POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Laatija JH Eveliina Kiiski Päivittäjä pvm 31.8.2013 pvm Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalvelut Hyväksyjä SoTe-johtoryhmä Terveyspalveluiden johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiakirjan sijainti pvm 2.9.2013 21.8.2013 5.9.2013 22.10.2013 härkänetti/johdon tukipalvelut/turvallisuusjohtaminen/potilasturvallisuussuunnitelma POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

1. JOHDANTO... 1 2. POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS... 2 2.1. Terveydenhuoltolaki 1326/2010... 2 Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa 2011. Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien.... 2 2.2. Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341 / 2011... 2 2.3. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013, STM 2009:3... 2 2.4. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas 15 2011... 3 2.5 Muuta lainsäädäntöä... 3 3. POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA... 4 4. JOHTAMINEN... 4 4.1 Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet... 4 5. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI... 6 5.1 Nykytilanne... 7 6. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN... 8 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN... 9 8. POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN... 10 9. LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT... 13 10. RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET... 15 10.1. Hoidon turvallisuus... 17 10.2. Lääkehoidon turvallisuus... 19 10.3. Laiteturvallisuus... 19 10.4. Fyysinen ympäristö... 21 10.5. Hygieniaturvallisuus... 22

10.6. Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja 23 10.7 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa... 24 10.8 HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset... 25 10.9 HaiPro- Työtapaturmailmoitukset... 26 11. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 27

1 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön perustuvaa, laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Laki velvoittaa laatimaan suunnitelman potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja laadunhallinnasta. Potilasturvallisuuden edistäminen tulee tehdä yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilaan sekä omaisten osallistuminen potilasturvallisuuden parantamiseen tulee myös mahdollistaa. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta aiheudu potilaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaiden hoidon turvallisuus. Toimintoihin sisältyvät ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaisevaa sen onnistumisen kannalta. Tämän mahdollistaa laadukas ja turvallinen, toimintaa tukeva henkilöstöjohtaminen sekä avoin ja syyllistämätön toimintakulttuuri. Tämä on ensimmäinen Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma. Terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilasturvallisuussuunnitelma on tehtävä v. 2013 loppuun mennessä. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa aloitettiin systemaattinen potilasturvallisuuden kehittäminen uuden terveydenhuoltolain myötä v. 2011. Vastaanottopalveluissa, koulu- ja neuvolaterveydenhuollon yksikössä, osastoilla, kuvantamisessa, fysioterapiassa ja suun terveydenhuollon yksikössä on tehty omat potilasturvallisuussuunnitelmat, jotka pohjautuvat THL:n potilasturvallisuusoppaaseen. Jokaisessa yksikössä on nimetty henkilö, joka on vastannut potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, täytäntöön panosta ja seurannasta. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden/ terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma kokoaa tiivistetysti yksikköjen omat suunnitelmat. Tässä potilasturvallisuussuunnitelmassa on käytetty pohjana soveltuvin osin Loimaan kaupungin potilasturvallisuussuunnitelmaa. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden ja yksikköjen potilasturvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain ja hyväksytään sote- johtoryhmässä.

2 2. POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS Potilasturvallisuustyötä ohjaavat useat lait ja säädökset sekä lukuisat oppaat ja julkaisut. 2.1. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa 2011. Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien. Terveydenhuoltolain 8 : Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava. 2.2. Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341 2011 Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Se määrittelee yksityiskohtaisesti suunnitelman vähimmäissisällön. 2.3. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013, STM 2009:3 STM on julkaissut Suomalaisen potilasturvallisuusstrategian Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä.

3 2.4. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas 15 2011 THL on vuonna 2011 julkaissut oppaan, joka ohjaa potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollon toimintayksiköissä. Opastuksen lähtökohtana on Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8, laatu ja potilasturvallisuus, sekä lain nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Opastus pohjautuu myös kansallisen potilasturvallisuusstrategian 2009-2013 linjauksiin. 2.5 Muuta lainsäädäntöä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekö iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12/2012/980 Tartuntatautilaki 583/1986 (Finlex) Lääkelaki 395/1987 (Finlex) Lääkepolitiikka 2020 (STM) Lue lisää Turvallinen lääkehoito -oppaasta Pelastuslaki 379/2011 (Finlex) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 (Finlex) Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Potilasvahinkolaki 585/1986 (Finlex) Lue lisää potilaan asemasta ja oikeuksista Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Finlex) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 (Finlex)

