1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.10.2016 82, liite 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Talousarvioesitys 2017
2 MIKKELIN KAUPUNKI KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA ORGANISAATIO 2017 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalueet Sivistystoimenjohtaja Johtoryhmä Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja Museot Kirjastot Tukipalvelut (lautakunta, avustukset) Sivistystoimenjohtaja Museotoimenjohtaja Kirjastotoimenjohtaja Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisojohtaja Orkesteri Intendentti 5.10.2016 1
3 TALOUSARVIORAKENNE TA 2017 1402KN Kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntalautakunta KN=5 Sivistystoimenjohtaja 1402KN1 Kultt.- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 1402KN11 Kulttuuri- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 140251001 Hallinto ja lautakunta 140251002 Teatteri 140251003 Musiikkiopisto 140251004 Mikaeli 1402KN2 1402KN3 1402KN4 Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja 1402KN21 Kulttuuripalvelut Kaupunginorkesteri Intendentti 1402KN31 Orkesteri Museot Museotoimenjohtaja 1402KN41 Museot 1042KN211 Kulttuuritoiminta ja hallinto 140252101 Kulttuuripalveluiden hallinto 140252102 Kulttuuripalveluiden projektit 140253101 Kaupunginorkesteri 140254101 Museoiden hallinto 140254102 Taidemuseo 140254103 Suur-Savon museo 140254104 Aluetaidemuseo 140254105 Päämajamuseo 140254106 Viestikeskus Lokki
4 140254107 Museoprojektit 140254108 Ristiina 140254109 Suomenniemi 1402KN5 Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja 1402KN51 Kirjastot 1402KN511 Mikkelin kirjastot 1402KN512 Pertunmaa 1402KN513 Puumala 1402KN514 Hirvensalmi 140255101 Pääkirjasto 140255102 Mikkeli-Sali 140255103 Anttola 140255105 Lähemäki 140255106 Otava 140255107 Rantakylä 140255109 Haukivuoren kirjasto 140255110 Kalevankankaan kirjasto 140255111 Ristiinan kirjasto 140255112 Suomenniemen kirjasto 140255113 Yhteispalvelupisteet 140255201 Pertunmaan kirjasto 140255301 Puumala kirjasto 140255401 Hirvensalmen kirjasto 1402KN52 Kirjaston projektit 1402KN521 Kirjaston projektit 140255509 Kirjaston projektit
5 1402KN6 Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisojohtaja 1402KN61 Liikuntapalvelut 1402KN611 Liikuntapalvelut 1402KN612 Ulkoliikuntapaikat 140256001 Liikuntapalveluiden hallinto 140256002 Ohjaustoiminta 140256003 Ohjaaja-avustus 140256005 Liikuntapaikka-avustus 140256006 Muut kohdeavustukset 140256009 Liikunnan projektit 140256010 Liikuntaryhmien maksut 140256101 Urheilupuisto 140256102 Keinonurmikentät 140256103 Nurmikentät 140256104 Hiekka-/luistelukentät 140256105 Muut kentät 140256106 Golfkenttä 140256107 Huoltorakennukset 140256108 Koneet ja kalusto 140256109 Yhteiset kustannukset 140256110 Hänninkenttä 140256111 Ristiina 140256112 Suomenniemi 140256113 Uimarannat 140256114 Ulkoilureitit 140256115 Ostopalvelusopimukset 140256116 Retkisatamat
6 1402KN613 Jäähallit ja kuplahalli 140256201 Kilpahalli 140256202 Harjoitushalli 140256203 Kuplahalli 1402KN614 Uimahallit ja sis.liik.tilat 1402KN6141 1402KN6142 Uimahallit Sisäliikuntatilat 140256301 Rantakeidas 140256302 Naisvuoren uimahalli 140256311 Rantakeidas, sali 140256312 Rantakeidas, kuntosali 140256313 Runebergin urheilutalo 140256314 Muut sisäliikuntatilat 140256315 Hauki-halli 140256316 Ristiinan sisäliikuntatilat 1402KN62 Nuorisotyö 1402KN621 Nuorisotyö 1402KN6211 Nuorisotoiminta 140257001 Nuorisopalveluiden hallinto 140257002 Nuorisoavustukset 140257004 Kattilansilta 140257005 Starlight 140257006 Skeittihalli 140257009 Kv-toiminta 140257010 Rantakylä 140257011 Anttola 140257012 Otava 140257013 Kesätoiminta
7 1402KN6212 Muut tilat 140257014 Tapahtumat 140257015 Haukivuori 140257016 Etsivä nuorisotyö 140257017 Ristiina 140257018 Suomenniemi 140257019 Saksala 140257020 Susiniemi 140257021 Vanha Sotku 140257025 Vuokratut tilat 1402KN6213 Nuorisotyöprojektit 140257029 Nuorisotyöprojektit
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 8 2017 2020 SIVISTYSTOIMI/KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA 1. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2017-2020 1.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Kirjastoissa henkilöresurssia tullaan kohdentamaan entistä enemmän henkilökohtaisiin asiantuntijapalveluihin kuten tiedonhankintataitojen opettamiseen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle. Tämä toteutetaan rutiinitehtäviä automatisoimalla ja ulkoistamalla. Kirjastolakia ollaan uudistamassa. Uuden lain odotetaan tulevan voimaan 1.1.2017. Lakiehdotuksen mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kirjasto- ja tietopalvelualan tuntemusta. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys yleisten kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Mikkelin kirjastopalveluissa on aukiolotuntien ja henkilöstön suhde (aukiolotunnit/htv) valtakunnallisesti verrattuna erittäin korkea. Tämä johtuu siitä, että lähikirjastoja on paljon ja niillä on kattavat aukioloajat. Samalla henkilöstömäärä on alhainen. Henkilöstöresurssia ei pystytä vähentämään nykyisestä, ellei kirjaston palveluverkkoon puututa tai aukioloaikoja vähennetä radikaalisti. Museotoimen henkilökuntamäärä on minimissään. Museotoimesta puuttuu useita keskeisiä vakansseja, jotta toimintaa voitaisiin kehittää museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Tällaisia puuttuvia vakansseja ovat konservaattori, museolehtori, Päämajamuseon amanuenssi ja toinen museomestari. Konservaattorin työtehtäviin kuuluu museokokoelmista huolehtiminen, kokoelmien kunnon tarkastaminen, esineiden ja taideteosten kunnostaminen ja puhdistaminen. Vakanssin puuttuessa tätä työtä joudutaan hoitamaan ostopalveluna. Museolehtorin työtehtäviin kuuluu koulun ja museon yhteistyön kehittäminen, museokasvatus sekä työpajojen ja tapahtumien järjestäminen. Tätäkin työtä joudutaan hoitamaan ostopalveluna. Museotoimen ja opetustoimen yhteistyönä syksyllä 2013 aloitettua Museolinkki toimintaa jatketaan lukuvuonna 2016-17. Toiminta tähtää koulujen ja museoiden yhteistyön syventämiseen. Pidemmän ajan tavoitteena on museolehtorin toimen perustaminen. Taidemuseon uutta tilaratkaisua valmistellaan. Museotoimen henkilöstötarpeen ongelmia tulisi ratkaista ennen siirtymistä uusiin toimitiloihin. Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajamuseon toimintaa tulisi kehittää edelleen. Tämä kehittämistyö edellyttää riittävää henkilöstöresurssointia. Päämajamuseon asiakaspalvelun kehittämisestä sekä näyttelyistä ja kokoelmista vastaamaan tulisi saada päätoiminen amanuenssi. Vuoden 2017 kevääseen mennessä selvitetään millä edellytyksillä Mikkeliin voitaisiin perustaa Sotahistoriakeskus. Mikäli keskus toteutuu, Päämajatalon kiinteistöön saavutetaan näyttelytoiminnan, asiakaspalvelun ja toiminnan kehittämisen kannalta merkittävää synergiahyötyä. Museoilla on tällä hetkellä toimintaa 14:ssä eri toimipisteessä, kun koko museotoimessa henkilötyövuosia on käytettävissä yhteensä 10,65. Museomestari vastaa eri kohteiden tekniikan toimivuudesta, hälytysjärjestelmistä ja toimitilojen kunnon tarkkailusta. Hän on mukana näyttelyiden pystyttämisessä, purkamisessa, pakkaamisessa ja kuljetuksissa. Toimipis-
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 9 2017 2020 teiden määrän lisääntyessä museomestari ei ehdi tehdä kaikkia hänelle kuuluvia työtehtäviä. Samoin museomestarin sijaistaminen lomien ja sairauslomien aikana tulisi jollakin tavalla varmistaa. Viimeisin eläköityminen museotoimessa tapahtui 1.1.2015. Tuolloin vapautunutta 0,5 henkilötyövuoden vakanssia ei ole toistaiseksi täytetty. Vakanssin muuttamista kokopäiväiseksi museolehtorin toimeksi tulisi harkita. Kaupunginorkesterin toimintaa on kehitetty vuosina 2012-2016 kaupunginhallituksen asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän laatiman kehittämisohjelman linjausten mukaan. Ohjelman aikana toiminnan kehittäminen on näkynyt orkesterin näkyvyyden, julkisuuskuvan, kansainvälisen maineen ja hanketoiminnan kehittymisenä. Kuntatalouden tiukka tilanne on vaikeuttanut konserttitoiminnan monipuolisuuden toteuttamista. Vierailevien kapellimestarien ja solistien käyttöä on jouduttu vähentämään. Orkesteri pystyy esiintymään itsenäisesti ilman vierailijoita, mutta tämä kaventaa merkittävästi konserttitoiminnan monipuolisuutta ja kiinnostavien ohjelmasisältöjen tuottamista. Jo aiemmin yleisömäärien kasvun hitaus on ollut keskeinen toiminnan haaste, mutta nyt vierailijoiden käytön vähentyminen ja ohjelmiston kaventuminen on uhka yleisön kiinnostuksen pysyvyydelle. Orkesterin työtä on ajoittain haitannut erittäin voimakkaasti pienen kokoonpanon ja pienimmillään yhden muusikon soitinryhmien aiheuttama haavoittuvuus sairaustapausten edessä. Pahimmillaan orkesterin koko ydintoiminta vaarantuu. Orkesterin kehittämissuunnitelmassa linjattiin yhtenä kehittämiskohteena orkesterin koon kasvattaminen. Tähän ei ole toistaiseksi osoitettu resursseja. Lisävakanssien saaminen soittajistoon on tärkeää. Orkesterin kehitysaskeleet ovat tuoneet lisää tehtäviä hallinnolle, minkä lisäksi ammattiorkesteritoiminnan kannalta keskeiset tehtäväalueet - nuotistonhoito, viestintä ja markkinointi sekä orkesterijärjestäjän tehtävät - ovat puuttuvien resurssien vuoksi olleet täysin vajavaisesti hoidetut. Hallintoon on rekrytoitu osin OKM:n hankerahoituksen turvin nuotistonhoitaja-tuottaja määräajaksi 2016 loppuun saakka (rahoitus OKM 40 %, orkesterin toimintamäärärahoista 60 %). Tehtävään kuuluu nuotistonhoidon järjestäminen sekä konserttituotantoihin liittyvät operatiiviset tehtävät, orkesterijärjestäjän tehtävät sekä markkinointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä. Nuotistonhoitaja-tuottajan työpanoksella on myös keskeinen merkitys hallinnon työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin turvaamisessa. Nuotistonhoitaja-tuottajan määräaikainen tehtävä vakinaistetaan 1.1.2017 alkaen, koska ko. tehtävät ovat ammattiorkesteritoiminnan keskeisiä osa-alueita, ja tarve niiden hoitamiseen on pysyvä. Intendentin virka on täytetty viiden vuoden määräajaksi, joka päättyy 31.12.2016. Luonteeltaan tulosalueen johtajan tehtävä on pysyvä, joten virka täytetään toistaiseksi 1.1.2017 alkaen. Ylikapellimestarin sopimus (ostopalvelusopimus) päättyi kesällä 2016, ja uuden ylikapellimestarin valintaprosessi on käynnissä. Tehtävä voi tulla hoidettavaksi työsuhteisena tai ostopalveluna. Tehtävään ei ole olemassa erikseen varattua palkkaresurssia, vaan menot kohdistuvat muiden taiteilijavierailijoiden tavoin sopimuksesta riippuen tilapäiseen työvoimaan tai ostopalveluihin. Liikunta- ja nuorisopalveluissa vuodelle 2017 suunnitellaan uimahallien kahdeksan ja nuorisotyön yhden siivoojan työsuhteen siirtämistä liikuntapalveluilta ruoka- ja puhtauspalveluille. Siirto mahdollistaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet työkiertoon eri toimipisteissä.
