Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI 03 2015 Olemme Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat SENAATTI- KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI
TEOS JA MINÄ Valtion taideteostoimikunnan Heli Ahmio (vas.) ja Erika Hyyryläinen hehkuttavat Helman heilahdusta. Aivan upea ja vaikuttava teos. Tämän takia jo kannattaa lähteä junamatkalle, vaikkei lennolle olisikaan menossa. 2 3/2015
HELMAN HEILAHDUS Aarne Jämsän Helman heilahdus Helsinki Vantaan lentoaseman juna-asemalla on eräs Suomen mittavimmista taidehankkeista. 7,2 metriä korkea teos hallitsee laiturialueen vastakkaisia seinäpintoja 51 metrin pituudelta. Helman heilahdus on toteutettu skannaamalla taiteilijan piirustukset kuvatiedostoiksi, jotka on kuvankäsittelyprosessissa koottu teoskokonaisuudeksi. Teoksen tilaaja on Valtion taideteostoimikunta, joka vastaa myös valtion tilojen taideteosten hankinnasta. BILEHILEITÄ ja silkin viettelystä Tuija Holttinen Jari Härkönen Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla kahisee tumma tafti, ja kultainen silkki poimuilee viettelevästi. Jättimäinen erilaisia kankaita ja paljetteja yksityiskohtaisesti kuvaava taideteos luo upean kontrastin karun harmaan betonipinnan kanssa. Kuvanveistäjä Aarne Jämsä voitti vuonna 2011 Valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailun, ja hänen teoksensa Helman heilahdus ilahduttaa nyt Helsinki Vantaan lentokentän meneviä ja tulevia matkustajia Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla. Lentoaseman maanalaisella rautatieasemalla tämä kankaita, pitsiä ja paljetteja vyöryvä teos on monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen kosketus suomalaiseen nykytaiteeseen. Päivittäin asemaa käyttää arvioiden mukaan noin 4 000 matkustajaa, kertoo Valtion taideteostoimikunnan taidesihteeri Erika Hyyryläinen. Suomen suurimmaksi piirrokseksi mainittua, kaikkiaan 690 neliömetrin laajuista, 51 metrin pituista ja yli seitsemän metrin korkuista teosta kiinnitettiin alkukesällä paikalleen aina silloin, kun radan muut työt sen mahdollistivat. Käytännössä se tarkoitti asentajille yötöitä, sillä tun- nelin muiden töiden ja toimintojen kuten sähkön tuli olla katkaistu silloin kun taideteoksen alumiinilevyille printattuja kuvapintoja kiinnitettiin kaarevalle seinälle. Itsehän malttamattomana kävin kesälomallakin kaksi kertaa katsomassa, miten työn kiinnitys etenee. Ja nyt kun teoksen näkee kokonaisuudessaan paikallaan, se on mahtava, Erika Hyyryläinen paljastaa. Betoninen junatunneli asettaa teokselle useita haasteita. Teos ei saa aiheuttaa liikenteelle häiriöitä, siinä ei saa olla mitään vilkkuvaa eikä irtoavia osia. Pinnan täytyy olla puhdistettavissa. Sen on oltava paloturvallinen ja koko teoksen on kestettävä jatkuvaa junien aiheuttamaa paineaaltoa. Haasteet on nyt selätetty ja Helman heilahdus on esillä kaikille kulkijoille. 3/2015 3
Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 SENAATTI- KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI KONTRAHTI 03 2015 18 25 28 6 Kiasman Leevi Haapala Taide täydentää työympäristön. 9 Strategiapokkari Pokkari on tilankäytön ABC. 12 Sisäilman laatuun voi itsekin vaikuttaa Senaatin uudet sisäilma-asiantuntijat. 18 Ympäristöministeriö Uudet tilat ja tiukat tavoitteet. 22 Valtion palveluntarjoajat Yhdessä tarjotaan parempia palveluja. 25 Isosaari Entinen linnoitussaari pistetään myyntikuntoon. 28 Työhyvinvointi Sensoriteknologia tulee työpaikalle. 30 Tarinoiden linnat Hämeen linna ja 5555 kynttilää. 32 Lyhyesti 34 Resumé KONTRAHTI 03 2015 Olemme Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat Kannessa: Senaattikiinteistöjen Anne Korpi ja sisäilmakoira Ness. Kansikuva: Jaakko Lukumaa 4 3/2015
PÄÄKIRJOITUS Miten vuokrat muuttuvat vuoden 2016 alussa? Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2015. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka, puh. 0205 811 356 Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m 2 kannet: Edixion 190 g/m 2 Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistövarallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Valtiolla otetaan käyttöön uusi vuokrajärjestelmä ensi vuoden alussa ja sen myötä vuokrissa siirrytään omakustannusperiaatteeseen. MITÄ MUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA ASIAKKAILLEMME? Olennainen muutos on, että valtioasiakkaiden vuokrataso laskee noin 15 % valtion eli Senaatti-kiinteistöjen omistamissa kohteissa 1.1.2016 alkaen. Alennus ei koske yksityisiltä markkinoilta vuokrattuja tiloja, vaikka virastojen vuokranantajana toimisikin Senaatti-kiinteistöt. Vuokranalennus koskee vain valtion in-house-asiakkaita eli valtion virastoja ja laitoksia sekä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka saavat pääosan tuloistaan valtion talousarviosta. MITEN ALENNUS LASKETAAN? Senaattikiinteistöt tekee joulukuun vuokratasoon noin 15 % alennuksen, josta muodostuu tammikuun 2016 uusi vuokra. Sopimusten mukaiset vuokrantarkistukset tehdään indeksien osalta. Alennus ei kohdistu palveluihin tai käyttökorvauksiin, joita ovat esimerkiksi asiakkaalta vuokran yhteydessä suoraan perittävät sähkömaksut tai kiinteistövero. Jaetun vuokran sopimuksissa alennus kohdistuu ainoastaan pääomavuokraosuuteen. Alennukset toteutetaan budjettineutraalisti eli vastaava summa vähennetään virastojen ja laitosten toimintamenoista. Uusi vuokra tarkentuu joulukuussa, kun elinkustannusindeksiluku on vahvistunut. Tämän vuoksi tarkkaa vuoden 2016 alun vuokrasummaa ei pystytä tässä vaiheessa kertomaan. MUUTTUUKO MIKÄÄN MUU? 1.1.2016 jälkeen solmittavissa uusissa vuokrasopimuksissa on 12 kk irtisanomisaika. Tätä ennen solmitut sopimukset eletään loppuun siinä kuosissa kuin ne ovat vuokranalennusta lukuun ottamatta ja uusitaan uuden järjestelmän mukaisiksi, kun sopimukset päättyvät. Jatkossa tilojen hankinta keskitetään Senaatti-kiinteistöille, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa keskittyä olennaisiin tehtäviin. Senaatti kokoaa valtionhallinnon kaikki tilatiedot yhteen ja raportoi niistä keskitetysti. Muutos voi näyttää yksinkertaiselta ja toivomme, että se asiakkaan kannalta onkin. Asiakkaalta muutos ei vuodenvaihteessa edellytä erillisiä toimenpiteitä. Olemme Senaatissa tehneet töitä keväästä alkaen sen eteen, että asiat sujuvat kaikin tavoin jouhevasti uuteen järjestelmään siirryttäessä. Se on meidän keskeinen tehtävämme valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Mikko Ahola talousjohtaja 3/2015 5
