Virtain yläkoulu ja lukio

Samankaltaiset tiedostot
AP1 HANKESUUNNITELMA 1:10 RANTATIEN KOULU VIRRAT. Kosteudeneristys/sively. Maa. Korjausvaihtoehdot:

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus)

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset

Case Haukkavuoren koulu

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

HARJURINTEEN KOULU/UUSI OSA. Tapani Moilanen Ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: Ilkka Meriläinen

Finnmap Consulting Oy SSM

Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus

Arabian korttelitalo, Berliininkatu 4-6 Uudet sisäilmakorjaukset - kesä ja syksy 2018

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie Luvia

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE KERAVA RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm:

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00

HÄMEENLINNAN LYSEON LISÄRAKENNUS LAUSUNTO LIIKUNTASALIN VÄLIPOHJAN KUNNOSTA

GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus

VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN KUSTAA HIEKAN LUKUTUPA RAKENNE. KORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite RAKENNETYYPIT 1:10 KESKUSKATU 8, 23800, LAITILA JSO

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

HOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus

KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RAMBOLL FINLAND OY MARKUS FRÄNTI VASTAAVA TUTKIJA, DI

KUUSKAJASKARIN KIINTEISTÖIDEN KUNTOKARTOITUS

VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu Lappeenranta

Hornhattulan päiväkoti Porvoo

KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, Karjaa. Tutkimus pvm:

Päiväkodin kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta

Kinnunen Vesa PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN. TYÖKOHDE Kukkula Koulutie Eura

KORJAUSTARVEARVIO

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

NÄSIN TERVEYSASEMA VANHAN TUBI-SAIRAALAN JA HAMMASHOITOLAN SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HELI HAKAMÄKI, DI

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

As Oy Juhannusrinne. Parolantie ESPOO

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie Kesälahti

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

1982 rakennetun koulurakennuksen sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat

Kiinteistökatselmus 2 (12)

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

Kiinteistökatselmus 2 (8)

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Raportti Työnumero:

VÄLITTÖMIEN KORJAUSTEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 0%) Allasosasto Pesuhuoneet ja saunat Kemikaalivarasto Talotekniikka

Transkriptio:

Sisäilmaperusparannus Hankesuunnitelma 22.9.2016 Työnumero 31 11769.1 TkK Elli Kinnunen DI Antti Souto

2 ( 6 ) 1 Kohteen yleistiedot 1.1 Kohde Virtain yläkoulu ja lukio Koulutie 12 34800 Virrat Yläkoulu on rakennettu useassa osassa: A-osa 1957, B-osa 1962 ja C-osa 1977. C-osaa on laajennettu 1982 (puutyötilat, paja/hitsaus ja ATK-suunnittelu) sekä 1987 ns. T-siipi (aulatiloista oikealle). Osien A ja B -osan bruttoala on 4169 m 2, (lämmin tilavuus 13 200 m 3 ). C- osan bruttoala on 2424 m 2 (lämmin tilavuus 8300 m 3 ). Peruskorjaukset on tehty vuosina: A-osa 2003 (IV-järjestelmä), B-osa 2002 (laajennus sekä vesikattorakenteet, julkisivuverhous ja pääosin US-rakenteet, pääosin salaoja- ja sadevesijärjestelmä) ja C-osa 2004. A-osa on kellarillinen 1-kerroksinen rakennus. Kellaritiloihin on tehty luokkatiloja. Rakennus on perustettu osittain suoraan ja osittain pilariperusteisesti kalliolle. C-osa on perustettu osittain suoraan ja osittain pilariperusteisesti kalliolle. Vanhimman osan alla sijaitsevissa kellaritiloissa on lämmönjakohuone, varasto ja siivoajien sosiaalitilat, T- osassa sijaitseva osittainen kellarikerros on opetustilakäytössä. 1.2 Hankkeen yhteystiedot Tilaaja: Nimi: Virtain kaupunki Osoite: PL 85 (Virtaintie 26) 34801 Virrat Tilaaja: Vesa Haapamäki Puhelin: 03-485 1201, 044 715 1201 Sähköposti: vesa.haapamaki@virrat.fi Yhdyshenkilö: Heidi Tanhua Puhelin: 0400 189 080 Sähköposti: heidi.tanhua@virrat.fi Hankesuunnittelu: Nimi: Osoite: Satakunnankatu 23, 33210 TAMPERE Yhdyshenkilö: Antti Souto Puhelin: 0207 911 695 Faksi: 0207 911 778 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ains.fi ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

3 ( 6 ) 1.3 Hankesuunnitelman sisältö ja laajuus Toimeksiantona oli selvittää mahdollisia korjausvaihtoehtoja, tarvittavien korjausten laajuutta ja niiden kustannuksia koulun A-, B- ja C-osien rakenteille sisäilmaongelmia aiheuttavien vaurioiden korjaamiseksi. Hankesuunnitelma kattaa A-, B- ja C-osien (myös laajennusosa ja kellarikerrokset) rakenteet. Kustannusarviot ovat korjaustöiden kustannuksia alv 0 % eivätkä sisällä rakennuttajan kustannnuksia. Käytettävissä olleet asiakirjat: - Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus A -ja B-osa (12.8., alustava 5.7.2016, Sisäilmatalo Kärki Oy) - Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus C-osa (6.9., alustava 8.4.2016, Sisäilmatalo Kärki Oy) - rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmia Rakennusten korjauksia on tarkasteltu rakennusosittain kolmella eri korjaustasolla - VE1 korjaaminen väistötilaksi vaurioiden ja puutteiden vaikutukset sisäilmaan on estetty, korjattujen tilojen käyttöaika 1-5 vuotta - VE2 Korjaaminen sisäilman laadun parantamiseksi sisäilmaan vaikuttavat tekijät on pääosin korjattu, teknisten järjestelmien suoritustaso vastaa rakennusajan vaatimuksia käyttöaika 5 10 vuotta, jolloin tulee tehtäväksi lähinnä normaaliin peruskorjaukseen kuuluvia korjauksia - VE3 Korjaaminen pitkäaikaiseen käyttöön täysi peruskorjaus, tekniset järjestelmät on uusittu nykytasolle käyttöaika normaali peruskorjausten väli noin 20 30 vuotta Lisäksi on laskettu vertailuhinta rakennusosien purkamisella ja uudelleen rakentamiselle. 2 Rakennusosien korjausmahdollisuudet Rakenteet, niistä tehdyt havainnot, korjausvaihtoehdot sekä niiden kustannusarviot on esitetty liitteenä olevassa taulukossa (liite 1). Käytössämme olleista vanhoista arkkitehti- ja rakennesuunnitelmista sekä kuntotutkimusraporteista saatujen tietojen perusteella rakenteiden esiintymisalueet, rakenneleikkaukset ja rakennetyypit korjausvaihtoehtoineen on esitetty piirustuksissa (liite 2). Korjausten pääsisältö rakennuksittain ja rakenneosittain eri vaihtoehdoissa on seuraava:

4 ( 6 ) 2.1 A-osa 2.1.1 Korjaaminen väistötilaksi Kellarikerroksen tiloihin rakennetaan tehokas ilmanvaihto. Kellarikerros ei ole käytössä. Jos kellaritilat otetaan käyttöön, uusitaan alapohja, väliseinä ja ulkoseinärakenteita. Välipohjien yläpinta, seinien sisäpinta ja yläpohjan alapinta tiivistetään. 1 krs sokkelit korjataan sisäpuolelta. Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään huoltokorjaus 2.1.2 Korjaaminen sisäilman laadun parantamiseksi Kellarikerroksen tiloihin rakennetaan tehokas ilmanvaihto. Poistetaan vaurioituneita materiaaleja ja puhdistetaan alapohjatilat. Kellarikerroksesta käytössä tarvittaessa pukutiloja. Jos kellaritilat otetaan käyttöön, uusitaan alapohja, väliseinä ja ulkoseinärakenteita sekä salaojitus ja maanvastaisten seinien vedeneristys uusitaan. Välipohjien yläpinta, seinien sisäpinta ja yläpohjan alapinta tiivistetään Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään huoltokorjaus 2.1.3 Korjaaminen pitkäaikaiseen käyttöön Kellarikerros korjataan uusimalla alapohja, väliseinä ja ulkoseinärakenteita sekä korjaamalla välipohjia. Rakennetaan tehokas ilmanvaihto ja puhdistetaan alapohjatilat. Ala-, väli- ja yläpohja- sekä vesikattorakenteet uusitaan. Salaojitus ja maanvastaisten seinien vedeneristys uusitaan. Talotekniikka uusitaan 2.2 B-osa 2.2.1 Korjaaminen väistötilaksi Ala- ja välipohjarakenteiden epäpuhtauksien sisällepääsyn estäminen Ulkoseinien tiivistäminen Yläpohjan pystyosan ja läpivientien tiivistäminen Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään huoltokorjaus Pinnantasauksen ja sadevesiviemäröinnin korjauksia

