Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten opiskelija pärjää? Miten eteenpäin, koulutusrakenne, muutoksen aikaansaaminen

Hieman historiaa Uudistukset Keskiasteen koulunuudistus 1974 Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudistus; nuorisoaste ja amk 1989 Koululainsäädännön uudistus 1998 Tavoite/pyrkimys Lähentää lu ja amm. Yhteinen 1. vuosi, yhteinen yleisjakso Nuorisokoulu, Taxellin malli Yhteinen toisen asteen koulutusta koskeva laki Tulos Lu ja amm suunnitellaan saman koulujärjestelmän osina Nuorisoasteen koulutuskokeilut 1991-2001 Mahdollistettiin yhteistyö lu ja amm säädöksissä 1992 Erilliset lait, yhteistyövelvoite

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukokeilut 1991-2000 Kysymyksessä oli koulujärjestelmäkokeilu, jossa etsittiin uusia ratkaisuja peruskoulun jälkeisen koulutuksen järjestämiseen, hankittiin kokemuksia kehittämistä varten Ratkaisuja koulujärjestelmän ongelmiin Kokeiluilla määräaikainen kokeilulaki (391/91) Valmisteluvaiheessa selvityksiä, Finlandia-talon seminaari 1989, koulutuspoliittinen selonteko 1990 Kokeilustrategiana alhaalta ylös, interventioina koulutus ja seuranta

Nuko- ja amk-kokeilujen tarkoituksena oli selvittää miten erityisesti eri koulu- ja oppilaitosmuotojen välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksilöllisten oppimiskokonaisuuksien muodostumista ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista sekä koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantamista ja hallinnon kehittämistä.

Termejä,käsitteitä ja malleja... Kaksoistutkinnot, kahden tutkinnon suorittaminen, rinnakkaiset tutkinnot ammatillinen tutkinto ja yo-tutkinto Kolmoistutkinto ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärä, yotutkinto Ammattilukio kiinteä, kahden tai kolmen tutkinnon malli, esim. tietotekniikan perustutkinto ja yo-tutkinto (yleensä 4-vuotinen)

Nuorisoasteen kokeiluissa olleet vs. vakiintuneet mallit Kysymyksessä monipuolinen lukion ja ammatillisen koulutuksen keskinäinen rikastaminen ja valinnat vaihtelivat yhdestä kurssista laajempiin kokonaisuuksiin opintojen monipuolistaminen, syventäminen, laajentaminen Tarkoitus oli ulottaa yhteistyö myös opetuksen kehittämiseen yhteisesti ja pedagogisiin ratkaisuihin

... ja käyttöön vakiintuneet (arviointiraportin mukaan) Yhteistyöverkostojen tarjonta: 89 % tarjosi kaksois- ja kolmoistutkintoja 65 % tarjosi räätälöityjä kursseja 28 %:lla oli yhteistarjotin 14 %:lla käytössä joustoviikko, teemaviikko tms. osa ei ole löytänyt yhteistä ratkaisua Käyttöön ovat 2000-luvulla vakiintuneet kaksoistutkinnot ja kolmoistutkinnot. Miksi? Lähde: Arviointiraportti 23/2007

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistoiminnan arviointi 2006-2007*) Yhteistoiminta heikompaa pienissä oppilaitoksissa vs. suurissa kuntayhtymissä maaseudulla vs. kaupungeissa Etelä- ja Itä-Suomessa ruotsinkielisessä koulutuksessa Lukiolaiset hyötyvät heikommin kuin ammattiinopiskelijat Onko yhteistoiminnasta syntymässä uusi epätasaarvoa tuottava rakenne? *) Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksenjärjestämisessä.koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 23/2007

Miten koululainsäädännön yhteistoimintavelvoite toteutuu?(arviointiraportin mukaan) Vaikka koulutuksen järjestäjillä on velvoite yhteistoimintaan ja mm. opsit on laadittava niin, että valinnat ovat mahdollisia yhteistoimintaa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (lv. 2005-2006) oli ammatillisista 63 %:lla lukioista 83 %:lla

Tilanne yhteistyöverkostoissa (arviointiraportin mukaan) Tavoitteet asetettu löyhästi, ei strategiatasolla Seuranta on heikkoa Johtaminen heikkoa, kuka johtaa vai johtaako kukaan? Resursointi heikkoa Sitoutuminen yhteistoimintaan heikkoa, keskinäistä kilpailua Kunnioitetaan yksittäisten oppilaitosten päätösvaltaa, ei haluta puuttua Opiskelijat saavat tietoa heikosti

Valintojen määrät tutkinnoissa (Nuko) Lukuvuosi Lukion oppimrn ja yo-tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suoritta-neet (N) Valinnut opintoja muista oppilaitoksista (%) Ammatillisen tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suoritta-neet (N) Valinnut opintoja muista oppilaitoksista (%) 1993-94 3-2 009 25,9 1994-95 4 431 26,5 6 205 26,3 1995-96 4 429 25,9 5 975 31,9 1996-97 4 587 28,9 7 762 38,3 1997-98 4 825 36,3 7 732 40,4 1998-99 4 719 31,5 7 876 29,8 Tavoitteena opintojen monipuolistaminen, laajentaminen tai/ syventäminen Noin 1/3 sekä lukio- että ammattiinopiskelijoista valitsi opintoja muista oppilaitoksista. Kokeilujen välillä eroja (Numminen ym. 2001). Valintojen laajuus lukio-opiskelijoilla 1-30 kurssia, ammattiinopiskelijoilla 1-45 ov (Virolainen 1997)

