Ennakointiseminaari 2010 Rakennerahastojen tuleva ohjelmakausi ja ESR:n tulevaisuus Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Tulevan ohjelmakauden konstruktio EU:n taloustilanteen vahvistaminen Tiivis yhteys EU2020 prosessiin "Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" Rahoituskehysuudistus Makroaluestrategiat Keskittyminen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja juurruttamiseen
Koheesiopolitiikka Alue- ja rakennepolitiikan kautta ohjautuu tällä ohjelmakaudella yli kolmasosa koko EU:n rahoituksesta Rakennerahastot ovat tärkein EU-tason instrumentti unionin kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden rahoittamisessa Suomen saanti nykyisellä ohjelmakaudella EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen rahoituksesta on noin 2,7 %, mikä on maksuosuuttamme (1,6%) selkeästi suurempi Suomen saama rahoituksen tuki-intensiteetti on 46 /v/as, mikä on alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen sisällä yksi EU:n korkeimpia
Eurooppa 2020 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason tavoitetta jotka muunnetaan kansallisiksi tavoitteiksi 7 lippulaivahanketta
Eurooppa 2020: 3 prioriteettia 1) Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuva talouden kehittäminen 2) Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3) Osallistava kasvu: taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen
Eurooppa 2020: 5 EU-tason tavoitetta Vuoteen 2020 mennessä: nostetaan työllisten osuus 20-64 vuotiaista 75 %:iin lisätään T&K-investointien määrä 3 %:iin EU:n BKT:sta saavutetaan 20-20-20 ilmastotavoitteet vähennetään koulunkäynnin keskeyttävien osuus alle 10 %:iin, lisätään korkeaasteen tutkintoon asti opiskelevien osuutta 40 %:iin pienennetään köyhyysuhan alla elävien lukumäärää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä
7 lippulaivahanketta Älykäs kasvu Innovaatiot Koulutus: Nuoret liikkeellä Tietoyhteiskunta: Eurooppalainen digitaalistrategia Kestävä kasvu Ilmasto, energia ja liikkuvuus: Resurssitehokas Eurooppa Kilpailukyky: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Osallistava kasvu Työllisyys ja ammattitaidot: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Köyhyyden torjunta: Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi
Rahoituskehysuudistus Rahoituskehys vahvistetaan vähintään viideksi vuodeksi Komission rahoituskehysuudistusta koskeva kertomus (tiedonanto) julkaistaan todennäköisesti syyskuussa 2010 tiedonanto antaa perustan Eurooppa-neuvoston päätelmille joulukuussa 2010 ja Euroopan parlamentin keskustelulle sekä sektorikohtaisille komission tiedonannoille kuten koheesiopolitiikka Komission tarkoitus esittää maalis-toukokuussa 2011 tiedonanto laajoista budjettiorientaatioista: menojen kokonaistaso, jakautuminen ja monivuotisen rahoituskehyksen rakenne lainsäädäntöehdotus ja asetusehdotukset komissio antaa 1.7.20100 mennessä ohjelmien valmistelu jäsenmaissa voidaan aloittaa jo 2012 jotta vältytään ohjelmakauden käynnistymisen viiveet
Suomen lähtökohdat rakennerahastokauden valmistelussa (1) Suomi tukee koheesiopolitiikan jatkamista koko unionin alueella, mutta sisältöä voimakkaasti uudistaen kytkien politiikan sisältö tiiviisti Eurooppa 2020 strategiaan ja sen päätavoitteisiin. Painopisteen tulee olla köyhemmillä alueilla ja vakavista haitoista kärsivillä alueilla, joita ovat esimerkiksi EU:n uuden alueellista koheesiota koskevan tavoitemäärittelyn tarkoittamat pohjoiset ja harvaan asutut alueet. Tarvitaan valintoja ja muutamiin teemoihin perustuvaa kehittämispolitiikkaa sekä EU:n että kansallisella tasolla. Kytkentä alue- ja rakennepolitiikan ja muiden keskeisten EU-politiikkalohkojen välillä tulee olla selkeä Koheesiopolitiikan pitää olla joustavaa ja dynaamista, jotta voidaan välittömästi reagoida globalisaatiokehityksestä ja maailman taloustilanteesta aiheutuviin äkillisiin rakennemuutoksiin. Tämä edellyttää riittävän väljää ohjelmarakennetta ja joustavaa toimenpanoa. Euroopan alueellinen yhteistyö tuo selvää eurooppalaista lisäarvoa. Rajat ylittävää yhteistyötä ei toteutettaisi samassa mittakaavassa ilman EU-rahoitusta. Huomattavaa lisäarvoa voidaan saada myös eurooppalaisten alueiden ja muiden maiden välisessä yhteistyössä, kuten esim. laajempien yhteistyöalueiden (macro regions) roolin vahvistamisesta (EU:n Itämeristrategia).
