PARKANON KAUPUNKI KAAVOITUSLAUTAKUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 Parkanon kaupunki Mittaus- ja kaavoitustoimisto 19.5.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN... 3 3 MAAKUNTAKAAVOITUS... 4 3.1 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA... 4 3.2 PIRKANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS... 5 3.3 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040... 6 4 YLEISKAAVOITUS... 7 4.1 YLEISTÄ... 7 4.2 VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT... 7 5 ASEMAKAAVOITUS... 9 5.1 VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT... 9 5.2 VIREILLÄ OLEVAT JA VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT... 11 5.3. ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 12 6 RANTA-ASEMAKAAVOITUS... 12 6.1 YLEISTÄ... 12 6.2 VOIMASSA OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT... 13 7 RAKENNUSJÄRJESTYS... 13 8 YHTEYSTIEDOT... 13 LIITTEET... 13 2
1 YLEISTÄ Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti Parkanon kaupungissa nyt vireillä olevat ja lähiaikoina (2016 2017) vireille tulevat kaavahankkeet sekä muut maankäyttöön vaikuttavat suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-alueista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Parkanon kaupungissa kaavoitustyöhön keskeisesti osallistuva hallintokunta on kaavoituslautakunta. Kaavoitukseen liittyvien asioiden valmistelua hoidetaan kaupungin teknisellä osastolla ja kaavat laaditaan konsulttitöinä. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta. Kuntalaisten osallistumismahdollisuus kaavoitukseen on turvattu maankäyttö- ja rakennuslailla. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tässä suunnitteluohjelmassa esiteltävien kaavojen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmien (OAS) nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen kunkin kaavan yhteydessä. 2 KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja neuvottelutilaisuuksiin. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteitä ja muistutuksia kaavan ollessa nähtävillä. Asukkailla, maanomistajilla ja kaikilla niillä, joiden oloihin maankäyttöratkaisuilla voi olla vaikutusta, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osalliset), tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Parhaiten kaavahankkeeseen voidaan vaikuttaa heti hankkeen alkuvaiheessa. Alussa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon on tiivistetty hankkeen tavoitteet, lähtökohdat, aikataulu, laadittavat selvitykset ja vaikuttamismahdollisuudet. Hankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointi- 3
suunnitelman nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti. Parkanossa kaikki kuulutukset julkaistaan Ylä-Satakunta lehdessä. Kaavaluonnosvaiheessa kaavakartta ja siihen liittyvä kaavaselostus asetetaan julkisesti nähtäville kaupungintalon ilmoitustaululle. Aineistoa löytyy myös kaupungin kotisivuilta. Luonnoksesta voi esittää kirjallisesti mielipiteensä. Luonnoksen ja siitä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Kaavoituslautakunnan puoltama kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävillä oloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää muistutuksensa asiasta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavan muutoksia, jolloin hyväksyjänä voi olla kaupunginhallitus. Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta Hämeenlinnan hallintooikeuteen. 3 MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). 3.1 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa koko maakuntaa koskevana maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10 20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja 4
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kuva 1. Karttaote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Parkanon alueelta. 3.2 Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoitus Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä 28.5.2008. ( 17). Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen 17.5.2011 ( 9). Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 8.1.2013. Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella määrännyt maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan turvetuotantoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa tuotanto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. 5
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Maakuntavaltuusto päätti Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta 18.11.2008 ( 38). Kaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere- Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 2.4.2012. Kaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013 ja se sai lainvoiman 28.12.2013. 3.3 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kaavan laadinnan käynnistämisestä 5.12.2011 ( 30). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskustaalueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikkaalueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavoitusta varten on laadittu seuraavia taustaselvityksiä. Palveluverkkoselvitys, työpaikkaselvitys, Tampereen läntiset väylähankkeet, lentoasema ja lentokoneiden melu, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti, liikennetutkimus Pirkanmaalla, puuterminaalit, tuulivoimaselvitys, vesihuolto, POSKI -hanke (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto), ekologinen verkosto, maisema-alueet, kulttuuriympäristöt, peltoalueet ja MASTRA -hanke (maakuntakaavastrategia). Maakuntakaavaehdotus on parhaillaan lausunnoilla 1.3.2016 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 mukaisesti. Tässä vaiheessa kaavaehdotuksesta lausuvat ne tahot, joilta Pirkanmaan liitto on pyytänyt lausunnon. Muut voivat jättää muistutuksen kaavaehdotuksesta nähtävillä oloaikana loppuvuonna 2016. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi 6
