KUNTOUTUKSEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.1.2008 KUNTOUTUKSEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA (90 OPINTOPISTETTÄ) Hyväksytty Metropolia ammattikorkeakoulun hallituksessa 25.3.2008

SISÄLLYS 2 1. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2. Kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tausta 3. Koulutuksen pedagogiset lähtökohdat ja opintojen toteutus 4. Koulutuksen rakenne 5. Opintojen kuvaus 5.1. Kuntoutuksen kehittämisosaaminen Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä Tiedon hankinta ja hallinta kuntoutuksen asiantuntijatoiminnassa Uudistuva kuntoutusverkosto Rajapintoja ylittävä kuntoutus ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehittäminen 5.2. Kuntoutuksen johtamisosaaminen Ammatillinen kasvu ja itsensä johtaminen Kuntoutuksen johtamisen tietoperusta ja työvälineet Kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi Strateginen ja toiminnan johtaminen Työhyvinvointia tukeva johtaminen Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys 5.3. Opinnäytetyö 5.4. Vapaasti valittavat opinnot

1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 3 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Kuntoutuksen koulutusohjelma on tarkoitettu terveys- tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. (Laki 351/2003 ja 411/10.6.2005 sekä asetus 352/2003 ja 423/16.6.2005.) Tutkintonimike määräytyy opiskelijan aikaisemman tutkinnon mukaan, johon liitetään määre yamk. Metropolia ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa Kuntoutuksen koulutusohjelmassa seuraavat tutkinnot: apuvälineteknikko, yamk; fysioterapeutti, yamk; geronomi, yamk; jalkaterapeutti, yamk; osteopaatti, yamk; sairaanhoitaja, yamk; sosionomi, yamk; terveydenhoitaja, yamk tai toimintaterapeutti, yamk. Englanninkielinen tutkintonimike on Master of Health Care. Ylempien ammattikorkeakoulutukintojen laajuus on 60-90 opintopistettä riippuen sitä edeltävän perustutkinnon laajuudesta. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto on 90 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Opintojen kesto on 1½ vuotta ja lähiopetusta on 2-3 päivää kuukaudessa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat syventävät ammattiopinnot, vapaasti valittavat opinnot ja opinnäytetyö. Asetuksen mukaan syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Tutkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; 2. syvällinen kuvaus asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; 3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa asiantuntijuuden syventymisen lisäksi ns. yleistä osaamista eli kompetensseja. Näitä ovat mm. itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintäja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto www.ncp.fi/ects/.)

2. KUNTOUTUKSEN YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON TAUSTA 4 Kuntoutusalalla on tarpeen uudistaa palvelutuotannon mallia, osoittaa oman työn vaikuttavuus sekä tehostaa teknologian haltuunottoa ja käyttöä. Metropolialueelle on tärkeää tuottaa monipuolisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä kuntoutuspalveluja. Haasteena kuntoutuksessa on asiakkaan aseman parantaminen luomalla osallistavia toimintatapoja. Tämä edellyttää ratkaisujen hakemista yksilön ja lähiyhteisön voimavaroista sekä ympäristön ja elinolojen kehittämistä yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntoutus nähdään koulutusohjelmassa yksilöllisenä, yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena muutosprosessina. Muutosprosesissa keskeistä on asiakkaan hyöty, yhteisille rajapinnoille rakentuva toiminta ja kehittävä johtaminen. Väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysalan moniongelmaisten asiakkaiden määrän kasvu ja toiminta- ja työkyvyn ongelmat ovat väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta merkittäviä haasteita. Kuntoutuksen erityisenä tarpeena on kehittää ikääntyneen työvoiman, pitkäaikaistyöttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, kaikenikäisten vaikeavammaisten, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ja vanhusväestön kuntoutusta. Kuntoutuksen alueella on monimuotoisia työtehtäviä, jotka edellyttävät tutkimuksellista kehittämisja johtamisosaamista. Koulutusohjelman suorittaneet sijoittuvat erilaisiin oman alan kehittämis-, erityisasiantuntija- ja johtotehtäviin. Kuntoutusalalla on mahdollisuus sijoittua niin julkiselle, yksityiselle kuin kolmannelle sektorille. 3. KOULUTUKSEN PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT JA OPINTOJEN TOTEUTUS Pedagogiset lähtökohdat Opintojen suunnittelu ja toteuttaminen perustuu yhteiskehittelyyn, jossa toimijoina ovat opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Tarkoituksena on luoda autenttisuuteen pyrkiviä oppimistilanteita. Näiden avulla mahdollistetaan työelämän monisäikeisten ja kerroksellisten muutosten hahmottaminen kuntoutuksen palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä. Koulutuksessa monipuolisten työelämäsuhteiden lisäksi voimavarana on opiskelijoiden työkokemus. Opiskelu on luonteeltaan yksilöllisen sekä yhteisöllisen osaamisen vahvistamista ja pohdintaa. Koko koulutusprosessin ajan toimitaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Opinnot toteutetaan yhdistelmäopetuksena. Oppimistilanteet koostuvat seminaareista, verkkoopinnoista sekä yksin ja ryhmissä tehdyistä oppimistehtävistä ja asiantuntijaesityksistä. Ohjausmenetelminä käytetään yksilö-, ryhmä- ja vertaisohjausta. Metropolia ammattikorkeakoulu on solminut kumppanuuteen perustuvan yhteistyöverkoston Arcadan, Lahden ja Laurean ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutuksen sisältöjä ja toteutusta on suunniteltu yhdessä ja verkostossa toimivien ammattikorkeakoulujen opettajat osallistuvat opintojen toteutukseen. Arcada huolehtii etenkin ruotsinkielisten opiskelijoiden ohjauksesta. Opintojen hyväksilukeminen Hyväksilukemisen perusteena noudatetaan opetusministeriön ohjetta vuodelta 2007: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Ohjeistuksessa sovelletaan elinikäisen oppimisen periaatetta. Korkeakouluun hakeneella ja siellä opiskelevalla on mahdollisuus hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Opiskelijan velvollisuutena on osoittaa hankkimansa osaaminen. Opintojen arviointi Opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Opintojaksojen hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen hyväksytysti opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti. Arvioinnissa käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) ja hylätty (0). Joidenkin opintojaksojen kohdalla voidaan käyttää myös arvosanaa hyväksytty/hylätty.

4. KOULUTUKSEN RAKENNE 5 Opetussuunnitelma on ns. juonneopetussuunnitelma. Ohjelma koostuu neljästä pääjuonteesta, jotka ovat Kuntoutuksen kehittämisosaaminen 25 opintopistettä, Kuntoutuksen johtamisosaaminen 30 op, Opinnäytetyö 30 op ja Vapaasti valittavat opinnot 5 op. Opinnot ja niiden sijoittuminen eri lukukausille on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntoutuksen ylemmän amk-tutkinnon rakenne Juonne 1. lukukausi 2. lukukausi 3. lukukausi Kuntoutuksen kehittämisosaaminen 25op Kuntoutus yksilöllisenä, yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena muutosprosessina. Teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen ennakoida ja arvioida kansallisia ja kansainvälisiä kuntoutuksen haasteita ja kehittää kuntoutustoimintaa. Kuntoutuksen