4 3. POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus, sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Näihin sisältyvät ennakoitu riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet, sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoidusti ja oppimalla. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa systemaattisesti edistävä toimintatapa, sekä sitä tukeva johtaminen arvot ja asenteet. Potilasturvallisuuden edistämisessä on keskeistä laadukas työ, turvallinen toimintaympäristö, yhtenäiset työtavat, riskien ja vaarojen ennakointi. Potilasturvallisuuden edistäminen on kaikkien asia! 4. JOHTAMINEN Potilasturvallisuus on johdon, henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia. Johdolla on vastuu potilasturvallisuuden edistämisestä suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Johdon vastuu on, että potilasturvallisuus huomioidaan päätöksen teossa, sekä toiminta ja taloussuunnitelmassa. Johdolla on keskeinen vastuu potilasturvallisuuden seurantatiedon hyödyntämisestä riskeihin varautumisessa ja koko palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kokonaisuusvastuu potilasturvallisuudesta on terveyspalveluissa terveyspalvelujohtajalla. 4.1 Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet Potilasturvallisuuden järjestelmällisen edistämisen vastuu on sosiaali- ja terveyspalvelujohtajalla ja terveyspalveluiden johtoryhmällä. Johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksiköissä. Johto tukee toiminnallaan potilasturvallisuutta edistävän kulttuurin kehittymistä. Potilasturvallisuuden koordinointi ja kehittämisvastuu terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on johtavalla hoitajalla. Tulosyksiköissä määritellään potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivat henkilöt sekä johdon että henkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta.

5 1. SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmä Turvaa riittävin resurssein potilasturvallisuuden Härkätien terveyspalveluissa (henkilöstömäärä, osaamisen varmistaminen, tietotekniikka, tilat/laitteet ym.) Sitoutuu potilasturvallisuuden kehittämiseen 2. Potilasturvallisuuspäällikön (johtava hoitaja) vastuulla on: Vastaa terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelman laadinnasta ja päivityksestä Vastaa terveyspalveluiden johtoryhmätasolla potilasturvallisuuden kehittämisestä Vastaanottaa HaiPro- ja työsuojeluilmoitukset Tekee yhteenvedon HaiPro- ilmoituksista kerran vuodessa terveyspalveluiden johtoryhmälle Käsittelee kaikki terveyspalveluiden työsuojeluilmoitukset ja on tiiviissä yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa Esittää tarvittavia toimia SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmälle potilasturvallisuuden parantamiseksi 3. Tulosyksikköjen vastuuhenkilöiden vastuulla on: Laatia potilasturvallisuussuunnitelma tulosyksikkötasolla ja huolehtia suunnitelman päivityksestä ja toteutuksesta Vastaa siitä, että tulosyksikössä käsitellään HaiPro- ilmoitukset säännöllisesti Vastaa siitä, että potilasturvallisuutta parannetaan systemaattisesti Tuo esille vastuualueen esimiehelle mahdollisia potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia ja kehittämisehdotuksia 4. Infektiotorjuntatyöryhmä: Vastaava lääkäri toimii infektiontorjunnasta vastaavana lääkärinä ja toimii epidemiaselvitystyöryhmän puheenjohtajana Infektiovastuulääkäri toimii operatiivisen toiminnan asiantuntijana Poliklinikan hygieniahoitaja tiedottaa infektioepäilyistä - ja vastauksista kuntalaisille Infektiotorjuntatyöryhmä (johtava hoitaja pj) kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työryhmä kehittää yleistä infektiontorjuntaa sote- yhteistoiminta-alueella, seuraa tilastoja, käypä hoito suosituksia ja järjestää aiheeseen liittyvän informaatiopäivän henkilöstölle kerran vuodessa

6 5. Potilasasiamiehen vastuulla on: Potilaiden informointi 6. Tietosuojavastaava Lokitietojen valvonta 5. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI Potilasturvallisuuden kehittämistyön onnistumiseksi tarvitaan sellainen turvallisuuskulttuuri, jossa virheistä ja läheltä piti tilanteista on mahdollista oppia. Esimerkiksi systemaattisen vaaratilanteiden kirjaamisen ja käsittelyn avulla on mahdollisuus syyllistämättä käsitellä ja oppia läheltäpiti tilanteista. Johdon, esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaiseva sen onnistumisen kannalta. Potilasturvallisuus rakentuu useista eri tekijöistä ja toimijoista ei ainoastaan yksittäisten henkilöiden työstä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan. Potilasturvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoriskejä ja potilaalle hoidon aikana mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Avoimuuteen kuuluu haittaan johtaneiden tapahtumien käsitteleminen rehellisesti heti haittatapahtumien jälkeen. Havaitut riskitekijät, erehdykset tai virheeseen johtaneet tekijät analysoidaan ja raportoidaan ja niistä opitaan. Tämä ei kuitenkaan estä asian käsittelyä valvovien viranomaisten toimesta, jos asia tulee potilaan tai läheisen kanteluna tai muutoin valvonta-asiana vireille. Avoimuuteen ja syyllistämättömyyteen kuuluu palautteen ohella haittatapahtumassa osallisena olleiden työntekijöiden tukeminen tapahtuman jälkeen. Haittatapahtuman käsittely työyhteisössä on välttämätöntä työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseksi, eikä työntekijää saa jättää yksin. Haittatapahtumien käsittely huomioidaan työsuojelun toimintasuunnitelmassa. Työntekijöiden kokemusta tulee hyödyntää haittatapahtuman pohjalta tapahtuvassa toiminnan kehittämisessä. (THL 2011)