Taide täydentää työympäristön Tuija Holttinen Matti Matikainen Monitilaympäristö vie toimistoista seinät. Mihin ripustetaan taulut? Onneksi taide on niin paljon muutakin kuin seinille ripustettavat taulut, naurahtaa Kiasman tuore museonjohtaja Leevi Haapala. Sitä paitsi yleensä kaikissa julkisissa ja isommissa työtiloissa on sisääntuloaula, jossa seinät edelleen ovat paikallaan. Vaikka monitilaympäristö vähentääkin yksittäisiä työhuoneita, on tiloissa kuitenkin aina tilaa taiteelle. Neuvottelutilat, aulat, pihat ja yhteiset kokoontumistilat ovat otollisia paikkoja keskustelua herättäville teoksille. Monimuotoista taidetta voidaan sijoittaa lähes mille pinnalle tahansa. Seinille ja kattoon kiinnitettävien teosten lisäksi työympäristöä elävöittävät lattialla olevat veistokset. Seinälle, lattiaan tai kattoon heijastettava mediataide toimii missä tahansa. TAIDE LUO IDENTITEETTIÄ Haapala on iloinen siitä, että taidetta myös nykytaidetta on yhä enemmän läsnä myös julkisissa tiloissa sekä valtionhallinnon työpaikoilla virastoissa ja ministeriöissä. Taide lisää yleistä viihtyvyyttä ja myös työtyytyväisyyttä. Ympärillämme oleva taide luo aina mahdollisuuden johonkin uuteen ajatukseen tai oivallukseen. On hienoa, että nähdään ja koetaan tärkeäksi, että ihmiset viihtyvät työssään. Oikein valittu taide myös tukee sitä henkistä tilaa ja niitä arvoja, jotka juuri siinä yrityksessä tai työpaikassa koetaan tärkeiksi. Hienoa Haapalan mukaan olisi päätös siitä, että kun toimitiloissa tehdään isoja muutoksia ja tilaratkaisuja, mietittäisiin jo suunnitteluvaiheessa myös taidetta. Upea toimintamalli on prosenttiperiaate, jossa selkeästi prosentti rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Tämä toimii niin uudisrakennuksissa kuin korjausparantamiskohteissakin. Ratkaisut ovat poikkeuksetta onnistuneita, koska silloin teos on useimmiten tehty juuri sitä rakennusta varten tai jo osaksi kohdetta. KORISTELUA VAI KESKUSTELUA Haapala myös kyseenalaistaa taiteen roolia pelkästään perinteisen tyylin mukaisena kauniina koristeena tiloissa. Taiteella on monta tehtävää. Se voi toki olla dekoraatio ja koriste, mutta taide voidaan nähdä myös haastavana asiana, joka herättää intressejä ja hyvinkin erilaisia tunteita. Työympäristössä taide voi jäädä yhdeltä huomaamatta, toinen menee sen äärelle kenties rentoutumaan ja kolmannen se virittää aktiiviseen keskusteluun. Kiasmasta lainataan teoksia esimerkiksi ministeriöihin, suurlähetystöihin tai muihin julkisiin tiloihin. Nykytaide kirii perinteisten maisemataulujen rinnalle etenkin kulttuurialalla, mutta Haapalan iloksi yhä enemmän myös jo ministeriöissä ja diplomaattien virka-asunnoissa. Teoksiin kiintymisen huomaa siinä vaiheessa, kun niitä ollaan sovitun ajan jälkeen hakemassa pois. Silloin kuulee 6 3/2015
On mielenkiintoista seurata sekä valmistuvia taiteilijoita että uusia kuraattoreita. Pyrin pitämään suhteita yllä. Seuraan koko ajan, mitä tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan, kertoo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala. 3/2015 7
Museonjohtajan työhuoneen oven pielessä on minun mielestäni -taulu museokävijöille. Taululle voi jättää terveisiä ja omia kokemuksiaan Kiasma-visiitistä. kommentteja että Saataisiinko me vielä pitää se? Emme haluaisi luopua siitä! Teokset ovat kuitenkin lainoja ja yleensä sidottuja kyseiseen viranhaltijaan. Tosin näissä asioissa joustetaan esimerkiksi suurlähetystöissä, sillä taideteosten siirtäminen vakuutuksineen ja logistiikan järjestelyineen on aina kohtuullisen haastava projekti. Leevi Haapala kertoo, että keskeisimpiin paikkoihin pyritään saamaan hyviä ja näyttäviä teoksia. Kun taidetta lähdetään sijoittamaan, kartoitamme aina ensin kyseisen viranhaltijan mieltymystä ja taidekäsitystä. Mutta meillä on myös oma museon näkemys ja agenda siitä, millaista taidetta me haluamme tukea. Teosten lainaaminen ja sijoittaminen on aina tarkkaan mietitty projekti. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, minkälaista taidetta mihinkin kohteeseen tulee. Teoslainaus on aina tietynlaisen julkisen intressin sekä työtilan käyttäjän mieltymysten kohtaaminen. Valinnanvaraa kyllä riittää. Kaiken kaikkiaan Kiasmasta löytyy noin 8 000 9 000 teosta, joista museon omiin kokoel- KIASMA Kiasma on yksi Kansallisgallerian kolmesta museosta Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon lisäksi. Kiasma avautui keväällä perusteellisen remontin jälkeen. Remontissa kunnostettiin lasikatteita, uudistettiin näyttelytekniikkaa ja palvelukonseptia entistä asiakasystävällisemmäksi sekä liitettiin rakennus kaukokylmäjärjestelmään. Remontin jälkeen kävijöitä on ollut jo yli 100 000. ma näyttelyihinkin saadaan esille ainoastaan noin sata teosta kerrallaan. Eli todella paljon on sellaista, mitä ei suuri yleisö välttämättä pääse näkemään. Siksi erilaiset sijoituspaikat antavat mahdollisuuden asettaa taidetta esille uudella tavalla. DIGITAALINEN MURROS Haapalan omaa sydäntä lähellä on etenkin liikkuva kuva eri muodoissaan. Kiasmaan on tulossa iso kansainvälinen näyttely digitaalisen kulttuurin käsitteestä: miten digitaalisuus on vaikuttanut taiteen tekemiseen. Näyttelyssä luodaan laajempi katsaus ei pelkästään liikkuvaan videokuvaan ja digitaaliseen taiteeseen, vaan yleisemminkin sosiaaliseen mediaan. Miten taiteilijat ovat alkaneet hyödyntää sellaisia välineitä mitä ennen ei ole edes ollut? Miten some on muuttanut kuvakulttuuria ja taiteilijaidentiteettiä? Miten iso murros, jota käydään nyt läpi koko yhteiskunnassa, näkyy erityisesti nykytaiteessa? Leevi Haapalalla on aiemmasta työstään Kuvataideakatemian professorina hyvät suhteet ja näkymät nuoriin taiteilijoihin. Hänen oma, vuonna 2011 tarkistettu taidehistorian väitöstutkimuksensa käsitteli liikkuvan kuvan teoksia ja installaatiomuotoista taidetta. Uusi teknologia mahdollistaa erinomaisesti taiteen hyödyntämisen erilaisissa tiloissa. Usein esimerkiksi aulatiloissa on isoja infonäyttöjä, joissa voisi aivan yhtä hyvin pyöriä myös kiinnostavaa taidetta, hän ehdottaa. Toki olen tehnyt töitä kaikenlaisen taiteen kanssa ja koonnut erilaisia näyttelyitä. Yhtä hyvä olen myös bongailemaan hyviä maalauksia. 8 3/2015