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 10 2017 2020 Lisäksi siirrolla varmistetaan työntekijöille siivousalan ammatillinen esimiehisyys sekä siivouksen suunnittelu. Uimahallien hallimestarin työaikaa voidaan tällöin kohdentaa enemmän uimahallien toiminnan kehittämiseen. Lisäksi nuorisotalojen ulkoa ostettava, ajoittain reklamointia aiheuttava siivous lopetetaan ja siirrytään ostamaan siivous ruoka- ja puhtauspalveluilta sisäisesti, kuten osalla nuorisotaloista jo nyt toimitaan. Liikunta- ja nuorisopalvelut ostaa siivouksen jatkossa sisäisesti ruoka- ja puhtauspalveluilta. 1.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen Vilkkaimmissa kirjastoissa on viime vuosien aikana automatisoitu lainaus- ja palautustoimintoja eli niitä on ulkoistettu asiakkaille. Syksystä 2014 saakka kirja-aineisto on ostettu muovitettuna. Luettelointitietojen ostopalvelusopimus on murrosvaiheessa. Pyritään siihen, että jatkossakin kirjasto pystyy ostamaan luettelointitiedot, koska niiden tuottamiseen omana työnä ei ole resursseja. Lisäksi on muodostettu Koha-kirjastojen kanssa yhteistyörinki, jossa yhdessä kirjastossa tehty primääriluettelointi jaetaan yhteistyökirjastoille. Vielä ei ole tietoa, kuinka paljon tällä tavalla voidaan ohjata työpanosta asiakaspalveluun. Museotoimessa puuttuvien vakanssien ja epäkäytännöllisten toimitilojen vuoksi muutamia toimintoja hoidetaan ostopalveluina. Näitä ovat mm. museokokoelmien konservointi, museopedagogiikka (museokasvatus) sekä raskaasti tai hankalasti liikuteltavien näyttelyesineiden ja taideteosten siirto. Nykyisessä henkilöstöresurssitilanteessa ostopalveluiden tarve ei vähene vaan pikemminkin kasvaa. Kulttuuripalvelut käyttävät ostopalveluita suurimpien kulttuuritapahtumien järjestelyissä kulttuurituottajien tukena. Vuoden aikana ostopalveluita on esityksistä aina tapahtumien suunnitteluun ja koordinointiin asti. Suurin ostopalvelu on Hulivili-karnevaali. Kaupunginorkesterin ostopalveluissa ei ole merkittäviä muutoksia. Vierailevat taiteilijat kiinnitetään esiintymään joko lyhyillä määräaikaisilla työsopimuksilla tai hankitaan ostopalveluina. Ylikapellimestarin tehtävät on hoidettu aiemmin ostopalveluna. Uuden ylikapellimestarin valintaprosessi on käynnissä, ja ylikapellimestarin sopimus perustuu hänen johtamien konserttiviikkojen määrään. Tehtävä voi tulla hoidettavaksi työsuhteisena tai ostopalveluna. Liikunta- ja nuorisopalveluissa haja-asutusalueiden latureittien hoitoon on tehty ostopalvelusopimuksia paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Tarkastelujakson loppupuolella on varauduttava siihen, etteivät kaikki kelkkamiehet jatka palvelua, jolloin latureittien ylläpitoa joudutaan suunnittelemaan uudelleen, tai karsimaan palvelua. Osa liikuntapalveluiden toiminnasta on sidoksissa työllistettyyn työvoimaan, jota on hyödynnetty muun muassa kenttienhoidossa, jäähalleilla, ulkoilureittien raivaustehtävissä ja avustavissa töissä. Mikäli kaupungin osoittamat määrärahat työllistämiseen edelleen vähenevät, tai jos työllistäminen kohdentuu korostetusti henkilöihin, joilla ei ole valmiuksia liikuntapaikkojen hoitoon, joudutaan palvelua ostamaan ulkoa tai palkkamaan määräaikaista henkilöstöä.
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 11 2017 2020 2. Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Seutukirjastotoimintaan kohdennetaan yhteensä 1,8 htv. Näistä saadaan korvaus ostavilta kunnilta sopimuksen mukaisesti. Lisäksi kirjastotoimenjohtaja työskentelee 10 % työajastaan Koha-Suomi Oy:lle, mikä on kuntien yhteinen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän ylläpitopalveluita tuottava yhtiö. Kaupunki laskuttaa yhtiöltä kirjastotoimenjohtajan työpanoksesta aiheutuvat kustannukset. Anttolan ja Haukivuoren kirjastoissa työskentelee 3 palvelusihteeriä, jotka hoitavat yhteispalvelua. He myös sijaistavat kirjastoa, ja kirjastosta sijaistetaan yhteispalvelua. Yhteispalvelua tarjotaan myös Rantakylän, Ristiinan ja Suomenniemen kirjastoissa, joissa yhteispalvelu hoidetaan kirjaston henkilökunnan turvin. Sotemuutos vaikuttaa myös kirjastoon, koska kirjastossa opiskelee oppisopimuksella määräaikaisena kirjastovirkailijana uudelleensijoitettava henkilö, jonka vakanssi on sotessa. Hänet esitetään siirrettäväksi vapaana olevaan kirjastovirkailijan vakanssiin. Museotoimessa sisäiset siirtomahdollisuudet tarkastetaan, kun tehtäviä avautuu. Yleisissä kulttuuripalveluissa on tällä hetkellä 3 vakanssia joista kaikki on täytetty. Yhden kulttuurituottajan vakanssi on jaettu 85 % yleiseen kulttuuritoimeen ja 15 % museopalveluille. Suomenniemen kirjastovirkailija hoitaa osittain myös yleisten kulttuuripalveluiden tehtäviä. Kulttuuripalvelujen yksi vakanssi siirtyi 1.6.2016 hallintopalvelukeskuksen yhteyteen. Kyseessä oli sihteeriresurssi, josta puolet oli osoitettu yleisiin kulttuuripalveluihin ja puolet liikunta- ja nuorisopalveluille. Kaupunginorkesterin osalta sisäiset siirtomahdollisuudet ovat käytännössä mahdottomuus. Liikunta- ja nuorisopalveluissa yhdeksän siivoojan siirtoa liikunta- ja nuorisopalveluilta ruokaja puhtauspalveluille suunnitellaan tapahtuvaksi vuoden 2017 aikana. Hallintopalvelukeskuksen perustamisen myötä liikunta- ja nuorisopalveluilta siirtyy keskushallintoon neljä toimistosihteerin työsuhdetta (3,5 htv) sekä 0,5 htv kulttuuripalveluiden toimistosihteerin liikunnalle osoitetusta työpanoksesta. 