7 5.1 Nykytilanne 21.8.2013 esimiehet kirjasivat potilasturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyviä asioita, jotka ovat Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa ajankohtaisia. Nämä painopistealueet tulevat toimimaan potilasturvallisuustyön kehittämisen painopistealueina. Laatupoikkeama alla olevissa asioissa saattaa johtaa siihen, että potilasturvallisuus vaarantuu. HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT Palveluiden tarpeen mukainen saatavuus Riittävät henkilöstöresurssit Henkilöstön jatkuva koulutus- ja perehdytys Työnjaon selkeys Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen potilasturvallisuustyöhön Henkilökunnan tunnistus TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT Tiedonkulku Ohjeiden päivitys Kirjaaminen Tietojärjestelmät Tietoturva TILAT JA LAITTEET Turvallinen hoitoympäristö Laitteiden ja välineiden kunto Tilojen toimivuus INFEKTIOIDEN TORJUNTA Hygieniataso Koulutukset Siivoustyö Tiedottaminen

8 6. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Potilasturvallisuuden perustana on organisaation ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Jotta oppimiseen päästään, esimiesten tulee panostaa avoimuuteen sekä kyetä käsittelemään havaittuja riskejä ja virheitä systeemilähtöisesti. Se luo luottamuksellisen ilmapiirin, jossa virheistä uskalletaan puhua. Oppimista tukevan ilmapiirin lisäksi tarvitaan toimintatapoja, joille oppiminen rakentuu. Henkilökunnan aktiivinen ja moniammatillinen osallistuminen potilasturvallisuuden kehittämiseen turvataan parhaiten, jos henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen sen pohjalta. Potilasturvallisuusosaamisella tarkoitetaan työntekijän tietoisuutta potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Esimerkiksi kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat potilasturvallisuusosaamiseen kuuluvia asioita. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallinnan käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Ammattilaisuudessa korostuu sitoutuminen potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osallistuminen toiminnan kehittämiseen.

9 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Potilasturvallisuusosaaminen on vuodesta 2011 lähtien ollut osa terveyspalveluiden vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Erityisesti lääkehoidon ja infektiontorjunnan koulutuksiin on panostettu. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima sähköinen lääkehoidon oppimisympäristö ja lääkehoidon tentti. Syksyyn 2013 mennessä koko Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kosken, Marttilan, ja Tarvasjoen kunnan henkilökunta on suorittanut lääkehoitotentin ja lääkehoitoluvat on uusittu. HaiProjärjestelmä ja sen systemaattinen hyödyntäminen on ollut Härkätiellä käytössä jo vuosia. Härkätien sosiaalipalveluihin HaiPro- järjestelmä otettiin myös käyttöön v. 2013 alusta alkaen. Rekrytoinnissa huomioidaan organisaation tarvitsema osaaminen, ammattihenkilöiden pätevyydet tarkastetaan (Valvira) ja soveltuvuudet arvioidaan. Henkilöstön määrä ja rakenne suunnitellaan henkilöstömitoitusten suositusten mukaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Yksiköissä uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen perehdytysohjelmaa. Perehdytetyt asiat kuitataan, ja perehdytyksen päätyttyä käydään arviointi- / palautekeskustelu. Perehdytys toteutetaan samoin periaattein opiskelijoille, työntekijän työtehtävien muuttuessa ja työntekijän palatessa työhönsä pitkältä, yli vuoden, jatkuneelta vapaalta. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tukee potilasturvallisuuden edistämistyötä Suomessa. Kansallisia talkoita johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja mukana ovat alueelliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt sekä useita kansallisia terveyden- ja sosiaalihuoltoalan toimijoita, yhdistyksiä ja ammattijärjestöjä. Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2011 2015 ja tavoitteena on haittatapahtumien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaan liittyy verkkosivusto, josta löytyy ajantasainen tieto aiheeseen liittyvästä materiaalista: www.thl.fi/potilasturvallisuus.