Suomen lähtökohdat rakennerahastokauden valmistelussa (2) Ulkorajat ylittävien ohjelmien vahvistamiseksi seuraavalla kaudella nykyiset ENPI CBC -ohjelmat tulisi erottaa Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä ja saada osaksi muuta alueiden välistä kehittämistä. ENPI ei anna riittävää perustaa rajat ylittävän yhteistyön erityispiirteiden huomioimiselle. Lissabonin sopimuksen artiklan 174 mukaan koheesiopolitiikan erityisenä tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikom-massa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä, kuten maaseutualueet, teollisuuden muutosprosessissa olevat alueet, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet (kuten pohjoisimmat alueet, joiden väestötiheys on alhainen) sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueet Suomen erityisintressit koheesiopolitiikassa liittyvät erityisesti syrjäiseen sijaintiin ja harvaan asutukseen. Nämä erityisehdot kirjattiin Suomen liittymissopimukseen vuonna 1995 (liitepöytäkirja 6). Kansalaisilla ja yrityksillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet peruspalveluihin kaikilla alueilla. Tämän varmistaminen on erityinen haaste harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla kuten Pohjois- ja Itä- Suomessa.
Suomen lähtökohdat rakennerahastokauden valmistelussa (3) Väestön ikääntymisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat merkittäviä ja ne kohdistuvat yhteiskunnan eri sektoreille. Suomi joutuu kohtaamaan epäedullisen väestökehityksen vaikutukset EU-maiden etujoukossa. Työikäisen väestön määrä kääntyy Suomessa laskuun jo kuluvana vuonna 2010. Euroopan alueiden tasapainoinen kehittäminen vaatii demografiakehityksen huomioimista. Ikääntymiskehyksestä tarvitaan parempia analyyseja. Lisäksi on tarpeellista selvittää uuden demografiakriteerin käyttöönottoa EU:n koheesiopolitiikassa. Suomella on intressi yksinkertaistaa ja keskittää alue- ja rakennepolitiikan sisältöä ja hallintoa. Järjestelmän tulee olla tehokkaampi ja sen tulee aikaansaada lisähyötyjä verrattuna kansallisin resurssein harjoitettuun aluepolitiikkaan. Tuki tulee ehdollistaa suhteessa talouden rakenteellisiin uudistuksiin ja vastuulliseen talouspolitiikkaan. Toimiakseen tasapuolisesti koheesiopolitiikan toimenpanossa on kiinnitettävä parempaa huomiota suhteellisuuteen. Hallinto- ja tarkastusjärjestelmistä koituva hallinnollinen taakka jäsenmaissa on suhteutettava paremmin rahoituksen määrään
Projected demographic old age dependency ratio 2020, NUTS 2 level 55.0 Population 65+ years as a share of working age population (15-64 years), % 50.0 45.0 40.0 35.0 30.0 25.0 20.0 15.0 EU27 average + 50 % EU27 average + 33.3 % EU27 average + 25 % EU27 average (excl. French overseas depts.) Country average Regional values (NUTS 2 level) 10.0 IE CY SK LU RO LT PL ES LV UK EE AT HU BE PT NL CZ BG SI MT DK GR FR* SE DE IT FI * France métropolitaine Punainen viiva kuvaa kunkin maan keskiarvoa. Siniset viivat kuvaavat kyseisten maiden NUTS 2 alueiden arvoja. Horisontaaliset katkoviivat kuvaavat EU27-keskiarvoa sekä eri kynnysarvojen (+25 %, +33 % ja +50 %) poikkeamia tästä keskiarvosta. Vuonna 2020, vanhusten ennustettu demografinen huoltosuhde on huonoin Suomessa, Italiassa ja (Itäisessä) Saksassa. Alueiden välinen polarisaatio on lisääntynyt huomattavasti ja alueiden lukumäärä, joiden huoltosuhde on yli neljänneksen korkeampi kuin EU:n keskiarvo, on noussut jo 40een.
Suomen lähtökohdat rakennerahastokauden valmistelussa (4) Kohti tuloksellisuuteen perustuvaa rakennerahastopolitiikkaa: Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston tehokasta ja tuloksellista yhteistoimintaa tulee parantaa toiminnan joustavoittamiseksi. Suomi tukee nykyistä suurempaa täydentävyyttä Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston välillä siten, että rahastojen toiminta-alat voidaan ylittää tarkoituksenmukaisten hanketoiminnan kokonaisuuksien mahdollistamiseksi. Rahastojen hallintomenetelmät ja säännöt tulisi myös toimeenpanotasolla yhtenäistää. Maaseudun kehittämisen ja aluekehittämisen toiminnallinen eriyttäminen kuluvalla kaudella tulisi arvioida saatujen kokemusten perusteella. Alue- ja rakennepolitiikka on sovitettava paremmin yhteen maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ottaen huomioon alueellisen kehittämisen tarpeet.
OKM:n lähtökohdat rakennerahastokauden valmistelussa Kehittämisohjelma-arviointi, alueosiot ja EAKR-yhteys Tiivis kytkentä hallitusohjelmaan ja politiikkaohjelmiin-> Sadonkorjuuseminaari(t) Tiivis kytkentä tulevaan hallitusohjelmaan ja politiikkaohjelmiin-> Sadonkorjuuseminaari(t) Poikkihallinnollisuus, ylialueellisuus, makroalueellisuus=itämerellisyys, Jäämeren käytävä? Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja juurtuvuus