OJ ALAN OS AYLEIS KAAV A Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Maankäytön suunnittelu TIIVISTELMÄ JA VASTINEET OSAYLEISKAAVALUONNOKSISTA JÄTETYSTÄ PALAUTTEESTA 14.2.2014
Ojalan osayleiskaava 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ PALAUTTEESTA... 3 2. MIELIPITEET... 3 2.1 Keskeisimmät mielipiteissä esiin nousseet asiat... 3 2.1.1 Rakentaminen... 3 2.1.2 Liikenne... 4 2.1.3 Virkistys... 5 2.1.4 Luonto... 5 2.1.5 Hulevedet... 7 2.1.6 Ympäristöhäiriöt... 7 2.1.7 Muut asiat... 8 2.2 Mielipiteitä jättäneet tahot... 8 2.2.1 Kumpulan omakotiyhdistys (hallitus)... 8 2.2.2 Kumpulan yhteisalueet (hoitokunta)... 8 2.2.3 Olkahisten omakotiyhdistys ry (19 allekirjoittajaa)... 8 2.2.4 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry... 9 2.2.5 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry... 9 2.2.6 Heli Antila... 10 2.2.7 Satu Franssila... 10 2.2.8 Raimo ja Kaarina Lampinen... 10 2.2.9 Raili Numminen ja Jukka Toivanen... 11 2.2.10 Nina Nygren... 11 2.2.11 Aki Vänninen ja Sanna Hiekkala-Vänninen... 11 2.3 Yleisötilaisuudet... 12 2.3.1 Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus 16.8.2011... 12 3. KAUPUNGIN YKSIKÖIDEN ENNAKKOLAUSUNNOT... 12 3.1.1 Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojelu... 12 3.1.2 Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Yleisten alueiden suunnittelu... 14 3.1.3 Tilaajaryhmä/ Hyvinvointipalvelut... 14 3.1.4 Tampereen Sähköverkko Oy... 15 3.1.5 Pirkanmaan maakuntamuseo... 15 4. VIRANOMAISTEN ENNAKKOLAUSUNNOT... 16 4.1.1 Pirkanmaan liitto... 16 4.1.2 Pirkanmaan ympäristökeskus... 16 4.1.3 Kangasalan kunta, kunnanhallitus... 18 4.1.4 LAK-Lentoasemakiinteistöt Oyj... 19 4.1.5 Finavia Oyj... 19 4.1.6 Satakunnan lennosto... 19 4.1.7 Fingrid Oyj... 19 LIITE 1 LUONNOSVAIHTOEHDOT A, B ja C
Ojalan osayleiskaava 3 1. YLEISTÄ PALAUTTEESTA Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 21.6.2011. Luonnosvaihtoehdot A, B ja C olivat nähtävillä 27.6.-31.8.2011 välisen ajan. Luonnoksista jätettiin yhteensä 11 mielipidettä, joista 6 on yksityishenkilöiden jättämiä ja 5 eri yhdistysten jättämiä mielipiteitä. Pyydettyjä viranomaisten ja kaupungin toimialojen ennakkolausuntoja jätettiin 12 kpl. Tähän raporttiin on koottu luonnosvaihtoehdoista saatu palaute. Mielipiteet on käsitelty ensin aihepiireittäin jaoteltuna. Mielipiteisiin on kirjoitettu vastineet. Tämän jälkeen raportissa on esitelty yksittäiset mielipiteet tiivistettynä ja vastineet näihin siltä osin kuin mielipiteet ottavat kantaa muihin kuin aihepiireittäin esitetyissä mielipiteissä. Seuraavaksi raportissa on kaupungin eri tahoilta ja viranomaisilta tulleet lausunnot ja näihin kirjoitetut vastineet. Alkuperäiset mielipiteet ja lausunnot on kirjattu Ojalan osayleiskaavan diaariin (dno TRE:639/10.02.03/2010), josta ne ovat saatavilla julkisina asiakirjoina. 2. MIELIPITEET 2.1 Keskeisimmät mielipiteissä esiin nousseet asiat Mielipiteitä (11 kpl) jättivät Kumpulan ja Olkahisten omakotiyhdistykset, kaava-alueen asukkaat sekä luonnonympäristön arvoja edustavat yhdistykset. Mielipiteissä nousivat useimmin esille rakentamiseen, luontoon ja virkistykseen liittyvät asiat, tärkeimpinä rakentamisen laajuus, Halimasjärven luonnonsuojelualueen huomioiminen ja luonto- ja virkistysarvojen säilyminen. Liikenteeseen, hulevesiin ja ympäristöhäiriöihin liittyvistä asioista merkittävimpinä esille nousivat Ojalan pääliikennöintisuunta ja ampumaradan aiheuttama melu. Mielipiteissä luonnosvaihtoehdot B ja C saivat eniten kannatusta. 2.1.1 Rakentaminen Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueita on tarkasteltava kokonaisuutena vaihtoehto B paras, koska Kumpulan läheinen virkistysalue säilyy vaihtoehto C paras (ei kerrostaloja) vaihtoehto C paras (Ojalankylä säilyy mahdollisimman samantyylisenä) Ojalan alueen rakentamista olisi järkevää supistaa tuntuvasti kerrostalot tulisi sijoittaa lähelle Aitolahdentietä hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyyteen yhtenäinen omakotialue Aitovuorentien ja Rahkatien tuntumassa tulee säilyttää pientaloalueena (ve C), lähialueen rakennuskelpoisuus kyseenalaistetaan ve C:ssä Kumpulan itäpuolelle osoitetun AP-alueen pohjoisosassa on ns kattilasuo, johon rakentaminen ei ole mahdollista koirapuisto, rakennelmat ja talot eivät sovi Lamminrahkan suon välittömään läheisyyteen asuinrakennusten sijoittaminen suurjännitejohtojen läheisyyteen on harkitsematonta Aitolahdentie 156 tulisi säilyä mielekkäässä ympäristössä Ojalankyläntien vesihuoltoa toivottiin pikaisesti Tampereen ja Kangasalan raja-alueille on laadittu Tampereen itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu vuonna 2012. Työssä tutkittiin erityisesti palveluiden, joukkoliikenteen runkoreittien sekä kevyen liikenteen pääreittien suhdetta tulevaan kaupunkirakenteeseen. Yhteistyö Kangasalan kunnan (Lamminrahkan alue) kanssa on ollut säännöllistä. Alueen rakentami-
Ojalan osayleiskaava 4 sen aikataulusta on laadittu toimeenpanosuunnitelma, joka on hyväksytty molemmissa kunnissa. Osayleiskaavaehdotuksia on laadittu samanaikaisesti ja molempia alueita koskevia erillissuunnitelmia sekä vaikutusten arviointi on tehty kokonaisuutena. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 on varauduttu noin 90 000 uuden asukkaan kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Näistä puolet sijoittuisi Tampereelle. Tämän vuoksi tarvitaan sekä kokonaan uusia asuinalueita että nykyisten alueiden tiivistämistä täydennysrakentamisen keinoin. Tampereella on tarvetta erityisesti pientalo- ja omakotitonttien muodostamiseen. Koska pientalorakentaminen on tehokkuudeltaan kerrostalorakentamista väljempää, tarvitaan saman asukasmäärän sijoittamiseen laajemmat aluevaraukset. Tästä syystä Ojalan yleiskaavalliset asuinaluevaraukset ovat laajoja ja perustuvat luonnosvaihtoehtoon A. Jotta alueelle saadaan kannattava joukkoliikenne- ja palvelurakenne, tulee asukasmäärän olla riittävä. Näin ollen alueelle on sijoitettu myös tehokkaampaa kerrostalorakentamista. Keskustan sijoittuminen vaihtoehdon A mukaisesti Ojalan eteläosaan lähelle Lamminrahkan keskustaa perustuu alueiden yhteisiin palveluihin ja joukkoliikennereittiin. Aitolahdentien pohjoisosan asuinalueet on osoitettu kaavaehdotuksessa pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi vaihtoehdon C mukaisesti. Yhdyskuntarakenteellisesti Aitolahdentien varsi Ojalaan johtavan kokoojakadun läheisyydessä olisi edullista ottaa asuinalueeksi. Alueella olevien liito-oravaesiintymien vuoksi laajempaa rakentamista alueelle ei kuitenkaan ole osoitettu. Osayleiskaavan asuinalueille sijoittuu myös muita alueita kuten virkistysalueita, katuja ja kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka huomioidaan tarkempaa asemakaavaa laadittaessa. Nykyinen ulkoilureitti Leinolasta Maurinkylään säilyy pääosin ennallaan ja yhteyksistä Kangasalan suuntaan on huolehdittu. Koirapuiston sijaintia on tutkittu uudelleen Koirapalvelut 2011 2025 viheralueohjelmassa, jossa se on suunniteltu sijoitettavaksi kokoojakadun varteen lähelle Aitolahdentietä. Tällöin se palvelee paremmin myös ympäröivien asuinalueiden asukkaita. Rakentamisessa noudatetaan säteilyturvakeskuksen ohjeita asuinrakennusten sijoittamisessa voimajohtojen läheisyydessä. Kaavaehdotuksessa asuinaluevarauksia ei ole osoitettu kiinni Kangasalan kunnan rajaan, lyhimmillään etäisyys asuntoalueen laidasta sähkölinjalle on noin 85m. Osayleiskaavan yhteydessä on tehty alueen teknisen huollon yleissuunnitelma. Vesihuollon toiminta-alueen laajentamisesta vastaa Tampereen Vesi. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen asemakaava-alueet yleensä liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. 2.1.2 Liikenne Kaava-alueen liikenteen tulisi tukeutua Lahdentiehen, koska Aitolahdentien varressa on merkittäviä luontoarvoja ja liittymä Aitolahdentielle on haasteellinen Kerrostaloalueen sijoittaminen Ojalan tai Kumpulan taakse aiheuttaisi turhaa liikennettä ja häiriötä omakotialueille Vaihtoehto B on huonoin, koska se aiheuttaisi jatkuvaa suoraa läpikulkuliikennettä Ojalan alueelle on ajoneuvoyhteys sekä Aitolahdentien että Lamminrahkan kautta. Joukkoliikenteen pääreitti Ojalaan on suunniteltu Lamminrahkan kautta, jossa on kuntien yhteisiä palveluita (mm. yhtenäiskoulu 3.-9.lk). Yhteys Aitolahdentien suuntaan on välttämätön Tampereen puolen palveluiden saavutettavuuden kannalta. Aitolahdentieltä Ojalaan linjattu kokoojakatu ei sijoitu nykyisten omakotialueiden läheisyyteen. Tehtyjen liikennemääräennusteiden ja meluselvityksen mukaan kokoojakadun melutaso ei nouse uusillakaan alueilla niin suureksi, että melutason ohjearvot ylittyisivät.
Ojalan osayleiskaava 5 2.1.3 Virkistys Kumpulan itäpuolinen alue tulee säilyttää virkistysalueena (ve B) Kangasalan rajan tuntumaan pitäisi jättää yhtenäinen vihervyöhyke (ve A) rakentaminen supistaa huomattavasti Atalan asukkaiden virkistysmetsiä, joten luonnonsuojelualueen laajentaminen on tärkeää virkistysalueita tulee säilyttää yhtenäisinä kokonaisuuksina alueelle on tärkeää jättää leveät etelä-pohjois- ja itä-länsisuuntaiset viheralueet virkistys- ja ulkoilureitit tulee säilyttää Halimasjärven valuma-alueelle ja Lamminrahkansuolle ei tule osoittaa rakentamista leveän itälänsisuuntaisen viheralueen säästämiseksi Koirapuisto ei sovi sijoitettavaksi Lamminrahkan suon läheisyyteen Rakentamisen vaikutukset kohdistuvat mittavimmin alueen nykyiseen virkistyskäyttöön, koska etäisyys laajemmille luonnontilaisille metsäalueille kasvaa. Suunnittelussa on huomioitu itä-länsisuuntaiset ulkoilureitit sekä virkistysalueiden että rakennetun alueen läpi. Nykyiset pohjois-eteläsuuntaiset reitit Leinola-Maurinkylä ja Kaarinanpolku säilyvät. Viheralueet ja yhteydet on esitetty kaava-aineistossa. 2.1.4 Luonto Kumpulan itäpuolinen asuinalue ei tule kiinni nykyiseen rakenteeseen ja kulku alueelle tapahtuu uuden kokoojakadun kautta, ei Kumpulan läpi. Koska Ojalan laajemmat rakentamisalueet joudutaan luontoarvojen vuoksi sijoittamaan etäälle Aitolahdentiestä, on tarkoituksenmukaista hyödyntää kokoojakadun varsi rakentamisella siellä missä mahdollista. Kumpulan koillis-, kaakkois- ja eteläpuolinen alue säilyy edelleen virkistysalueena. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoitettu kaavaan luonnonsuojelualueena. Halimasjärven valuma-alueelle sijoittuu pieni osa Ojalan eteläosan rakentamista ja Kangasalan Lamminrahkan rakentaminen lähes kokonaan. Kuntien raja-alueelle jää laajempi viheryhteys, johon sijoittuu mm. seudullinen ulkoilureitti Kaupista Kangasalan suuntaan. Myös Lamminrahkansuo säilyy tähän viheraluekokonaisuuteen kuuluvana osana. Koirapuisto on siirretty Koirapalvelut 2011-2025 ohjelman mukaisesti lähelle Aitolahdentietä. Puiston paikkaa ei ratkaista osayleiskaavassa. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus hyvä (ve B) Halimasjärven valuma-alueelle ei tule osoittaa rakentamista Halimasjärven luonnonsuojelualueen ympärillä on vanhoja säilytettäviä metsiä Aitovuoren koillispuolinen maa- ja metsätalousvaltainen alue tulee säilyttää yhtenäisenä (ve B) Ojalan alue on geologista murrosaluetta ja tulee suojella Petäjässuon koillisimman osan isovarpurämeelle ei saa rakentaa puolustusvoimien alueen kaakkoiskulmassa oleva lepakkoalue on myös maisemallisesti ja sammalien puolesta merkittävä, alueella on tavattu myös hajuheinää luontoarvojen vuoksi vesihuollon runkolinja on ehdottomasti rakennettava alueen tulevia teitä mukaillen, ei viheralueelle selvityksissä arvokkaimmiksi todetut alueet ja muut merkittävät luontoarvot on säilytettävä mahdollisimman ehjinä ja laajoina kokonaisuuksina, joiden lähelle ei tule osoittaa minkään laista rakentamista em. tärkeitä kohteita ovat Olkahisenlahden murroslaakson alue reunametsineen, Aitovuoren kaakkoinen rotkolaakso, Väljäsuo, Maurinkylän ja Kumpulan välinen vihervyöhyke, liitooravien elinalueet ja kulkuyhteydet riittävän laajoina kokonaisuuksina, lepakkoalueet, Halimasjärven luonnonsuojelualue lähialueineen sekä järven valuma-alue, Lamminrahkansuo ja Petäjässuo
