AIDA (Adaptive Intelligent Design Process for sustainable Area) Kestävän aluesuunnittelun prosessi Terhi Leino, Tampereen teknillinen yliopisto Suunnitelmat eivät ole tärkeitä mutta suunnittelu on kaikki kaikessa : totesi jo Yhdysvaltain presidentti Eisenhower. Tekesin AIDA (Adaptive, Innovative Design process for sustainable Areas) kestävän aluesuunnittelun prosessi hanke on ensimmäistä kertaa pureutunut kestävän aluesuunnittelun prosessiin. Tavoitteena on kehittää ammattilaisten ohjaamana nopea ketterä prosessi, joka sopeutuu jatkuviin muutoksiin alueen elinkaaren aikana. Tämä poikkitieteellinen hanke on toteutettu käytännön aluesuunnittelukohteissa Tampereella, Vantaalla ja Helsingissä, sekä sen kansainväliset rinnakkaishankkeet ovat Japanin EMC(Eco Model City), Itävallan Haus der Zukunft, Hollannin Randstad 2030-40. Toteuttavasta teollisuudesta mukana ovat NCC, Skanska, YIT, Sweco, Pöyry, Rakennusyhtiö Pohjola, Pohjola Talot ja Uponor ja tutkimuksesta TTYn Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta. AIDA yhdistää käytännön suunnittelutiimien, tutkijoiden sekä toteuttajien käsitykset hyvin toimivasta prosessista sekä kestävän kehityksen siihen tuomista lisävaatimuksista. Tuloksena on saatu uudentyyppinen lähestymistapa ja kehitetty sitä tukevia työkaluja sekä mittava aineisto käytännön kohteiden tuloksista sekä Suomesta että ulkomailta. Yleistä Aluesuunnittelun toteutus nähdään usein projekteina vaikka käytännön suunnittelutehtävän kannalta projektimaisen työskentelyn ehdot eli tunnettu kohde, asiakas, aikataulu, budjetti ja kohdennettu resursointi yli suunnitteluaikajänteen ei miltään osin toteudu. Erityisesti kestävän kehityksen aluesuunnittelu on Aidatutkimukseen osallistuneiden ja benchmarkkattujen kohteiden suunnittelussa jatkuvaa elinkaaren yli ulottuvaa prosessia, jossa jokainen toteutettu ratkaisu on suunnattu kehitystoimenpide. Jokaisella näistä kehitystoimenpiteillä on sekä haluttu, ei toivottu (ennakoitu), että suunnittelematon (ennakoimaton) vaikutuksensa, joiden ymmärtäminen on keskeinen kestävän kehityksen haaste. Haluttu kestävän kehityksen suunnitteluprosessi ymmärtää alueen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta ja kytkeytyy paitsi paikallisten myös globaalien haasteiden ratkaisuun. AIDA prosessin kehitys keskittyy kolmeen tärkeimpään suunnittelua ohjaavan prosessin vaiheeseen; intention muodostus, konseptointija toteutussuunnittelu ja älykäs käyttö sekä ymmärtäminen ja oppiminen (reflektointi) ja tietämyksen muodostus. Toimijoiden tavoitteena on mahdollisimman avoin yli elinkaaren kantava jatkuvasti tarkentuva intentio-prosessi, joka antaa mahdollisuuden luovaan ja innovatiiviseen nopeaan reagointiin AIDA toimintatutkimus AIDA on toteutukseltaan toimintatutkimus. Tutkimus soveltaa Action Learning (AL) lähestymistapaa, jossa toimijoiden yhdessä muotoilemiin kysymyksiin on tuotettu poikkitieteellisen kansainvälisen tutkimustiimin toimesta viimeisimmän tiedon ja parhaiden käytäntöjen mukaisia ratkaisuja ja sovellutuksia (interventioita). Nämä hyvin muodostetut kysymykset sisältävät asiantuntijoiden näkemyksen halutun ratkaisun suunnasta Keskeiseksi AIDA AL prosessin tuottamaksi kysymykseksi muodostui hyvän määrittely ja johtaminen kestävän kehityksen dynaamisen suunnitteluprosessin osana. Toiseksi tärkeimmän kysymysryhmän muodosti- terhi.leino@tut.fi tel. + 358 40 1981 884 1
