Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998) strategian viisi P:tä: strategia suunnitelmana (plan), käyttäytymismallina (pattern), asemointina (position), näkökulmana (perspective) ja juonena (ploy). 1) strategian tehtävänä on toimia organisaation suunnannäyttäjänä. 2) strategiaa tarvitaan yhtenäistämään organisaation eri toimintoja. 3) strategia määrittää organisaatiota ja rakentaa organisaatiolle identiteettiä. 4) Strategian tehtävänä on tuoda organisaatioiden toimintaan johdonmukaisuutta. Strategisina haasteina nähdään mm. toimintaprosessien kehittäminen, sääntöjen ja standardien muuttaminen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. UEF/Viestintä 5.12.2012 2
Johtamisen strategisuus ja tiedon merkitys Organisaatioiden strategiat ja strategiaprosessit pohjautuvat tietoon. Onnistunut tiedon hankinta, siirto ja jakaminen ovat edellytyksiä strategisen prosessin menestymiselle. On seurattava jatkuvasti ympäristön muutoksia, arvioitava olosuhteita ja reagoitava muutoksin tai sopeutettava toimintoja niiden tuomien tietojen perusteella. Tieto lisää mahdollisuutta tehdä oikeita ennusteita organisaation toiminnasta ja tiedon jakaminen on olennainen osa käsiteltäessä tiedon merkitystä strategiatyössä. UEF/Viestintä 5.12.2012 3
Johtamisen strategisuus: edellytykset Ulkoisia tekijöitä arvioidessa on tärkeää saada tietoa yhteiskunnassa odotettavissa olevista muutoksista etenkin kysynnän, kulutuksen ja ostovoiman suhteen, lainsäädännön ja teknologian kehitykseen liittyvistä muutoksista sekä kilpailijoiden suunnitelmista. Hyvinvointipalveluissa ei kilpailua, vaan yhteistyötä Sisäisistä tilannetekijöistä tarvitaan tietoa liittyen resursseihin: fyysiset (kiinteistöt ja laitteet) taloudelliset (rahavarat), inhimilliset (osaaminen, vaihtuvuus) sekä aineettomat (brändi, tunnettavuus). Johtajat tarvitsevat tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa. Systeemisyys = organisaation toimintojen yhteensovittaminen, niin että ne muodostavat kokonaisuuden Esimerkiksi henkilöstövoimavarojen johtamisen alueella UEF/Viestintä 5.12.2012 4
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristö ja johtaminen Lähde: Lammintakanen & Rissanen 2011: sosiaali- ja terveysjohtaminen 2020- luvulla. Teoksessa Rissanen & Lammintakanen 2011: Sosiaali- ja terveysjohtaminen. WSOY Johanna Lammintakanen 5
Organisaation strategia Strateginen taso Keskijohto Lähijohto Henkilöstön hankinta Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Rekrytointipolitiikan laatiminen osana henkilöstöstrategiaa Rekrytointiprosessien kehittäminen Henkilöstöresurssien riittävyyden ja tarvittavan osaamisen varmistaminen Henkilöstön kehittäminen Organisaation ydinosaamisen turvaaminen ja kehittäminen Organisaation oppimiskyvyn edistäminen Henkilöstöstrategian laatiminen Toimintoketjujen tai prosessien kyvykkyyden varmistaminen Henkilöstön kehittämisja johtamisjärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen Työryhmien ja yksilöiden kehittämistarpeiden selvittäminen Henkilöstön kehittämisen edistäminen (esim. työkierto, henkilöstökoulutus) Henkilöstön palkitseminen Osaavan henkilökunnan "pitäminen" organisaatiossa Palkitsemispolitiikan laatiminen osana henkilöstöstrategiaa Palkitsemisjärjestelmien ja -prosessien kehittäminen Aineettomien ja aineellisten palkitsemismenettelyjen oikeudenmukainen käyttö Johanna Lammintakanen 6
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä: Tutkimuksen näkökulmia Johtajille strategia, visio tärkeitä oman työn näkökulmasta: ilman suuntaa on vaikea tehdä johtamistyötä Työntekijöille strategia ei ole niin tärkeä, työtä voi tehdä ilman sitäkin, usein vaikeaa hahmottaa oman työn liittyminen organisaation kokonaisuuteen: kenen strategia?? Ja miten osallistetaan? Terveydenhuollossa toimintojen erillisyys, esimerkiksi ei ymmärretä eikä hahmoteta sitä, miten organisaatiossa oleva tieto ja tietojärjestelmät voivat edesauttaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa Johtamisessa voi nousta esiin myös epäselvä työnjako eri johtajien välillä (horisontaalisesti ja vertikaalisesti), johtamisessa on aina olemassa vallankäytön elementti. Ovatko toimintatavat yhteiset ja noudatetaanko niitä? Onko kaikilla johtajilla samat (tiedolliset) valmiudet? UEF/Viestintä 5.12.2012 7
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä: Tutkimuksen näkökulmia Strategisen johtamisen puute, joka heijastuu mm. tietojärjestelmien käyttöönottoon ja strategisen tiedonhallinnan kokonaisuuteen Johtamisen strategisuuden läpäisevyys organisaatiossa: In general, many of the problems reflected the shortcomings of coordination and strategic management in health care organizations. Despite the fact that IT was emphasized in strategy, a common feature was lack of coordination at operational level. Kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tietoon perustuvan johtamisen tarve, joka edellyttää myös toimintakulttuurin muutosta: To achieve the strategic goals of productivity, effectiveness and quality of care information based management is required and the implementation of the management information system as a part of strategic information management should be planned and coordinated as a whole including every phase of the information management process as well as information culture development UEF/Viestintä 5.12.2012 8
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Toimintatapojen ja prosessien muutosta tarvitaan: Hierarkiset rakenteet vs. Verkostomaiset toimintamallit Vahvat professionaaliset itseintressit, voimakkaat etujärjestöt Vahvojen professioiden omat toimintakulttuurit omine rutiineineen, tapoineen ja normeineen mahdollistavat tai estävät strategioiden toimeenpanon Tieto ei ole yhteisesti jaettua, se pysyy professioiden omissa joukoissa-> yhteinen tieto- ja osaamispohja? Kaikkien osallisten sitoutuminen? Periaatteessa kyllä, mutta Edellyttää johtajilta myös vahvaa osaamista ja johtajuuden hyväksymistä, voi myös vahventaa johtamista ja johtajuutta UEF/Viestintä 5.12.2012 9
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Millaista hyvinvointipalvelujen toiminta on tulevaisuudessa eli millaisia tietotarpeita ym. pyritään huomioimaan vai kuvaavatko tietojärjestelmät aina olevaa/ nykyistä toimintaa? Esim. tiedämmekö millaista on strateginen johtaminen muutaman vuoden päästä Kenellä kokonaisnäkemys tai visio koko palvelujärjestelmän kehittämisestä? Kuka itse asiassa johtaa hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta? Organisaatioissa? Alueellisesti? Kansallisella tasolla? Kansainvälisellä tasolla? Ketkä ovat osallisia tässä keskustelussa? Vrt. strategian rationaalinen tulkinta vs. strategy as practice tulkinnat UEF/Viestintä 5.12.2012 10
Kiitos mielenkiinnostanne!