5 ( 6 ) 2.2.2 Korjaaminen sisäilman laadun parantamiseksi Ala- ja välipohjarakenteiden uusiminen pohjalaatan päälle Ulkoseinien lämmöneristeiden ja ulkoverhoilun uusiminen Yläpohjan pystyosan ja läpivientien tiivistäminen Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään peruskorjaus Pinnantasauksen ja sadevesiviemäröinnin korjaus 2.2.3 Korjaaminen pitkäaikaiseen käyttöön Ala- ja välipohjarakenteiden uusiminen Ulkoseinien uusiminen Yläpohjan ja vesikaton uusiminen vanhan kantavan rakenteen päälle. Talotekniikka uusitaan Pinnantasauksen korjaus ja sadevesiviemäröinnin sekä salaojituksen uusiminen 2.3 C-osa 2.3.1 Korjaaminen väistötilaksi Yläpohjan ja ulkoseinien tiivistäminen Väliseinien alareunojen korjaus Välipohjarakenteet korjataan tai pinnoitetaan, lattiapinnoitteita uusitaan Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään huoltokorjaus Pinnantasauksen ja sadevesiviemäröinnin korjauksia 2.3.2 Korjaaminen sisäilman laadun parantamiseksi Yläpohjan ilmatiiveyden rakentaminen Ulkoseinät uusitaan lämmöneristeet ja ulkoverhoilu Väliseinien alareunojen korjaus Välipohjat korjataan Lattiapinnoitteet uusitaan Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään peruskorjaus Pinnantasauksen ja sadevesiviemäröinnin korjaus

6 ( 6 ) 2.3.3 Korjaaminen pitkäaikaiseen käyttöön Yläpohjan ilmatiiveyden rakentaminen Ulkoseinät uusitaan Väliseinien alareunojen korjaus Välipohjat korjataan Alapohjarakenteet uusitaan Talotekniikka uusitaan Pinnantasauksen korjaus ja sadevesiviemäröinnin sekä salaojituksen uusiminen Taulukko. Korjausvaihtoehtojen kustannuksia alv. 0%. VE1 VE2 VE3 Korjaaminen väistötilaksi, käyttöaika 1-5 vuotta Korjaaminen sisäilman laadun parantamiseksi käyttöaika 5 10 vuotta Korjaaminen pitkäaikaiseen käyttöön, käyttöaika 20-30 vuotta A-osa B-osa C-osa 380 000 200 000 550 000 kellari ei käytössä 560 000 kellari käytössä 800 000 510 000 1 250 000 pukutilat käyttöön 1 050 000 kellari käytössä 2 790 000 1 630 000 2 820 000 kellari käytössä Purkaminen 500 000 400 000 500 000 Uudelleen rakentaminen 6 900 000 3 900 000 6 300 000 Tampereella 22.9.2016 TkK Elli Kinnunen Rakennusfysiikkasuunnittelija korjaussuunnittelu DI Antti Souto Erityisasiantuntija Sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaukset korjaussuunnittelu

1 ( 37 ) A OSA 1956, KELLARIN LAAJENNUS 1959 JA/TAI ENNEN 1977, PERUSKORJATTU 2002 - Alkuperäiset arkkitehtisuunnitelmat (1956) - Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus, Sisäilmatalo Kärki (2016) A - OSA / KELLARI 1956, laajennettu 1959 ja ennen 1977 - Rakenteelliset laajat korjaustoimenpiteet tulisi ulottaa havaittujen vaurioiden, vaurioiden aiheuttajien ja riskien poistamiseksi kaikkiin rakenneosiin - Myös ilmanvaihdon osalta tulisi tarkastaa järjestelmän kapasiteetti ja säädettävyys sekä poistaa mahdolliset kuitulähteet - voimistelusalin ja aulan alapuolinen tila - tiloissa ruokasali ja keittiö, vahtimestarin asunto, sauna- ja pesutilat sekä nykyiset puku- ja pesutilat 1959: - kaksi luokkaa otettu käyttöön portaikon vierestä (nykyiset luokat 004 ja 005) - tiloissa ei muita muutoksia ennen 1977: - kaksi luokkaa käytössä pohjoispäästä (nykyiset luokat 002 ja 003) - ruokasali ja keittiö muutettu kirjastoksi - pohjoispäässä myös portaikko 2003: - vahtimestarin asunto muuttunut kielistudioksi, sauna kielistudion varastoksi - Vaurioiden paikalliskorjaus kellarikerroksessa on vaurioiden laajaalaisuuden vuoksi hyvin haasteellista - Kellarikerroksen AP-rakenteisiin maaperästä kosteutta, paikoin lattiapinnoitteissa pinnoitteen/kiinnitysliiman hajua (VOC yhdisteet). - US- ja VS-rakenteiden alaosien eristeissä mikrobivaurioita koko kellarikerroksessa. Tiloissa havaittiin paikoin asbestia todennäköisesti sisältäviä materiaaleja - Mikäli tilajärjestelyjen suhteen kellarikerroksen käytöstä poistaminen on mahdollista, on se väliaikaistaratkaisuna kevyitä paikalliskorjauksia suositeltavampi vaihtoehto - Mahdolliset paikalliskorjaukset ja osittaiset käytöstä poistamiset suositellaan suunniteltavaksi ja toteutettavaksi yhteistyössä sisäilma- ja IV-asiantuntijan kanssa parhaan lopputuloksen varmistamiseksi

2 ( 37 ) ALAPOHJA - Pääosin maanvarainen betonilaatta, joissa kevytsora lämmöneristeenä - osin pukuhuone- ja varastotiloissa puukorokelattia - maanpohjatila - rakenteisiin nousee maaperästä kosteutta - kosteuspitoisuus on korkea tiiviiden lattiapinnoitteiden alla - paikoin todettu aistinvaraisesti kemialliseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua (VOC) - muovimaton alapinnan RH vaihteli 77,3-97,6% (neljä mittausta). Pintabetonin alla RH 99,6% Käyttäjä: - käyttäjät oireilevat voimakkaasti kellaritiloissa 98 000 VE2: 215 000 VE2: 215 000 A AP1 kaksoislaatta 110 m 2 +93 m 2 RA Luokka 013 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - vinyylilaatta - pintabetoni 30 mm - bitumi- / tervapaperi - pikisively - tiili 20 mm - betonilaatta 40 mm - kevytsora 300 mm - betonilaatan alla ilmaväli ja painumaa 10 mm - alla mahdollisesti toinen betonilaatta - kevytsora RH 98,5 T 14,4 - ulkoseinään ja lattian liittymä epätiivis - pintalaatassa halkeama - viiltomittaus VM2 95,7% RH - viiltomittaus VM4 97,9% RH - kosteusmittaus KM2 99,6% RH Komero 030.1 ja portaikko - lahonnutta puutavaraa - lattiassa kohonnut kosteus - komerossa voimakas, poikkeava haju Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta perusmaasta alkaen Liittymien tiivistyskorjaus laskettu ulkoseinien kustannuksiin

3 ( 37 ) A AP2 puurakenteinen 116 m 2 RA Luokka 012 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - muovimatto - pintabetoni 120 mm - puukoolaus / -levyrakenne - pikisively - betonilaatta A AP2 Puurakenteinen 24 m 2 + 26 m 2 RM 11 Pukuhuone 031 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - muovimatto - lattialauta 25 mm - bitumi- / tervapaperi - puukoolaus ja ilmaväli 75 mm - pikisively - betonilaatta A AP3 Laajennukset 188 m 2 +155 m 2 Luokka 004 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - muovimatto - pintabetoni 50 mm - bitumi- / tervapaperi - kevytsora 300 mm - betonilaatta 30 mm - leca-sora 200 mm - betonilaatta 150 mm - kivihiilipikieristeelle tyypillinen haju - viiltomittaus VM1 80,3% RH - puukoolauksen yläpinnan kosteudeksi mitattiin 22,0 paino-%, ei lahovaurioita - laudoituksen alla voimakas mikrobiperäinen haju ja voimakas kivihiilipikieristeelle tyypillinen haju - bitumipaperin näytteessä selvä mikrobikasvu - muovimatto nostettu tiiviisti seinälle 100 mm - soran alla mahdollisesti toinen betonilaatta - kivihiilipikieristeelle tyypillinen haju - kevytsora RH 62 T20,1 - eristetilasta ilmayhteys luokkatilaan - viiltomittaus VM3 77,3% RH Käyttäjä: - tilassa ollut vesivahinko 5/2016 Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta perusmaasta alkaen Liittymien tiivistyskorjaus laskettu ulkoseinien kustannuksiin Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta perusmaasta alkaen Liittymien tiivistyskorjaus laskettu ulkoseinien kustannuksiin Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta perusmaasta alkaen Liittymien tiivistyskorjaus laskettu ulkoseinien kustannuksiin