Määrällisiä tietoja: ammattiinopiskelijoiden lukiovalintoja Ammatillisen tutkinnon ja yo-tutkinnon suorittaneet suoritusvuoden mukaan (tutkinnot suoritettu rinnakkain kahden vuoden aikana; ohessa )(TK) Kahta/kolmoistutkintoa opiskelevat (TK) Kaikki tutkinnot, myös aikuisten 2003: 1649 2004: 1652 2005: 1594 Vain perustutkinnot 2005: 1484 2006: 1422 2004: 2585 2005: 2770 2006: 3255

Ammatillistaustaisten opiskelijoiden osallistuminen yo-tutkintoon 2000-2006 (ilmoittautuminen) Ylioppilastutkintoon kunakin vuonna ilmoittautuneet: ammatillisen tutkinnon suorittaneet tai sitä samanaikaisesti suorittavat (Oppilaslajit 03 ja 10) % kaikista ilmoittautuneista (YTL tilastoja 2004 ja 2006) Vuosi N % 1996 887 2,0 1997 1 295 2,5 1998 1 487 2,6 1999 1 886 3,1 2000 2 269 3,6 2001 2 637 4,1 2002 3 000 4,6 2003 2 858 4,4 2004 2 872 4,5 2005 2 970 4,7 2006 3 383 5,2

Yo-tutkintoon ilmoittautuneet ammatillistaustaiset opiskelijat 1996-2006 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Määrällisiä tietoja (arviointiraportti) Kaksois/kolmoistutkintoa suorittavia 6,9 % ammattiinopiskelijoista (2004-05) Lisäksi vähintään yhden kurssin muista oppilaitoksista oli valinnut 4,1 % ammattiinopiskelijoista 2,2 % lukiolaisista Kaupungeissa erityisesti kolmoistutkintoja Eniten kaupan ja hallinnon alalla Erityisesti, jos yhteistyökumppanina on aikuislukio

Lukio-opiskelijoiden ammatilliset opinnot Ei ole saatavissa juuri mitään tietoa Epäkohtana pidetään, että yhteistoiminta painottuu vain toiseen suuntaan Mallit, joissa lukiolaisille tarjotaan jakson mittaisia ammatillisia opintoja, ovat paikoitellen lisääntymässä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa lukioopintoja luetaan hyväksi noin vuoden verran - on myös eräänlainen kahden tutkinnon malli (5-10 % ylioppilaista)

Tilastoista pääteltyä Tilastojen perusteella on arvioitavissa, että kaksois/kolmoistutkinnon suorittaneita on vajaa 3 % ammatillisen tutkinnon suorittaneista (runsas 1 400) kaksois/kolmoistutkintoa opiskelevia on noin 1,3 % ammattiinopiskelijoista (runsas 3 200 opiskelijaa) yo-tutkintoon ilmoittautuneita ammatillistaustaisia on noin 5 % kaikista ilmoittautuneista (noin 3 300) tietoja muista valinnoista ei ole koottu lukiolaisten ammatillisia valintoja ei tilastoida

Ongelmia ja haasteita Ajattelun ja toiminnan järjestelmäkeskeisyys - lukio lukiona - ammatillinen ammatillisena Yhdentymisen torjuminen Yhteistyön vieroksunta, vastustus Koulukulttuurien erot, koulujen autonomian kunnioitus Yhteistyö nähdään ammatillisessa koulutuksessa vetovoimatekijänä - ei rikastamisena tai pedagogisena haasteena tai ammattitaidon osatekijänä

Opiskelijoistakin on kyse... Opiskelijoiden heikko asema Koulukulttuurien ristipaineet Käytännön työjärjestys- ja -aikatauluongelmat, Tiedonkulun puutteet - tieto huonosti peruskoulun 9- luokkalaisille Tukitoimet heikkoja (kaksois/kolmoistutkinnot), Opinto-ohjaus ei ole riittävää, ei ohjaa tarpeeksi valintoja Jne

Miten edetä? Koulutusrakennetta koskevat päätökset Koulutuksen järjestämisratkaisut - yhteinen järjestäjä - seudulliset ratkaisut Opetussuunnitelmiin lisää valinnaisuutta - valintojen edellytyksenä Valtakunnallinen ohjaus, arviointi ja seuranta Resurssit Yhteistoiminnan työvälineitä kehitettävä edelleen Kehittämishankkeita

Yhteistoiminnan työvälineet Opintotarjontamallit Työjärjestysmallit Alueellinen/seudullinen opinto-ohjausjärjestelmä Yhteinen henkilöstö/opettajankoulutus Johtamisjärjestelmät oppilaitosverkostossa Tietojärjestelmät Sopimukset Rahoitus

Koulutusrakenteesta Opiskelijavirrat peruskoulun jälkeen 2006 Ammatilliseen koulutukseen 40 % Lukioon 51 % Koulutuksen ulkopuolelle 7 % 10. luokalle 2 %

n. 38 % n. 55 % Ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin kahden vuoden kuluttua (1999-2003) n. 10 % n. 40 % Ammatilliseen koulutukseen n. 10 % Ammattikorkeakouluun n. 40 % n. 35 % Yliopistoon n. 35 % n. 15 % Ei opiskele tai muussa koulutuksessa n. 15 % MVV/Luvut hieman pyöristettyjä

Opiskelijoiden suuntautumisen edellyttämä koulutusrakenne n. 1/3 n. 1/3 Ammatillinen koulutus Yhdistelmäopintojen mahdollisuus: amm - lukio-opintoja; lu + amm. opintoja n. 1/3 Yleissivistävä - lukiokoulutus