10 8. POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN Potilaan ja asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus ilmenee vaikuttavana ja turvallisena hoitona, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. On tärkeää, että potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot, mutta hän ei välttämättä ole aina perillä siitä, millä tiedoilla on merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Potilasta tulee kannustaa kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Lainsäädäntö antaa potilaalle aktiivisen roolin hoidon suunnittelussa. Potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta potilasturvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas on tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden edistämisessä, sillä hän tarkastelee hoidon laatua ja turvallisuutta todennäköisesti eri näkökulmasta kuin palvelua tuottava organisaatio. Vaikka turvallinen hoito on terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, potilas voi olla suureksi avuksi osoittamalla hoitoprosessin epäkohtia ja heikkoja lenkkejä, esimerkiksi informaation kulun suhteen. Organisaatiossa on oltava menettelytavat, joiden avulla potilaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Potilaalle kerrotaan, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat tuoda esiin hoidon puutteita. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti ja avoimesti. Järjestelmällisen potilaspalautteen osana tulee kerätä myös potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Potilaiden palautetta toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on hyvä käsitellä rinnan muun organisaation keräämän seurantatiedon kanssa. Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on mahdollisuus jatkuvaan asiakaspalautteen antamiseen / keräämiseen. Tulosyksiköissä ja kunnan internetsivulla on täytettävissä asiakaspalautelomake. Palautteisiin, joissa on palautteen antajan yhteystiedot, vastataan

neljän viikon kuluessa. Palautteet käsitellään terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmässä ja niitä seurataan yksiköittäin vuositasolla. Potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat kutsutaan mukaan potilasturvallisuutta varmistaviin ryhmiin. Näin menetellen annetun palautteen tulkinta helpottuu ja potilaiden edustajille tarjoutuu tilaisuus tehdä ehdotuksia toiminnan laadun ja sisällön parantamiseksi. Potilasjärjestöt ja terveydenhuollon yksiköt tiedottavat potilaan mahdollisuuksista osallistua turvallisemman hoitoympäristön ja hoitoprosessien luomiseen. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää potilaan työkalut, jotta hän voi kertoa niistä potilaalle. Lue lisää potilaan oikeuksista 11 Hoitosuunnitelma potilasturvallisuuden työvälineenä Potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja hänen asettamansa tavoite. Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa, hoidon riskien ymmärtäminen sekä potilaan omahoidon onnistuminen. Sen avulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot turvallisesti ja varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus. Potilas ja terveydenhuollon ammattihenkilö laativat suunnitelman yhteistyössä ottaen huomioon kuitenkin, että vain lääkäri voi päättää lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, jolloin häntä hoidetaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Hoitosuunnitelman rakenne on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa, ja hoitosuunnitelma tulee aikanaan sähköisen potilaskertomuksen osaksi. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa.

Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on potilashallintojärjestelmän osana jo käytössä valtakunnallisten periaatteiden mukaiseksi laadittu oma hoitosuunnitelmalomake, jota käytetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa. 12 Haittatapahtumien käsittely Jos potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan organisaation potilasturvallisuussuunnitelmassa yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti avoimesti potilaalle. Haittatapahtuma voi olla potilaalle aiheutunut eriasteinen haitta, potilasvahinko tai lääkevahinko. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Huomioidaan, että potilas ja läheiset voivat tarvita erityistä apua ja tukea tapahtuman ja sen seuraamusten ymmärtämiseksi ja työstämiseksi. Potilaalle on kerrottava, että terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus. Se tehdään terveyspalveluiden toimintayksikössä vastaavalle lääkärille. Jos muistutusta käsiteltäessä tai muutoin ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu tai muussa laissa säädetty kurinpitomenettely tai turvaamistoimenpide, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies auttaa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei sen sijaan ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. Härkätien terveyspalveluissa potilasasiamiehen tehtäviä hoitaa sosiaalityöntekijä. Lisätietoa: http://www.lieto.fi/netcomm/default.asp?path=2841,3073 Tapahtumaan osalliset terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat myös tukea ja asian avointa käsittelyä rakentavassa ilmapiirissä. Tässä lähiesimiehillä ja työtovereilla on keskeinen rooli.