4 ( 37 ) A AP4 Eristämätön 156 m 2 - betonilaatta 50 mm - betonilaatta 100 mm A AP5 Maanpohja 262 m 2 - hienorakeinen maa-aines, osin näkyvissä kalliota tai lohkareita Tekniset tilat - öljymäinen haju - lievä ylipaineisuus käytävätilaan nähden - Videoeditointiluokassa kosteuspoikkeama - voimakas mikrobiperäinen haju aistinvaraisesti. Perusmaan päällä ja osin rakenteiden pinnalla oli näkyvää mikrobikasvustoa. - ilmayhteyksiä puurakenteisen välipohjan kautta viereiseen käytävätilaan sekä läpivientien ja rakenneliittymien kautta yläpuolisiin luokka- ja työtiloihin - poistoilmapuhallin ei kykene alipaineistamaan tilaa Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta perusmaasta alkaen - tila alipaineistetaan ympäröiviin sisätiloihin nähden - maapintojen vaihto puhtaisiin materiaaleihin VE1, 2 ja 3: - pintojen puhdistus - maapintojen vaihto - tilaan rakennetaan alipaineinen ilmanvaihto

5 ( 37 ) ULKOSEINÄT Kuntotutkimus - pääosin tiili-villa-betonirakenteisia - rakenteiden alaosan mineraalivillaeristeissä mikrobivaurioita koko kellarikerroksen alueella - rakenteesta ilmayhteyksiä sisäilmaan 80 000 VE2: 101 000 VE2: 128 000 A KS1 Tiilirakenteinen 21 jm RM1 ja RM2 Luokat 012 ja 013 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - maali ja tasoite / rappaus 20 mm - tiili 120 mm - mineraalivilla 80 mm - pikisively - betoni A KS1 Tiilirakenteinen 17 jm RM3 Luokka 004 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - maali ja tasoite / rappaus 20 mm - tiili 150 mm - mineraalivilla 100 mm - betoni - kivihiilipikieristeelle tyypillinen haju - mineraalivillassa selvä mikrobikasvu - 013 eritetila 76,1% RH - eristetilassa mikrobiperäinen haju - eristeessä selvä mikrobikasvu - eristetila 61,6% RH VE1 ja 2: - uusinta kantavaan rakenteeseen asti - uusitaan kantavia pilareita lukuun ottamatta VE1 ja 2: - uusinta kantavaan rakenteeseen asti - uusitaan kantavia pilareita lukuun ottamatta A KS2 Puurakenteinen 18 jm RM5 Luokka 002 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - maali - lastulevy 10 mm - kipsilevy 13 mm - vaakalaudoitus 25 mm - muovitettu rakennuspaperi - mineraalivilla 140 mm - betoni - eristeessä selvä mikrobikasvu VE1 ja 2: - uusinta kantavaan rakenteeseen asti - uusitaan kantavia pilareita lukuun ottamatta

6 ( 37 ) A KS3 Maanvastaiset seinät 82 jm - maapohjatilassa maanvastaisia betoniseiniä - lämmönjakohuoneen kohdalla tiili-betoni VE1, 2 ja 3: - sisäpinnan puhdistaminen VÄLISEINÄT 23 000 VE2: 48 000 VE2: 48 000 A VS1 Luokka-käytävä 34 jm RM4 004-001 RA 002-001 Rakenne luokasta päin (kuntotutkimus): - maali ja lastulevy 10 mm - ilmarako 20 mm - koolaus ja mineraalivilla 50 mm - tiili ja rappaus 120 mm - rakennuslevy A VS2 Tiili-villa-betoni 18 jm RM9 ja RM10 Laajennus 1959 ja maanpohjatila Rakenne käytävästä päin (kuntotutkimus): - maali ja tasoite / rappaus 10 mm - tiili 130 mm - mineraalivilla 250 mm - tiili 130 mm/ alareuna betoni 200 mm - rakenteiden alaosan mineraalivillaeristeissä mikrobivaurioita koko kellarikerroksen alueella Luokassa 004: - tiilen alaosassa poikkeavaa kosteutta - alaohjauspuun kosteus 21,0 paino-% - voimakas mikrobiperäinen haju - eristeessä selvä mikrobikasvu - eristetilasta ilmayhteys luokkatilaan Luokassa 002: - eristeessä epäily mikrobikasvusta - eristeestä kaksi mikrobinäytettä: LP+0,10 ja LP+1,20 - LP+0,10 selvä mikrobikasvu RH 85,9 T 19,0 - LP+1,20 epäily mikrobikasvusta RH 63,3 T 20,4 - luokkatilan puoleisen levytyksen ja ääneneristeen purkaminen - tiiliseinän puhdistaminen VE2 ja 3: - uusinta - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2 ja 3 - uusinta

7 ( 37 ) A VS3 Tiili-villa-tiili 13 jm RM7 ja RM8 Laajennus 1977 ja maanpohjatila Rakenne käytävästä päin (kuntotutkimus): - maali ja tasoite / rappaus 10 mm - tiili 130 mm - mineraalivilla 100 mm - tiili 130 mm - eristeestä kaksi mikrobinäytettä LP+0,10 ja LP+1,20 - eristeessä ei havaittu mikrobikasvua - kohonneita kosteusarvoja - LP+0,10 RH 81 T 19,3 - LP+1,20 RH 49,2 T20,7 - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2 ja 3 - uusinta A VS4 - tiili 130 mm - villa 100 mm - tiili 130 mm - tasoeroissa maanpinnan alapuolisilla osilla betoni - mahdollisesti betonisokkeli - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2 ja 3 - uusinta A VS5 Maapohjatilojen välissä Kohdekäynti: - harmaatiili 7 jm - ei toimenpiteitä

8 ( 37 ) A - OSA / 1. KERROS VÄLIPOHJA - luokkaosalla puurakenteinen - liikuntasalin kohdalla betonirakenteinen 131 000 VE2: 201 000 VE2: 283 000 A VP1 Puurakenne 846 m 2 Rakenne pääosin (kuntotutkimus): - muovimatto - rakennuslevy - rakennuspaperi - vasat ja mineraalivilla 175 mm - rakennuspaperi - puulaudoitus 22 mm - rakennuspaperissa epäily mikrobikasvusta - maanpohjatilasta vuotoilmayhteyksiä käytävätilan 001 alakattotiloihin ja yläpuolisiin luokkatiloihin havaittu savulla Kellarin käytävän katto - betonipinnat käsittelemättä ja pölysuojaamatta - suojaamattomia mineraalivillapintoja VE1 ja 2: - välipohjaliittymien tiivistäminen - uusinta kantavaan rakenteeseen asti A VP2 Betonirakenne 451 m 2 - pinnoite - kovaeriste 70 mm - betonilaatta 100 mm VE1 ja 2: - välipohjaliittymien tiivistäminen - uusinta kantavaan rakenteeseen asti VP3 Alalaattapalkisto - lattiapinnoite - betonilaatta/puulattia - alalaattapalkisto + täyte Hankesuunnitelma - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - uusinta alalaattapalkistosta alkaen - palkiston pintojen puhdistus