Ojalan osayleiskaava 6 Kangasalan Porrasjärven ja Katajajärven soinen alue on linnustollisesti tärkeä kokonaisuus, jonka lähelle on jätettävä suoja-alue lepakoiden reitti Maurinkylästä ja Ojalasta koilliseen Väljässuolle tulee säilyä yhtenäisenä kaikki selvityksissä mainitut lepakkoalueet on jätettävä rakentamiselta vapaiksi Kumpulan pohjoispuolella Aitolahdentien varressa AK-1 alue osuu vanhaan metsään LIITO-ORAVAT liito-oravat vaativat enemmän elintilaa kuin yhteenkään luonnosvaihtoehtoon on osoitettu suunniteltu tie (ve A ja B) pirstoo liito-oravien tärkeät elinalueet murroslaakson alueella, alueelle ei saa merkitä asumista Aitolahdentien pohjoisosan itäreunaan ei tule osoittaa enempää rakentamista elinympäristöjen verkostoa tulee tarkastella ja suojella kokonaisuus ja metsien kehittyminen huomioiden kaupungin omistamia metsiä ei tulisi ollenkaan hakata kaikki liito-oravien kulkuyhteydet ja teiden ylityspaikat on turvattava aiemmin tehtyjä projekteja liito-oravan suojelusta tulee hyödyntää alueella kokeiluhankkeena ekologinen kompensaatio voisi tulla kysymykseen Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus on osoitettu kaavaan luonnonsuojelualueena. Halimasjärven valuma-alueelle sijoittuu pieni osa Ojalan eteläosan rakentamista ja Kangasalan Lamminrahkan rakentaminen lähes kokonaan. Alueille laadituissa hulevesisuunnitelmissa on esitetty tarvittavat toimenpiteet, jotta Halimasjärven kuormitus ei kasva nykytilasta. Halimasjärven ympäristön vanhat metsät sijoittuvat kaavan suojelu- ja lähivirkistysalueille. Aitovuoren koillispuolella Tarastenjärven eritasoliittymän läheisyydessä on osoitettu työpaikka- ja teollisuusalueita maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Alueen luontoarvot on esitetty osayleiskaavassa ja ne tulee huomioida myös asemakaavavaiheessa. Ojalan alueen ominaispiirteenä ovat voimakkaat maastonmuodot, joita voidaan hyödyntää tarkemmassa suunnittelussa. Olkahisenlahden jatkeena oleva murroslaakso lähivirkistys- ja selvitysalueella säilyy. Petäjässuon koillispuolella ja Kumpulan pohjoispuolella asuntoalueiden rajauksia on tarkennettu. Teknisen huollon yleissuunnitelmassa vesihuollon runkolinjat on sijoitettu kokoojakatujen yhteyteen. Lepakkoselvityksen mukaan alueella on yksi II-luokan kohde Aitovuoren kaakkoispuolella sekä viisi III-luokan kohdetta. Halimasjärven itä- ja eteläpuolella olevista kohteista on selvityksessä todettu, ettei niiden arvo ole niin suuri, että se estäisi yksittäisen alueen maankäyttöä. Alueiden yhtäaikainen hävittäminen heikentäisi kuitenkin elinolosuhteita oleellisesti. Em. kohteista kaksi sijoittuu lähivirkistysalueille, yksi luonnonsuojelualueelle ja yksi Halimasjärvenojan ympäristössä asuntoalueeksi varatulle alueelle. Liito-oravan ensisijaiset elinympäristöt, joilla on todettua liito-oravien pesintää, sijoittuvat suojelu-, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousvaltaisille alueille sekä selvitysalueelle. Olkahisenlahden pohjukan läheisyydessä Ojalaan johtavan kokoojakadun varteen ei tästä syystä ole osoitettu uusia asuinalueita. Kokoojakadun linjaus Aitolahdentien läheisyydessä on haettu soveltuvimpaan paikkaan nykyistä sähkölinja-aukeaa hyväksikäyttäen. Katua toteutettaessa voidaan tarvittaessa rakentaa puustoisia keskisaarekkeita kulkuyhteyksiä parantamaan. Aitolahdentien pohjoisosassa liito-oravien kulkuyhteys sijoittuu osittain pientaloalueille. Näillä alueilla kulkuyhteys on osoitettu kaavassa ja tulee huomioida jatkosuunnittelus-
Ojalan osayleiskaava 7 2.1.5 Hulevedet sa. Yhteys Olkahisenlahden pohjukasta etelään Halimasjärven alueelle sijoittuu lähivirkistysalueelle. Liito-orava-alueiden ja yhteyksien huomioiminen kokonaisuutena on esitetty kaava-aineistossa erillisellä liitekartalla. Osayleiskaavatyön yhteydessä on kokoontunut työryhmä, jossa on pohdittu Ojalan ja Lamminrahkan liito-oravakannan turvaamista. Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa on järjestetty työpalavereita. Halimasjärven valuma-alueelle ja Lamminrahkansuolle ei tule osoittaa rakentamista Halimasjärven ja Halimajärven vedenlaadun ja vesitasapainon turvaamiseksi pohjoisosassa tulee huolehtia, että Nurmen kaava-alueen puolella olevien tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapaino säilyy Olkahisenlahden ravinnekuormituksen lisääntymisen välttämiseksi luontaiset kosteikot ja purouomat on säilytettävä eikä niihin tule rakentaa erillisiä hulevesikosteikkoja tai lammikoita, jotka heikentävät kohteiden luontoarvoja kaikilla asuinalueilla vettä läpäisemättömien pintojen määrä tulee minimoida rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan on kiinnitettävä huomiota kaavamerkinnöissä on mainittava hulevesien rakentamisen aikaisten vaikutusten huomioiminen Ojalan ja Lamminrahkan alueille on laadittu hulevesisuunnitelmat. Halimasjärven valumaalueelle sijoittuu pieni osa Ojalan eteläosan rakentamista ja Kangasalan Lamminrahkan rakentaminen lähes kokonaan. Hulevesisuunnitelmissa on esitetty tarvittavat toimenpiteet, jotta Halimasjärven kuormitus ei kasva nykytilasta. Myös muut esitetyt asiat ja niiden edellyttämät toimenpiteet on esitetty hulevesisuunnitelmissa. Osayleiskaavan yleismääräyksen mukaan asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Yleismääräyksessä ohjeistetaan myös vesien viivytystä korttelialueilla. 2.1.6 Ympäristöhäiriöt ampumaradan ympäristölupaa ei tule uusia (melu) ampumaradan maaperän saastuneisuus muodostuu haastavaksi tulevaisuuden maankäytölle Aitolahdentien liikenne aiheuttaa pölyä ja melua tutka-aseman terveyshaittoja ei ole tutkittu kaatopaikan haju on sietämätöntä Aitolahdentien varteen kaavaillun vesihuoltolinjan rakentaminen pilaa alueen oman kaivoveden Aitovuoren ampumaradan ympäristölupa on uusittu 2013. Lupaprosessin yhteydessä meluselvitys on päivitetty. Eniten melua aiheuttavasta 300m hirvikivääriradasta on luovuttu. Ampumaradan maaperäselvitys laaditaan, mikäli alueen maankäyttö muuttuu. Ampumaradalta tulevien laskuojien veden laadussa ei ole todettu ongelmia. Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) mukaan Aitolahdentien liikennemelun ohjearvo ylittyy noin 50m etäisyydellä tien keskilinjasta ja ennusteen 2030 mukaan noin 65m etäisyydellä keskilinjasta. Lähtöarvona käytetty liikennemäärä on Aitolahdentien eteläosan 7300 ajon/vrk (2003), kun Aitolahdentien pohjoisosassa liikennemäärä on ollut 5000 ajon/vrk (2010). Kaavassa Aitolahdentien varressa on meluntorjuntatarve merkintä. Säteilyturvakeskuksen mittausten perusteella puolustusvoimien tutkat eivät valtakunnallisesti ole aiheuttaneet säteilyturvallisuusongelmia väestölle. Tampereen seudulla vallitseva tuulen suunta on etelästä ja lounaasta, mikä suuntaa kaatopaikan hajuhaittoja pois kaava-alueelta. Vesihuoltolinjoja tarkemmin suunniteltaessa ja toteutettaessa tullaan varmistamaan kiinteistöjen käyttöveden laatu.
