Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Transkriptio

1 Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien maksatuksia EU-tasolla. Komission suorittamat välimaksut/eakr-rahoituskehys jäsenmaittain, tilanne % 38 % 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % LT LU FI SE DE CY EE NL SI ES DK AT GR IE UK FR PL BE Total HU LV PT SK MT CZ BG IT RO Myös ESR-ohjelmamme etenee maavertailussa kohtuullisen hyvin eli kuudentena. Komission suorittamat välimaksut/esr-rahoituskehys jäsenmaittain, tilanne % 52 % 50 % 48 % 46 % 44 % 42 % 40 % 38 % 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % IE LV PT EE PL FI AT UK LT DE ES LU SE Total SI CY FR BE DK NL IT GR HU SK CZ MT BG RO Länsi-Suomen EAKR-ohjelmatyö on hyvässä vauhdissa

2 Länsi-Suomen maakunnilla on vuosina käytettävissään 310 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta EAKR-ohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa. Ohjelman julkisen rahan sidonnat olivat yhteensä 246,7 eli n. 60 % ( ). Runsaat 30 % ohjelmasta on maksettu. Sitomatonta EU + valtion tukea ohjelmakaudelle on vielä noin 100 m (lokakuu 2011), joten työtä ja mahdollisuuksia hyviin tuloksiin on vielä runsaasti jäljellä. Yksityistä rahaa ohjelmiin sitoutuneesta kokonaisrahoituksesta on runsaat puolet. Kuntarahan osuus julkisesta on 19,6 % (tavoite 19,2 %) ja EU:n osuus 38,9 %. Ohjelma siis etenee suunnitellusti hyvin ja tuloksia alkaa näkyä. Kaavio: Länsi-Suomen EAKR ohjelman varaukset, sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain mennessä (ei sis. Finnvera Oyj) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 142,5 157,7 68,2 Kehys (julk.) Länsi-Suomen EAKR ohjelma ja toimintalinjat * Julkinen rahoitus 398,4 m * Varattu, sidottu ja maksettu m 106,1 83,9 83,9 96,9 43,1 39,5 17,2 13,0 10,3 Varattu Sidottu 51,0 45,8 20,2 Maksettu 3,2 TL1 TL2 TL3 TL4 Maakunnittain tarkasteltuna ohjelman toteuttamisen sidonta-aste-eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Sidonnoilla mitattuna pisimmälle toteuttamistyö on edennyt Satakunnassa. Vaikka ohjelmatyö eteneekin hyvin, niin kehittämisvauhtia tulee vielä nopeuttaa, jotta jo voitetuksi luultu lama saadaan nousuun ja työllisyyttä parannettua. Taulukko: Maakunnittain mennessä varaamat, sitomat ja maksamat varat m (EU + valtio) ja prosenttiosuudet vuosien myöntövaltuuksista.

3 Pirkanmaa 21,76 40,70 73,4% / 39,2% Satakunta 22,97 42,06 87,3% / 47,9% Keski-Suomi 35,75 80,8% / 47,7% 60,35 Etelä-Pohjanmaa 11,52 28,67 79,2% / 31,8% Pohjanmaa 14,08 29,48 80,7% / 38,5% Sidottu / maksettu Tulosta alkaa syntyä Ohjelmalla on saavutettu tähän mennessä vajaat työpaikkaa ja on luotu vajaat uutta yritystä. Näistä T&K-työpaikkoja on 264 kpl ( ), mikä ylittää ennakko-odotukset ja koko ohjelmakauden tavoitteenkin selvästi. Länsi-Suomessa on EAKR-hankkeita käynnissä jo runsaat kpl, joiden lisäksi Finnvera Oyj:n EAKR-osarahoittamia lainahankkeita on toinen mokoma. Kaavio: Ohjelman työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen ( ) L-S EAKR ohjelma * Ydinindikaattorit * Sis. TUKI2000 ja EURA2007 sekä Finnvera Oyj:n (suunn.) tiedot ,0 % Tavoite Tilanne Uusia työpaikkoja ,2 % Uusia yrityksiä Naiset: * 30.4 % TPsta * 31,0 % YRstä Ei. sis. Finnvera Tuki2000; loppuun maksetut yritys-, energia- ja Tekes-tuet Finnvera Oyj; suunnitelmavaiheen tieto EURA2007; päättyneet ja käynnissä olevat hankkeet