9 ( 37 ) ULKOSEINÄT - pääosin puurunkoisia - 1-kerroksen ulkoseinien alaosien materiaaleista otetuissa näytteissä ei todettu merkittävää mikrobivaurioitumista 65 000 VE2: 89 000 275 000 A US1 Puurakenteinen 171 jm RM 12-15 Luokka 128 Rakenne sisältäpäin LP +0,40 (kuntotutkimus): - maali ja kipsilevy 13 mm - kipsilevy 13 m - puurunko ja mineraalivilla 125 mm - vinolaudoitus 22 mm - pahvi - tervapaperi - rimalautaverhous 22 mm LP +0,10 (kuntotutkimus): - maali ja kipsilevy 13 mm - kipsilevy 13 m - puukoolaus ja mineraalivillasullos 30 mm - pikisively - Tojax-lastuvillalevy 50 mm - betonisokkeli 80 mm A US1 määrä huomioitu ylempänä RM 16, 17 ja 18 Luokka 105 - ulkoilman vastainen Rakenne sisältäpäin: - maali ja kipsilevy 13 mm - kipsilevy 13 m - puurunko ja mineraalivilla 125 mm - vinolaudoitus LP + 0,40 - eristeessä ei mikrobikasvua - mineraalivilla epätiivis - ei erillistä höyryn- tai ilmansulkukerrosta LP + 0,10 - Tojax kyllästynyt täysin betonilla Ł (eristävyys)ominaisuudet vastaavat betonia Ł ei toimi - Tojaxissa ja puumuottivälikkeissä ei mikrobikasvua - puurungon perustus ulottuu välipohjavasojen yläpinnan tasolle - eristeessä epäily mikrobikasvusta - sokkelirakenne nousee LP:n yläpuolelle - maapohjatilasta ilmayhteys luokkatilaan - puurungon perustus ulottui välipohjavasojen alapinnan tasolle - LP ja LP-0,20 eristeessä epäily mikrobikasvusta VE1 ja 2: - sisäpinnan levytysten ja höyrynsulun uusiminen - liittymien tiivistäminen - sokkelien lämmöneristeiden uusiminen - seinän uusinta vanhaan puurunkoon asti - sokkelien lämmöneristeiden uusiminen

10 ( 37 ) A US 2 Porrashuone 14 jm - päädyssä tiili - nurkassa rappaus - tiili 270 mm - vuorivilla 50 mm - kevyttiili 75 mm - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2: - uusinta kantavaan ulkokuoreen asti - uusinta Ikkunat - tiivisteiden ja paikallisten vaurioiden korjaus VE2: - huoltokorjaus - uusinta YLÄPOHJA Kuntotutkimus - Yläpohjarakenteen sisäpinnasta puuttuu vesihöyryn- ja ilmansulkuvastus Kuntotutkimus - rakenteen ja sen kunnon varmistaminen 139 000 VE2: 256 000 383 000 A YP1 Ullakko 702 m 2 Rakenne ullakolta päin (kuntotutkimus): - puulaudoitus raollinen - mineraalivilla 100 mm - puulaudoitus raollinen 25 mm - puukorokkeet ja mineraalivilla 150 mm - sisäkattolaudoitus raollinen 25 mm - kipsilevy - Yläpohjarakenteessa ei ole havaintojen perusteella lainkaan höyryn- tai ilmansulkurakennetta. Vaihtoehto 1: - alapintaan asennetaan höyrynsulkukerros Vaihtoehto 2: - lämmöneristeet, höyrynsulku ja sisäverhoilu uusitaan Vaihtoehto 3: - lämmöneristeet, höyrynsulku ja sisäverhoilu uusitaan - vesikate uusitaan

11 ( 37 ) A YP 2 Aulaosa 110 m 2 - vesikatto - puru 300 mm - kipsiniittilevyt A YP 2 Voimistelusali 466 m 2 - vesikatto - puru 300 mm - insuliittilevyt Vaihtoehto 1: - alapintaan asennetaan höyrynsulkukerros Vaihtoehto 2: - lämmöneristeet, höyrynsulku ja sisäverhoilu uusitaan Vaihtoehto 3: - lämmöneristeet, höyrynsulku ja sisäverhoilu uusitaan - vesikate uusitaan

12 ( 37 ) A - OSA / MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT PINNANTASAUS JA SADEVESIJÄR- JESTELMÄT - Pihan asfalttipinnoitteen kallistukset ovat paikoin loivat tai puuttuvat - Aiemmin sadevesijärjestelmien puuttuminen on lisännyt rakenteiden kosteusrasitusta - Käytettävissä olevan hulevesiraportin - perusteella rakennuksen salaojitus on puutteellinen tai puuttuu kokonaan. Salaojajärjestelmän olemassaoloa ja toteutustapaa ei selvitetty tarkemmin - A-osan takapuolella sokkelirakenteessa havaittiin erityisesti loiskekuppien kohdilla merkkejä sadeveden aiheuttamasta kosteusrasituksesta - A-osan takapuolen ulkoseinässä todettiin merkkejä sulamisvesien ja/tai kapillaarisen veden aiheuttamasta kosteusrasituksesta - sokkelissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä ja kasvustoa - ikkunoiden pellityksissä ja rakenteiden liitoksissa on puutteita - salaojien ja sadevesiviemäröinnin rakentaminen/uusiminen - pihan kallistuksien parannus seinältä pois-viettävästi - rakennetaan sepelikaista seinän vierelle - pinnantasauksen korjaus - sokkelien vedeneristys - salaojituksen uusiminen 10 000 VE2: 112 000 112 000

13 ( 37 ) TALOTEKNIIKKA ILMANVAIHTO - uusittu osin peruskorjauksessa 2002 - IV puhdistettu ka ilmavirrat säädetty 2014 äänenvaimenninkammioiden ja villapintojen pinnoitus Grafoseal sidonta-aineella - Ilmanvaihdon ilmamäärät eivät ole suunnitelmien mukaiset. kellarikerroksen ilmamäärät ovat selvästi suunniteltua vähäisemmät - villakuituja laskeumanäyte 004 ja 128 1,3-1,5 kuitua/cm 2 - tuloilmakanavasta luokassa 013 4,9 kuitua/cm 2 Ł alittaa sisäilmaongelmarakennuksista tuloilmakanavasta mitattujen kuitupitoisuuksien keskiarvon 10 000 VE2: 27 000 1 350 000 Luokkia palveleva TK 1 - TI-koneessa ei toimivuuteen tai puhtauteen liittyviä puutteita. - Suodatinkehyksen kiinnitysraudasta puuttuu osa kiinnitysruuveista ohivuotoja suodatinkammion ja -kehyksen välistä. - Suodatin- ja puhallinkammioiden äänenvaimentimena lasikuitukankaalla päällystettyä mineraalivillalevyä. - Suodatinkammion pohjalla äänieristyslevyssä oli havaittavissa kosteusjälkiä ja pienialainen vaurio. - suodattimen kiinnityslistan kiinnityksen varmistaminen - Suodatin- ja puhallinkammioiden äänieristyslevyjen pinnoittaminen / uusiminen. Suodatinkammion pohjan äänieristyslevy tulisi joka tapauksessa uusia. - Selvitettävää, tarvitseeko TK 1 ulkoilmaelin sääsuojusta ja onko tarvetta varustaa suodatinkammio viemäröinnillä

14 ( 37 ) Voimistelusalia palveleva TK 2 Maanpohjatilan alipainepuhallin - Suodatinkehyksen ja suodatinkammion rungon välissä on rakoja merkittäviä suodattimen ohivuotoja. - Suodatin- ja puhallinkammioiden pinnoilla havaittiin runsaasti siitepölykertymää. - Suodatin- ja puhallinkammion kansien ja kammioiden välisissä liitoksissa merkittäviä ilmavuotoja tiivisteiden huonon kunnon vuoksi. Lisäksi kansien kiinnitysmutterit ovat osin vialliset - Poistokanavan purkuaukko sijaitsee päätyportaiden alla. Puhallin ei ollut toimintakunnossa tarkastuksen aikana - TK 2 tuloilmakone on perusparannuksen tarpeessa. Sitä ennen ilmansuodattimen ohivuodot tulisi korjata, mikäli mahdollista. - Suodatin- ja puhallinkammioiden luukkujen tiivisteet tulisi uusia ja epäkuntoiset salvat tulisi korjata. - Em. korjausten jälkeen liikuntasalia palveleva IV-järjestelmä tulee puhdistaa. - IV-suunnitelma, jossa mitoitetaan alipaineistukseen tarvittava poistoilmamäärä ja puhallinteho. Poistoilmakanavat tulisi sijoittaa riittävän kauaksi avattavista ikkunoista ja ovista, ettei kanavan kautta tulevia ryömintätilan epäpuhtauksia pääse kulkeutumaan niiden kautta sisäilmaan.