2.1 Määräaikainen henkilöstö Kirjaston asiakaspalvelussa käytetään jatkuvasti harjoittelijoita ja muita määräaikaisia. Ilman heitä aukioloaikoja ei pystytä pitämään nykyisellään. Pysyvä toiminta museotoimessa on järjestetty vakituisen henkilöstön toimesta. Kesäaikana, jolloin kaikki museotoimen yleisökohteet ovat avoinna, on kohteiden avoinna pidossa ja valvonnassa museotoimen budjetista palkattuja museoalan opiskelijoita (4 opiskelijaa). Lisäksi kohteiden valvonnassa on koululaisia 8-10 henkilöä vuosittain. Keskimäärin 1-2 opiskelijaa palkataan vuosittain erilaisiin projekteihin, jotka rahoitetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Kulttuuripalveluissa pysyvä toiminta on pyritty hoitamaan vakituisen henkilöstön toimesta. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä itse tuottamaan, mm. osaa tapahtumatoiminnasta. Määräai-
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 12 2017 2020 2.2 Eläkepoistuma kaisia työntekijöitä on kulttuuripalveluissa ollut noin yksi vuodessa. Harjoittelijoita ja opiskelijoita on vuosittain 1-2. Kesätyöntekijöitä on kulttuuripalveluissa ollut 5-7. Kaupunginorkesterissa tällä hetkellä määräaikaisia ovat intendentti ja nuotistonhoitajatuottajan, näitä esitetään vakinaistettaviksi 1.1.2017 alkaen. Ylikapellimestarin tehtävä on tällä hetkellä avoinna, ja tehtävä on taiteellisen toiminnan luonteen vuoksi tarkoituksenmukaisesti määräaikainen ja osa-aikainen työsuhde tai ostopalveluna hankittava palvelu. Vierailevat kapellimestarit ja solistit ovat joko lyhytaikaisia määräaikaisia työntekijöitä tai ostopalveluina hankittavia. Muusikoiden sairaustapauksissa sijaisuudet ovat konserttitoiminnan vuoksi välttämättömiä, mikä aiheuttaa ajoittain lukuisia lyhyitä määräaikaisia työsuhteita. Liikunta- ja nuorisopalveluissa pysyvää toimintaa ei voida järjestää kokonaan vakituisen henkilöstön toimesta. Haja-asutusalueen kenttienhoitoon käytetään suurelta osin työllistettyä henkilökuntaa ja latujenhoitoon ostopalvelua. Työllistetyn työvoiman jatkuvaa tarvetta on myös jäähallilla ja osin myös uimahalleilla laitosmiehiä avustavissa tehtävissä. Naisvuoren uimahallin uinninvalvonta joudutaan toteuttamaan viikonloppuisin määräaikaisiin, lyhyisiin työsopimuksiin tukeutuen, sillä vakituinen henkilökunta ei riitä ko. vuoroihin. Kirjastosta eläköityy vuosina 2017 2020 yhteensä 17 henkilöä. Heistä kirjastonhoitajia on kolme ja kirjastovirkailijoita 13 ja yksi kirjastoavustaja. Tämä on 35 % koko kirjaston henkilöstä. Vuonna 2017 eläkkeelle on tämänhetkisen tiedon mukaan jäämässä neljä henkilöä. Lisäksi yhdellä henkilöllä tulee henkilökohtainen eläkeikä täyteen, mutta hän lienee jatkamassa työssään. Eläkepoistuma tullaan hyödyntämään jo tehtyjen sekä palveluverkkoselvityksessä esitettyjen säästötoimenpiteiden henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Vuoden 2017 aikana yksi museovirkailija eläköityy museotoimesta. Kaupunginorkesterin arvioitu eläkepoistuma 2017-2020 on 2 henkilöä. Orkesterissa ei ole tehtäviä, jotka voisi jättää täyttämättä tai järjestää sisäisin järjestelyin. 3. Henkilöstöresurssisuunnitelma 2017-2020 Kirjastotoimessa on tällä hetkellä käytettävissä noin 45 henkilötyövuotta. Museotoimessa on tällä hetkellä käytettävissä 10,65 henkilötyövuotta. Kulttuuripalveluissa on tällä hetkellä käytettävissä 2,85 henkilötyövuotta. Kaupunginorkesterin intendentin virka täytetään toistaiseksi 1.1.2017 alkaen. Tällä hetkellä virka on täytetty määräaikaisena, ja määräaikaisuus päättyy 31.12.2016. Tulosalueen johtajana toimivan intendentin tehtävät ovat luonteeltaan pysyviä, eikä perustetta määräaikaisuudelle ole. Nuotistonhoitaja-tuottajan määräaikainen tehtävä vakinaistetaan 1.1.2017 alkaen nykyisen määräaikaisen sopimuksen loppuessa. Tehtävään kuuluu nuotistonhoidon järjestäminen sekä konserttituotantoihin liittyvät operatiiviset tehtävät, orkesterijärjestäjän
MIKKELIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 13 2017 2020 tehtävät sekä markkinointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä. Ko. tehtäväalueet ovat ammattiorkesteritoiminnan kannalta keskeisiä, tarve niiden hoitamiseen on pysyvä eikä perustetta määräaikaisuudelle ole. Orkesterin soittajiston kokoa on tarve kasvattaa kehittämistyöryhmän linjausten mukaan, jotta taiteellinen toiminta turvataan. Toteutuma Henkilöstömäärä Toteutuma Tavoite 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020 Muutos arvio Toimialan Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 31.12.2015 1.1.2016 31.12.2016 asettama asettama asettama asettama Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2015-2020 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoltk. yht. 168 165-3 148-20 155 7 155 0 155 0 155 0-13 Vakituiset