STRATEGIAPOKKARI on tilankäytön ABC Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiantuntijapalveluna muun muassa tukea toimitilastrategiaan tekemiseen. Yhteistyöstä Tullin kanssa lisää sivulla 11. Senaatti-kiinteistöjen kehittämä, lasten selailukirjoja muodoltaan muistuttava strategiapokkari kokoaa organisaation toimitilastrategian helposti käsiteltävään muotoon. Tilajohtamisen avuksi kehitettyjä pokkareita on tähän mennessä valmistunut jo kymmenkunta. Maarit Seeling Jari Härkönen Strategiapokkari on Senaatti-kiinteistöjen pari vuotta sitten lanseeraama asiantuntijapalvelu. Siinä asiakkaalle laaditaan kahdeksassa viikossa tiivistetty toimitilastrategia. Paljon kuvia ja graafisia esityksiä sisältävät 30-sivuiset kirjaset korvaavat muuten helposti yli 100-sivuisiksikin venyvät laajemmat strategiaversiot. Toimitilastrategiaprojekteja tehdessämme huomasimme, että projektit tahtoivat venyä ja jäädä jopa kesken, eivätkä näin johtaneet haluttuihin tuloksiin. Harvalla oli myöskään aikaa enää jälkikäteen lukea projekteista laadittuja koosteita. Eri formaateista vyöryy muutenkin tietoa läkähdyksiin asti, Senaatti-kiinteistöjen toimitila-asiantuntija Sonja Nybonn kertoo. Pokkarissa on tiivistettynä kaikki oleellinen: organisaation tavoitteet ja reunaehdot toimitiloille ja työympäristölle sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Vuokrasäästö- ja tilatehokkuuslukujen lisäksi otetaan kantaa myös henkilöstön tyytyväisyyttä ja työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Toimitilastrategia ja strategiapokkari ovat sama asia. Halusimme hauskan ja helposti ymmärrettävän formaatin. Niinpä päädyimme pokkarimalliin, jossa hyppäämme suoraan kiteytysvaiheeseen, Nybonn sanoo. MUUTOSVIESTINNÄN VÄLINE Ennen strategiaprojektit venyivät kaikkine korjauskierroksineen helposti yli vuodenkin mittaisiksi. Puolitiehen jää- 3/2015 9
Pokkari on noin 30 -sivuinen tiivistys toimitilastrategiasta. neille hankkeille on Nybonnin mukaan tyypillistä, että ne on kirjattu ainoastaan sähköiseen muotoon. Pokkarimuoto painoaikatauluineen sen sijaan asettaa tietyn, tiiviin takarajan ja varmistaa, ettei prosessi jää kesken. Sähköisessä versiossa monet ajatukset tahtovat jäädä roikkumaan ilmaan ajatuksella, että sanomaa tarkennetaan joskus myöhemmin. Se ei ole yhtä konkreettinen kuin pokkari, jonka saaminen käteen todistaa, että työ on viety loppuun. Pokkaria sen sijaan on kiva selailla vaikka kahvipöydässä. Samalla tulee katsotuksi, mistä oikein on kyse, vaikkeivät toimitila-asiat muuten tuntuisikaan läheisiltä. Siksi se sopii hyvin myös muutosviestinnän välineeksi, Nybonn huomauttaa. Strategiapokkari linjaa organisaation toimintaa ja antaa selkeitä ohjeita Pokkarista tulossa pikaversio Valtion uusi, vuodelle 2020 ulottuva toimitilastrategia edellyttää, että jokaisen viraston tai ministeriön tulisi vielä kuluvan vuoden aikana tehdä toimenpidesuunnitelma siitä, miten ne aikovat päästä strategiassa niille asetettuihin tehostamis- ja säästötavoitteisiin. Käytännössä vaatimus koskee noin sataa organisaatiota. Nykyisin pokkarit tuotetaan kahdeksassa viikossa ja kolmessa työpajassa. Saattaa olla, että joudumme kehittämään tästäkin vielä express-version, joka syntyy kahdessa viikossa ja yhdessä työpajassa, Senaatti-kiinteistöjen Toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö Kasper Fabritius pohtii. Toimenpidesuunnitelman muoto on täysin kiinni asiakkaan tarpeista. Pokkarimalli soveltuu erityisesti valtakunnalliselle organisaatiolle, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla Suomea. Pienelle organisaatiolle taas saattaa riittää esitetyyppinen vaihtoehto. Alkuun tilanteen kartoituksessa pääsee ottamalla yhteyttä Senaatti-kiinteistöihin ja omaan asiakasvastaavaan. 10 3/2015
toimitilojen johtamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseen. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat varmistavat, että strategiat pysyvät riittävän konkreettisella tasolla. Näin strategiapokkariin kirjattuja tavoitteita voidaan käyttää esimerkiksi organisaation vuosisuunnittelun apuna. YHTENEVIIN TOIMINTATAPOIHIN Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2013 toteuttaman asiantuntijapalveluiden tuotteistusprojektin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin asiakkaille tarjottavien palveluiden toimintamallien vakiointi ja niiden tuotannon tehostaminen. Valtion laitoksilla on valtavasti erilaisia tiloja: varuskuntia, poliisilaitoksia, vankiloita, yliopistoja sekä erilaisia virastoja ja ministeriöitä. Myös omat asiantuntijamme tarvitsivat johdonmukaisuutta hyvinkin erilaisiin järkeistysohjelmiin. Pokkari tehdään kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja sen sisältöä painotetaan tilaajan tarpeen mukaan. Senaatti-kiinteistöt on nyt luonut strategiatyöskentelylle omat, sisäiset prosessinsa. Meillä on käytössämme tietyt mallisisällöt ja kysymyspatterit, jotka käymme työpajoissa yhdessä läpi. Oikein asetetuilla kysymyksillä saamme esiin kulloisenkin tilanteen ja tavoitteet, joita kohden asiakas pyrkii. Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen, kun on olemassa valmiit pohjat, joiden varassa edetään, Nybonn kuvailee. OTA YHTEYTTÄ Kiinnostaako strategiapokkarin tekeminen? Ota yhteyttä: Kasper Fabritius toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö p. 0205 811 756 kasper.fabritius@senaatti.fi Tullin materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblomin (vas.) mukaan toimitilat ovat strateginen asia, minkä vuoksi niitä on johdettava hallitusti. Vierellä toimitila-asiantuntija Raija Taleva. Tiloilla on eroja Tullin Pirkko Paavola-Häggblom pitää elokuussa valmistuvaa toimitilastrategiaa luontevana jatkeena Tullin työympäristön kehittämistyölle. T oimitilastrategioita tarvitaan kahdestakin syystä. Ensinnäkin tilakustannukset muodostavat yritysten ja organisaatioiden budjeteissa huomattavan menoerän, noin 10 prosenttia kokonaiskuluista. Vielä tärkeämpää on, että toimitilojen kautta vaikutetaan varsinaisen ydintoiminnan tulokseen, henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen. Toimitilat ovat strateginen asia. Siksi niitä täytyy johtaa hallitusti, materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblom Tullista sanoo. Tullilla on toimistojen lisäksi runsaasti erityistiloja, kuten rajanylityspaikkoja. Paavola-Häggblom korostaa, että Tullin kaltaisessa valtakunnallisessa organisaatiossa on tärkeää erottaa strategiatyössä tilatyypit toisistaan. Tulli onkin hiljattain konseptoinut toimistotilansa, ja sen erityistilojen konseptointi on valmistumassa samanaikaisesti toimitilastrategian kanssa. Toimitilastrategiatyötä ei voi ulkoistaa. Sen perustuu Tullin strategiaan ja valtion toimitilastrategiaan. Työ vaatii syvällistä paneutumista ja hyvää yhteistyötä organisaation osastojen ja yksiköiden välillä. Henkilöstön ääntä on kuultava. Senaatti-kiinteistöiltä saimme lisäksi hyvää sparraus- ja keskusteluapua. He osasivat ohjata meitä sudenkuoppien yli, Paavola-Häggblom tiivistää. Tilakustannukset ovat noin 10 prosenttia organisaation kokonaiskuluista. 3/2015 11