Ojalan osayleiskaava 8 2.1.7 Muut asiat Aitovuoren seutu kohti Lamminrahkan aluetta olisi valmis kansallispuistoalue kaavasuunnittelun, luonnonsuojelun ja metsänhoidon toimijoiden yhteistyön tulee olla laajempaa (liito-oravat) liito-oravan reviiri sanan parempi ekologinen käsite olisi liito-oravan elinpiiri Alueen luonto- ja geologisia arvoja ei nähdä niin merkityksellisinä, että kansallispuistovaihtoehtoa olisi tutkittu. Osayleiskaavatyön yhteydessä on kokoontunut työryhmä, jossa on pohdittu Ojalan ja Lamminrahkan liito-oravakannan turvaamista. Ryhmässä on ollut edustettuna kaupungin maankäytönsuunnittelu, ympäristönsuojelu, kiinteistötoimi (metsänhoito) sekä Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Villi vyöhyke ja Tampereen yliopisto. 2.2 Mielipiteitä jättäneet tahot 2.2.1 Kumpulan omakotiyhdistys (hallitus) Olemme vaihtoehto B:n kannalla. Kumpula on rakennettu alunpitäen metsän läheisyyteen ja tässä vaihtoehdossa on parhaiten säilytetty metsää nykyisille ja tulevillekin asukkaille. Virkistysalue ja luonnonsuojelualue on hyvin huomioitu vaihtoehdossa B. kts. kohta 2.1.3 2.2.2 Kumpulan yhteisalueet (hoitokunta) Kumpulan yhteisalueet esittää, että luonnoksista toteutettaisiin NAUHA. Kumpulan itäpuolelle jäisi Halimasjärven luonnonsuojelualueelta alkava yhtenäinen luonnonmukainen lähivirkistysalue. Nauha ehdotuksessa säilyisi Kumpulan asukkaille pääsy Olkahisen-Kaupin-Leinolan valaistuille liikuntareiteille. Alueella asustaa lisäksi hyvin monimuotoinen luonnon eläimistö hirvi-, ja metsäpeura populaatioineen. Kukkula ja Kylä ehdotuksessa Kumpulan itäpuolelle suunniteltu pientalovaltainen alue jättäisi Kumpulan kokonaan ilman em. lähivirkistysaluetta, joten sillä on huomattava asumisviihtyvyyttä heikentävä vaikutus. Lisäksi Kylä' ehdotuksessa em. pientalovaltaisen asuntoalueen pohjoispäässä sijaitsee ns. kattilasuo, johon rakentaminen ei ole mahdollista. kts. kohdat 2.1.1 ja 2.1.3 2.2.3 Olkahisten omakotiyhdistys ry (19 allekirjoittajaa) Yhtenäinen omakotialueemme Aitovuorentien ja Rahkatien tuntumassa tulee säilyttää sellaisenaan pientaloalueella. Kannatamme vaihtoehtoa C, Kylä. Vastustamme jyrkästi vaihtoehtoja A ja B. Em. maa-alueen rakennuskelpoisuus (maaperä) kyseenalaistetaan. Alueeseemme jo nyt kohdistuu huomattavia terveyshaittoja; lännestä vilkas Aitolahdentie aiheuttaa pölyä ja meluarvot ylittyvät, idässä tutka-asema, jonka aiheuttamia terveyshaittoja ei ole tutkittu, pohjoisessa kaatopaikka, josta tuleva haju on sietämätöntä ja etelästä pahin haitta, ampumarata, jonka melua voi kuvata elämme kuin keskellä sotaa. Vaadimme, että ampumaradalle toistaiseksi myönnettyä lupaa ei tule uusia vaan se on peruutettava. Meluarvot tulee tutkia huolella esim. kilpailutilanteen aikana ja pahimmalla melualueella (luultavasti Aitovuorentie 4 ja 6). Vaatimuksemme on ampumara-
Ojalan osayleiskaava 9 tahaittojen ja asian tärkeyden vuoksi pyytää ELY keskuksen lausunto ennen päätöksen tekoa. Pyydämme tietoa päätöksestä kirjallisesti viipymättä, kun päätös on tehty. Alueella on tehty myös liito-oravahavaintoja. kts. kohdat 2.1.1, 2.1.4 ja 2.1.6 2.2.4 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Nauha-vaihtoehdon etuna olisi mm. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus sekä Aitovuoren koillispuolisen alueen maa- ja metsätalousvaltaisen alueen säilyminen yhtenäisempänä. Petäjässuon koillisimman osan isovarpurämeen joutumista kerrostalovaltaisen rakentamisen alle ei pidetä hyväksyttävänä. Puolustusvoimien kaakkoiskulmaan merkitty lepakkoalue on myös maisemallisesti merkittävä kalliojyrkänteensä ja siellä kasvavien sammalien puolesta. Lisäksi alueella on muutamina vuosina tavattu niukasti hajuheinää. Ojalan alueen rakentamista olisi järkevää supistaa tuntuvasti ja harkita virkistysalueidenkin säilyttämistä huomattavasti yhtenäisempänä kuin on esitetty. Nauha- ja Kylä-ehdotelmissa asutusta on liiaksi hajautettu itään, Kangasalan rajan tuntumaan pitäisi jättää yhtenäinen vihervyöhyke. kts. kohdat 2.1.1, 2.1.3 ja 2.1.4 2.2.5 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueita on ehdottomasti tarkasteltava kokonaisuutena, mm. toimivan liikennejärjestelyn kannalta. Aitolahdentien liittymän haasteellisuuden vuoksi kaava-alueen liikenteen on tukeuduttava Lahdentiehen. Päätös yhteiskaavoituksesta luopumiselle olisi ristiriidassa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 kanssa, jonka tavoitteisiin on kirjattu kuntien välisen maankäytön suunnittelun edistäminen. Vesihuollon runkolinja on ehdottomasti rakennettava alueen tulevia teitä mukaillen. Vaikutusten arvioinnissa ei ole käsitelty runkolinjan vaikutuksia kaava-alueen luonto-arvoihin ja maisemaan. Halimasjärven valuma-alueelle sekä Lamminrahkansuolle ei tule osoittaa rakentamista Halimasjärven ja Kangasalan Halimajärven vedenlaadun ja vesitasapainon turvaamiseksi sekä leveän itälänsisuuntaisen viheralueen säästämiseksi. Ojalan kaava-alueen pohjoispuolella on tärkeää huolehtia, ettei hulevesien määrissä tapahdu muutoksia, jotka saattaisivat vaarantaa erityisesti Nurmen kaava-alueen puolella sijaitsevien tummaverkkoperhosniittyjen vesitalouden säilymisen. Olkahistenlahden ravinnekuormituksen lisääntymisen välttämiseksi on luontaiset kosteikot ja puro-uomat säilytettävä rakentamattomina. Niihin ei myöskään tule rakentaa erillisiä hulevesikosteikkoja tai lammikoita, jotka voisivat heikentää säästettävien kohteiden luontoarvoja. Viivytysten tuleekin tapahtua pääosin itse rakennusalueilla mm. tonteilla ja kortteleissa. Kaikilla asuinalueilla vettä läpäisemättömien pintojen määrä tulee minimoida. Koko alueella on huolehdittava siitä, että myös rakentamisen aikaiseen kuormitukseen kiinnitetään huomiota. Asia on tarvittaessa mainittava kaavamerkinnöissä. Periaatteena pitää olla, että kaava-alueen hulevedet eivät huononna veden laatua paikoissa, joissa ne laskevat vesistöön. Selvityksissä arvokkaimmiksi todetut alueet sekä muut merkittävät luontoarvot on säilytettävä mahdollisimman ehjinä ja laajoina kokonaisuuksina. Tärkeimpien kohteiden lähelle ei tule osoittaa minkäänlaista rakentamista tai edes kaupunkipuistoa. Osayleiskaava-alueelle onkin tärkeää jättää leveät etelä-pohjoissuuntaiset sekä itä-länsisuuntaiset viheralueet. Luontoarvojensa vuoksi koskemattomina säilytettäviä tärkeitä kohteita ovat Olkahisenlahden murroslaakson alue reunametsineen, Aitovuoren kaakkoinen rotkolaakso, Väljäsuo, Maurinkylän ja Kumpulan välinen vihervyöhyke, liito-oravien elinalueet ja kulkuyhteydet riittävän laajoina kokonaisuuksina, lepakkoalueet, Halimasjärven luonnonsuojelualue lähialueineen sekä järven valuma-alue, Lamminrahkansuo ja Petäjässuo. Muun muassa koirapuisto, rakennelmat ja talot eivät kuulu sijoitettaviksi soille tai edes niiden välittömään läheisyyteen.