13 9. LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT Seuraavassa luetellaan asiakirjoja, joilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista Härkätien terveyspalveluissa. Tiedostot löytyvät Härkänetistä tai Liedon kunnan Sinetistä Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ja terveyspalveluiden yksiköiden omat lääkehoitosuunnitelmat Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoturvan periaatteet Liedon kunnan rekisteriseloste Ohjelmistojen käyttöoikeuksien hallinnoinnin periaatteet Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas- /potilasrekisterin käyttäjärekisterin henkilörekisteri- ja informointiseloste Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietosuojaan liittyvä seuranta- ja valvontasuunnitelma Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien sovellusten käyttölupahakemus ja siihen liittyvä tietosuojaohje ja sitoumus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden ohje potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen käsittelystä ja menettelytavoista Liedon kunnan arkistonmuodostussuunnitelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoitoreitit palveluprosessien kuvauksia Prosessikuvaukset Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia Liedon kunnan yleiset hankintaohjeet Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yt-lain mukainen henkilöstösuunnitelma Tervetuloa Härkätielle töihin opas Yksiköiden omat perehdytysohjeet Henkilöstöohjeet, sinetti

14 Härkätien terveyspalvelut, henkilöstön kelpoisuusehdot Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön palkkausohje, Liedon kunta Työterveyshuoltoon ja sairauslomiin liittyvää ohjeistusta Härkätien tk:n palo- ja pelastussuunnitelma Varautumissuunnitelma Pandemiasuunnitelma Jätehuolto-ohje

15 10. RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPro- raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Härkätien terveyspalveluiden asiakas- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu johdon sitoutuminen (tuki, resurssit), moniammatillinen yhteistyö (sujuvuus), asiakasnäkökulma (potilasturvallisuustietoisuus ja -osaaminen) sekä toiminnan jatkuva kehittäminen (riskitietoisuus). Riskienhallinnan käytännön toimenpiteiden toteutus tapahtuu terveyspalveluiden eri yksiköissä ja toimipisteissä, jotka omalta osaltaan vastaavat prosessiensa yleisestä riskienhallinasta ja sen kehittämisestä sekä valvonnasta. Potilasturvallisuuden seurannalla ylläpidetään esimiesten ja henkilöstön käsitystä potilasturvallisuuden tilasta ja kehitetään toimintaa tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Keräämällä aktiivisesti tietoa potilasturvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit ja riskien hallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta.

16 Tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi VAAROJEN TUNNISTAMINEN Potilasturvallisuusvastaavat, potilasturvallisuuskoordinaattorit ja esimiehet Seurantatietoon perustuva riskien arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen RISKIEN ARVIOINTI Johtopäätökset ja suositukset riskien hallintaan Johtoryhmä, toimialueen tai yksikön johto ja esimiehet Riskien hyväksyminen Toiminta riskien hallitsemiseksi RISKIEN HALLINTA Riskien arviointia suoritetaan sekä ennakoiden että reaktiivisesti (jälkikäteen). Ennakoiva riskien arviointi suoritetaan: osana toimintaan kohdistuvien muutosten suunnittelua osana toiminnan normaalia kehittämistä. Reaktiivinen riskien arviointi suoritetaan: osana yksittäisen vaaratapahtuman käsittelyä osana vaaratapahtumajoukon tarkastelusta esiin tulevan ongelman käsittelyä (seurataan tapahtumatyyppejä, tarkastellaan myötävaikuttaneita tekijöitä ja sitä, miten tapahtumiin on reagoitu). Seurantatietoon perustuen pyritään tunnistamaan mahdollisia vaaratekijöitä, arvioimaan niihin liittyviä riskejä ja päättämään toimista riskien hallitsemiseksi.

17 www.thl.fi/potilasturvallisuus 10.1. Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus ja hoitamisen turvallisuus. Hoitomenetelmien turvallisuudessa tarkastellaan erilaisten hoitomenetelmien turvallisuutta ja niihin mahdollisesti liittyviä haittavaikutuksia asiakkaalle tai potilaalle. Hoitamisen turvallisuus sisältää hoitotyön, teknisen osaamisen, ei-teknisen osaamisen (inhimilliset tekijät, tiimityö) ja niihin liittyvät kaikki mahdolliset poikkeamat hoidon prosessissa.