johtamisosaaminen 30 op Kuntoutuksen johtamisosaaminen organisaatioissa, esimiestyössä ja osaamisen vahvistamisessa. Eettinen osaaminen. Opinnäytetyö 30 op Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat 4op Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä 5op Tiedon hankinta ja hallinta kuntoutuksen asiantuntijatoiminnassa 3op Ammatillinen kasvu Uudistuva kuntoutusverkosto 3op Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä 5op ja itsensä johtaminen Kuntoutuksen johtamisen Kuntoutustoiminnan tietoperusta ja työvälineet tuloksellisuuden arviointi 6op 3 op Strateginen ja toiminnan johtaminen 5 op Rajapintoja ylittävä kuntoutustoiminta ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehittäminen 5 op 5 op Työhyvinvointia tukeva johtaminen 5 op Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys 6 op Opinnäytetyö 5 op Opinnäytetyö 12 op Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 13 op Vapaasti valittavat opinnot 5op Kuntoutuksen asiantuntijuutta tukeva osaaminen. Vapaasti valittavat opinnot 5 op Yhteensä 90 op 30 op 30 op 30 op

6 5. OPINTOJEN KUVAUS KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISOSAAMINEN 25 op Juonteen teemat Kuntoutus yksilöllisenä ja yhteisöllisenä yhteiskunnallisena muutosprosessina Teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen ennakoida ja arvioida kansallisia ja kansainvälisiä kuntoutuksen haasteita ja kehittää kuntoutustoimintaa Juonteen tavoitteet Opiskelija osaa ennakoida ja arvioida monialaisesti yksilöllistä, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista kuntoutustarvetta alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti edistää kuntoutumista yhdistäen asiakkaan ja asiantuntijoiden näkemykset parhaaseen ajantasaiseen tutkimustietoon innovoida, suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutuksen kehittämistoimintaa kehittää kuntoutumista edistäviä ja vahvistavia kuntoutuspalveluja ja kuntoutuksen toimintaprosesseja sekä ympäristöjä monialaisissa verkostoissa Juonne koostuu seuraavista opintojaksoista Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat 4op Tiedon hankinta ja hallinta kuntoutuksen asiantuntijatoiminnassa 3op Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä 5op +5 op Uudistuva kuntoutusverkosto 3op Rajapintoja ylittävä kuntoutustoiminta ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehittäminen 5 op Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat 4 op Opiskelija jäsentää kuntoutuksen kehitysvaiheet ja niiden merkityksen asiakkaiden kannalta käytännön toiminnassa ja tulevaisuuden kuntoutustoiminnan suuntaamisessa. Opiskelija pystyy soveltamaan kuntoutuksen käsitteistöä ja teorioita ja arvioi niiden käyttökelpoisuutta monialaisessa yhteistyössä. Opiskelija soveltaa kuntoutustoiminnassa alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä. Kuntoutuksen olemus ja taustaoletukset eri aikoina ja erilaisissa konteksteissa Kuntoutuksen käsitteet, mallit ja teoriat Kuntoutumista ohjaavia käyttöteorioita Kuntoutuksen etiikka Tiedon hankinta ja hallinta kuntoutuksen asiantuntijatoiminnassa 3op Opiskelija tunnistaa kuntoutustoiminnassa tarvitsemansa tiedontarpeet ja kehittyy hakemaan tarvitsemaansa tietoa tehokkaasti. Opiskelija arvioi näyttöön perustuvaa kuntoutustoimintaa ja tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija liittää uuden tiedon omiin pohjatietoihinsa ja arvojärjestelmäänsä sekä käyttää tietoa vastuullisesti kuntoutuksessa toimivien parhaaksi. Opiskelija syventäää valmiuksiaan jakaa jo olemassaolevaa tietoaan oman sekä työ- ja oppimisyhteisönsä osaamisen kehittämiseksi. Opiskelijan taito työstää ja muokata tietoa suulliseksi ja kirjalliseksi kuntoutusalan asiantuntijaesitykseksi kehittyy.