15 ( 37 ) B OSA 1963, PERUSKORJATTU 2004 - Alkuperäiset arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat (1963) - Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus, Sisäilmatalo Kärki (2016) - US-rakenteiden alaosien eristemateriaaleissa paikallisesti mikrobivaurioita, mahdollisesti alkuperäisiä rakenteita - Kaksoislaatta-alapohjarakenteen Tojax-eristeessä paikoin epäilyä mikrobivauriosta - Ruokasalin eristemateriaalit selvästi mikrobivaurioituneet - US alaosien ja AP-rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden selvitys - AP-rakenteiden Tojax-eristeen merkitystä sisäilman laadun kannalta / tilojen jatkokäyttöä ajatellen voidaan selvittää tarkemmin esimerkiksi talviaikana tehtävillä sisäilman mikrobipitoisuuksien mittauksilla - ruokasalin lattiarakenteen uusiminen B OSA / 1. KERROS PERUSTUKSET - seinä- ja pilarianturat Ei toimenpiteitä SOKKELI kohdekäynti: - teräsbetonisokkelit, pääosin pesubetonisia Alkuperäiset suunnitelmat - sokkelihalkaisu kovalla eristeellä - ruokalan alla ja aulaosalla 400 mm, eristeen paksuus 40 mm - luokkaosalla 500 mm, eristeen paksuus 50 mm - opetustilan ulkoseinän alareunassa, tasoitteessa ja maalissa on kosteusjälkiä - salaojituksen uusiminen - vaurioituneet pinnat poistetaan, uudelleen tasoitetaan ja maalataan sokkelit käsitelty ulkoseinien yhteydessä

16 ( 37 ) ALAPOHJAT - luokkatilojen osalla pääosin alkuperäisiä kaksoislaattoja - eristeenä 50 mm Tojax ja kevytsoratasaus - pohjalaatan alla ei lämmöneristettä - ruokalassa puukorokelattia - keittiössä ja aulaosalla uusittu alapohja - Tojax-eristeessä havaittiin paikoin epäilyä mikrobivauriosta - Rakenteesta on ilmayhteyksiä seinän ja lattian liitosten kautta sisäilmaan. - Kyseisessä rakenteessa olevien vaurioiden laatu ja laajuus sekä niiden mahdollinen vaikutus sisäilmaan on kuitenkin epävarma - ulkoseinien ja lattian liitoskohta epätiivis - vaurioituneet eristeet uusitaan 31 000 VE2: 108 000 198 000 B AP1 Betonirakenne 684 m 2 RM 25 Pukuhuone 155 RM 21 ja 22 Luokka 167 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - vinyylilaatta - pintabetoni 65 mm - Tojax-lastuvillalevy 50 mm - kevytsora 100 mm - betonilaatta 50 mm - sora- / hiekkatäyttö - betoni 40 mm - kovaeriste 100 mm - betoni 60 mm - sora- / hiekkatäyttö - Tojax-levyssä epäily mikrobikasvusta - 155 RH= 54,0 % ja lämpötilaksi t=19,8 C - 167 RH= 73,3 % ja lämpötilaksi t=19,1 C - alapohjan liittymien tiivistäminen - lämmöneristekerroksen alipainetuuletus VE2: - uusinta pohjalaattaan päältä uusinta perusmaasta alkaen B AP1 Betonirakenne 62 m 2 Aulaosa - betoni 50 mm - kovaeriste 100 mm - (pikisively) - betoni 60 mm - sora 300 mm - alapohjan liittymien tiivistäminen - lämmöneristekerroksen alipainetuuletus VE2: - uusinta pohjalaattaan päältä - uusinta perusmaasta alkaen

17 ( 37 ) B AP2 Puurakenne 147 m 2 RM 27 Ruokala Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - ponttilaudoitus 28 mm - ristiinkoolaus (100+80) ja mineraalivilla 100 mm - pikisively - betonilaatta 50 mm - rakennusmuovi - sora- / hiekkatäyttö - betoni 50 mm - karhulevy 50 + 50 mm - (pikisively) - betoni 60 mm - sullottu sora 300 mm - eristeessä selvä mikrobikasvu - Eristetilan alaosan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin keskiosalla RH= 61,9 % ja lämpötilaksi t=15,8 c ja reunaosalla mitattiin RH= 66,1 % ja lämpötilaksi t=15,3 c. - keittiötilan ja ruokalan välissä ei ole korokekynnystä, kohdalla mikrobiperäinen haju Käyttäjä: - tilassa ollut vesivahinko - lattia niiaa keittiön ja salin välisen seinän vierestä - Rakenne uusitaan perusmaasta lähtien VE1 ja 2: - uusinta pohjalaatan päältä - uusinta perusmaasta alkaen B AP2 Puurakenne 2 m 2 RM 26 Ruokalan varasto Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - ponttilaudoitus 28 mm - mineraalivillasullos 100 mm - bitumipaperi - tiilirakenteinen kanaalirakenne - ulkoseinän vieressä havaittiin putkikanaali - eristeessä selvä mikrobikasvu VE1 ja 2: - uusinta pohjalaatan päältä uusinta perusmaasta alkaen B AP3 Uusitut alapohjat 103 m 2 Keittiö ja osa aulasta Peruskorjaus 2003: - Betonilaatta 80 mm - kovaeriste 50+50 mm - täyttö - seinä-lattia-liittymän tiivistäminen VE2 ja 3: - tasoitteiden, vedeneristyksen ja lattiapinnoitteiden uusiminen

18 ( 37 ) B AP4 Väestönsuoja 35 m 2 - Betonilaatta 50+50 mm - selvä mikrobiperäinen haju - seinillä ulkopuolisen kosteusrasituksen aiheuttamia jälkiä - pintarakenteiden puhdistus - ilmanvaihdon parantaminen - PVK ja uppopumppu VE2 ja 3: - lattiapinnoitteiden uusiminen - ilmanvaihdon parantaminen - PVK ja uppopumppu B VP1 48 m 2 VSS ja luokka 172 Rakenne luokasta päin (kuntotutkimus): - vinyylilaatta - pintabetoni 50 mm - Tojax-lastuvillalevy 50 mm - kevytsora 100 mm - betonilaatta 60 mm - sora- / hiekkatäyttö 200 mm - betonilaatta - betoni 50 mm - kovaeriste 100 mm - betoni 60 mm - hiekkatäyttö 400 mm - betoni 400 mm Muutos suunnitelmiin: - betoni 50 mm - kovaeriste 100 mm - sora- / hiekkatäyttö 350 mm - betoni 400 mm Eristetilan alaosan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin 172 RH= 30,0 % ja lämpötilaksi t=19,5 C. - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2: - uusinta kantavaan betonilaattaan asti 5 000 VE2: 10 000 10 000

19 ( 37 ) ULKOSEINÄT - B US1 pilarien vierellä tiili-villa-tiili - B US1b pilariperustusten kohdalla tiili-kovaeriste-betonipilari - B US2 seinäanturoiden tiili-villa-betoni - B KS1 VSS maanvastaiset seinät - Ulkoseinärakenteiden alaosien eristemateriaaleissa havaittiin paikallisesti mikrobivaurioita. - Rakenteesta on ilmayhteyksiä ikkunaliitoksien kautta sisäilmaan. - Todetut vauriot ovat osin rakenneosassa (sokkelieristys), jota ei ole mahdollisesti korjattu edellisessä peruskorjauksessa - ulkoseinien ja lattian liitoskohta epätiivis 80 000 VE2: 184 000 261 000 B US1 Pilarirunkoiset 173 jm Luokka 167 Pilareiden välissä RM 19 LP+0,03 RM 20 LP+0,50 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - maali ja rappaus 30 mm - tiili 150 mm - mineraalivilla 130 mm - tiili - pinnoite 20 mm - tiili 130 mm - villa 80 mm - tiili 130 mm - LP+0,03 mineraalivillassa selvä mikrobikasvu - LP+0,50 ei mikrobikasvua - seinärakenteesta ilmayhteys luokkatilaan - ikkunalautarakenne epätiivis - ulkoapäin tehdyssä sokkelin avauksessa (LP-0,65) ei havaittu sokkelin halkaisueristettä - seinän sisäpinnan ja sisäpinnan liittymien tiivistäminen VE2: - seinän uusinta sisäkuoreen asti - Seinän uusinta