Hoito ei aina suju toivotulla tavalla. Usein syynä ovat työntekijästä riippumattomat tekijät tai häiriöt toimintatavoissa ja / tai -järjestelmissä. Huomattava osa potilaille aiheutuneista haitoista voidaan estää selvittämällä niiden syitä ja ottamalla poikkeamista oppia. Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat THL:n mukaan: hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitysvirhe, kirurginen virhe, laitevirhe ja inhimillinen virhe. Turvallinen toiminta perustuu näyttöön, on lääketieteellisesti perusteltua ja asiakas- / potilaskeskeistä. Turvallisuutta voidaan parantaa analysoimalla riskejä, korjaamalla hoitoprosesseja ja toiminnan rakenteita sekä ottamalla oppia poikkeamista. Prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tavoite on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi. Terveydenhuollossa osa potilaiden hoitoon liittyvistä prosesseista toteutuu yksikössä samankaltaisina diagnoosista riippumatta, esimerkiksi sairaalan osastolla, terveysaseman vastaanotolla tai päivystyksessä. Toisaalta osa prosesseista liittyy erityisesti tietyn sairauden hoitoon; näistä käytetään nimityksiä hoitoprotokolla, hoitopolku tai hoitoketju, riippuen kuvauksen laajuudesta ja tarkoituksesta. Toimintokohtaisten prosessien kuvaaminen yhtenäistää menettelyjä ja selkiyttää henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta ja siten parantaa sujuvuutta sekä myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. Yksikössä hoidettaville yleisimmille sairauksille on perusteltua mikäli mahdollista laatia tieteelliseen näyttöön perustuva hoitoprotokolla, joka määrittelee sen, miten kyseistä sairautta yksikössä hoidetaan. Protokollat tukevat hoidon toteuttamista oikein ja oikeaaikaisesti ja parantavat hoidon tuloksellisuutta ja potilasturvallisuutta. Diagnoosikohtaisten hoitoketjujen muodostaminen tapahtuu yhteistyössä kaikkien potilasryhmää hoitavien tahojen kanssa, ja ne ulottuvat organisaatiorajojen yli. Hoitoketjuun kirjataan hoidon sisältö eri vaiheissa, eri toimijoiden työnjako ja tiedonkulun varmistaminen. Potilasturvallisuuden kannalta hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä ja yhtenäistää toimintatapoja. Härkätien terveyspalveluiden toimintokohtaiset prosessit ja hoitoprotokollat on lueteltu kohdassa 6, laadunhallinta-asiakirjat. Lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on kuvattu useita hoitoketjuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Kuvaukset löytyvät Hoitoreitit-sivustolta. 18

19 Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksiköiden välillä on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Asiakirjamerkintöjen yhtenäisyys ja ymmärrettävyys sekä tietojärjestelmien osuus tiedonsiirrossa ovat osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma on keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoitoon liittyvien mahdollisten riskien tiedostamiseen. Hoitosuunnitelmanavulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot, varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus, sekä tukea potilaan omahoidon onnistumista. Terveydenhuoltolaki säätää hoitoon pääsystä luvussa 6. Härkätien terveyspalvelut seuraa hoitoon pääsyn toteutumista systemaattisesti kuukausittain, jolloin se myös julkaisee hoitoon pääsyn toteutumisen kunnan nettisivuilla. Hoitoon pääsy on toteutunut seuranta-aikana lain säätämällä tavalla. 10.2. Lääkehoidon turvallisuus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ohjeistaa toimintaa Liedon, Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yhteisen, ohjaavan lääkehoitosuunnitelman lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lääkehoitoa toteuttavilla yksiköillä on omat, vuosittain tarkistettavat lääkehoitosuunnitelmansa, joissa ohjeistetaan nimenomaan kyseisen yksikön lääkehoidon toteuttamisen tavat. 10.3. Laiteturvallisuus Laki terveyden huollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010. http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikkeet www.valvira.fi/files/lomakkeet/tlt/meddev_suomeksi.pdf Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa (ATK), materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen: a) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen

20 b) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin c) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun tai d) hedelmöittymisen säätelyyn Laiteturvallisuusriskien minimoimiseksi terveydenhuollon yksikön ja siellä toimivien ammattimaisten käyttäjien tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Laitteessa tai sen mukana on sen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet. Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja -ohjeistuksen mukaisesti Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä. Laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräyksien noudattamisesta yksikössä. Tämän lisäksi yksiköllä pitää olla seurantajärjestelmä laitteiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantajärjestelmään on kirjattava: Jäljitettävyyden edellyttämät tiedot toimintayksikön käytössä olevista, edelleen luovutetuista tai muutoin hallinnassa olevista sekä potilaaseen asennetuista laitteista. Laitteen käytön yhteydessä syntyneisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot. Tiedot, jotka osoittavat, että yksikkö on huolehtinut edellä esitetyistä velvoitteista. Härkätien terveyspalveluiden laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä toimii johtava hoitaja. Yksiköillä on laiterekisterit, joissa seurataan myös kyseisten laitteiden ohjeiden mukaista huoltoa.

