Eveliina Pöyhönen. johtaja

Transkriptio

1 Eveliina Pöyhönen johtaja

2 OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA NÄKYMÄT TULEVALLE RAKENNERAHASTOKAUDELLE Osallisuus osana ESR+ -asetusta Kansallinen kanta Aikataulu

3 Osallisuus osana ESR+ -asetusta

4 ESR /2 Euroopan sosiaalirahasto+ on tärkein rahoitusväline ihmisiin investoimiseksi ja keskeinen väline sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa. Tulevaisuudessa ESR+:n prioriteetit saatetaan entistä paremmin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettujen suositusten ja maa-analyysien mukaisiksi. Niillä on tarkoitus toteuttaa käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet. 4

5 ESR ; MISTÄ PLUS TULEE? 2/2 ESR+-asetus on seurausta olemassa olevien - Euroopan sosiaalirahaston (ESR); - nuorisotyöllisyysaloitteen, - vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD); - työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI); - - EU:n terveysalan toimintaohjelman yhdistämisestä. Rahastojen yhdistämien selkiyttää ja yksinkertaistaa eri rahastojen nykyisiä sääntöjä Auttaa lisäämään rahaston eri osa-alueiden välisiä synergiaetuja sen vaikutuksen tehostamiseksi. 5

6 ESR+ RAHOITUKSESTA; KOMISSION ESITYS Kokonaismäärärahoihin (101,2 miljardia euroa) sisältyy 100 miljardia euroa ESR+:lle käytettäviksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvan hallinnoinnin puitteissa. Vähintään 25 prosenttia tästä määrästä sosiaalista osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin, vähintään 2 prosenttia aineellisen puutteen torjuntaan, ex-fead Jäsenvaltiot, joiden NEET nuorten osuus ylittää EU:n keskitason vuonna 2019, on kohdennettava ESR+:n toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorisotyöllisyyden tukemiseen. Loput 1,2 miljardia euroa hallinnoidaan suoraan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta (761 miljoonaa euroa) ja terveysalan toimintalohkosta (413 miljoonaa euroa). 6

7 ESR+ JA SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARI ESR+-asetuksessa kytketään suoraan toisiinsa ESR+:n tavoitteet ja sosiaalisen pilarin kolme osa-aluetta: 1) yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille (myös laadukkaat ja osallistavat koulutusjärjestelmät), 2) oikeudenmukaiset työolot ja 3) sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Rahastolla edistetään kaikkien sidosryhmien osallistumista sen toteutuksen eri vaiheissa. Näitä sidosryhmiä ovat viranomaiset, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiaan liittyvät tahot sekä sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. 7

8 ESR+ JA SOSIAALISEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ehdotettujen sääntöjen mukaan vähintään 25 prosenttia ESR+:n määrärahoista osoitetaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten; työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät; lapset; marginalisoituneet yhteisöt (esim. romanit); vähävaraisimmat ja muiden kuin EU-maiden kansalaiset 8

9 Kansallinen kanta Suomi käy komission kanssa neuvotteluja yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa komission ehdotuksesta.

10 VALTIONEUVOSTO ELI NS. SUOMEN KANTA 1/3 Katsoo että työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta edistävän Euroopan sosiaalirahasto Plussan (ESR+) rahoituksen avulla voidaan tukea valmiuksia vastata meneillään oleviin yhteiskunnan ja työelämän nopeisiin muutoksiin sekä edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Tukee komission esitystä, jonka mukaan sukupuolten tasaarvoa edistetään sekä erityistoimin että sisällyttämällä sukupuolinäkökulma kaikkeen ESR+-toimintaan. 10

11 VALTIONEUVOSTO: NS. SUOMEN KANTA 2/3 Pitää kannatettavina komission painotuksia liittyen nuoriin, työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin sekä maahanmuuttajien kotouttamisen nykyistä vahvempaa tukemista ESR+:n kautta. Pitää tärkeänä, että ESR+ asetusehdotuksessa on nostettu kumppanuudessa esiin työmarkkinaosapuolet ja uudella tavalla kansalaisjärjestöt. 11

12 VALTIONEUVOSTO NS. SUOMEN KANTA 3/3 tukee komission ehdotusta sosiaalisen osallisuuden edistämisestä osana ESR+ jaetun hallinnon ohjelmia suhtautuu varauksellisesti ESR+ rahastoon esitettyyn 2 prosentin vähimmäismäärään, joka olisi kohdistettava materiaalisesta puutteesta kärsiville henkilöille katsoo, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta säännönmukaisten sosiaaliturva- ja -huoltojärjestelmien osana. 12

13 VALMISTELUN ETENEMINEN - ESR+:n asetuksen pykäläkohtainen valmistelu etenee neuvoston rakennetoimityöryhmässä - kansallisesta koordinaatiosta vastaa TEM yhteistyössä OKM:n ja STM:n kanssa - Suomen EU neuvoston puheenjohtajuus syksyllä 2019 vaikuttaa Suomen kantojen esittämiseen - tulevana puheenjohtajana Suomi toimii harkitsevasti kantojen esittämisessä ja edustaa puheenjohtajana neuvostoa hakien kompromissia ja neuvoston yleisnäkemystä - tavoitteena neuvottelujen päättäminen Suomen pj-kaudella 13

14 Kansallinen valmistelu - Suomessa toteutettavan ESR + - toimintaohjelman painopisteet ja kohdennukset - valmistelu käynnistynyt TEM:n johdolla

15 Näkökulmia uuteen ohjelmakauteen

16 OSALLISUUDEN HAASTEET ESR toimintalinja 5:n osallistujia tarkastelleessa tutkimuksessa paljastui, että työelämän ulkopuolella olevilla huono-osaisuuden kasautuminen näyttää olevan oletettua jyrkempää: koettu niukkuus ja tinkiminen ruuasta ja lääkkeistä on jopa kaksi kertaa yleisempää kuin muussa väestössä vahingollinen alkoholin käyttö, psyykkinen kuormittuneisuus, alhainen koulutustaso, tai tuloköyhyys kasautuvat joillekin yhteiskuntaryhmille yksinäisyys jopa noin kolminkertainen kuin väestössä keskimäärin äänestysaktiivisuus on työelämän ulkopuolella olevilla selvästi pienempää kuin väestössä keskimäärin 16

17 OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Osallisuutta edistäviä ratkaisuja on kuluvalla ESRohjelmakaudella kehitetty paljon Osallisuutta voidaan edistää lisäämällä yksilöiden tietoja ja taitoja lisäksi on parannettava heikossa asemassa olevien edellytyksiä vaikuttaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työmarkkinoille Tulevaisuudessa on keskityttävä yksilötasoa laajempiin ratkaisuihin, joissa otetaan huomioon osallisuuden erilaiset osaalueet yhtenäisiä ja strategisia kokonaisuuksia Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava nykyistä syystemaattisemmin 17

18 MITÄ TAVOITELLAAN? Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin Mitä toimia tarvitaan, jotta myös heikossa työmarkkinaasemassa olevat pääsisivät työelämään? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Miten tehokkaimmin voimme ehkäistä ja vähentää työikäisen väestön hyvinvointi- ja terveyseroja ja poistaa huonoosaisuutta? Yhdenvertaisuuden vahvistaminen Kuinka vähennämme syrjintää ja tuemme yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille? Muuta? 18

19 Kiitos! Eveliina Pöyhönen Sähköposti: Sosiaali ja terveysministeriö Internet: stm.fi