yht. 137 141 4 128-9 140 12 140 0 140 0 140 0 3 Kirjastopalvelut 47 47 0 43-4 46 3 46 0 46 0 46 0-1 Liikunta- ja nuorisopalvelut 61 65 4 59-2 65 6 65 0 65 0 65 0 4 Museot 11 11 0 10-1 11 1 11 0 11 0 11 0 0 Yl. Kulttuuripalvelut 4 4 0 3-1 3 0 3 0 3 0 3 0-1 Kaupunginorkesteri 14 14 0 13-1 15 2 15 0 15 0 15 0 1 Määräaikaiset, yht 31 24-7 20-11 15-5 15 0 15 0 15 0-16 Kirjastopalvelut 4 4 0 6 2 3-3 3 0 3 0 3 0-1 Liikunta- ja nuorisopalvelut 19 11-8 11-8 11 0 11 0 11 0 11 0-8 Museot 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 0 1 0 1 Yl. kulttuuripalvelut 1 1 0 1 0 0-1 0 0 0 0 0 0-1 Kaupunginorkesteri 7 8 1 1-6 0-1 0 0 0 0 0 0-7 4. Henkilöstömenojen vähentäminen Vuoden 2017 rekrytointitarpeeseen vaikuttaa se, päätetäänkö Kalevankankaan ja Lähemäen kirjastot lakkauttaa. Tällä hetkellä palvelupäällikön virka ja kirjastonhoitajan toimi ovat täytettynä määräaikaisesti. Molemmat tulee täyttää vakituisesti vuoden 2017 alusta. Mikäli Kalevankankaan ja Lähemäen kirjastoja ei lakkauteta, tulee rekrytoida myös kaksi kirjastovirkailijaa eläköityvien tilalle. Kirjastovirkailijoiden rekrytoinnit voidaan tehdä oppisopimuksen kautta kaupungin sisäisenä siirtona. Museotoimessa ei ole mahdollisuutta vähennyksiin. Kulttuuripalveluissa ei ole mahdollisuutta vähennyksiin. Kaupunginorkesterissa ei ole tehtäviä, joita voisi jättää täyttämättä, järjestää sisäisin siirroin tai joista voisi luopua, joten henkilöstömenojen vähentäminen ei näytä mahdolliselta. Liikunta- ja nuorisopalveluilta siirtyy hallintopalvelukeskuksen myötä 4 htv:n verran palkkarahoja keskushallintoon sekä siivouksen uudelleenjärjestelyn myötä 8,5 htv:n verran siivoojien palkkarahoja ruoka- ja puhtauspalveluihin. Palvelut ostetaan jatkossa sisäisesti. Henkilötyövuosia ei ole enää mahdollista vähentää kutistamatta selkeästi esimerkiksi liikuntalaitosten (uimahallit, jäähallit) aukioloaikoja, mikä vaikuttaisi kielteisesti tulokertymään sekä kaupunkilaisten liikunnan määrään. 5. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Liite
14 Koulutussuunnitelma 2017, Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Sivistystoimi, kirjasto Osaamisen Koulutuksen kehittämistarv tavoite e / koulutus Turvallisuus asiakaspalvelus sa Ilmiöpohjainen oppiminen kirjaston näkökulmasta Palvelujen kehittäminen eri asiakasryhmien tarpeisiin: aikuisten kirjallisuuspalv elut lisätä henkilöstön osaamista haastavista asiakastilanteist a tutustaa kirjaston henkilökunta uuden OPS:in pohjalla olevaan oppimiskäsityks een Perehdyttää henkilökuntaa aikuisten kirjallisuuden sisällön avaamiseen (vinkkaus, lukupiirit) Kest o / pv Kohderyhmä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) 1 koko kirjaston henkilöstö, järjestetään kolmella maakuntakirjastoalu eella 1 koko kirjaston henkilöstö, järjestetään E-S maakuntakirjastoalu eelle 1 koko kirjaston henkilöstö, järjestetään E-S maakuntakirjastoalu eelle Aikataulu (mahdollisim man tarkalla tasolla) tammikuu 2017 maalis/huhti 2017 syyskuu Kustannukset katetaan maakuntakirjastoavustu ksella katetaan maakuntakirjastoavustu ksella katetaan maakuntakirjastoavustu ksella Koulutuksen arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuu den arviointi) palautekysel y palautekysel y palautekysel y Vastuutaho (esim. henkilöstöpalvelut) ja koulutuksen järjestäjä maakuntakirjasto/palvelupä ällikkö maakuntakirjasto/palvelupä ällikkö maakuntakirjasto/palvelupä ällikkö TVT:n Luodaan 1-2 koko kirjaston 1 päivä katetaan palautekysel maakuntakirjasto/palvelupä
15 hyödyntämine n kirjaston asiakastyössä valmiuksia tablettien käyttöön asiakastyössä ja rohkaistaan henkilökuntaa TVT:n monipuoliseen käyttöön henkilöstö, järjestetään E-S maakuntakirjastoalu eelle keväällä ja tarvittaessa toinen syksyllä maakuntakirjastoavustu ksella ja hankerahoituksella y ällikkö SIVISTYSTOIMI / MUSEOT Osaamisen Koulutuksen tavoite kehittämistarve / koulutus Turvallisuus asiakaspalveluss a Lisätä henkilöstön osaamista asiakaspalvelutilanteiss a Kest o / pv Kohderyhmä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) 1 Asiakaspalveluhenkilökunt a Aikataulu (mahdollisimma n tarkalla tasolla) Tammikuu 2017 Kustannukse t Katetaan henkilöstön koulutus tilikohdalta Koulutuksen arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuude n arviointi) Palautekysely Vastuutaho (esim. henkilöstöpalvelut) ja koulutuksen järjestäjä Museotoimenjohtaj a Sivistystoimi, Kulttuuripalvelut Osaamisen Koulutuksen kehittämistarve tavoite / koulutus Asiakaslähtöisen palveluosaamise n kehittäminen Kehittää palveluita asiakkaan näkökulmasta (esim. taidekasvatus Kesto / pv 6 päivää/arvi o Kohderyhm ä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) Koko henkilöstö Aikataulu (mahdollisimma n tarkalla tasolla) Vuosi 2017/kevät, syksy Kustannukset Katetaan budjetista/hankerahoituksell a Koulutuksen arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuuden arviointi) Palautekysely Vastuutaho (esim. henkilöstöpalve lut) ja koulutuksen järjestäjä Yleiset kulttuuripalvelu t