21 Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamista tai häiriöistä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratapahtumista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle säteilylain 592/1991 perusteella. Kaikki laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä niiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumat ilmoitetaan HaiPro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmään ja tapahtumayksiköksi laitetaan aina se yksikkö, missä laite sijaitsee. Ilmoitukset käsitellään tapahtumayksikössä ja tarvittaessa terveyspalveluiden johtoryhmässä. 10.4. Fyysinen ympäristö Terveydenhuollon perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta ja turvallista toimintaympäristöä. Esteetön ympäristö on kaikille soveltuva elin- ja toimintaympäristö, jossa yhdenvertainen ja itsenäinen toiminta on mahdollista toimintakyvystä riippumatta. Lait määrittelevät paloturvallisuutta, poistumisteitä ja materiaaleja sekä rakenteiden kestävyyttä. Suomalaisen lainsäädännön mukaan ulkoa kantautuva melutaso ei potilashuoneissa saa ylittää päivällä (klo 7-22) 35 db ja yöllä (klo 22-7) 30 db. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö, jossa ei ole ympäristöhaittoja. Ympäristön akustiikkaan voidaan vaikuttaa rakennus- ja sisustusratkaisuilla. Ohjearvojen avulla säädellään myös hoitolaitoksen ilmastointia, ilmanlaatua, valaistusta ja sisätilojen lämpötilatasoja. Fyysisen ympäristön turvallisuutta voidaan parantaa oikeilla materiaalivalinnoilla. Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden, biologisten riskien hallinnan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Hoitolaitoksissa käytetään useita kemikaaleja sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina. Jätehuollossa on huomioitava terveydenhuollon erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte. Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä.

Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä asiakkaan / potilaan että hoitohenkilöstön turvallisuus. Laitosturvallisuuden osa-alueina kehitetään toiminnan turvallisuutta, henkilöturvallisuutta, työturvallisuutta, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta, palo- ja pelastusturvallisuutta, rikosturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta, tietoturvallisuutta varautumista ja valmiussuunnittelua (STM 2009:59). Jokaiseen yksikköön on laadittu vuosittain päivitettävä turvallisuussuunnitelma (kts. kohta 6. laadunhallinta-asiakirjat). Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toteuttaa palo- ja pelastustarkastukset vuosittain ja kouluttaa henkilöstöä kolmen vuoden välein. 22 10.5. Hygieniaturvallisuus Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa sairaala- ja laitoshygienian keinoin infektioita torjumalla. Hoitoon liittyvien infektioiden seurannalla voidaan vähentää niiden ilmaantumista. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Tärkein yksittäinen toimenpide on oikein toteutettu käsihygienia. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii infektiontorjuntatyöryhmä, joka kokoontuu 4 vähintään neljä kertaa vuodessa. Työryhmän koolle kutsujana toimii osasto 1:sen osastonhoitaja. Muut jäsenet ovat infektiovastuulääkäri, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden edustajat ja siivoustyönohjaaja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniahoitajat toimivat alueensa perusterveydenhuollon yksiköiden ohjaajina ja opastajina. Kattavat ohjeistot löytyvät sivuilta www.vsshp.fi palvelut sairaalahygienia. Asiakaspalvelu- ja hoitohenkilöstölle olisi hyvä tarjota vuosittainen kausi-influenssarokote asiakkaiden ja potilaiden tartuntavaaran vähentämiseksi. Käsihuuhteen kulutuksen seurannalla saadaan viitteitä käsihygienian toteutumisesta ja infektioiden torjunnan periaatteiden toteutumisesta ja siis hoidon laadun toteutumisesta ja näin potilasturvallisuuden toteutumisesta.

23 10.6. Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden potilashallintojärjestelmä on Effica. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon organisaatioilla on yhteinen aluetietokanta, Fiale. Potilasrekisterin informointilomake, kts. kohta 6. Ohjelmien käyttö on luvanvaraista ja edellyttää hoitosuhdetta asiakkaaseen/potilaaseen, järjestelmien käytön valvonta on systemaattista, kts. kohta 6. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on ohjeet potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä, kts. kohta 6. Hoidon kirjaamista kehitetään, etsitään yhteisiä toimintatapoja ja hahmotetaan tiedonsiirron solmukohtia. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä, 159/2007, velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Kansallinen terveysarkisto KanTa edellyttää rakenteisen kirjaamisen käyttöä. KanTaarkistoon Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut liittyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon yhteisen hankkeen määrittämässä aikataulussa, kevät 2014. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/20098.

24 10.7 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa POTILAS OMAINEN VASTAAVA LÄÄKÄRI VASTUUALUEIDEN/ TULOSYKSIKKÖJEN ESIMIEHET POTILASASIAMIES JOHTAVA HOITAJA= POTILASTURVALLI- SUUSPÄÄLLIKKÖ Potilas tai omainen tekee ilmoituksen hoidosta vastaavalle lääkärille, potilasasiamiehelle, vastuualueiden- ja tai tulosyksikköjen esimiehelle. Tarvittaessa ohjataan ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Ilmoituksesta menee tarvittaessa tieto vastuualueiden esimiesten kautta vastaavalle lääkärille, joka tekee selvityksen asiasta. Tieto asiasta menee aina myös potilasturvallisuuspäällikölle, joka osallistuu selvityksen tekoon tarvittaessa.