Ojalan osayleiskaava 10 Koko Porrasjärven ja Katajajärven soinen alue kokonaisuudessaan linnustollisesti tärkeä kokonaisuus, tästä syystä sen ja rakennettavien alueiden väliin on jätettävä suoja-alue. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus tulee merkitä kaavaan eikä sen läheisyyteen tule enää osoittaa rakentamista. Ampumaradan melualueella tulevaisuuden maankäytölle haastaviksi muodostuvat mm. alueen luontoarvot sekä maaperän saastuneisuus. Ojalan-Lamminrahkan alue on yksi merkittävimpiä liito-oravan esiintymisalueita Tampereella. Liitooravat vaativat elintilaa paljon enemmän mitä yhteenkään kaava-ehdotukseen on osoitettu. Vaihtoehdoissa A ja B Aitolahdentieltä alueelle suunniteltu tie pirstoisi täysin liito-oravien tärkeät elinalueet murroslaakson alueella. Onkin käsittämätöntä, että kaavoihin on merkitty kyseiselle alueelle myös asumista. Aitolahdentien pohjoisosan itäpuolisen reunaan ei tule osoittaa enempää rakentamista. Elinympäristöjen verkostoa tulisi tarkastella ja suojella kokonaisuus ja metsien kehittyminen huomioiden. Kaupungin omistamia metsiä ei tulisi ollenkaan hakata ja alueelle tulisi asettaa toimenpidekielto kunnes kaava on lainvoimainen. Kaikki liito-oravien kulkuyhteydet ja teiden ylityspaikat on turvattava jättämällä niille reilusti rakentamatonta metsää. Ojalan kaava-alueen varsinainen lepakkoyhdyskunta saattaa sijaita Maurinkylässä tai Ojalan kylässä, joten reitin niistä koilliseen Väljässuolle tulee säilyä mahdollisimman metsäisenä ja yhtenäisenä. Kaikki selvityksissä havaitut lepakkoalueet on jätettävä rakentamiselta vapaiksi. Näin ei ole täysin tehty yhdessäkään esitetyistä luonnoksista. Yhdistys esittää, että suunnittelua jatketaan pääosin vaihtoehtojen B ja C pohjalta. kts. kohdat 2.1.1, 2.1.2, 2.1.3, 2.1.4, 2.1.5 ja 2.1.6 2.2.6 Heli Antila Halimasjärvi ympäröivine metsineen on alueen helmi. Siksi on tärkeätä, ettei valuma-alueelle rakenneta. Kaakkurit ovat pesineet usean vuoden ajan järvellä. Luonnonsuojelualueen ympärillä on vanhoja metsiä. Tärkeätä on, että luonnonsuojelualuetta laajennettaisiin, rakentaminen supistaa muutenkin huomattavasti Atalan asukkaiden virkistysmetsiä. Vaihtoehto B vaikuttaa parhaalta. kts. kohdat 2.1.3, 2.1.4 ja 2.1.5 2.2.7 Satu Franssila Näyttäisi siltä, että yksi AK-1 alue osuu Aitolahdentien varressa vanhaan metsään. Kokonaisuutta ajatellen Aitovuoren seutu olisi valmis kansallispuistoalue kohti Lamminrahkan aluetta. Lisäksi geologia on murrosaluetta ja sen perusteellakin pitäisi suojella. kts. kohdat 2.1.1 ja 2.1.4 2.2.8 Raimo ja Kaarina Lampinen Aitolahdentien itäpuolinen alue Kielonkorvenkadusta pohjoiseen tulisi säilyttää kokonaisuudessaan nykyisenlaisena pientaloasuinalueena C-vaihtoehdon mukaan. Asutusta ei pidä lisätä mm. ampumaradan melun ja Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen ilmaa pilaavan löyhähdyksen vuoksi. Osa maastakin on rakennusmaaksi soveltumatonta lettopohjaista suota. Rahkatien omakotitaloissa on omat kaivot. Kaikki maan kaivamiset ja kallioiden ampumiset pilaavat alueen pohjavedet ja kaivot. Kuka korvaa oman kaivon menetyksen ja pohjaveden pilaantumisen? Aitolahdentien varteen kaavailtu vesijohtolinjan rakentaminen tulee pilaamaan alueen oman veden, joten se pitää viedä muuta kautta.
Ojalan osayleiskaava 11 Vastustamme sitä, että kaikki luontoarvot ja viihtyisyys alistetaan massiivisen rakentamisen ja asfalttiteiden alle. kts. kohdat 2.1.1, 2.1.4 ja 2.1.6 2.2.9 Raili Numminen ja Jukka Toivanen Kerrostalot tulisi sijoittaa lähelle Aitolahdentietä, jotta julkisen liikenteen yhteydet olisivat toimivia ja järkeviä heti alusta lähtien. Kerrostaloalueen sijoittaminen Ojalan tai Kumpulan taakse aiheuttaisi turhaa liikennettä ja häiriötä omakotialueille ja kuormittaisi läheistä nyt lähes erämaa-alueen omaista luontoa. Nauha-vaihtoehto on kaikkein huonoin, sillä se aiheuttaisi jatkuvaa suoraa läpikulkuliikennettä Tampereen ja Kangasalan välille. Asuinrakennusten sijoittaminen suurjännitejohtojen läheisyyteen on harkitsematonta. Kylä-vaihtoehto on paras ja toteutettavaksi soveltuvin. Tässä vaihtoehdossa Ojalankylä säilyy mahdollisimman samantyylisenä kuin nykyisin. kts. kohdat 2.1.1 ja 2.1.2 2.2.10 Nina Nygren Aiemmin kehitettyjä ideoita liito-oravien suojelusta maankäytön suunnittelussa ei ole ilmeisesti ollenkaan käytetty hyväksi osayleiskaavaa laadittaessa. Kahdesta tutkimus- ja kehitysprojektista on julkaistu raportit Yhteiseloa liito-oravan kanssa Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen 2007 ja Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla 2010. Konkreettisesti ehdotetaan laadittujen liito-oravakarttojen täysimääräistä hyödyntämistä. Vaikutusarviointiraportissa käytetään sanaa liito-oravan reviiri. Parempi ekologinen käsite olisi esimerkiksi elinpiiri. Luonnonsuojelulaissa sekä luontodirektiivissä sen sijaan käytetään käsitettä lisääntymis- ja levähdyspaikka, jotka on suojeltu tiukasti. Myös ekologinen kompensaatio voisi mahdollisesti tulla kysymykseen jonkinlaisena eri toimijoiden yhteistyöhön nojaavana kokeiluhankkeena, vaikka Suomen lainsäädäntö ei ekologista kompensaatiota tunnekaan. Tutkimushankkeissa tuli esille myös liito-oravien suojeluun tärkeänä liittyvä metsien hoidon hallinta, jotta suojelluksi aiottuja metsäkaistaleita ei hakata vahingossa. Kaavasuunnittelun, luonnonsuojelun ja metsänhoidon toimijoiden yhteistyön tulee olla laajempaa. kts. kohdat 2.1.4 ja 2.1.7 2.2.11 Aki Vänninen ja Sanna Hiekkala-Vänninen Toivoisimme että Aitolahdentie 156 alueelle tuleva kaava mahdollistaisi asuntomme säilymisen mielekkäässä ympäristössä pitkälläkin tähtäimellä. kts. kohta 2.1.1