SISÄILMAN Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat Senaatti-kiinteistöjen ensimmäinen sisäilma-asiantuntija on Anne Korpi. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja toimii myös sisäilmaaltisteiden riskinarvioinnin dosenttina. Ennen Senaattikiinteistöjä Anne Korpi on tehnyt sisäilma-altistetuttutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa sekä työskennellyt sisäilma-asiantuntijana Haltonilla ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä. Senaatti-kiinteistöissä Korven tehtävä on yhtenäistää sisäilmaratkaisujen toimintamalleja sekä kerätä tietoa, koordinoida toimintoja ja johtaa sisäilma-asioita Sitin kautta (katso lisää Sitistä s. 15). Maaliskuussa työnsä aloitti kaksivuotias belgianpaimenkoira Ness, josta kerromme lisää sivuilla 16-17. Senaatin Anne Korpi painottaa sisä ilma-asioissa ennakoinnin merkitystä. Jos ongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireiden varassa, ollaan jo myöhässä. 12 3/2015
LAATUUN voi itsekin vaikuttaa Sisäilma on monisyinen asia, johon vaikuttavat yllättävätkin seikat. Ennakoinnilla varmistetaan hyvien sisäolosuhteiden pysyvyys. Minna Saano Jaakko Lukumaa Terveellinen sisäilma on raikasta, puhdasta, kaikilta osin laadukasta, eikä aiheuta oireita tai haittoja käyttäjille. Sisäilman laatuun vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten rakennuksessa käytetyt materiaalit, liikenteestä kantautuvat päästöt, tilassa työskentelevien ihmisten määrä ja heidän tehtäviensä laatu, ilmanvaihto ja esimerkiksi se, ovatko kopiokoneet jatkuvasti päällä. Myös melu, valaistus, lämpöolot ja ilmavirrat vaikuttavat sisäympäristökokemukseen. Usein unohtuu, että käyttäjät itsekin omilla toimillaan vaikuttavat sisäilmaan: laatua heikentävät toimistotilaan tuodut märät haalarit tai puhdistamattomat kenttävarusteet, pölyä keräävät yksityiset tavarat tai vaatteiden mukana kantautuva lemmikkien pöly. Monesti kuvitellaan, että sisäilman laatu ja jopa terveellisyys voidaan selvittää mittauksilla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Toki ilman lämpötilan ja virtausnopeuden osalta arviointi onnistuu. Mutta kun puhutaan sisäilman satojen erilaisten kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien mittaamisesta ja tulosten tulkinnasta, on tilanne hankala. Vain muutamille yhdisteille, kuten radonille ja formaldehydille on määritelty terveysperusteiset raja-arvot, kertoo Senaatti-kiinteistöjen sisäilma-asiantuntija Anne Korpi. OIREILUT SELVITETÄÄN Kosteus ja homevauriot tulevat yleensä ensimmäisinä ihmisten mieleen, kun puhutaan huonosta sisäilmasta. Niitäkin todetaan, mutta syyt eivät aina ole näin dramaattisia. Samankaltaisia oireita kuin homevauriot, voivat aiheuttaa muun muassa pöly, veto, riittämätön ilmanvaihto, kemikaalit tai kuiva ilma. Ness nuuhkii ongelmat esiin. Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. Oireen perusteella ei voida päätellä, mikä mahdollinen aiheuttaja on. Joskus kyse voi olla vain siitä, ettei siivous ole tarpeeksi tehokasta. Se tiedetään, että jos työ on stressaavaa tai työyhteisössä on paineita, saatetaan niitä kanavoida sisäilmatuntemuksiin. Olemme yksilöitä tuntemuksinemme, mutta kokemus on aina aito. Senaatti-kiinteistöillä kaikki valitukset huonosta sisäilmasta tai toistuvasta sisäilmaoireilusta selvitetään. Oireilun syitä ei kuitenkaan aina saada selville, ja pieni osa tilojen käyttäjistä voi saada oireita huolimatta hyvin toteutetuista korjauksista, Korpi kertoo. MYÖNTEISESTI SISÄILMASTA Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. Jotta terveyshaitoilta ja taloudellisilta menetyksiltä vältyttäisiin, on ennakointi ensisijainen keino estää ongelmien syntymistä. 3/2015 13
Jos sisäilmaongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireilujen varassa, ollaan Anne Korven mielestä jo jälkijunassa. Tärkeintä on estää ongelmien syntymistä. Hyvien sisäilmaolosuhteiden pysyvyys varmistetaan erilaisin rakentamisenaikaisten ja tilojen käytönaikaisin toimin, asiakasta kuunnellen ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä moniportaisesti tarkkaillen. Rakennuksissa voidaan esimerkiksi rakenteiden ja talotekniikan toimivuu- MITÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ SISÄILMAN HYVÄKSI: Olemme kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaattikiinteistöille, Anne Korpi kertoo. Paranna siivottavuutta, siirrä johdot ja tavarat pois lattioilta, pöydiltä, kaappien päältä ja ikkuna laudoilta. Älä laita biojätteitä työtilan roskakoriin. Käytä sisäjalkineita, ulkojalkineet kaappiin. Säilytä ulkovaatteet pukuhuonetiloissa tai kaapeissa. Aseta printteri hyvin tuuletettuun tilaan, ei mielellään omalle työpöydälle. Vältä hajusteiden käyttöä. Noudata tilankäyttöohjeita ja tilan henkilömäärämitoituksia. Puhdista muualta tuotava irtaimisto, jos se on välttämätön uudessa tilassa. Kokoa uudet huonekalut muualla kuin toimistotilassa ja tuuleta ne ennen tilaan tuomista. Vältä viherkasveja. Älä peitä pattereita tai niiden termostaatteja. Ilmoita puutteista tai toimintahäiriöistä suoraan Senaattilaan tai tilayhdyshenkilölle. Osallistu sisäilma- ja käyttäjäinfotilaisuuksiin. 14 3/2015
den varmistamiseksi mitata lämpötilaa ja kosteutta ja seurata, muuttuvatko olosuhteet ja mistä poikkeamat johtuvat. Olemme parhaillaan kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaatti-kiinteistöille. Yksi ennakoinnin keinoista on saada asiakkailta jatkuvasti palautetta ja jalostaa palaute toimenpiteiksi. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt lanseeraa Oulussa toteutettavan sisäilmaklinikka-tapahtuman. Sen ideana on tarjota työntekijöille mahdollisuus kysyä paikalla olevalta lääkäriltä, rakennustekniikan ja talotekniikan asiantuntijoilta, sisä ilmavastaavalta ja kiinteistöpäälliköltä asioista, jotka sisäilmassa askarruttavat, sekä kertoa toimitilojen kehittämiseen liittyviä omia ajatuksia. Pyrimme tapaamisessa lähestymään sisäilma-asioita myönteisessä mielessä ja tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden kysellä, keskustella ja saada tietoa. Ennakointiin liittyvät myös rakennus- ja korjausvaiheen toimenpiteet, kuten mahdollisimman vähäpäästöisten M1-luokiteltujen materiaalien käyttäminen. Tarvittaessa rakennus- ja korjaushankkeissa käytetään erillistä kosteudenhallintakonsulttia. Tarkoitus on, että konsultti tutustuu ennen työmaavaihetta urakoitsijan kosteudenhallintasuunnitelmaan joka urakoitsijalta aina vaaditaan ja työn aikana mittaa, tarkistaa ja raportoi työn etenemisestä. Myös sisäilmakonsulttia, joka tavallisesti osallistuu ongelmien selvitystyöhön, käytetään enenevässä määrin apuna korjaus- ja uudisrakentamisessa. MALTTIA ODOTTELUUN Jos sisäilmaongelmia epäillään, tutkitaan ne Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä laaditun toimintamallin mukaisesti. Kohteeseen perustetaan moniammatillinen sisäilmaryhmä, johon kuuluu talotekniikan, rakennepuolen ja Maltti on valttia. Sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. sisäilman asiantuntijoita. Heti tutkitaan kaikki mahdolliset haitan aiheuttajat, jotta vältytään virheellisiltä johtopäätöksiltä. Helposti kun voi käydä niin, että yhden asian korjaaminen ei ratkaisekaan ongelmia, sillä ongelman aiheuttajia voi olla useita. Korpi muistuttaa, että sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. Vaikka selvitystyötä tehdään keskitetysti laajalla rintamalla, voi aikaa kulua tapauksesta riippuen hyvinkin vuoden päivät. Joskus käyttäjille voi tulla sellainen kuva, ettei mitään tapahdu, mutta pinnan alla toimitaan kyllä koko ajan. Olemmekin panostamassa tutkimusten ja korjausten aikaiseen asiakkaan informointiin entisestään. Toinen malttiasia on, ettei uudisrakennus tai korjattu tila ole sisäilman osalta heti valmis. Ilmanvaihtojärjestelmää ja talotekniikkaa täytyy säädellä, jotta esimerkiksi ilmasuihkut suuntautuvat oikein ja lämpötilat säätyvät oikeaan aikaan. Uusien pintojen ja kalusteiden materiaalipäästöjen vähentämiseksi ilmanvaihtoakin käytetään aluksi tehostetusti. Siksi sisäänajoon on syytä varata vuosi. Korpi muistuttaa myös siitä, että kaikista tilankäytön tai tilan henkilöstömäärän muutoksista pitäisi olla yhteyksissä kiinteistöpäällikköön. Moni muutos saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta ilmavirrat voivat häiriintyä jo sermin väärästä asennosta, ja väärään paikkaan porattu reikä voi tuhota kosteuseristyksen. Tilojen ilmanvaihdon riittävyys pitää tarkistaa vastaamaan tilojen käyttäjämääriä ja tässä Senaatti-kiinteistöt auttaa käyttäjää. SITI ON SISÄYMPÄRISTÖN ASIALLA Siti on Senaatti-kiinteistöjen sisäympäristötiimi, joka koostuu Senaattikiinteistöjen parhaista asiantuntijoista ja tarvittaessa ulkopuolisista asiantuntijoista. Siti ei käsittele yksittäisiä ongelma tapauksia, vaan se on sisäilmatoimintaa linjaava, kehittävä ja koordinoiva taho. Sen sateenvarjon alle kootaan kaikki sisäilma-aiheiset asiat. 3/2015 15
Ness ja nenä aina valmiina! Senaatin tuorein sisäilma-asiantuntija on itsevarma, osaava ja tarvittaessa myös topakka nuori neito. Työhönsä hän suhtautuu vakavasti ja keskittyy siihen sataprosenttisesti. Tuija Holttinen Jaakko Lukumaa Ness on kaksivuotias belgianpaimenkoira, joka on koulutettu sisäilmakoiraksi. Se löytää erinomaisen hajuaistinsa ansiosta helposti mahdolliset homeet ja muut sisäilman laatua haittaavat mikrobit. Ness on keväästä asti kiertänyt isäntänsä, kiinteistöpäällikkö Risse Koposen kanssa Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaepäilykohteita. Keikkoja on ollut keskimäärin yksi tai kaksi per viikko. PIILO LÖYTYY NOPEASTI Ness aloittaa tilan tutkimisen heti kun saa kouluttajaltaan luvan lähteä liikkeelle. Äärimmäisen innokkaasti työhönsä suhtautuva nuori koira etenee vauhdikkaasti ja määrätietoisesti tutkittavassa huoneessa kuono lattialistoja hipoen. Ensimmäisen kierroksen jälkeen se aloittaa etsimisen uudelleen. Kohta koira havahtuu huoneen keskiosassa, nostaa kuonoaan ylöspäin, hypähtää ketterästi työpöydälle ja katsoo häntä kiivaasti heiluen isäntäänsä. Täällä se on! Ja oikeassa Ness onkin. Testaustilanteessa tietokoneen näytön taakse piilotettu suljetussa lasipurkissa ja tiukkaan kiinni olevassa minigrip-pussissa oleva homenäyte löytyy vaivattomasti. Pääsääntöisesti Ness ilmaisee löytönsä raapimalla. Tosin koulutan sitä parhaillaan käyttämään mieluummin maahanmenoa, sillä kaikki pinnat eivät kestä raapimista. Jos löytö on jossain ylhäällä, Ness haukkuu, Koponen kertoo. VALTTEINA NOPEUS JA TARKKUUS Koiran käyttö sisäilman tutkimisen apuna perustuu nimenomaan uskomattoman tarkkaan ja herkkään hajuaistiin. Koiralla on noin satakertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. Se havaitsee heikkojakin ärsykkeitä ja erottaa ja tunnistaa lukemattomia määriä hajuja. Koiran etu tässä työssä on hajuaistin lisäksi nopeus. Kun se löytää etsimänsä, se ilmaisee myös paikan. Ihmisvoimin sisäilmakohdetta tutkittaessa mietitään ensin mistä kohdasta näyte otetaan ja saattaa käydä niin, että päädytään ehkä väärään paikkaan. Sitten näyte toimitetaan laboratorioon, mikä vie tietenkin aikaa. Koira puolestaan merkkaa heti sen kohdan, mistä kannattaa lähteä tarkemmin tutkimaan. Nopeus näkyy myös tutkimistilanteessa; koiran kanssa voidaan käydä melkoisen isoja alueita läpi tunnissa, Nessin kouluttanut Koponen sanoo. Sisäilmakoiralta vaaditaan hyvää nenänkäyttökykyä etsittäville asioille. Koponen kertoo aloittaneensa Nessin kouluttamisen heti kun pentu heille kotiutui seitsemän viikon ikäisenä karvapallona. Koulutus alkoi yksinkertaisilla nenänkäyttöharjoituksilla, aluksi ruoan etsimisellä. Ruoka vaihtui saalisviettisellä koiralla nopeasti saalisrättiin. Rättejä hajustetaan suljetussa ämpärissä, jossa on SISÄILMAKOIRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SENAATILLA Ennakoiva toiminta niissä kohteissa, joissa ei välttämättä edes epäillä sisäilmaongelmaa. Koiran kanssa voidaan kiertää muiden kierrosten yhteydessä erilaisissa tiloissa. Sisäilmaepäilyissä saadaan koiran avulla mahdollinen mikrobilähde paikallistettua nopeasti. Näin tarkemmat tutkimukset voidaan heti kohdistaa oikealle alueelle. Sama pätee silloin jos koira ei ilmaise tiloissa mitään; tutkimukset voidaan keskittää muualle. Korjaustarpeen arviointi ja laajuus. Erityistapauksia, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti erikseen. 16 3/2015