25 10.8 HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset HENKILÖKUNTA (kaikki ammattiryhmät) YKSIKÖIDEN POTILASTURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT/ ESIMIEHET ilmoitusten käsittely ja riskiluokitus ilmoitusten analysointi henkilökunnan kanssa toimenpide ehdotusten käsittely ja määrittely tarvittaessa jatkotoimenpiteistä ilmoittaminen JOHTAVA HOITAJA= potilasturvallisuuspäällikkö sähköpostiin tieto jokaisesta potilasturvallisuusilmoituksesta laatii vuosittain yhteenvedon potilasturvallisuuden kokonaistilanteesta laajennetulle johtoryhmälle sopii ja vie eteenpäin tarvittaessa jatkotoimenpiteitä VASTAAVA LÄÄKÄRI, TERVEYSPALVELUJOHTAJA päättää jatkotoimenpiteiden viemisestä lautakunnan käsittelyyn SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA vastaa potilasturvallisuudesta viime kädessä

26 10.9 HaiPro- Työtapaturmailmoitukset TYÖNTEKIJÄ ESIMIES JOHTAVA HOITAJA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ TYÖSUOJELUVALTUU- TETTU TERVEYSPALVELUIDEN JA/TAI SOTE-JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA SOTELAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä HaiPro -työtapaturmailmoitus. Tulosyksikköjen esimiehet käsittelevät ilmoitukset. Kaikki työsuojeluilmoitukset tulevat johtavalle hoitajalle ja työsuojelupäällikölle, jotka yhdessä vastaavat tarvittavien jatkotoimenpiteiden edistämisestä. Liedon kunnan työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki työsuojeluilmoitukset. Työsuojelupäällikkö vie tiedon tarvittaessa sote- johtoryhmään työtapaturmailmoituksista, joissa tulee tehdä jatkotoimenpiteitä.

27 11. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Usein potilaan hoito toteutuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset siihen liittyvine tiedon siirtoineen ja toimintakulttuurien vaihdoksineen muodostavat merkittävän potilasturvallisuusriskin. Tämän riskin hallinta edellyttää alueellista yhteistyötä. Saumattomia hoitoketjuja suunniteltaessa on aina otettava huomioon niihin liittyvät riskit potilasturvallisuudelle. Tämä edellyttää sopimista yhteisistä alueellisista potilasturvallisuuskäytännöistä. Vastuu potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle. Yhteistyötä potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyen on jatkuvaa Härkätien sosiaalipalveluiden ja alueen kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle puolestaan kuuluu omalta osaltaan toiminnan laadun arvioiminen. Kukin toimija vastaa oman toimintansa laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä suunnittelusta ja suunnitelman täytäntöönpanosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen tapahtuu toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa on myös huomioitava yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman ydinkysymyksenä on saada palveluketjut saumattomaksi. Erityinen huomio olisi järjestämissuunnitelmassa siksi kohdistettava toimiin, joilla tämä tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellä ne tavat, joilla huolehditaan tarpeellisesta laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön on tarkoituksenmukaista tavoitella yhteisiä potilasturvallisuuskäytäntöjä sekä menetelmien että tilastoinnin osalta yhdenmukaista potilasturvallisuuskulttuuria koulutuksellista yhteistyötä yhteistyötä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja Satakunnan sairaanhoitopiirille on perustettu yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö 1.1.2012 alkaen. Yksikön toimintaperiaatteet on kuvattu ja se käynnistää toimintaansa.

Sairaanhoitopiirin alueella jo laadittujen, lukuisten hoitoketjujen jatkokehittämisen ja uusien ketjujen laadinnan organisoiminen on vuoden 2012 alusta alkaen ollut nimenomaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriin kunnat ovat laatimassa alueelle ensimmäistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Se on tarkoitus hyväksyä kunnissa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa kevään 2013 aikana. Vaikka ensimmäiseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ei varsinaisesti kirjata potilasturvallisuustyötä, ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri potilasturvallisuustyötä koko sairaanhoitopiirin alueella hankkimansa asiantuntemuksen perusteella. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö antaa koulutusta alueen perusterveydenhuollon yksiköille ja ohjaa niiden suunnittelemaa / toteuttamaa potilasturvallisuustyötä. Terveyspalveluissa potilasturvallisuutta kehitetään monella tapaa ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Potilasturvallisuuden kehittämisestä ja suunnitelmasta haluamme ajassa elävän ja kehittyvän. 28