16 Digitaalisten toimintojen kehittäminen Palveluprosessie n kehittäminen osana päivähoitoa, koulutusta, ikäihmisten palveluita) Etsiä uusia tapoja tuottaa, tiedottaa ja markkinoida palveluita (esim. monipuolinen somen käyttö ja hyödyntäminen) Kokeilla uusia poikkihallinnollisi a toimintatapoja palveluiden kehittämiseksi 6 päivää/arvi o 6 päivää/arvi o Koko henkilöstö Koko henkilöstö Vuosi 2017/kevät, syksy Vuosi 2017/kevät, syksy Katetaan budjetista/hankerahoituksell a Katetaan budjetista/hankerahoituksell a Palautekysely Palautekysely Yleiset kulttuuripalvelu t Yleiset kulttuuripalvelu t Sivistystoimi, liikunta- ja nuoriso Osaamisen Koulutuksen kehittämistarve / tavoite koulutus Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: Trimmipäivät Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: Allasturvallisuude n ylläpito Liikuntapaikkojen ylläpidon Kesto / pv Kohderyhmä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) 1 uimahallien henkilöstö 2 pv per koulutus kenttähenkilökunt a (koulutukseen Aikataulu (mahdollisimma n tarkalla tasolla) elokuu 2017 Kustannukset n. 300-400 /henkilö/koulutus Koulutukse n arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuu den arviointi) Vastuutaho (esim. henkilöstöpalvelu t) ja koulutuksen järjestäjä Liikuntapalvelut, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliit to Liikuntapalvelut, yksiköt
17 Kenttäpäivät Jäähallipäivät Uimahallipäivät Johtamisen erityisammattitutkint o kehittäminen Johtamisen kehittyminen jatkuu vuodelta 2016 4-5 henkeä), jäähallihenkilökun ta (koulutukseen 2 henkeä), uimahallien esimiehet ja laitosmiehet (koulutukseen 3-4 henkeä) esimies, yksi henkilö Suomen Liikunnan Ammattilaiset, Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ESEDU Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: Itä-Suomen alueelliset nuorisopäivät Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: Itä-Suomen liikuntaviranhaltijoid en alueellinen työkokous Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: Liikuntatoimen neuvottelupäivät Ammattitaitoa ylläpitävä: Alueellinen verkostoituminen, koulutusta ja keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä Alueellinen verkostoituminen, koulutus ja keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä Liikunnan kehittäminen, valtakunnallinen verkostoituminen, koulutus ja ajankohtaiset ilmiöt Etsivän työn kehittäminen, 2pv/ vuosi nuoriso-ohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät, nuorisosihteerit, liikunta- ja nuorisojohtaja 2 liikuntasuunnitteli ja, liikunnanohjaajat, liikunta- ja nuorisosihteeri, liikunta- ja nuorisojohtaja 2 Liikunnan hallinto, esimiehet 2 Etsivät nuorisotyöntekijät syksy 2017 n. 100-150 / hlö Aluehallintovirasto syksy 2017 n. 100-150 /hlö Aluehallintovirasto helmikuu 2017 n. 300-400 /hlö FCG n 100-150 /hlö
18 Etsivän nuorisotyön päivät verkostoituminen, nuorisosihteeri Ammattitaitoa ylläpitävä: Aqua-päivät Allasturvallisuus, uimaopetuksen kehittäminen 2 Uimaopettajauinninvalvojat elokuu 2017 n 200 /hlö Uimaopetus- ja hengenpelastusliit to Ammattiin johtava koulutus: liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto Ammattitaitoa ylläpitävä: Yintro-koulutus nuorten tieto- ja neuvontatyön peruskoulutus Liikuntapaikkojen hoitajan ammattivalmiude t, liikuntapaikkojen hoidon kehittäminen Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittäminen jatkuu vuodelta 2016, useita lähipäiviä liikuntapaikkojen hoitaja kevät 2017 Itä-Suomen Liikuntaopisto 2 Nuoriso-ohjaajat syksy 2017 n. 200 /hlö Koordinaatti
Henkilöstösuunnitelma: perustettavat virat ja työsuhteiset tehtävät 2017 Liite 1 Toimiala Sivistystoimi Työyksikkö Kaupunginorkesteri Yhteyshenkilö Nikke Isomöttönen Viran/tehtävän palkkausmäärärahan tulee sisältyä talousarvioon Tehtävät tulee kuvata tehtävänkuvauslomakkeelle ennen tehtävän/viran perustamista 19 Virka/tehtävänimike Työyksikön nimi Virka/ toimi (V/T) Perustamisajankohta nuotistonhoitajatuottaja Kaupunginorkest eri T yleistyöai ka 38,25 h/vko Kelpoisuusvaatimu s, mikäli kyseessä virka tai tehtävällä lain edellyttämä kelpoisuusehto Työaikamuoto Hinnoitteluryhmä ja esitys tehtäväkohtaiseksi palkaksi (TVA) hinnoittelematon, tehtäväkohtainen palkka 2400 /kk Arvio palkkakustannuksista vuositasolla (ilman sivukuluja vuonna 2017) Kustannusvaikutus Perustelut 33 000 1.1.2017 Kaupunginorkesterissa on tarve järjestää keskeiset ammattiorkesteritoiminnan edellyttämät tehtäväalueet pysyvällä ratkaisulla. Nuotistonhoitaja-tuottajan toimenkuvaan kuuluu nuotiston hoito, viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä, orkesterijärjestäjän tehtävät sekä operatiiviset tuottajan tehtävät. Ko. tehtäväalueiden hoitamiseen on pysyvä tarve. Lisätietoja - Perustelut sellaisessa muodossa, että niitä voidaan käyttää kh:n päätöksen pohjana. - Kustannukset oikein arvioituna ja ne tulee olla mukana myös TAE:ssa. - Palvelussuhdelaji (virka/toimi), kelpoisuusvaatimukset, hinnoittelukohta tulee olla mainittu. - Vakanssinimike on oikea, ts. vastaa kaupungin käytössä olevia periaatteita. - Säännöllinen työaika, jos se ei ole VES:ssa tai TES:ssa mainittu.