Koiralla on noin 100 -kertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. NESS Kuka: Ness Tarkatan Nougat, käyttölinjainen belgianpaimenkoira tervueren. Tervueren eroaa muista belgianpaimenkoiramuunnoksista pitkällä punaruskealla tai hopeanharmaalla turkillaan. Ikä: 2 vuotta Ammatti: sisäilmakoira Senaatti-kiinteistöillä, aloittanut 1.3.2015 Harrastukset: agility, TOKO (tottelevaisuuskoulutus), IPO (suojelukoulutus) tiettyjä homelajikkeita. Vuoden aikana käydään noin 20 homelajiketta yksitellen läpi ja näin luodaan koiralle haluttu hajukuva, jota se etsii. ETSINNÄSTÄ ENERGIAA Virkakoiran työura on yleisesti kahdeksisen vuotta, ja Koponen arvioi koiran olevan parhaimmillaan noin 6-vuotiaana. Koulutus onkin jatkuvaa. Ness oppii koko ajan uusia taitoja, ja myös ylläpitävää sisäilmakoulutusta on koko työuran ajan. Jos kierretään paljon kohteita, missä mitään löydettävää ei ole, koira turhau- tuu. Jotta motivaatio säilyy, pitää välillä tehdä kätköjä ja muistutella eri homelajikkeiden kanssa mitä ollaan etsimässä. Tai rakentaa treenirata, jossa koiran voi palkita. Nessillä riittää halua ja energiaa uuden oppimiseen, mutta liikaa ei voi ahnehtia. Tauot sekä lepo- ja leikkihetket pitävät koiran työkykyisenä ja innokkaana. Nykyisin Ness jaksaa työskennellä kolmisen tuntia tauottamalla sopivasti. Siinä ehtii tutkia jo aikamoisen neliömäärän, Risse Koponen kertoo. Koiran pitää myös pystyä keskittymään työntekoon häiriötekijöistä huolimatta. Nessille ympäristö ei ole ongelma. Se on niin motivoitunut työtehtäväänsä, ettei se edes huomaa mitä ympärillä tapahtuu. Ness vaatii aktiivista toimintaa myös vapaa-aikanaan. Aamulla se seuraa toiveikkaana isännän aamutoimia, joskos tänään taas olisi minullekin töitä. Jos tiedossa on kotipäivä, Ness käyttää sen lepäämiseen. Ja heti kun isäntä tulee kotiin, pitää päästä liikkeelle: agilityradalle, tottelevaisuuskoulutukseen tai suojelulajia eli IPOa harjoittelemaan. Energiaa riittää, kun on päivän nukkunut. 3/2015 17
Ala-aulassa ja seitsemännen kerroksen taukotilassa on aktiivi viherseinä, jolla on positiivinen vaikutus sekä viihtyvyyteen että sisäilmaan. Ympäristöministeriön tavoitteena työpaikkana on kestävän työympäristön luominen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Kun muutto energiatehokkaiksi peruskorjattuihin tiloihin Aleksanterinkadulle tämän vuoden toukokuussa toteutui, energiansäästöön saatiin ihan uusi draivi. Aiemmin ympäristöministeriön tilat olivat samassa korttelissa, mutta kolmella eri tontilla Espan eteläpuolella. Yksityisissä vuokratiloissa emme pystyneet mitenkään vaikuttamaan rakennuksen toimintoihin. Kaikkien yksikköjen saaminen samaan osoitteeseen oli erinomainen tilaisuus päästä tekemään konkreettisia asioita kestävän ja energiatehokkaan työympäristön eteen, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. ENERGIANKULUTUS PUOLIKSI Kun kompaktin kokonaisuuden toimitilahanke pistettiin vireille, tavoitteet asetettiin korkealle. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen; rakenteellisilla ja tek- 18 3/2015
Tiukat tavoitteet ja RIMA korkealla On itsestään selvää, että ympäristöministeriö huolehtii ekologisesta jalanjäljestään. Uudessa osoitteessa Aleksanterinkadulla ekologiset ratkaisut on helpompi toteuttaa. Tuija Holttinen Jari Härkönen nisillä ratkaisuilla tavoitellaan jopa energiankulutuksen puolittamista. Muita ympäristöä huomioivia kohteita ovat esimerkiksi jätehuolto, paperinkulutus sekä työntekijöiden matkustamisen vähentäminen. Ympäristöministeriö on mukana Green Office -järjestelmässä, jonka avulla toimistot voivat pienentää ekologista jalanjälkeään ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla säästyy rahaa. Järjestelmään kuuluvat auditoinnit ja jatkuva seuranta. Koska olemme ympäristöministeriö, meiltä odotetaankin ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Tästä voisi jatkossa muodostua standardi, miten muualla valtionhallinnossa korjataan ja rakennetaan, Hakaste pohtii. Ympäristöministeriö haastaakin myös muut ministeriöt pienentämään oman organisaationsa ekologista jalanjälkeä. Energialuokituksella mitattuna peruskorjauksella tavoiteltiin vanhan luokituksen B-luokkaa, johon lopulta päästiinkin. 3/2015 19
Aleksanterinkadulla sekä jokaisessa kerrosaulassa on viiden minuutin välein päivittyvä infonäyttö, joka kertoo paitsi talon toiminnasta myös toiminnan tuottamasta ekologisesta jalanjäljestä, etenkin sähkönkulutuksesta. Uuden luokituksen mukaan olemme C-luokassa, mikä vastaa käytännössä uudisrakentamisen tasoa. Eli korjausrakentamisessa olemme onnistuneet varsin hyvin, Hakaste toteaa. Hankkeessa testataan myös uutta REM-ympäristömittaristoa siten, että ennen korjauksia tehtiin olemassa oleva kiinteistömittaus ja hankesuunnitelmasta toinen mittaus. Näitä voidaan verrata energiankulutuksen osalta. Kun käytännöt ovat vakiintuneet, tehdään muutaman vuoden kuluttua kolmas mittaus, josta nähdään millaisiksi remontin jälkeiset arvot ovat vakiintuneet. Kolmatta mittausta voidaan verrata ensimmäiseen, jolloin saadaan tieto siitä, miten tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet energiankulutukseen. IKKUNAT JA ILMANVAIHTO UUSIKSI Suurimmat energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Aleksanterinkatu 7:ssä olivat erittäin energiatehokkaiden ikkunoiden vaihto sekä ilmanvaihdon uusiminen. Uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,7. Se vaikuttaa merkittävästi rakennuksen tiiviyteen. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä perustuu ihmisten läsnäoloon ja ilman hiilidioksidipitoisuuden seurantaan. Järjestelmä reagoi ihmisten läsnäoloon ja käyttää sähköä sen mukaan ilmanvaihdon pyörittämiseen. Saamme myös jatkuvasti tarkkaa tietoa järjestelmästä ja sisäilman laadusta, Hakaste sanoo. Myös koko talon valaistus säätyy liiketunnistimien avulla. Ympäristöministeriön tiloissa työskentelee noin 270 henkilöä seitsemässä kerroksessa. 20 3/2015
TOTUTTELUA UUTEEN Kaikki seitsemän kerrosta ovat ympäristöministeriön käytössä. Katutasoon ja pohjakerrokseen on sijoitettu vastaanotto ja kokoustilat, kakkoskerroksesta seitsemänteen on työtiloja. Avoin monitilaympäristö on uusi kokemus. Ennen muuttoa monella oli oma huone, eikä kotiutuminen avoimempiin tiloihin ole ollut kaikille ihan vaivatonta. Meillä ei ole näissä tiloissa montaa kuukautta takana, joten vielä olemme alkutaipaleella. Jokainen sopeutuu omalla tahdillaan muutoksiin, Hakaste muistuttaa ja myöntää omalla kohdallaankin olevan vielä totuttelemista kompromisseja vaativiin valaistus- Kun käynnistimme toimitilahankkeen, lähtökohtana oli laittaa ympäristöasioissa rima korkealle. Meillä oli onneksemme hyvät kumppanit, eli rakennuttajana Yliopiston oma rakennuttajatoimisto ja Senaatti-kiinteistöt. Kaikilla oli samat kunnianhimoiset tavoitteet, joita lähdimme tavoittelemaan, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste. Katolle on asennettu noin 160 neliömetriä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat osan tiloissa käytettävästä sähköstä. Luontoteema näkyy neuvottelu- ja vetäyty - mis tilojen nimissä. Linnut ovat ylimmissä kerrok sissa, kalat alhaalla. Jokaisessa kerroksessa on eri kokoisia vetäytymistiloja, joihin voi mennä tekemään täydellistä rauhaa vaativia töitä ja vaikka puhumaan puhelimessa. ja ilmastointijärjestelmiin. Oleellista on antaa toisille työrauha ja toimia yhteisesti laadittujen pelisääntöjen mukaan. Pelisäännöt kertovat, miten missäkin tilassa toimitaan. Käytännössä on tarkoitus, että monitilaympäristössä ihmisten kohtaaminen lisääntyy, jolloin yhteistyö, tiedonkulku ja innovaatiot leviävät myös organisaatio- ja osastorajojen yli, Hakaste täsmentää. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TYÖYMPÄRISTÖMUUTOS Lähtötilanne Kolmen eri vuokranantajan tiloissa Sokkeloiset, huonokuntoiset tilat Tilanne nyt Monitilaympäristö Tilatehokkuus vastaa toimitilastrategian linjauksia Vuokrattu ala pieneni 40 % Palvelut Senaatilta Työympäristön kehittäminen Muutosjohtamisen tuki Tilahankinta ja edelleenvuokraus 3/2015 21
