokeskus /50/ Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osat SYL 1 - SYL 7, Tielaitos /51/ Siltojen korjaus SILKO 1-4, Tielaitos /52/ Rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1983 /53/ Meluestekäsikirja /54/ Railway Traffic Noise - the Nordic Prediction Method, TemaNord 1996:524, Århus 1996, 65 p. /55/ Opastusjärjestelmä, Ratahallintokeskus 1997, 27 s.

RAUTATIETUNNELIN TARKASTUS RAMO 18:LIITE 9 1(2) RAKENTEET Rautatietunnelin nimi 9 VUOSITARKASTUS 9 PÄÄTARKASTUS Rataosa ja päiden km-luvut (km+m) Tyyppimäärittely Tunnelin peruskunnossapito hyväksytään 9 KYLLÄ 9 EI Kunnossapitäjä Tarkastaja Päiväys Toimenpiteet 0 ei toimenpiteitä 1 puhdistettava 2 korjattava 3 kunnostettava 7 vuoden kuluessa 4 kunnostettava 3 vuoden kuluessa 5 rakenneosa uusittava Rakenneosa tai laite Toimenpide Lisätietoja 0 1 2 3 4 5 KALLIOPINNAT Rapautuminen Rakoilu Pysyvyys / Siirtymät LUJITUSPULTIT Korroosio Aluslevyn kunto / muodonmuutokset LUJITUSRUISKUBETONI Puhtaus Lohkeilu Halkeilu Vesivuodot Salaojien kunto VERHOUSRAKENNE, RUNKO Muodonmuutokset Murtumat Korroosio VERHOUSRAKENNE, VEDENERISTE Eristeen kunto Vesivuodot VERHOUSRAKENNE, LÄMMÖNERISTE Vesivauriot Murtumat, halkeilu Pakkasvauriot VERHOUSRAKENNE, PINNOITE Puhtaus Halkeilu Irtoaminen Vesivauriot Korroosio Vanheneminen RAMO 98-3

RAUTATIETUNNELIN TARKASTUS RAMO 18:LIITE 9 2(2) RAKENTEET 9 VUOSITARKASTUS 9 PÄÄTARKASTUS Rakenneosa tai laite Toimenpide Lisätietoja BETONIRAKENTEET Puhtaus Muodonmuutokset Halkeamat Lohkeilu Murtumat Vesivuodot Pakkasvauriot TERÄSRAKENTEET Puhtaus Muodonmuutokset Murtumat Korroosio Pinnoitevauriot PÄÄLLYSRAKENNE Kiskot Kiinnitykset Pölkyt Tukikerros Geometria TILAT Ratatunnelit Yhdystunnelit Kuilut Tekniset tilat Turvallisuustilat Poistumistiet Uloskäytävät Pelastustiet Ovet ja lukot Kaiteet Opasteet 0 1 2 3 4 5 RAMO 98-3

RAUTATIETUNNELIN TARKASTUS RAMO 18:LIITE 10 1(2) LVISAT-JÄRJESTELMÄT Rautatietunnelin nimi 9 VUOSITARKASTUS 9 PÄÄTARKASTUS Rataosa ja päiden km-luvut (km+m) Tyyppimäärittely Tunnelin peruskunnossapito hyväksytään 9 KYLLÄ 9 EI Kunnossapitäjä Tarkastaja Päiväys Toimenpiteet 0 ei toimenpiteitä 1 puhdistettava 2 huollettava 3 kunnostettava 7 vuoden kuluessa 4 kunnostettava 3 vuoden kuluessa 5 rakenneosa uusittava Rakenneosa tai laite Toimenpide Lisätietoja 0 1 2 3 4 5 KUIVATUS JA VIEMÄRÖINTI Putkistot Kaivot / tarkastusputket Pumput Erottimet Venttiilit Ohjaus- ja säätölaitteet ILMANVAIHTO JA SAVUNPOISTO Puhaltimet Suodattimet Sulku- ja palopellit Säleiköt Kanavat Mittauslaitteet Ohjaus- ja säätölaitteet SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Normaalivalaisimet Varavalaisimet Merkki- ja turvavalaisimet Muuntamot Keskukset Johtotiet Varavoima Ohjaus- ja säätölaitteet PALONSAMMUTUS Palopostiverkosto Käsisammuttimet VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ Puhelimet (normaali/hätä) Äänentoisto Antennijärjestelmä RAMO 98-3

RAUTATIETUNNELIN TARKASTUS RAMO 18:LIITE 10 2(2) LVISAT-JÄRJESTELMÄT 9 VUOSITARKASTUS 9 PÄÄTARKASTUS Rakenneosa tai laite Toimenpide Lisätietoja VALVONTAJÄRJESTELMÄT Kamerat Hälytykset Paloilmoittimet Rikosilmoittimet VARUSTEET Kannatukset Kiinnitykset Korroosio Vuodot 0 1 2 3 4 5 RAMO 98-3