20 ( 37 ) B US1 Alaosa Luokka 172 ja 155 RM 23 LP+0,03 RM 24 LP+0,03 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - maali ja rappaus 30 mm - tiili 150 mm - mineraalivilla 50 mm - betonisokkeli - tiili 130 mm - villa 80 mm - betonisokkeli 130 mm Luokka 172: - LP+0,03 mineraalivillassa ei mikrobikasvua Luokka 155: - LP+0,03 mineraalivillassa selvä mikrobikasvu VE1 ja 2: - sisäpinnan ja sisäpinnan liittymien tiivistäminen - ulkoverhoilu, sokkeli ja lämmöneristeet uusitaan HUOM! seinän B US1 alaosa. Pituus huomioitu B US1 pituudessa B US1b Pilarit 36 kpl - betonipilari 200x300 mm, aulassa 250x300 mm - kovaeriste 50 mm - tiili 130 mm B US2 Betonirunkoiset 41 jm Ruokalan päätyseinä ja luokkasiiven päätyseinä - betoni 130 mm - villa 80 mm - tiili 130 mm - pinnoitus 20 mm VE1 ja 2: - sisäpinnan ja sisäpinnan liittymien tiivistäminen - ulkoverhoilu, sokkeli ja lämmöneristeet uusitaan VE1 ja 2: - sisäpinnan ja sisäpinnan liittymien tiivistäminen ulkoverhoilu, sokkeli ja lämmöneristeet uusitaan

21 ( 37 ) B KS1 Maanvastaiset 24 jm - tiili 100 mm - betoni 400 mm - seinillä ulkopuolisen kosteusrasituksen aiheuttamia jälkiä - pintarakenteiden puhdistus VE2: - tiiliverhousmuurauksen purkaminen - tiiliverhousmuurauksen purkaminen - seinän hiekkapuhallus - uuden sisäpuolisen lämmöneristeen tekeminen esim. kalsiumsilikaattieristeellä 2 000 VE2: 6 000 6 000 VÄLISEINÄT 8 000 VE2: 28 000 208 000 B VS1 14 jm ruokalan ja luokkasiiven välinen - liikuntasauma - betoni 150 mm - kovalevy 80 mm - betoni 150 mm Luokkatilojen väliseinät VE1, 2 ja 3: - liikuntasauman tiivistäminen ylä- ja alapäästä seinän molemmilta puolilta - liittymät alapohjien yhteydessä VE2: - ääneneristyshalkaisujen korjaus - seinien uusinta

22 ( 37 ) YLÄPOHJA JA VESIKATTO - vanha ruokalan pulpetti-kattoikkunarakenne muutettu harjakatoksi 2003 - tuulettuva yläpohja - luokkatilan yläpuolella ullakko on matala, ei kulkusiltoja - ei havaittu poikkeavaa - aluskate on asennuttu kireälle, katteessa naulanreikiä - sisäpihan puolella ullakko on korkeampi ja on kulkusiltoja - vanhat kattokannattimet on jätetty, mutta vesikaterakenteet poistettu - ei havaittu poikkeavaa - vanhat IV-poistohormit on ummistettu ullakkotilasta päin, liitos on tiivis - rakenteen ja sen kunnon varmistaminen VE1 ja 2: - läpivientien tiivistäminen - pystyseinän vanhojen ikkuna-aukkojen osalta vanhojen rakenteiden poistamista ja rakenteen tiivistäminen - lämmöneristeiden ja vesikaton uusiminen vanhan betonilaatan päälle 11 000 VE2: 11 000 79 000 B YP1 583 m 2 Ruokala ja luokkaosa korkeammalta puolelta - (kipsonit) - betoni 120 mm - 100x50 juoksupuu + kovaeriste 100mm - 100x50 koolaus k 1000 + kovaeriste 50 mm (+kuitukovalevy) + tuuletusrako - 22x100 laudoitus k 1000 B YP1 216 m 2 Luokkaosa matalammalta puolelta - kipsonit 10 mm - betoni 150 mm - 100x50 juoksupuu + kovaeriste 100mm - 100x50 koolaus k 1000 + kovaeriste 50 mm + kovakuitulevy + tuuletusrako - 22x100 laudoitus k 1000 - opinto-ohjaajan tilan alakatossa vuotovaurio. Valurautaisen tuuletusputken kondenssivesiä - putken läpivienti yläpohjaan epätiivis - paikallisen kosteusvaurion korjaus

23 ( 37 ) B YP1 168 m 2 Luokkaosa käytävän kohdalla - betoni 120 mm - villa 150 mm - ristikko - 22x100 laudoitus k 1000 B YP1 104 m 2 Aulaosa - betoni 150-220 mm - kovaeriste 150 mm - 50x100 mm juoksupuut - 50x100 mm k 1000 kattotuolin kannattaja - 50x100 mm k 1000 kattotuoli

24 ( 37 ) B OSA /MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT PINNANTASAUS JA SADEVESIJÄR- JESTELMÄT - sokkelirakenne porrastaa Ł lattiapinnan ja sokkelin yläpinnan etäisyys vaihtelee - syöksytorven/torvien pää/päät on sijoitettu väärin kaivoon nähden - osa ikkunapellityksistä on vaurioitunut Ł sadevedet kulkeutuvat seinärakenteeseen - sisäpiha puolella maanpinta on lähellä lattiatasoa - pinnassa oleva kallio asettaa haasteita veden ohjaukselle - US-rakenteet ulottuvat paikoin lähelle maanpintaa - salaojat kiertävät koko rakennuksen, mutta eivät ole perustuksiin nähden tarpeeksi syvällä maassa - kosteuseristys, salaojitus ja pintamaiden muotoilut puutteelliset - sokkeleissa kosteusjälkiä - kapillaarista nousua rakenteisiin - salaojien ja sadevesiviemäröinnin rakentaminen/uusiminen - pihan kallistuksien parannus seinältä pois-viettävästi - rakennetaan sepelikaista seinän vierelle - pinnantasauksen korjaus - sokkelien vedeneristys - salaojituksen uusiminen, voi vaatia louhintaa 10 000 VE2: 59 000 119 000

25 ( 37 ) TALOTEKNIIKKA ILMANVAIHTO - peruskorjattu 2004 - IV puhdistettu ja ilmavirrat säädetty 2014 - äänenvaimenninkammioiden ja villapintojen pinnoitus Grafoseal sidonta-aineella - päätelaitteiden villaeristeitä osin korvattu kuituvapaalla Dracon-eristeellä - kuitunäytteet tasopinnoilta luokista 146 ja 167 - luokassa 146 0,2 kuitua/cm 2 Ł ohjearvojen mukainen - luokassa 167 0,1 kuitua/cm 2 Ł ohjearvojen mukainen - Suodatin on likainen. - Tuloilmanvaihtokoneen ilmansuodattimien kiinnitys runkoon on puutteellinen, minkä vuoksi rungon ja suodatinkehyksen välistä tapahtuu ohivuotoja. - Puhallinkammion sisäpinnoilla oli havaittavissa siitepölykertymää ja lämmityskennon päällä hyönteisiä. - Suodatinkehyksen kiinnityksen parantaminen ja ohivuotojen korjaus. - Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus korjaustoimenpiteiden jälkeen. - huoltokorjaus VE2: - peruskorjaus - uusiminen IV+S 50 000 VE2: 100 000 750 000

26 ( 37 ) C - OSA - Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus, Sisäilmatalo Kärki (2016) - Alkuperäiset suunnitelmat (1977) - Rakennus on poissa käytöstä - Vanha osa 1977 I-vaihe, teknisen tilan laajennusosa 1981 ja T-osa 1987 - perusparannus 2003: - vanhan osan IV-konehuoneen korotus ja laajennus - vesi- ja viemäriliitokset sekä viemärihajoitukset,ja roilouksen paikkaukset teräsbetonirakenteisina - näistä syntyvät alapohjan täytöt - luoteispäädyn kierreportaiden betoniperustus - julkisivun maalaus ja ikkunapellitys - osa vesikatteesta uusitaan vanhan vesikatteen päälle - sisäpintojen käsittely/uusinta - lattiapinnoitteet uusittu aulasta ja vanhan osan käytävältä - haitta-ainekartoituksen päivitys - US-rakenteiden vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan - US-rakenteen kosteus- ja lämpöteknisen toimivuuden muutos - US-AP-liitoksen vaurioitunut pahvimateriaali poistetaan ja liitos tiivistetään - VP-rakenteen hiekkakerroksen mikrobiologinen kunto - VP-rakenteiden hiekkatilan tiivistys - VP-rakenteen vaurioituneen mineraalivillan ja pintalaatan poistaminen ja uudelleen asentaminen - T-osan maanvaraisen alapohjasta poistetaan pinnoite ja betonista jyrsitään 20 mm. - tarkistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus - YP-rakenteen kunnon tarkistaminen - alakaton rakenneliittymät ja läpiviennit YP-tilan tiivistetään - putkikanaali puhdistetaan ja alipaineistetaan. tarkastusluukut tiivistetään - salaojituksen olemassaolo ja toiminta varmistetaan - tarvittaessa asennetaan salaojat ja seinustoille kapillaarikatkotäyttö - korjataan patolevyn yläreunan kiinnitys - maanpinnan muotoilun parantaminen