4 YLEISKAAVOITUS 4.1 Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavan keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: - aloitusvaihe / perusselvitykset - tavoitevaihe - valmistelu- ja luonnosvaihe - ehdotusvaihe - hyväksymisvaihe Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - ympäristöhaittojen vähentäminen - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.2 Voimassa olevat yleiskaavat - Keskusta-alueen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. 7
Kuva 2. Karttaote keskusta-alueen osayleiskaavasta. - Asemanseudun osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kuva 3. Karttaote asemanseudun osayleiskaavasta. 8
- Aurekosken osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kuva 4. Karttaote Aurekosken osayleiskaavasta. - Rantaosayleiskaava osalle Parkanon järviä on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2000 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava-alue käsittää 33 järveä tai lampea. 27.5.2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan muutoksen, jossa siirrettiin yhteensä 12 omarantaista lomarakennuspaikkaa Iso Madesjärveltä, Nivusjärveltä ja Jänisjärveltä Liesijärvelle. Rantaosayleiskaavan vesistöt on kuvattu Liitteessä 1. 5 ASEMAKAAVOITUS 5.1 Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavoja on 67 kpl (sisältää 2 rakennuslain mukaista rakennuskaavaa) ja asemakaavan muutoksia 68 kpl. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon jälkeen asemakaavoja ovat myös rakennuslain aikaiset rakennuskaavat ja rantakaavat. Alla on uusimmat Parkanon kaupungissa voimaan tulleet asemakaavat. - Viljakan alueen asemakaava käynnistetiin Parkanon kaavoituslautakunnan päätöksellä 24.1.2012 11 ja kaavan lopullinen versio hyväksyttiin Parkanon kaupunginvaltuustossa 25.4.2016 28. Kaavan laatijana toimi Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy. 9
Kuva 5. Karttaote hyväksytystä Viljakan alueen asemakaavasta. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.9 30.9.2015 välisen ajan. - Pahkalan alueen asemakaavan muutos käynnistettiin Parkanon kaavoituslautakunnassa 29.9.2015 89. Alue käsitti aluksi vain korttelin 5075, mutta myöhemmin siihen lisättiin myös korttelit 5074, 5033, 5028 ja 5007. kaavamuutoksen lopullinen versio hyväksyttiin Parkanon kaupunginvaltuustossa 25.4.2016 29. Kaavan laatijana toimi Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy. Kuva 7. Karttaote hyväksytystä Pahkalan alueen asemakaavanmuutoksesta. Kaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.2 9.3.2016 välisen ajan. 10
5.2 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat - Koulukeskuksen asemakaavan muutos käynnistettiin Parkanon kaupungin kaavoituslautakunnassa 28.1.2016 11. Alueelle tulevan uuden koulukeskushankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi tulee alueelle laatia asemakaavanmuutos, koska nykyinen rakennusoikeus ei riitä kyseisen hankkeen tarpeisiin. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan kaavan rakennusalat vastaamaan tulevaa tarvetta. Kaavan laatijana toimii Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy. Kuva 6. Karttaote koulukeskuksen asemakaavan muutoksesta. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.6 30.6.2016 välisen ajan. - Pentin alueen asemakaavan muutos käynnistettiin Parkanon kaupungin kaavoituslautakunnassa 6.3.2013 26. Kaavoitettava alue käsitti aluksia korttelit 7101-7107 ja niihin liittyvät yleiset alueet, mutta kaavoitettavaa aluetta laajennettiin alueen asianosaisten toiveesta. Kaavoitusta on tarkoitus jatkaa kuluvan vuoden aikana. 11
Kuva 8. Karttaote Pentin alueen asemakaavan muutoksen alustavasta luonnoksesta. 5.3. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Vuoden 2013 alusta lähtien on tullut sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain säännös asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnista. Tuolloin merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia alueelle tulee myöntää. Asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kaupungin alueen asemakaavoitus on laadittu useassa osassa, eri vuosikymmeninä. Vanhimmat asemakaavat ja rakennuskaavat ovat 1970- luvulta. Kaavoja pyritään ajantasaistamaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. 6 RANTA-ASEMAKAAVOITUS 6.1 Yleistä Ranta-asemakaava on maanomistajien aloitteesta ja kustannuksella laadittava kaavamuoto, jolla järjestetään pääasiassa loma-asumista ranta-alueilla. Hallinnollinen käsittely tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnassa samaan tapaan kuin asemakaavan käsittely. Ranta-asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 12
6.2 Voimassa olevat ranta-asemakaavat Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on yhteensä 66 kpl. Viimeisin rantaasemakaava RT 59 hyväksyttiin 23.3.2015. 7 RAKENNUSJÄRJESTYS Parkanon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.5.2014 uuden rakennusjärjestyksen. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014. 8 YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa: Jarmo Kyösti, tekninen johtaja puh. 044 786 5601 sähköposti: jarmo.kyosti@parkano.fi Mielipiteet ja muistutukset kaavoista: Parkanon kaupunki Kaavoituslautakunta Käyntiosoite: Parkanontie 37, Parkano Postiosoite: PL 14, 39701 PARKANO Lisätietoa: www.parkano.fi LIITTEET Liite 1. Rantaosayleiskaavan vesistöt 13
14