Tietämyksen hallinta; tiedot, taidot, osaaminen, organisaatioviestintä, inhimillinen pääoma, aineeton omaisuus yksilöiden ja organisaation oppimisen tuloksena Kuntoutuksen keskeiset tietokannat ja sähköiset dokumentit Näyttöön perustuva kuntoutustyö Tieteellinen ja asiakirjakirjoittaminen, kirjallinen ja suullinen viestintä 7 Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä 5+5 op Tavoitteet Opiskelija tunnistaa tutkimus- ja kehittämismenetelmälliset osaamistarpeensa ja syventää menetelmäosaamistaan. Osaa hyödyntää ennakointi- ja arviointimenelmiä yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen kuntoutustarpeen kartoitustyössä. Opiskelija soveltaa valitsemaansa menetelmää kuntoutuspalvelujen ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehitys- ja tutkimustyössään. Kyky arvioida kehitys- ja tutkimustyön pätevyyttä syvenee. Kuntoutusalan kehitys- ja tutkimustyö; tiedettä ja taikaa Tutkimus- ja kehitystyön strategiat ja menetelmät Aineiston hankinnan ja analyysin menetelmät osana kehitys- ja tutkimusprosessia Ennakointi- ja arviointimenetelmät Uudistuva kuntoutusverkosto 3op Opiskelija syventää ymmärrystään kuntoutusverkoston muodostumisesta sen perusteella millaisena kuntoutus nähdään; kuntoutuminen yksilön ja ympäristön muutosprosessina, kuntoutus yhteiskunnallisena toimintajärjestelmänä tai kuntoutus tavoitteiden ja toimenpiteiden kokonaisuutena. Kyky arvioida näin syntyneiden verkostojen merkitystä ja niihin liittyviä kehittämishaasteita erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien kuntoutumisessa syvenee. Opiskelija muodostaa toimivan yhteistyöverkoston omassa toimintaympäristössään. Kuntoutusverkosto yksilön ja ympäristön muutosprosessina Kuntoutusverkosto lakien, asetusten ja yhteiskunnallisten sopimusten määrittelemänä järjestelmänä Kuntoutusverkosto tavoitteiden ja toimenpiteiden kokonaisuutena Erilaisten asiakkaiden ja erilaisissa toimintaympäristöissä työskentelevien kuntoutusverkosto Saavutettavuus, esteettömyys, osallisuus ja osallistuvuus Edeltävät opinnot Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat Rajapintoja ylittävä kuntoutustoiminta ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehittäminen 5 op Opiskelija kehittää monialaisen tiedon avulla eri alojen yhteisillä rajapinnoilla tapahtuvaa kuntoutusverkoston toimintaa, missä korostuu asiakkaan osallisuus sekä monialainen ja moniammatillinen yhteistoiminta asiakkaan kanssa. Opiskelijan valmiudet ympäristöön vaikuttavien ja kuntoutujan osallisuutta vahvistavien toimintaprosessien kehittämiseen lisääntyvät. Opiskelija syventää osaamistaan kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Opiskelija kehittää hyviä kuntoutuskäytäntöjä verkostossaan.

Asiakkaan kuntoutumisprosessin kehittäminen rajapintoja ylittäen monialaisessa verkostossaprojekti (Projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi) 8 Edeltävät opinnot Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat Uudistuva kuntoutusverkosto Tutkimus- ja kehitystyömenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä KUNTOUTUKSEN JOHTAMISOSAAMINEN 30 op Juonteen teemat Kuntoutuksen johtamisosaaminen organisaatioissa, esimiestyössä ja osaamisen vahvistamisessa Eettinen osaaminen Juonteen tavoitteet Opiskelija osaa tunnistaa omat johtamisvalmiutensa hyödyntää strategisen ja operatiivisen johtamisen periaatteita soveltaa erilaisia johtamismalleja ja hyödyntää niitä organisaation erityispiirteiden mukaisesti tunnistaa yhteistyössä organisaation kehittämistarpeita organisoida yhteisöllisesti työyhteisön toiminnan vastaamaan ennakoituja tarpeita tukea työyhteisöä muutoksissa ja tavoitteellisessa osaamisen vahvistamisessa Juonne koostuu seuraavista opintojaksoista Ammatillinen kasvu ja itsensä johtaminen 5 op Kuntoutuksen johtamisen tietoperusta ja työvälineet 6 op Kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi 3 op Strateginen ja toiminnan johtaminen 5op Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys 6 op Työhyvinvointia tukeva johtaminen 5 op Ammatillinen