20 Henkilöstösuunnitelma muutosesitys työsopimussuhteiseen tehtävään 2017 Liite 1 Toimielin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalue Kirjastopalvelut Yhteyshenkilö kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen Muutosesitys tehtävään Nimike kirjastoautovirkailija kirjastoautovirkailija Muutos tehtävän nimikkeeseen Hinnoittelukohta/ palkkaryhmä, tehtäväkohtainen palkka/kk kirjastovirkailija 02KIR050, 2116 e/kk kirjastovirkailija 02KIR060, 2016 e/kk Muutos kelpoisuusehtoon ei vaadita ammattikuljettaja n pätevyyttä ei vaadita ammattikuljettaja n pätevyyttä Kustannusmuutos (ilman sivukuluja 2016) Muutosajankohta Vakanssinumero Perustelut (tulee selvitä myös onko toimen haltija antanut suostumuksensa nimikemuutokseen) ei kustannuksia 1.1.2017 2480 Kirjastoauton lakkauttamisen myötä ei tarvetta kirjastoautovirkailijan vakanssille, muutetaan vastaamaan toimenkuvaa. On suostumus. - 1200 e/vuosi 1.1.2017 Kirjastoauton lakkauttamisen myötä ei tarvetta kirjastoautovirkailijan vakanssille, muutetaan vastaamaan toimenkuvaa. Toimi tällä hetkellä täyttämättä. Vakanssille siirretään uudelleen sijoitettava henkilö, joka on aikaisemmin työskennellyt sotessa ja joka on tällä hetkellä oppisopimuksella määräaikaisena kirjastovirkailijana. Lisätiedot
21 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa yleisten kulttuuripalvelujen, liikunta- ja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Palvelusuunnitelma Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueiden mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään ja kehitetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Esimerkkinä poikkihallinnollisesta työstä ovat kirjastojen ja yhteispalvelun yhteinen asiakaspalvelu sekä KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku sekä Kirjastopolku. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit, kuten Olkkari, säilytetään ennallaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten toimintojen merkitys korostuu uudessa kunnassa soten irtaantuessa. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. Hyvinvoinnin virtaa hankkeen kokeiluilla pyritään kaupunkilaisten liikunnallisen ja kulttuurisen elämäntavan, ilon, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen. Lautakunnan alaiset tulosalueet osallistuvat aktiivisesti Suomi 100 juhlavuoden valmisteluun. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 Tulosalueiden päälliköt Humalajuominen, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 7 tavoite: ammattikoululaiset 30 tavoite: lukiolaiset 20. Tupakointi päivittäin, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 10 tavoite: ammattikoululaiset 32 tavoite: lukiolaiset 5 Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet tavoite: 8-9 lk:t 5 tavoite: ammattikoululaiset 15 tavoite: lukiolaiset 8 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 30.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 17.000 Järjestetään matalan kynnyksen palveluita nuorille ja pyritään turvaamaan palvelut niiden piiriin hakeutuville. Tajua mut! signaalijärjestelmän hyödyntäminen myös yksinäisyyden ehkäisyssä. Kirjaston ja nuorisopalveluiden uudenlainen yhteistyö Otavan kirjasto/nuorisotilassa. Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä hankkeessa. Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Liikunta- ja nuorisopalvelu/etsivä nuorisotyö Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut, yleiset kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut Sivistystoimen johtaja ja tulosalueiden päälliköt
22 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 30 000 tavoite: kävijämäärät tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 Toimitilojen ajantasaisuus: Naisvuoren uimahallin peruskorjaus ja uuden taidemuseon rakentaminen. Liikunta- ja nuorisojohtaja, museotoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Cultural planning menetelmän hyödyntäminen asuinalueiden kehittämisessä yhteistyössä yleisen kulttuuritoimen, museoiden ja kaavoituksen kesken. Luodaan uusia digitaalisia palveluja: esimerkiksi näyttelyelementtejä museoon, kirjastokäytönopetuspelejä, avustusten sähköinen hakeminen ja K-9- kortin mobiiliversio. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kirjastopalvelut: kehitetään laajassa verkostossa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Kaupunginorkesteri: konserttien välittäminen internetin kautta. Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen henkilöstön koulutuksessa ja rekrytoinneissa. Uusien osaamisvaatimusten, erityisesti sähköisten palveluiden hallinta ja osaaminen, tulee huomioida henkilöstön täydennyskoulutuksissa ja rekrytoinneissa. Museot: Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä. Digitaalisten näyttelyelementtien kehittäminen. Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, esimerkiksi kehitetään avustusten sähköistä hakua. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstökustannuksiin, avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. Sisäisten veloitusten kasvu vaarantaa palvelutuotantoa. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työttömyysaste, %-osuus: Etsivän nuorisotyön kehittäminen. Liikunta- ja nuorisojohtaja tavoite: alle 25-vuotiaat 10 Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite: imagotutkimuksen 7. sija 4. sija Laadukkaiden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestäminen. Etelä-Savon kulttuuri- ja luovien alojen tulevaisuusohjelman toimenpiteiden edistäminen. Saimaa-Sinfonietta-yhteistyön syventäminen Kulttuurijohtaja, orkesterin intendentti, museotoimenjohtaja Tulosaluejohtajat orkesterin intendentti Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen. Viestintä- ja markkinointikoulutuksen lisääminen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. some ja kaupungin sähköiset mainos- ja infotaulut aktiiviseen käyttöön. Huomioitava kuntalaisten ohjaaminen sähköisten palveluiden käyttöön. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävät henkilöstön koulutusmäärärahat uusien viestintäkanavien ja -tapojen koulutukseen. Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja
23 laitteet. Riittävä markkinointibudjetti. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km): tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %:sesti. Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa Liikunta- ja nuorisojohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Naisvuoren uimahallin peruskorjaus Taidemuseon uudisrakennus Museotoimen hajallaan sijaitsevien säilytystilojen saaminen yhden katon alle Mikkelin Areenan rakentaminen Terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt asiakkaille ja henkilökunnalle Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimitilojen kehittäminen vaatii suuria investointeja pitkällä tähtäimellä. Retkeilyreittien hoitoon ei ole juurikaan varattu määrärahoja, hoito omalla työvoimalla. Kehittämismahdollisuudet rajalliset.