27 ( 37 ) C OSA / VANHAN OSAN KELLARI 1977 PERUSTUKSET - maanvarainen laatta - seinäanturat ALAPOHJA - maanvarainen alapohjalaatta - lämmönjakohuoneenkohdalla kaksoislaatta-alapohja Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus) - vinyylilaatta (uusituilla osilla muovimatto) - teräsbetonilaatta - EPS - rakennusmuovi - hiekka - alapohja-ulkoseinäliitoksissa bitumipahvi vedeneristyksenä - epätiivisliitos - bitumipahvissa mikrobikasvu - ei kapillaarisen nousun estävää kerrosta - vinyylilaatta käyttöikänsä päässä - T-osalla vinyylilaatan alla poikkeavaa kosteutta - vinyylilaatan VOC ei ylitä TVOC:ia, mutta kohonnut 2-etyyli-1.heksanoli - pistävä VOC tyypillinen haju - pahvimateriaali poistetaan - rakenneliitos tiivistetään - T-osan vinyylilaatta, liima ja tasoite poistetaan - rakenneavauksia rakenteen kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi 2 000 VE2: 3 000 6 000 C AP1 Siivoajien sos. 49 m 2 - teräsbetoni 80 mm - EPS 70 mm - muovikelmu - sora- / hiekkatäyttö 350 mm Kustannukset esitetty 1. kerroksen yhteydessä C AP2 Lämmönjakoh. 31 m 2 - teräsbetoni 60 mm - suojapaperi - kevyt vedenpaine-eristys - suojabetoni 30 mm - EPS 70 mm - teräsbetoni 60 mm - muovikelmu - sora- / hiekkatäyttö 280 mm Hankesuunnittelu: - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2: - lattiapinnoitteet ja tasoitteet uusitaan - uusitaan perusmaasta alkaen

28 ( 37 ) MAANVASTAISET SEINÄT - paikalla valettuja betonirakenteita - lämmönjakohuoneen kohdalla tiilivilla-betoni - seinät ovat kuivia pintakosteusmittarilla mitattuna - kosteuseristyksestä ei ole tietoa - villa tuulettamattomassa tilassa 26 000 VE2: 26 000 26 000 C KS1 Siivoajien sos. 8 jm - tiili 130 mm - koolaus 20x125 ja villa 125 mm - teräsbetoni 160 mm C KS2 Lämmönjakoh. 31 jm - tiili 130 mm - koolaus 20x100 ja villa 100 mm - teräsbetoni 160 mm - 1 kylmä- ja 1 kuumabitumisively VE1, 2 ja 3: - seinän uusinta kantavaan betoniin asti VE1, 2 ja 3: - seinän uusinta kantavaan betoniin asti C OSA / T-OSAN KELLARI, KÄSITYÖLUOKKA 1987 PERUSTUKSET - seinäantura 650 mm kiertää uusien ulkoseinien alla ALAPOHJA C AP1 125 m 2 - maanvarainen - teräsbetoni 80 mm - kovaeriste 60 mm - routimaton soratäyttö - ei havaittu kohonneita kosteusarvoja

29 ( 37 ) MAANVASTAISET SEINÄT - teräsbetonielementtejä 19 000 VE2: 29 000 29 000 C KS3 18 jm - teräsbetoni 200 mm - vedeneristys - kovaeriste 100 mm - sora/perusmaa C KS4 33 jm - betoni-sandwich - sisäkuori 160 mm - kovaeriste 75 mm - ulkokuori 50 mm - alaosa/perusmuuri täysbetonia - alareunassa, tasoitteessa ja maalissa kosteusjälkiä - tasoitteessa vähäisesti mikrobeja, mikrobisto suoraan yhteydessä sisäilmaan - ei sokkelikatkoa Ł kapillaarinen nousu VE1, 2 ja 3: - tiivistetään liittymät - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2 ja 3: - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen - ulkopuolinen vedeneristys C OSA / 1. KERROS, VANHA OSA 1977, TEKNISEN TYÖN LAAJENNUSOSA 1981 JA T-OSA 1987 PERUSTUKSET Vanha osa - pilarianturoin 450x300 mm - louhinta kallioon 300 mm - sokkeli nosto 200x100 mm Teknisen tila - pilariantura 300x300 vanhan osan reunoilla - seinäantura 450 mm kiertää uusien ulkoseinien alla - sokkelinosto 220x120 mm T-osa - pilarianturat, 8 eri kokoa - kapillaarinen nousu

30 ( 37 ) ALAPOHJAT C AP1 1838 m 2 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus) - vinyylilaatta (uusituilla osilla muovimatto) - teräsbetonilaatta - EPS - rakennusmuovi - hiekka Vanha osa - teräsbetoni 80 mm - EPS 70 mm, reunoilla 100 mm - muovikelmu - sora- / hiekkatäyttö yli 0,5 m Tekninen tila - teräsbetoni 80 mm - kovaeriste 80 mm, reunoilla +60 mm - sively/muovi - sora- / hiekkatäyttö - tiiliväliseinien alla teräsbetonilaatta 200 mm noin 100 mm seinän molemmin puolin T-osa - teräsbetoni 80 mm - kovaeriste 80 mm, reunoilla +80 mm - alapohja-ulkoseinäliitoksissa bitumipahvi vedeneristyksenä - epätiivisliitos - bitumipahvissa mikrobikasvu - ei kapillaarisen nousun estävää kerrosta - vinyylilaatta käyttöikänsä päässä - T-osalla vinyylilaatan alla poikkeavaa kosteutta - vinyylilaatan VOC ei ylitä TVOC:ia, mutta kohonnut 2-etyyli-1.heksanoli - pistävä VOC tyypillinen haju - pahvimateriaali poistetaan - AP-US-rakenneliitos tiivistetään - T-osalla maanvaraisesta alapohjasta poistetaan pinnoite ja betonista jyrsitään 20 mm. - tarkistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus - lattia pinnoitetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatolla ja laminaatti tai vinyylipinnoitteella VE2: - Lattiapinnoitteet ja tasoitteet uusitaan - Lattiapinnoitteet ja tasoitteet uusitaan - alapohjarakenne uusitaan paikoin, mm. T-osa 10 000 VE2: 27 000 816 000

31 ( 37 ) VÄLIPOHJAT - vanhan osalla eristeenä mineraalivilla - T-osalla ontelolaatta ja eristeenä hiekka 15 000 VE2: 46 000 46 000 C VP1 82 m 2 Rakenne ylhäältäpäin (kuntotutkimus): - pintabetoni 50 mm - mineraalivilla 20-30 mm - kantavalaatta 180 mm Alkuperäisten suunnitelmat: - teräsbetoni 80 mm - koolaus 50x100 ja villa 50 mm - teräsbetoni 160 mm Lämmönjakohuoneen. kohdalla sisimpänä villa 50 mm - mineraalivillassa runsas mikrobikasvu - vuotoilmaa alla oleviin rakenteisiin - VP-laatta ulottuu US-eristeeseen - VP-rakenteen vaurioituneen mineraalivillan ja pintalaatan poistaminen ja uudelleen asentaminen Hankesuunnittelu: - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - lattiapinnoitteet ja tasoitteet uusitaan C VP2 148 m 2 Rakenne ylhäältäpäin (kuntotutkimus): - pintabetoni 50 mm - hiekka 10-20 mm - kantavalaatta 180 mm - pinnoite - teräsbetoni 50 mm - kovaeriste 30 mm - ontelolaatta 200 mm - hiekassa voi olla mikrobeja, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta - vuotoilmaa kangasvarastoon - käsityötilan kangasvaraston katossa kosteusjälkiä - VP-rakenteen hiekkakerroksen mikrobiologinen kunto - VP-rakenteiden hiekkatilan tiivistys Hankesuunnittelu: - vanhan lattiapinnoitteen päälle asennetaan aktiivihiili- tai tuuletusmatto - uusi laminaatti- tai vinyylipinnoite VE2 ja 3: - lattiapinnoitteet ja tasoitteet uusitaan