Ojalan osayleiskaava 12 2.3 Yleisötilaisuudet 2.3.1 Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus 16.8.2011 Atalan koululla järjestetyssä luonnosvaihtoehtojen avoimessa esittelytilaisuudessa oli läsnä noin 30 osallista. Keskustelussa esille nousivat mm. seuraavat asiat: Aitovuoren ampumaradan melu Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen päästöt ja hajuhaitat Aitovuoren tutka-aseman säteily liito-oravat Halimasjärven luontoarvojen säilyminen virkistys- ja ulkoilureittien säilyminen hulevesien hallinta Ojalankylän kunnallistekniikka Lamminrahkan suunnittelu- ja toteutusaikataulu C paras (ei kerrostaloja) B paras (laaja vihervyöhyke) 3. KAUPUNGIN YKSIKÖIDEN ENNAKKOLAUSUNNOT Kaupungin yksiköiden ennakkolausunnoista (5 kpl) saatiin tarkempaa ohjeistusta kaavaehdotuksen laadintaan, merkittävimpinä huomioitavina seikkoina luontoarvojen säilyminen sekä Ojalan ja Lamminrahkan yhteisten palveluiden järjestäminen. 3.1.1 Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojelu Luontoarvot Kaava-alueelle sijoittuu Tampereen merkittävimpiä liito-oravan elinalueita, joten niiden huomioon ottaminen on erityisen tärkeää tämän osayleiskaavan yhteydessä. Ympäristönsuojelulla on tiedossa kaava-alueella olevia liito-oravan kolopuita ja risupesiä, mutta kaava-aineistosta ei selviä missä määrin kaavaa varten kartoituksia on tehty kolopuista ja risupesistä ja miten ne on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Tampereen yliopistossa on tehty tutkimus liito-oravalle potentiaalisista alueista kaupungin alueella, kaava-aineistosta ei käy selville onko tutkimustuloksia hyödynnetty ja miten ne ovat vaikuttaneet Ojalan kaavavaihtoehtojen laadintaan. Luontoarvoiltaan tärkeitä alueita ei pidä rajata suoraan korttelialueisiin. Kortteleiden laidoille muodostuu aina ns. reunavaikutus eli asukkaiden suunnalta tulee hyvin todennäköisesti tontteihin rajoittuvan viheralueen puuston raivaustarvetta. Tästä syystä arvokkaat alueet tarvitsevat ympärilleen vähintään noin 50 metrin levyiset suoja-/puskurivyöhykkeet säilyttääkseen luontoarvonsa, joten VLL-3 merkintää tulee näissä kohdissa laajentaa ja vastaavasti asuinalueiden rajauksia tarkistaa luontoarvojen säilymiseksi. Ekologiset yhteydet Viheryhteystarve merkinnän sijasta tulisi käyttää ekologinen yhteystarve merkintää, koska viheryhteys ei aina toimi ekologisena yhteytenä sijaintinsa tai kapeutensa vuoksi. Ekologinen yhteystarve on osoitettava riittävän leveänä, jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla. Kaavamerkinnöissä on syytä myös eritellä nykyisellään hyvät säilytettävät yhteydet kehitettävistä yhteyksistä. Risson vahvistuneen asemakaavan itäpuolelle merkitty ekologinen yhteydentarve tulee osoittaa myös AK-1 alueen katkaisevalla viheralueella, koska Risson asemakaavan ekologiset yhteydet jäivät huomattavan kapeiksi ja vähäisiksi. Haapakorven alueelta pohjoiseen Nurmi-Sorilaan yli VT-9 tulee huomioida ekologisissa yhteyksissä hirvieläinten luontaiset liikkumissuunnat ja yhteyden mitoitustarve. Hulevedet Koko alueella tulee ensisijaisesti suosia hulevesien viivyttämistä ja imeyttämistä luontaisesti olevissa painanteissa ja kosteikoissa. Vain mikäli tämä ei ole mahdollista tulisi turvautua rakennettaviin hule-
Ojalan osayleiskaava 13 vesialtaisiin. Jatkosuunnittelussa on syytä muistaa, että hulevedet on otettava huomioon jo rakentamisen aikana. Kaava-alueen pohjoisosassa tulee erityisesti huolehtia vesitasapainon säilymisestä alueilla, jotka vaikuttavat tummaverkkoperhosen elinalueisiin. Liikenne Kaavatyötä on syytä jatkossa tehdä yhteistyössä Kangasalan kanssa niin, että Lamminrahkan ja Ojalan alueiden yhdyskuntarakenne ja liikennöinti suunnitellaan yhdessä ja pääliikennöintisuunta ohjataan VT12 kautta, varsinkin kun liikenteen järjestäminen Aitolahdentien suuntaan on ongelmallista luontoarvojen vuoksi. Virkistysreittien osalta esitämme Mossin turveradan hyödyntämistä luonnonmukaisena polkuyhteytenä ja viherkäytävänä. Melu Ampumaradan melusta on tullut ympäristönsuojeluun valituksia alueen nykyisiltä asukkailta ja on oletettavissa, että myös uudet asukkaat saattavat kokea melun häiritsevänä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Ampumaradan nykyinen melualue on selvittämättä ja kaavatyön yhteydessä on huolehdittava, että uusia asuinalueita ei sijoiteta niin, että lisää asukkaita tulee ampumaradan melualueelle. Melualuetta ei myöskään tule lukea mukaan virkistysalueiden pinta-alaan. Tästä johtuen edellytämme uusien melulaskelmien laatimista melualueen määrittämiseksi kaavoitustyön yhteydessä. Melulaskelmat on aiheellista päivittää varsinkin Maurinkylän pohjoispuolista aluetta ajatellen. Liikennemelun osalta on arveluttavaa lisätä Aitolahdentien varteen pientaloja. Kaavoituksen tavoite tiiviistä yhdyskuntarakenteesta ja asutuksen keskittämisestä pääreittien varteen on ristiriidassa meluntorjuntaohjelman tavoitteen kanssa, jonka mukaan melualueilla asuvien määrää tulisi vähentää. Ympäristöriskit Haapakorven alueella sijaitseva vanha Aitolahden kaatopaikka tulee rajata kaavakartalle (esim. saa-1 merkinnällä). Vesihuollon runkoyhteys Kaikissa kaavavaihtoehdoissa Rusko Nurmi-Sorila vesihuollon runkoyhteys on esitetty linjattavaksi etelä-pohjoissuuntaisen viherkäytävän keskelle, jossa on merkittäviä luontoarvoja. Runkoyhteyden rakentaminen toteutetaan kokemuksemme mukaan varsin leveänä puustottomana linjauksena. Emme voi hyväksy linjausta ko. viheralueelle vaan runkoyhteys tulee sijoittaa rakennettavaan yhdyskuntarakenteeseen Lamminrahkan ja Ojalan tuleville katualueille tai kevyenliikenteen väylille. Vaihtoehto A Liito-oravan keskeiset elinalueet vaarantuvat sekä kahden pohjoisimman AK-alueen osalta että Ojalankylän muutetun tielinjauksen kohdalle esitetyn alueen joukkoliikennekadun osalta. Aitolahdentien varrella liito-oravan kulkuyhteys tulee merkitä puolustusvoimien alueen länsipuolen nykyisille pientalotonteille riittävän leveänä. Alueen nykyisen pientaloasutuksen ja puustoisten tonttien säilyttäminen turvaa parhaiten liito-oravan merkittävät elinpiirit sekä ekologisen yhteyden. Joukkoliikennekadun rakentaminen tulee väistämättä tuhoamaan liito-oravan merkittävän ydinalueen sekä mahdollisesti myös lisääntymis- ja levähdyspaikan. Ojalankylään suuntautuvaa tietä voidaan jatkossakin käyttää nykyisellä tavalla, mutta sen leventämistä, siirtämistä tai muuta rakenteellista muuttamista puustoa kaataen emme voi sallia liito-oravan kustannuksella. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennuksen valmistelu on vireillä ympäristönsuojeluyksikössä. Alue on esitetty VLL-3 alueeksi sisältäen pienehköjä slep-2 ja s-1 aluemerkintöjä. Esitämme, että esitetty laajennus osoitetaan merkinnällä SL-1 kaavavaihtoehdon B tapaan. Ekologisista yhteyksistä hirvieläinten luontaiset liikkumissuunnat ja yhteyden mitoitustarve Kangasalan suunnasta Haapakorven lävitse pohjoiseen yli VT-9 tulee ottaa huomioon. Viheralueen (MU-2) varaaminen kaavavaihtoehdon B tapaan turvaa paremmin sekä ekologisen yhteyden että lepakkoalueen, liito-oravan elinalueen ja mahdollisen tummaverkkoperhosen kulkuyhteyden säilymisen. Vastaavasti myös kaava-alueen eteläosassa Ojalan uuden keskuksen eteläpuolitse on esitetty viheryhteystarve korttelialueiden lävitse. Jotta reitti voisi toimia ekologisena yhteytenä itä-länsisuunnassa, tulisi viheryhteystarpeen sijaan varata ekologiseksi yhteydeksi riittävän leveä VLL-3 alue, jolloin samalla säilyisi myös arvokas lepakkoalue. Vaihtoehto B Liito-oravan osalta viittaamme tekstiin vaihtoehto A kohdalla koskien AK-merkintöjä ja katulinjauksia. Halimasjärven suojelualueen laajennuksen suojelumerkintä SL-1 on hyvä ja sen rajaus huomioitu aiemmin esittämällämme tavalla. Vaihtoehto C Halimasjärven suojelualueen laajennuksen osalta viittaamme tekstiimme vaihtoehto A kohdalla. Vaihtoehdossa C esitetty katuyhteys Risson itäpuoliselle alueelle heikentäisi alueen suojeluarvoja, joten
Ojalan osayleiskaava 14 AP-1 merkintä tulisi poistaa tai kulkuyhteys sinne osoittaa Kangasalan suunnasta. Ekologissa yhteyksissä Haapakorven alueella viittaamme tekstiimme vaihtoehto A kohdalla. Yhteenveto Vaihtoehtoa C Kylä on kehityskelpoisin kaavan jatkotyöstämiseen, sillä tässä vaihtoehdossa liikenneyhteydet ja asuinalueet on sijoitettu näkemyksemme mukaan luontoarvojen kannalta parhaiten. Kuitenkin Halimasjärven suojelualueen laajennusosa tulee merkitä SL-1 merkinnällä ja pääliikennesuunta ohjataan kaava-alueelta etelään Lamminrahkan kautta VT 12 suuntaan. Tällöin myös sujuva joukkoliikenneyhteys voidaan suunnitella Kangasalan kanssa yhteistyössä. Kaava-alueen kaakkoisella tulevalla keskusta-alueella rakennustehokkuutta voi viedä kohti B-vaihtoehdossa esitettyä suuntaa. Haapakorven aluetta tulisi suunnitella vaihtoehto B:n mukaisena. Kaava-alueen maaston pienipiirteinen painanteiden ja kallioalueiden mosaiikki on syytä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Kaavaa laadittaessa on ollut käytössä sekä Tampereen kaupungin että ELY-keskuksen selvitysaineistoa. Osayleiskaavatyön yhteydessä on kokoontunut työryhmä, jossa on pohdittu Ojalan ja Lamminrahkan liito-oravakannan turvaamista ja jossa mukana on ollut myös ympäristönsuojelun ja Tampereen yliopiston edustajat. Maankäyttöalueiden rajauksia on tarkistettu jo osayleiskaavaehdotukseen, mutta tarkemmat rajaukset tehdään asemakaavavaiheessa. Liito-oravan kulkuyhteyden sijaintia on tarkennettu Aitolahdentien pohjoisosassa. Viheryhteystarve merkintää ei ole muutettu. Kaavassa osoitetut yhteydet ovat pääosin nykyisiä ekologisia yhteyksiä. Säilytettävät ja kehitettävät yhteydet on esitetty kaava-aineiston liitekartoilla. Alueelle on laadittu hulevesisuunnitelma, jossa on huomioitu lausunnossa esitetyt asiat. Ojalan alueelle on ajoneuvoyhteys sekä Aitolahdentien että Lamminrahkan kautta. Joukkoliikenteen pääreitti Ojalaan on suunniteltu Lamminrahkan kautta, jossa on kuntien yhteisiä palveluita mm. yhtenäiskoulu (3.-9.lk). Yhteys Aitolahdentien suuntaan on välttämätön Tampereen puolen palveluiden saavutettavuuden kannalta. Mossin turverata on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueena. Tarkoitus on, että rata säilyy osana alueen kevyen liikenteen verkostoa. Ampumaradan melutaso on selvitetty vuonna 2012 ympäristöluvan uusimisen yhteydessä. Asumisen raja-arvo 65 db(a) ei ylity uusilla asuntoalueilla, mutta ulottuu Maurinkylässä nykyisen erillispientaloalueen itäosaan. Luonnosvaiheen lähivirkistysalueilla sijainneet melualueet on muutettu kaavaehdotuksessa EV-alueiksi. Aitolahdentien varressa nykyisten pientalovaltaisten asuntoalueiden täydentäminen on mahdollista. Alueille on asemakaavan pohjaksi laadittava meluselvitys. Aitolahden vanha kaatopaikka on terveyshaitan poistamistarve merkinnällä. Teknisen huollon yleissuunnitelmassa vesihuollon runkolinjat on sijoitettu kokoojakatujen yhteyteen. 3.1.2 Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Yleisten alueiden suunnittelu Alue tulee suunnitella selvästi tehokkaammalle maankäytölle kuin vaihtoehdoissa on esitetty. Kunnallistekniikan rakentaminen on kallista ja niitä tulee hyödyntää tehokkaammin. Myös huonommille rakennuspaikoille pystytään nykytekniikalla rakentamaan. Tarvittavia viherkäytäviä ja ulkoilureittialueita pystytään kaventamaan ko. palvelujen oleellisesti heikkenemättä. Palvelujen toteuttaminen tulee kalliiksi, kun asukkaita on suhteellisen vähän. Mikäli kaavaluonnoksia ei muuteta tehokkaammaksi, voimakas täydennysrakentamistarve tulee muutaman vuosikymmenen päästä. Kaavaehdotus on laadittu luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. 3.1.3 Tilaajaryhmä/ Hyvinvointipalvelut Lausunto on muistio kokouksesta, jossa maankäytön suunnittelijat esittelivät luonnosvaihtoehdot tilaajaryhmän lasten ja nuorten, ikäihmisten, sivistys- ja elämänlaatu- sekä neuvolapalvelujen edustajille. Ojalan ja Lamminrahkan alueiden toteuttamisaikataulut eivät tue yhteisten palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Jos Lamminrahka toteutuu selkeästi Ojalaa myöhemmin, Tampereella on tehtävä omat ratkaisut palvelujen järjestämisestä: Ojalassa on syytä varautua pienten lasten yksikön kasvattami-
Ojalan osayleiskaava 15 seen alaluokkien osalta ja yläluokkien osalta mietittävä väliaikaisratkaisut sekä Ojalan kytkeminen jatkossa Nurmi-Sorilan palveluihin (myös muut palvelut kuin yläluokat). Koska Ojala ja Lamminrahka muodostavat alueellisen kokonaisuuden olisi vielä syytä tutkia mahdollisuutta toteuttamisaikataulujen sovittamiseen niin, että aluetta voitaisiin suunnitella yhtenä kokonaisuutena palvelujen kannalta. Palvelujen kannalta Ojalan alueen kaavavaihtoehdoissa ei ole juurikaan eroja. Vaihtoehto C:ssä Lamminrahkaan on esitetty ainoastaan joukkoliikenneyhteys, mutta asukkailla on tarpeen päästä palveluiden piiriin myös autoilla ja mopoilla. Tärkeää on, että alueelle tulee monipuolinen asuntokanta ja asujaimisto, mikä takaa tasaisen palvelutarpeen alueella ja helpottaa palvelujen suunnittelua. Virkistysalueet, kevyen liikenteen väylät ja yhteydet virkistysreitteihin on kaavavaihtoehdoissa otettu hyvin huomioon. Ampumaharrastajille on tärkeää, että harrastusmahdollisuus säilyy. Alueelle on laadittu toimeenpanosuunnitelma, jossa on aikataulutettu kuntien yhteiset hankkeet (mm. yhtenäiskoulu) ja joka on hyväksytty molemmissa kunnissa. 