kasvu ja itsensä johtaminen 5 op Opiskelija arvioi omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä laatii omiin kehittämishaasteisiin vastaavan kehittymissuunnitelman. Opiskelija kehittää osaamistaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti sekä jakaa oppimaansa työyhteisössä. Opiskelija arvioi itsensä johtamista ja asiantuntijaosaamista osana yhteisöä. Opiskelija huolehtii omasta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan. Opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen osaksi ammatillista kehittymistään. Portfoliotyöskentely, urakehitys, voimaantuminen, reflektio, käytännön harkinta Yksilöllinen ja yhteisöllinen asiantuntijuus Suoritustapa ja arviointi Vertaistuki, mentorointi, tuutorointi, Portfolio, HOPS. Arviointi hyväksytty/hylätty. Kuntoutuksen johtamisen tietoperusta ja työvälineet 6 op Opiskelija syventää tietojaan muuttuvasta johtamisesta ja arvioi eri johtamismallien soveltuvuutta uudistuvassa kuntoutustoiminnassa. Opiskelija valitsee ja käyttää tarkoituksenmukaisia

menetelmiä johtamisessa ja kehitystyössä. Opiskelija toimii tietoisesti eettisten periaatteiden mukaisesti. 9 Johtamisteoriat ja niiden kehittyminen ja muuttuminen Asiakkuuden, kuntoutustoiminnan ja muun terveydenhuollon järjestelmät Eettisyys kuntoutuksen johtamisessa Johtamisen työvälineet Projektin hallinta kehitystyössä Kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi 3 op Opiskelija arvioi kuntoutustoiminnan kokonaisuutta ja tuloksellisuutta sekä soveltaa tietoa omassa päätöksenteossaan. Opiskelija syventää valmiuksiaan ennakoida ja tunnistaa muutoksen merkkejä kuntoutustoiminnan rakenteiden ja tuottamistapojen kehittämiseksi. Kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi Ennakointi Kuntoutustoiminnan haasteet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista Hyvän kuntoutuskäytännön kehittäminen Jatkuva laadun parantaminen Strateginen ja toiminnan johtaminen 5 op Opiskelija hallitsee hyvän johtamiskäytännön. Opiskelija kehittyy organisaation strategiaa tukevan henkilöstön kehittämisessä ja osaamisen johtamisessa. Opiskelijan kyky suhteuttaa oma toimintansa alueelliisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin, muutoksiin ja ennakointiin syvenee. Opiskelija osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun. Organisaatio- ja johtamisajattelu sekä uudistuvat ohjausjärjestelmät Kansallinen ja kansainvälinen sosiaali- ja terveyspolitiikka Henkilöstösuunnittelu ja -kehittäminen Osaamisen johtaminen ja ydinosaamisen tunnistaminen Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Viranomaistoiminnan periaatteet (julkisuus, hallintoasioiden käsittely) Työhyvinvointia tukeva johtaminen 5 op Tavoitteet Opiskelijan kyky soveltaa työhyvinvointia tukevan johtamisen periaatteita vahvistuu. Opiskelija kehittyy edistämään ja vahvistamaan työhyvinvointia tukevaa yksilöiden ja organisaatioiden toimintaa. Työhyvinvointia ja työterveyttä vahvistavat tekijät (yksilö- ja yhteisötasolla) Työhyvinvoinnin johtaminen Moninaisuusjohtaminen ja -osaaminen työyhteisö- ja yksilö tasolla Muutosjohtaminen

10 Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys 6 op Opiskelija ymmärtää kansantalouden muuttuvaa toimintaympäristöä ja sen yhteyttä kuntoutukseen. Opiskelija tuntee liiketoimintaa ohjaavat periaatteet julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Opiskelija tunnistaa taloushallinnon haasteet, osaa ennakoida muutoksia ja soveltaa taloushallinnon periaatteita omassa työssään. Opiskelija perehtyy yrittäjyyteen kuntoutusalalla Opiskelija syventää osaamistaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannossa. Terveystalous ja sen ohjaus ja valvonta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset palvelutuotantoon Yrityksen talousprosessi ja kustannuslaskenta Asiantuntijuuden markkinointi ja tuotteistaminen Markkinointi ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen Tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus ja niiden arviointi kuntoutuksessa Kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi Resurssien optimaalinen allokointi niukkuuden vallitessa OPINNÄYTETYÖ 30 op Opinnäytetyö on työelämässä ja työelämän kanssa toteutuva vaiheittain etenevä tutkimuksellinen kehitystyö. Tavoitteet Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia tutkimuksellisia strategioita kuntoutuksen yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen muutosprosessien vahvistamisessa toteuttaa kehittämishankkeen innovatiivisesti ja taloudellisesti arvioida kehittämistoiminnan aikaansaaman muutoksen yksilöllistä, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyötyä Opinnäytetyön etenemisen vaiheet: Aiheanalyysi ja suunnittelu Toteutus Arviointi ja julkistaminen, sisältää kypysyysnäytteen joka voi olla lehdistötiedote, yrityksen sisäinen tiedote, essee tai artikkeli. Arviointi Opinnäytetyö 1-5 Kypsyysnäyte hyväksytty/hylätty VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 OP Kuntoutuksen asiantuntijuutta tukevan osaamisen vahvistuminen Opiskelija suunnittelee vapaasti valittavat opinnot omien oppimistarpeittensa mukaisesti. Opinnot voivat koostua mm. koulutuspäivistä, konferensseista, kansainvälisestä toiminnasta, aikaisemmin suoritetuista opinnoista tai muista korkeakouluissa suoritetuista opinnoista.

KIRJALLISUUTTA opintojaksoittain: (täsmennetään toteutussuunnitelmissa, vaadittava kirjallisuus ja ns. tukea antava kirjallisuus) Kuntoutuksen muuttuvat paradigmat WHO Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) 2001 Honkasalo, M-L & kangas, I & Seppälä, U-M (toim.) 2003. Sairas, potilas, omainen. Näkökulmia sairauden kokemiseen. 11 DPI Position Paper on the Definition of Disability; 2005-05-19 http://v1.dpi.org/lang-en/resources/details.php?page=74 Aalto, A-M. (toim.) 2002. kannattaako kuntoutus? Stakes. Paatero, H. 2002. Kuntoutusselonteot kuntoutuspolitiikan välineenä. Kuntoutus 25, 4, 3-4. Hänninen, V. & Valkonen, J. 8toim.) 1998. Kunnon tarinoita. Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Kuntoutussäätiö. Helsinki. Karjalainen, V. 1996. Verkoston lupaus: tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentamisesta. Stakes. Helsinki Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I (toim.) (2001) Kuntoutus. Duodecim Wiman, Ronald: Kumpaa pitäisi kuntouttaa ihmistä vai yhteiskuntaa? (Toim.) Vappu Karjalainen, Ilpo Vilkkumaa Kuntoutus kanssamme. Stakes, 2004 Rissanen, P. & Kallanranta, T. & Suikkanen, A. /toim.) Kuntoutus. Duodecim, I osa Kokko, R-L 2003 Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä. Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Kuntoutussäätiö. Harry Finkenflügel, Ivan Wolffers, Robbert Huijsman: The Evidence Base for CBR: A Literature Review. International Journal of Rehabilitation Research, 2005, nro 28 Vehmas, S. 2005. Vammaisuus: johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Gaudeamus. Tiedonhallinta ja hankinta kuntoutuksen asiantuntijatoiminnassa Bury T & Mead J, 1998, Evidence-based Healthcare: A Practical Guide for Therapists. Butterworth- Heinemann, Oxford Helewa,A & Walker,J 2000 Critical Evaluation of Research in Physical Rehabilitation: towards evidencebased practice, Saunders, Philadelphia Taylor, C. 2000. Evidence-based practice for occupational therapists. Oxford:Blacwell Science. Discenso, A. ym. 2004. Evidence-based Nursing. Mosby. Metteri, A. (toim.) 2003. Syntyykö luottamusta? Saiarstaminen, kansalainen ja palvelujärjestelmä. Edita. Tutkimusmenetelmät kuntoutuksen kehittämisessä Aatola, J. & Valli, R. (toinen painos) 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:Ps-kustannus. Aaltola, J. & Valli, R. (toinen painos) 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä:Ps-Kustannus Järvikoski A, Härkäpää K, Nouko-Juvonen S 2001 Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Tutkimuksia 69. Helsinki: Kuntoutussäätiö Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003, STM Julkaisuja 2003:19 Robson C 2001 Käytännön arvioinnin perusteet. Tammi Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.