Tarjolle parempia PALVELUITA Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää entistä parempien palveluiden tuottamiseen asiakkailleen. Palveluntarjoajilla on myös paljon opittavaa toisiltaan. Vesa Ville Mattila Henna Ryynänen Hansel ja Jari Härkönen Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn. Toukokuussa pidetyssä Valtio Expossa Senaatti-kiinteistöt, Hansel Oy, HAUS kehittämiskeskus Oy, Valtiokonttori, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori organisaatiot esittäytyvät yhteisellä messuosastolla Valtion palveluntarjoajina. Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkala Valtion palveluntarjoajien ohjaus on keskitetty valtiovarainministeriöön. Yhteinen omistaja edellyttää palveluilta kustannustehokkuutta, volyymia, oikea-aikaisuutta ja hyvää laatua. Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamiseen, kiteyttää Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo Etsimme ja kehitämme uusia yhteistyön muotoja, jotta asiakkaamme saavat käyttöönsä valmiiksi kilpailutettuja ratkaisuja ja mahdollisimman hyvin toimivia palveluita. Niiden avulla he voivat tehdä yhteiskuntavastuullisia hankintoja ja toimia viimeisimpien velvoitteiden mukaisesti. YLIMMÄN JOHDON ALOITTEESTA Ennen yhteisesiintymistään Valtio Expossa Valtion palveluntarjoajien ylin johto oli jo vuoden verran oma-aloitteisesti keskustellut toiminnoistaan, tavoitteistaan, linkityksistään ja rajapinnoistaan. Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn, Sarjo toteaa. Ihan ensimmäiseksi selkeytettiin ja kirkastettiin kunkin palveluntarjoajan roolia. Hansel vastaa valtion yhteishankinnoista ja tarjoaa hankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita, HAUS puolestaan tarjoaa koulutus- ja valmennuspalveluita. Valtiokonttori tuottaa talouteen, rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä 22 3/2015
palveluita, Palkeet talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita, Valtori alustapalveluita toiminnan digitalisoimiseksi. Senaatti-kiinteistöt tuottaa asiakkaidensa tarvitsemia työympäristöjä palveluineen, edesauttaa uusien innovatiivisten työnteon tapojen käyttöönottoa ja huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta. YHTEINEN POHJA, LUKUISIA LINKITYKSIÄ Valtion palveluntarjoajat eroavat toisistaan muun muassa organisaatiomuodoiltaan ja statukseltaan, joka vaihtelee virastosta valtion yhtiöön. Jokainen organisaatio on kuitenkin aikanaan aloittanut budjettirahoitteisena valtion virastona. Nyt meitä yhdistävät lainsäädäntö ja perustehtävät. Tuotamme keskitettyjä palveluja valtionhallinnon organisaatioille, Sarjo toteaa. Lisäksi linkitymme monin tavoin. Olemme esimerkiksi samanaikaisesti toistemme asiakkaita, kumppaneita ja resurssivarantoja. APUA SUUNNITTELUUN JA SOPIMUKSIIN Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkalan mukaan kukin Valtion palveluntarjoaja keskittyy omaan ydintehtäväänsä, mutta jokaisen tulee tuntea toistenkin tavoitteet ja toimintatavat. Esimerkiksi me teemme tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen käyttäjäpalvelujen sopimuksissa. Yhteistyö auttaa meitä laatimaan oikeanlaisia hankintasopimuksia, Pihkala arvioi. Mitä vaikkapa monikäyttötilat edellyttävät kalustesopimuksiltamme? Kuinka Senaatti-kiinteistöjen käyttämät arkkitehdit osaavat suunnittelussa ottaa huomioon julkisten hankintojen vaatimukset? Parhaimmillaan asiakas ei edes huomaa Valtion palvelun tarjoajien tiivistynyttä yhteistyötä siirtyessään esimerkiksi uuteen työtilaan. Kaikki vain toimii alusta alkaen hyvin. Silti kustannukset ovat läpinäkyviä, Pihkala toteaa. 3/2015 23
allup Kaikkia hyödyttävää yhteistyötä Kysyimme muilta Valtion palveluntarjoajilta: 1. Mitkä ovat Valtion palveluntarjoajien yhteistyön hyödyt valtionhallintoa edustaville asiakkaille? 2. Entä hyödyt organisaatiosi oman toiminnan kannalta? Anneli Temmes toimitusjohtaja HAUS kehittämiskeskus 1. Yhteistyö mahdollistaa asiakkaalle aiempaa laaja-alaisemman lähtökohdan, kun kaikki organisaatiot tuntevat toistensa toimintaa ja sen yhtymäkohtia muihin palveluntarjoajiin. Koulutuksessa pystymme tarjoamaan yhteisesti pohdittuja sisältöjä. 2. Yhteisestä keskustelusta HAUS saa rakennusaineita ja ideoita omien koulutustensa ja palvelutarjontansa kehittämiseen. Valtion palveluntarjoajat ovat meille myös tärkeä asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. Timo Laitinen pääjohtaja Valtiokonttori 1. Keskinäisellä yhteistyöllä saamme aikaan tasokkaita ja tehokkaita kokonaispalveluita ja -ratkaisuja asiakkaillemme. Asiakkaiden on entistä helpompi toimia kanssamme. 2. Yhteistyössä aina oppii uutta. Varmaan kukin meistä säästyy uusien pyörien turhalta keksimiseltä. Työn tuloksellisuuden tekijät Pirjo Pöyhiä toimitusjohtaja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) 1. Voimme tehdä asiakasta hyödyttävää yhteistyötä esimerkiksi laadun ja vastuullisuusasioiden toteutuksessa sekä laskutuksen kehittämisessä. Yhteinen keskitetty palvelualusta asiointiportaaleineen olisi erinomainen parannus asiakkaille. 2. Hyviä sparrauksen ja benchlearningin osa-alueita ovat lisäksi asiakastyöhön, asiakastyytyväisyyteen, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät asiat. Kari Pessi toimitusjohtaja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori 1. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen rajapinta ja toimintatapa, jotta asiakasvirastot saavat sujuvasti asioitua kaikkien valtionhallinnon palveluntarjoajien kanssa. Voimme rakentaa laajoja palvelupaketteja asiak kaille ja tarjota myöhemmin kaikki palvelut yhden keskitetyn palvelualustan avulla. 