3.1.4 Tampereen Sähköverkko Oy Kaavaan tulee varata mahdollisuus toteuttaa 110 kv:n ilmajohto Fingrid Oyj Kangasalan sähköaseman ja Tampereen Sähköverkko Oy:n Tarastenjärven alueelle rakennettavan 110/20 kv:n sähköaseman välille. Kaavaehdotus mahdollistaa linjan toteuttamisen. 3.1.5 Pirkanmaan maakuntamuseo Rakennetun ympäristön ominaispiirteitä ja mahdollisia kulttuurihistoriallisia arvoja koskeva selvitys on hankealueen huomioon ottaen riittävä. Myös arkeologinen inventointi ja sen täydennys on suoritettu maakuntamuseon kommentin mukaisesti. Kulttuuriympäristöarvojen näkökulmasta katsottuna luonnosvaihtoehdoissa ei ole merkittäviä, hankealueen erityisiin arvoihin kohdistuvia eroja. Selvityksissä havaitut kulttuuriympäristöarvot tulisi kuitenkin huomioida kaavassa. Kaava-alueella todetut historialliset rajamerkit on merkitty kaavakarttoihin asianmukaisesti kohdemerkinnällä SM. Siihen liittyvää määräystä tulisi kuitenkin täydentää muotoon: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Turvetehtaan ja radan muinaisjäännösalue on merkitty kaavakarttoihin osa-aluerajauksena sm. Rajausta on tarkistettava ja korjattava alueen eteläosan osalta inventointiraportin kartan perusteella siten, että mm. rakennusten pohjat sisältyisivät lähiympäristöineen rajaukseen. Merkinnän selitystä ja määräystä tulee muuttaa muotoon: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa suurin osa turveradan ja tehtaan muinaisjäännösalueesta on osoitettu kerros- tai pientalovaltaisiksi alueiksi, lisäksi alueelle on osoitettu liikenneväylien rakentamista. Maakuntamuseo katsoo, että kaavaluonnoksen aluevaraukset eivät turvaa turvetehtaan ja - radan jäännösten, niiden muodostaman kokonaisuuden ja ympäristön säilymistä. Kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle ei tule kaavassa osoittaa rakentamista, ja niiden ympärille on jätettävä riittävä rakentamaton alue. Muinaisjäännösalueen ja sen lähiympäristön merkitseminen esimerkiksi viheralueeksi tukisi näiden teollisuushistoriallisten muistomerkkien säilymistä ja asemaa ympäristössä. Hankkeen vaikutusten arviointia tulee täydentää turvetehtaan ja radan jäännösten osalta. Kangasalan ja Nurmen kylän välinen historiallinen tielinja (nyk. Lintukalliontie) on merkitty kaavaan Historiallinen tielinja viivamerkinnällä, johon ei kuitenkaan liity suojelumääräystä. Historiallisen tielinjan merkintään tulee liittää määräys: Tien historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella kulttuuriympäristöviranomaisten kanssa. Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että Maurinkylän arvokkaimman
Ojalan osayleiskaava 16 osan kohdalla olisi syytä harkita käytettäväksi kaavamerkintää, joka toteaisi alueen jälleenrakennuskauteen liittyvät arvot ja tukisi niiden säilymistä. Hankkeen kulttuuriympäristövaikutusten arviointi on riittävää rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta. Kaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle maakuntamuseoon. SM-määräystä on tarkennettu. Turveradan sm-alueen rajaus ja määräys on muutettu esitetysti. Turverata sijoittuu keskelle Ojalan aluetta. Rata on osoitettu sm -alueeksi, viheralueen leveys ratkaistaan asemakaavavaiheessa. Risteävät kokoojakadut on linjattu niin että risteämiskohdassa turverata on samassa tasossa ympäröivän maanpinnan tason kanssa, jolloin turveradan rakenteisiin joudutaan koskemaan mahdollisimman vähän. Luonnosvaiheessa kokoojakatu oli linjattu mm. turveratapenkereen kohdalta. Eri vaihtoehdoista on pidetty työpalaveri maakuntamuseon edustajien kanssa. Historiallisen tielinjan määräystä on tarkennettu. Vaikka Maurinkylä on todettu yleiskaava-alueella kulttuurihistoriallisesti omaleimaiseksi alueeksi, ei sen arvo koko kaupunkialuetta ajatellen ole niin merkittävä, että se osoitettaisiin yleiskaavassa. Tampereella yleiskaavatason suojelumerkintää on käytetty mm. Viinikan alueella. 4. VIRANOMAISTEN ENNAKKOLAUSUNNOT Viranomaistahojen ennakkolausunnoissa (7 kpl) esille nousi Ojalan ja Lamminrahkan alueiden suunnitteluyhteistyö niin liikenteen, joukkoliikenteen, palvelujen kuin virkistysalueidenkin osalta. 4.1.1 Pirkanmaan liitto Kaikki Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ovat voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Pirkanmaan liitto on aloittamassa Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadinnan, jossa tullaan ottamaan kantaa kuntien yhdyskuntarakenteeseen sekä palvelu- ja liikenneverkkoa koskeviin kysymyksiin. Erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain uudet, kauppaa koskevat muutokset nostavat esiin keskustaalueiden merkityksen maankäytön suunnittelussa ja sitä myöten myös maakuntakaavan keskusverkon määrittämisen. Nyt voimassa olevassa kaavassa keskustatoimintojen alakeskus on osoitettu Koilliskeskukseen ja liitto on tukenut lausunnoissaan uuden alakeskuksen suunnittelua Nurmi-Sorilaan. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Hankkion alueelle on esitetty huomattavaa uutta asuinaluetta, joka toteutuessaan muodostaisi potentiaalisen alakeskuksen olevan Koilliskeskuksen alakeskuksen ja Kaukajärven asutus- ja palvelukeskittymän yhteyteen. Koska itäisellä kaupunkiseudulla on vireillä tai tulossa vireille useita merkittäviä maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmään liittyviä hankkeita, tulisi alueelta laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää joukkoliikennetarkastelut. Jatkossa Ojalan alue tulee kytkeä itäisen kaupunkiseudun alakeskus- ja joukkoliikenneverkon määrittämiseen. Ojalan osayleiskaava-alueelta tulisi myös tutkia palveluiden ja asumisen osalta selkeästi toisistaan eroavia vaihtoehtoja. Sekä Ojalan osayleiskaavaa että itäisen kaupunkiseudun palveluverkon selvitystä on tarkoituksenmukaista laatia yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu Tampereen itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu, jossa on tutkittu mm. joukkoliikenteen ja palveluiden sijoittumista Ojalan ja Lamminrahkan vaikutusalueella. Yhteistyö Kangasalan kunnan kanssa on ollut säännöllistä, Ojalan ja Lamminrahkan kaavaehdotuksia on työstetty samanaikaisesti.