4 Ohjelmarahoituksen painopisteinä ovat yritystoiminnan ja siihen liittyvän innovaatiotoiminnan sekä verkostoitumisen edistäminen. Kaksi kolmasosaa Länsi-Suomen EAKR-tuesta on käytetty tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen. EU:n tasolla tavoitteena on lisäksi kohdentaa pääosa rahoituksesta nk. Lissabonin mukaisiin tavoitteisiin. Valtioiden ja hallitusten päämiehet julistivat Lissabonin huippukokouksessa, että unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Tämä opittiin tuntemaan Lissabonin strategiana ja se edellytti toimia monilla eri aloilla: sisämarkkinat, tietoyhteiskunta, tutkimus, koulutus, talouden rakenneuudistukset, valuutan vakaus sekä kasvua ja kestävää julkista rahoitusta suosiva makrotalouden politiikkojen yhdistelmä. Länsi-Suomen EAKR ohjelman tavoitteena on kohdentaa rahoituksesta 81,1 % Lissabonin strategian tavoitteisiin. Tavoitetta mitataan rahoitusosuutena sitä tukeviin menoluokkiin, joita ovat rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaiset menoluokat. Länsi-Suomessa näihin menoluokkiin kohdistuviin hankkeisiin käytettiin 81,4 % rahoituksesta (EAKR+valtio) mennessä. Tilanne on parantanut ohjelman edetessä, kun asian tärkeyttä on korostettu. Taulukko: Lissabonin strategian toteutuminen ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelman suurimmat menoluokat vuosina Nro L-S EAKR ohjelma - Suurimmat menoluokat Menoluokan kuvaus EU+valtio osuus % Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys ,6 % 03* Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiedeja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken ,6 % 08* Muu investointi yrityksiin ,5 % 09* Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä ,9 % Tietoyhteiskunta ,5 % 74* Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella ,4 % 75 Koulutusinfrastruktuuri ,3 % *) Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,4 % Sitoumukset yhteensä Tukea kilpailukyvyn kehittämistyöhön - esimerkkihankkeita Yritysrahoituksessa keskeisiä tuettuja toimialoja Länsi-Suomessa ovat vuosina olleet metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus. Näiden lisäksi eturivissä ovat perinteinen sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ja uutena liikkeenjohdon erilaiset palvelut. Tarkemmin

5 hankkeisiin voi tutustua EURAn rakennerahastotietokannassa osoitteessa Yrityspuolen esimerkkihanke Serres Oy:n Saarijärven tehtaan uuden teknologian investointiohjelma vuosille on lajissaan Keski-Suomen suurin. Yhtiö kehittää ja valmistaa muovisia kertakäyttötuotteita, joita käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa, tehohoidossa ja muilla osastoilla. Pääosa yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä. Satakunnassa kehitetään teollisuuden tietotekniikka- ja teknologiaratkaisuja. Hankkeessa kartoitetaan satakuntalaisten teollisuusyritysten tietoteknisiä tarpeita kilpailukyvyn näkökulmasta. Kartoitusten löydösten pohjalta käynnistetään kehittämishankkeita perusteollisuuden toiminnan kehittämiseksi. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja käytetään paljolti myös osaamisrakenteiden, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen rahoittamiseen. Näillä tuetaan ja parannetaan yritysten tulevia kehittymismahdollisuuksia erityisesti kärkiklustereiden osalta. Esimerkiksi Pohjanmaalla tavoitteena on luoda kasvihuonealan osaamiskeskus ja varmistaa keskuksen toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristön ja vetovoiman kehittämishankkeiden osuus on pienempi. Näitä esimerkkihankkeena edustaa Jyväskylän Lutakon sataman uudistamishanke, joka on osa isompaa, monivuotista kokonaisuutta. Investoinnin tarkoituksena on tehdä tilaa isoille laivoille, parantaa veneilijöiden palveluja ja mahdollistaa suurten yleisötapahtumien järjestäminen sataman ja läheisen Jyväskylän Paviljongin messu- ja kongressikeskuksen alueella. Länsi-Suomen suuralueen yhteisiä teemoja on toteutettu maakuntakohtaisesti ja ylimaakunnallisilla hakukierroksilla. Alueen maakuntien mittavin yhteisponnistus vuoden 2009 aikana oli kuitenkin riskipääomarahaston kartuttaminen. Rahaston tarkoituksena on tehdä enintään euron pääomasijoituksia pienehköihin innovatiivisiin kasvuyrityksiin. Tähän mennessä rahastoon on varattu pääomia runsaat 7,5 miljoonaa euroa.