2. Pystymme yhdessä kehittämään esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoa, tietoteknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Yhteistyö on voimaa myös markkinointija myyntiaktiviteeteissa. Toukokuussa pidetyssä Valtio Expossa johdon asiantuntijayritys Fountain Park Oy järjesti osallistujatehtävän Valtion palveluntarjoajien messuosastolla. Tehtävässä messuvieraat valitsivat kuvan, joka sopii parhaiten heidän mielikuviinsa työn tuloksellisuuteen vaikuttavista asioista. Kuvavalinnan jälkeen piti kertoa, mitkä asiat eniten vaikuttavat työn tuloksellisuuteen. Vastausten mukaan kontekstitekijöistä korostuivat yhteistyöhön ja tavoitteellisuuteen perustuva johtaminen ja sitä tukevat tilaratkaisut. Toimitilojen täytyy mahdollistaa sekä yhteistyö että joustavat yksilölliset toimintatavat. Yksilöllisissä työskentelytavoissa nousivat eniten esille mahdollisuus luoda uutta ja joustavuus. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä työpaikan ilmapiiriä pidettiin erittäin tärkeänä tuloksellisuuden kannalta. 24 3/2015
Isosaaresta urbaani virkistyskeidas Senaatti-kiinteistöt myy Puolustusvoimien käytössä olleen Isosaaren. Uuden käyttötarkoituksen mahdollistaminen edellyttää asemakaavoitusta, jonka pohjaksi tehdään monia erilaisia selvityksiä. Marjo Tiirikka Jari Härkönen Pomminkestävän suojan eli kasematin katolta löytyy luotien hylsyjä, jotka muistuttavat Isosaaren menneisyydestä sotilassaarena yli 100 vuoden ajan. Puolustusvoimien lähdettyä suuri kasarmi ja 1930-luvulla rakennettu funkisruokala huutavat tyhjyyttään, eikä henkilökunnan lapsillekaan opeteta enää koulun luokkahuoneissa matematiikkaa tai historiaa. Muutaman vuoden kuluttua lumoavan kaunis Isosaari saattaa sykkiä toisenlaista elämää: Ehkä hotellivieraat vilkuilevat kasarmirakennuksen ikkunoista säätilannetta, ja päiväretkeilijät etsivät satamasta venepaikkaa. Muutama kesämökkiläinen pelaa golfia 9-reikäi- 3/2015 25
sellä kentällä, jollaisen lajista innostunut sähköasentaja rakensi saarelle jo 1980-luvulla. Arkkitehti Stefan Ahlman on visioinut saaren tulevaisuutta kaavoituksen pohjaksi. Isosaaren pitäisi jatkossa olla kaikkien ulottuvilla, eikä siitä saa tulla Strömsön kaltaista elitististä lomakeidasta. Näen saaren upeana ja urbaanina virkistys- ja matkailusaarena, Ahlman kertoo. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan alueen käyttötarkoitus ja lisärakentamisen mahdollisuudet. Armeijan jäljiltä saarella on yli 30 rakennusta, joista osa on purkukunnossa. Linjauksen mukaan sinne ei enää tule ympärivuotista asutusta. Isosaaren etuna on sijainti noin puolen tunnin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta. Haasteena on, miten saarikohteen toiminnasta saadaan liiketaloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Tarvitaankin eri tahojen yhteistyötä, että saari saadaan taas uudelleen eloon, kiinteistökehittäjä Olli Kantanen Senaatti-kiinteistöistä korostaa. KAAVAMUUTOKSELLA UUTTA KÄYTTÖÄ Valtion toimitilastrategian mukaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii luopumaan alueista ja kiinteistöistä, joille sille ei enää ole käyttöä. Niinpä 76 hehtaarin kokoiselle Isosaarellekin etsitään uutta isäntää. Tämä edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston tekemää kaavamuutosta sotilassaaresta muuhun käyttöön. ISOSAARI On kooltaan noin 74 hehtaaria. Helsingin Kauppatorilta lautalla puolen tunnin venematka. Sotilaallisessa käytössä yli 100 vuotta. Venäläiset aloittivat linnoittamisen 1913 suojellakseen Helsinkiä ja Pietaria. Kansalaissodan aikana Isosaaressa toimi punavankileiri. Vapautui Puolustusvoimien käytöstä 2012. Selvitykset kaavoitustyötä varten ovat käynnissä. Isosaari oli sotilassaarena 100 vuoden ajan. Asemakaavatyöhön kuuluu useita selvityksiä. Niillä pyritään kehittämään saaresta houkutteleva kohde ja valjastamaan sen ainutlaatuinen potentiaali täysimääräisesti käyttöön. Keskeisintä tulevien käyttäjien kannalta on Isosaareen liittyvistä kaikista reunaehdoista huolimatta mahdollisimman joustava asemakaava, Olli Kantanen selventää. Tähän mennessä Isosaaren maaperä on tutkittu ja pilaantuneet maat puhdistettu. Turvallisuuden takaamiseksi kaivantoja on aidattu, joskaan vielä alueella ei ole turvallista liikkua. Siksi sinne ei myöskään omin neuvoin saa tulla. Meriarkeologisessa selvityksessä kartoitetaan merenpohjassa mahdollisesti makaavia arkeologisia kohteita. Luontoselvityksessä puolestaan tutkitaan, onko saarella suojeltavia kasveja. AINUTLAATUISTA KULTTUURIHISTORIAA Isosaaren kulttuuriympäristöselvityksen on määrä valmistua marraskuussa. Sen parissa työskentelee arkkitehti SAFA Mikko Mälkin vetämä neljän hengen tiimi Livady Oy:stä. Tuotamme tietoa siitä, mitä kaavoituksessa on syytä ottaa huomioon, jottei menetettäisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja, Mälkki kiteyttää. Selvityksen tekeminen edellyttää perehtymistä alueen historiaan muun muassa arkistomateriaalin avulla. Isosaaren kohdalla se tarkoittaa myös tutustumista saarella toimineisiin aselajeihin. Kirjallisen tiedon kokoamisen jälkeen varmistetaan linnoituksen ja sen rakennusten nykytila kenttätyöllä. Isosaari varustettiin aikanaan osana Helsingin maa- ja merilinnoitusta, joka ulottuu Espoon Tapiolasta aina Vuosaareen saakka. Siksi se pitää ymmärtää osana kokonaisuutta vähän samaan tapaan kuin läheisessä Suomenlinnassa linnoituksen yksittäiset saaret on ymmärrettävä suhteessa toisiinsa. Kulttuuriympäristöselvitys sisältää rakentamisen historiaa kuvaavan osuuden lisäksi arvion siitä, missä osissa aluetta on merkittävintä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvioimme myös eri osa-alueiden muutoksensietokykyä. Tuomme esiin, millaisin perustein joitain osakokonaisuuksia ja rakennuksia suojeltaisiin, Mälkki kertoo. RAUNIOROMANTIIKKAA PARHAIMMILLAAN Isosaaren tulevaisuuden suunnittelutyössä on vahvasti mukana myös Museovirasto. Ohjaamme kulttuuriympäristöselvityksen tekoa, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin tarkoitustaan. Selvityksen perusteella hahmottuvat Isosaaren keskeiset ominaispiirteet ja suojeluarvot sekä se, minkälaista käyttöä sen eri osa-alueille voidaan suunnitella, kertoo intendentti Elisa El Harouny Museovirastosta. Isosaari on täynnä raunioromantiikkaa. Luonto on ottanut haltuun kasematteja, joiden halkeamista puskevat sammalet ja heinät esiin. Ympäristö on ainutlaatuinen luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. Linnoitussaaren historiallisesta kehityksestä kertovan luonteen tulisi säilyä mahdollisimman autenttisena, El Harouny kertoo. 26 3/2015