24 YLEISET KULTTUURIPALVELUT Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa, luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, jakaa avustuksia sekä edistää kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Palvelusuunnitelma Painopisteenä on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Huomioidaan kulttuuriperintöohjelman mukaiset kaupungin merkkipäivät, vuotuispäivät ja perinteiset tapahtumat. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistoimintasopimuksilla mahdollistetaan erilaista tapahtumatoimintaa ja osa taiteen perusopetuksen palveluista. Toteutetaan edelleen laajaa poikkihallinnollista Kulttuuripolkua Mikkelin peruskouluihin sekä päivähoidon kanssa järjestettävää KulttuuriKamelia päiväkoteihin. Ikäihmisten kulttuuripalveluissa huomioidaan erityisesti eri palvelukotien kohderyhmät ja tapahtumatoiminnassa keskitytään vakiintuneisiin tapahtumiin, kuten esim. hulivili ja puistokonserttien sarjaan. Mahdollistetaan uusia tapahtumakokeiluja itse tuottaen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla ja kehittämällä käyttäjälähtöisiä kulttuuripalveluja kaupunkiin. Yleiset kulttuuripalvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla melko haasteellista. Jos halutaan, että palvelut ovat käytettävissä eripuolilla kaupunkia, yleisten kulttuuripalveluiden alaisista toiminnoista ei voi enää vähentää resursseja. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueen mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Käyttäjälähtöisiä sekä sähköisiä palveluja kehitetään eteenpäin yhdessä kaupungin muun palvelutuotannon kanssa. Kulttuuripalvelujen alueellinen, tasa-arvoinen ja hyvä saavutettavuus tulisi turvata laajentuneessa kaupungissa. Osallisuutta ja osallistumista kulttuurin toimijoiksi aktivoidaan erilaisilla toimenpiteillä kuten kehittämällä toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostamalla kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit säilytetään ennallaan. Kulttuuripalveluiden rooli ja merkitys tulee korostumaan uudessa kunnassa. Kansainvälisyyttä ja sen edistämistä tuetaan kohdeavustuksilla. Vuonna 2017 kulttuuripalvelut huomioi Suomi 100v. juhlavuoden ja asuntomessut omassa palvelutuotannossaan. Samoin Etelä-Savon kulttuurin tulevaisuusohjelman jalkautusta viedään eteenpäin yleisissä kulttuuripalveluissa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Vetovoimaiset ja monipuoliset kulttuurituottajat: Susanna Latvala, Sirpa - kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä kulttuuritapahtumat ja muu kulttuuritoiminta Mikkelin eri alueilla. Pyrhönen, kulttuurijohtaja Marita Kajander, tietopalvelusihteeri Päivijärjestetyissä tapahtumissa 30 000 - asukkaiden paikallisidentiteetin vahvistaminen Kristiina Erola hoitaa Suomenniemen tapahtumien koordinointia. - kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 - alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuuden kehittäminen vanhojen ja - säännöllistä toiminta-avustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 uusien kulttuuritapahtumien avulla (mm. puistokonserttien sarja, hulivilikarnevaali, kaupunkien vuotuisjuhlat) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Turvataan alueellinen tapahtumatuotanto ja monipuoliset sekä laadukkaat kulttuuripalvelut. Toimivat yhteistyösopimukset ja toimeksiannot edistävät henkilöstön hyvinvointia ja työn jouhevaa tekemistä.
25 ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Suunnitellaan toimivat yhteistyösopimukset. Cultural planning menetelmän hyödyntäminen asuinalueiden kehittämisessä yhteistyössä yleisen kulttuuritoimen, museoiden ja kaavoituksen kesken. Kulttuuripolun ja KulttuuriKamelin osalta koulujen ja päivähoidon kanssa lasten ja nuorten taidekasvatustyötä jatketaan ja kehitetään. Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen: Toteutetaan avustusten sähköinen haku ja kehitetään niitä eteenpäin. Kehitetään ja testataan kulttuurikamelin ilmoittautumiskäytänteitä sähköisesti ensimmäisen kerran. K9-kulttuurikortti toteutetaan kaikille yhdeksäsluokkalaisille ensimmäistä kertaa mobiiliversiona. Sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Jatketaan erilaisten tapahtumien striimauksen pilotointia netin välityksellä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Tuetaan ja toteutetaan erilaisin keinoin korkeatasoisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. Hyvät ja laadukkaat peruskulttuuripalvelut lisäävät Mikkelin kaupungin vetovoimaa (avustamalla tapahtumatoimijoita ja tukemalla taustalla, mm. olemme mukana asuntomessujen ja Suomi 100v. juhlavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa) kulttuurijohtaja, kulttuurituottajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Erityisesti tapahtumien osalta viestintäkanavien kehittäminen ja hyödyntäminen nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Henkilöstöllä työvälineet toteuttaa monipuolisesti viestintää ja markkinointia. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja laitteet. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään erilaisissa tapahtumissa puistot ja viheralueet sekä kehitetään ja tuodaan kaupungin Mm. puistokonserttien ja hulivilikarnevaalin kautta elävöitetään erilaisia alueita. taide elämään - Taide elämään- hanke edistää koko kaupunkilaisten hyvinvointia ja uudistaa sekä kehittää henkilöstön
26 monimuotoista ympäristöä esille mm. tapahtumien kautta. hankkeen kautta laaditaan kuntalaisia osallistavaa poikkihallinnollista taidekaavaa kaupungille. Hankkeessa on pilottina muutama asuinalue. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen yhteistyötä teknisentoimen, erityisesti kaavoituksen kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
27 Museot Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Palvelusuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö Kokoelmien digitointi Näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja kehittäminen Museotoimen toimialaan liittyvän tutkimuksen edistäminen Museoamanuenssit, museovirkailijat Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Finna aineiston kartuttaminen Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä Suur-Savon museon perusnäyttelyn uudistus aloitetaan tuottamalla digitaalisia näyttelyelementtejä Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Päämajamuseon digitaalisia näyttelyelementtejä tuotetaan Sotahistoriakeskuksen selvitystyöhön osoitetulla rahoituksella. Suur- Savon museon perusnäyttelyn uudistus toteutetaan vaiheittain usean vuoden kuluessa. Tähän haetaan ulkopuolista rahoitusta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja kiinnostavia näyttelyitä Museotoimenjohtaja, amanuenssit Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some Viestintä ja markkinointikoulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Korkeatasoisten näyttelyiden tuottaminen ja niiden markkinointi vaativat riittävän rahoituspohjan. Museotoimen palveluiden laajuuden ja tason säilyttäminen ei ole mahdollista mikäli resursseja yhä leikataan.