32 ( 37 ) ULKOSEINÄT - pääosin paikalla muurattuja tiili-villatiiliseiniä - ikkunoiden välissä ja yläpuolella peltiverhoiltu kevytrakenteinen seinä - sokkelin eristekerroksen alareunaa rasittaa kapillaarinen kosteus - valesokkelin ja mineraalivillan välissä bitumihuopakaista - oikean sokkelin ja mineraalivillan välissä ei kapillaarikatkoa - US-rakenteiden vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan - US-rakenteen kosteus- ja lämpöteknisen toimivuuden muutos - US-AP-liitoksen vaurioitunut pahvimateriaali poistetaan ja liitos tiivistetään 168 000 VE2: 229 000 380 000 - mineraalivilla suoraan kiinni pilareissa, rajapinnassa kosteuspiste - eristekerroksen alareunassa runsaasti mikrobeja - eristetilasta vuotoilmaa sisälle - vanhimman osan ja teknisentyön tilan sokkelihalkaisun mineraalivilla ulottuu 100 mm maanpinnan alle - rakenteessa ei vedenpoistoa - sokkelissa ei kapillaarikatkoa - räystäällä ei myrskylistaa C US1 260 jm Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - tiili - mineraalivilla 100 mm - ilmarako 5-10 mm - tiili - tiili 130 mm - villa 130 mm - ilmarako 20mm - tiili 130 mm Runkopilarit - neliöpalkki, teräs - vanhalla osalla 160x160 - teknisen työn tiloissa 120x120 - T-osalla 140x140 - rakenne ei tuuletu - YP-US-liitoksessa paperissa ja kipsilevyssä hometta fysiikka-kemian luokassa - sokkelirakenteen yläpuolen eristeessä runsas mikrobikasvu - VP-US-liitoksessa US eristeessä mikrobikasvu - teknisellä tilalla villa ja ilmarako kiinni perustuksissa - vaurioituneet eristeet poistetaan - pelkkä tiivistys korjaus hankala toteuttaa toimivana - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2: - uusiminen sisäkuoreen asti - uusiminen

33 ( 37 ) C US2 249 jm Ikkunoiden välissä ja yläpuolella Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - lastulevy - höyrynsulkupaperi - mineraalivilla - kovalevy - profiilipeltiverhous - terästiilipalkki - koolaus 50+100 mm ja mineraalivilla 50+100 mm - lujalevy 4 mm - ilmarako 22 mm - muovipinnoitettu profiloitu teräslevy - rakenteiden liittymät ja pellitykset ovat epätiiviit - mineraalivilla, koolauksen ja kovalevyn pinnat ovat mikrobivaurioituneet - fysiikka-kemian luokassa voimakas mikrobiperäinen haju (ei mikrobikasvua eristeessä) - ikkuna-us-liitoksessa mineraalivilla täytemateriaalina - Käsityöluokan kohdalta, pilari-ikkunaliitoksen kohdalta otetussa näytteessä oli runsaasti kosteusvaurioituneille rakennusmateriaaleille tyypillisiä mikrobeja - sisäpinnan ja sen liittymien tiivistäminen VE2: - uusiminen sisäkuoreen asti - uusiminen VÄLISEINÄT VANHAT ULKOSEINÄRAKENTEET - nykyisiä väliseiniä - vanha osa + teknisentyön tilat 1981, ennen US2 - vanha osa + T-osa 1987 60 000 VE2: 105 000 114 000 C VS1 Tiili-villa-tiili 27 jm Vanhan osan ja teknisentyön tilan välinen 1981 Rakenne (kuntotutkimus): - tiili - villa - tiili RAK-suunnitelmat 1981 vanhalta päin - tiili 130 mm - villa 150 mm - ilmarako 20 mm - tiili 130 mm - uloskäynnin lähellä käytävän puolella mineraalivilla 100 mm + koolaus ja lastulevyverhous - sokkelihalkaisun pohjalla osittain tyhjää tilaa / mineraalivillajäämiä - alkuperäisessä eristeessä mikrobikasvu - alaosaan voi kohdistua kosteusrasitus - vuotoilmavirtauksia - vanhat eristeet ja tuulensuojamateriaalit poistetaan VE1 ja2: - uusiminen vanhaan sisäkuoreen asti - pintojen puhdistus - uusiminen

34 ( 37 ) C VS2 17+4 jm Vanhan osan ja T-osan välinen 1987 Rakenne T-osalta päin: - sementtilevy - mineraalivilla 50 mm - lautakoolaus 22 mm - mineraalivilla 100 mm - tuulensuojalevy - lautakoolaus 22 mm - mineraalivilla 100 mm - lastulevy Alkuperäiset suunnitelmat US-rakenne - profiloitu pelti - koolaus 22x50 mm k600 - runko 50x100 mm ja villa 100 mm - koolaus 50x50 mm k 600 - bituliitti - tiili 130 mm Pilarianturan kohdalla - profiloitu pelti - koolaus 22x50 mm k600 - runko 50x100 mm ja villa 100 mm - teräsbetoni 160 mm VÄLISENÄT - pääosin tiiliseiniä - alkuperäisessä eristeessä mikrobikasvu - alaosaan voi kohdistua kosteusrasitus - vuotoilmavirtauksia - vanhat eristeet ja tuulensuojamateriaalit poistetaan VE1 ja 2: - uusiminen vanhaan sisäkuoreen asti - uusiminen kokonaan VE1 : - alareunojen vaurioiden puhdistaminen VE2 ja 3: - uusiminen kokonaan

35 ( 37 ) YLÄPOHJA 2068 m 2 C YP1 Rakenne sisältäpäin (kuntotutkimus): - höylälautaritilä - Gyproc-levy 13 mm - harvalaudoitus k 300 - kosteussulku - mineraalivilla ja koolaus 50 mm - mineraalivilla 200 mm - yllä mainitun lisäksi päällimmäisenä kerroksena kovaeriste 30 mm - väliseinien yläosa jatkuu eristeen läpi yläpohjatilaan - mineraalivillan alapuolella ei havaittu höyrynsulkua - eristeessä ei mikrobikasvua - YP-rakenteen kunnon tarkistaminen - alakaton rakenneliittymät ja läpiviennit YP-tilan tiivistetään Elli: - läpivientien tiivistäminen - räystään jatkaminen VE2: - rakenteen tiivistäminen - räystään jatkaminen - yläpohjarakenteen ja vesikatteen uusiminen 32 000 VE2: 229 000 622 000 VESIKATTO - vesikate bitumihuopaa, alla umpilaudoitus - loivasti kallistettu tasakatto - yläpohja tuulettuu tuuletusputkin Rakenne, alkuperäiset suunnitelmat: - YP:lle galvanoitu teräsripustus - kattotuolit liimapuupalkit - juoksupuut 50x200 mm k900 - raakapontti 10x25 mm - vedeneristys

36 ( 37 ) C OSA / MUUT RAKENTEET JA RAKENNUSJÄRJESTELMÄT SADEVESIJÄRJEJSTELMÄ - sade- ja sulamisvesien ohjaus puutteellinen - maanpinnanmuotoilu riittämätön - suunnitelmien perusteella salaojat sijaitsevat liian korkealla perustuksiin nähden - maanvastaisista seinärakenteista tehtyjen havaintojen perusteella salaojitus puutteellinen - salaojituksen olemassaolo ja toiminta varmistetaan - tarvittaessa asennetaan salaojat ja seinustoille kapillaarikatkotäyttö - korjataan patolevyn yläreunan kiinnitys - maanpinnan muotoilun parantaminen - patolevyjen asennuksen korjaus - maanpinnan tasauksen paikalliset korjaukset ongelmakohdissa VE2: - Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään peruskorjaus - Ilmanvaihtolaitteisto uusitaan 37 000 VE2: 75 000 150 000 TALOTEKNIIKKA ILMANVAIHTO - IV-konehuone rakennettu vanhaan osaan 1977 - uusi IV rakennettu T-osaan 1987 (?) - vanhan osan IV-konehuonetta laajennettu 2003 - ilmavirtojen korjaus 2015 - luokissa 12 ja 13 sekä kellarin käsityöluokassa tilakohtaiset tulo-poistoilmavaihtokoneet - nykyisellä IV-järjestelmällä i voida hallita rakennuksen painesuhteita - puhaltimet toimivat jatkuvasti täydellä teholla - ilmamäärien mittaukset ja tarvittavat säädöt koko rakennuksen alueella - IV-järjestelmän hygienian, toimivuuden ja yhteistoiminnan selvitys huomioiden vaikutukset sisäilman laatuun koko rakennuksen alueella - IV-tekniikan korjaustarpeet selvitetään ja huomioidaan korjaussuunnittelussa - Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään huoltokorjaus VE2: - Ilmanvaihtolaitteistolle tehdään peruskorjaus - Ilmanvaihtolaitteisto uusitaan - sähköt uusitaan 50 000 VE2: 300 000 1 034 000