Aalto, A-M- 2002. Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Stakes.Helsinki. Kuntoutus, Impakti yms lehtien viisi vuosikertaa Kielhofner G. 2006. Research in occupational therapy. Methods of inquiry for enhanhancing practice. Philadelpia: F.A.Davis comp. Carpenter, C. & Suto, M. 2008. Qualitative research for occupational and physical therapists. Oxford:Blacwell Publishing.. 12 Uudistuva kuntoutusverkosto Metteri, A. (toim.) 2003. Asiakkaan ääntä kuunneelleen. kitkakohdista kehittämisehdotuksiin. Nouko-Juvonen, S. (toim.) 2000. Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi. Onnismaa, J. & Pasanen. H. & Spanger T. 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana. PS-kustannus. Osa I ja osa II. Rajapintoja ylittävä kuntoutustoiminta ja kuntoutuksen toimintaprosessien kehittäminen Robson C. 2001. Käytännön arvioinnin perusteet. Tammi. Järvikoski, A. & Härkäpää, K. & Nouko-Juvonen, S. (toim.) 2001. Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiö. Rahkonen, O. & Lahelma, E. (toim.) 2000. Elämänkaari ja terveys. Gaudeamus. Ammatillinen kasvu ja itsensä johtaminen Brown, G. & Esdaile, S.A. & Ryan, S.E. 2003. Becoming advanced healthcare practitioner. Edinburg:Butterworth Heinemann. Kuntoutuksen johtamisen tietoperusta ja työvälineet Kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi Paasio, P. 2003. Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla. Stakes työpapereita 2003/303. Strateginen ja toiminnan johtaminen Viitala, R. 2005. Johda osaamista. osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Otava. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys Alhola Lauslahti: Taloutta johtamista varten esimiehille ja asiantuntijoille. Edita, Helsinki 2005 Koskela Rousu: Kansantalous tutuksi. Wsoy, Helsinki 2004. Kovalainen Simonen: Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Wsoy, Juva 1996 Mäntyranta et al. (toim): Terveyspalveluiden suunnittelu. Gummerus, Jyväskylä 2004 Viitala Jylhä: Liiketoimintaosaaminen menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita, Helsinki 2007. Korhonen - Vuoria (toim.) : Potilas, lääkäri, hoitaja. Wsoy 1997 Sintonen Pekurinen - Linnakko : Terveystaloustiede. Wsoy, Porvoo 1997. Suomen kuntaliitto 1995 Perusterveydenhuollon Tuote-projektin raportti 2, Taloudellisen ohjauksen vaihtoehtoja Työhyvinvointia tukeva johtaminen Arikoski, J & Sallinen, M 2007 Vastarinnasta vastarannalle johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, Helsinki Hottinen, V. 2004 Työhyvinvoinnin johtaminen ja työyhteisön valmentaminen. Työterveyslaitos, Helsinki Visti, A & Härkönen, L-K 2005 Mosaiikki - erilaisuus vahvuudeksi. Tasa-arvo- ja moninaisuustyön ABC. Tykes-raportteja 42, Helsinki