vat käytännön kokonaisuudet; tarvittavan informaation, sovellettavan teknologian, käytännön prosessien ja yhteistyön hallinta yli elinkaaren. Kolmas kysymyskokonaisuus käsitti alueen kestävän toteutuksen vaatiman tietämyksen, kompetenssien, kyvykkyyksien ja yhteistyön kehittämisen periaatteet Kestävän kehityksen suunnittelun haasteiksi nähtiin hyvän hallittu suunnittelu; Paikallisuuden lisäksi kestävän kehityksen suunnittelu huomioi globaalin näkökulman. Euroopan Unioni on julkaissut kestävän kehityksen strategiaohjelmansa ja eri Euroopan maat oman vastaavan kansallisen ohjelmansa. Erityisesti kaupunkien kehitys (urban development) etenee globaalisti nopeasti ja aiheuttaa osin odottamattomia muutoksia ja siten uusia haasteita alueiden suunnittelulle. Makrotasolla näiden muutoksien riippuvuuksia ja suhteita hahmotetaan AIDAssa käyttäen apuna STEEP-LE (Sosiaalinen, Teknologinen, Ekonominen, Ekologinen, Poliittinen, Lainsäädännöllinen ja Eettinen) viitekehystä. Eri vaikuttavien tekijöiden muutoksien keskinäisiä riippuvuuksia yhdistetään kehitettyjen arviointityökalujen avulla kussakin kontekstissa hyviksi suunnitteluperiaatteiksi. Erityisesti pyritään murtamaan kasvun ja ei toivottujen vaikutusten suora yhteys tuomalla näkyvin monipuolisesti haluttujen vaikutusten ja aiheutettujen kuormitusten yhteys. Lisäksi on tuotu esille globaalin kehityksen mukanaan tuoma taloudellinen ja sosiaalinen kilpailu, jossa kehittyneiden maiden asema kansainvälisessä taloudessa korkean hyvinvoinnin tarjoajana haastetaan. Tämä kilpailu tuo innovatiivisuuden ja nopean mukautuvuuden vaatimuksen AIDA prosessille. Kestävän kehityksen suunnittelu, ohjaaminen ja ratkaisujen valinta AIDA prosessissa laatu määritellään tehokkuuslukuna E = Q/L, jossa Q edustaa alueelta haluttuja ominaisuuksia ja L toteutuksen kuormittavia sivuvaikutuksia. Keskeinen periaate on että haluttuja ominaisuuksia toteutetaan siten että seuraukset eivät vaaranna kehitystä ja vie jälkipolvilta samoja mahdollisuuksia kuin meillä on eli asiakaslaatu suhteessa elinkaarivaikutuksiin. 10 Hyvin muodostunutta kysymystä kestävän kehityksen aluesuunnittelun kehittämiseen: 1. Kestävän kehityksen alueen hyvyyden määritys ja evaluointi; LAATU ja sen JOHTAMINEN 2. Kokonaisvaltainen suunnittelu, eri vaikuttavat tekijät ja tahot; SUUNNITTELUN INTEGROINTI terhi.leino@tut.fi tel. + 358 40 1981 884 2
3. Kestävän kehityksen alueen suunnittelu- ja elinkaariprosessi; ELINKAARIPROSESSI 4. Kestävän kehityksen ratkaisut; TEKNOLOGIA ja PARHAAT KÄYTÄNNÖT, benchmarkkaus 5. Kestävän kehityksen alueen toimijoiden yhteistyö ja resurssit, YHTEISTYÖ ja VERKOSTO. 6. Tiedon muodostus, hankinta ja hallinta sekä välittäminen, alue-wiki, alue BIM, INFORMAATIO- ja ICT ratkaisu 7. Alueen älykäs käyttö ja toimivuus, TIETÄMYKSEN muodostus ja käyttö. 8. Ratkaisujen toteutettavuuden arviointi, TOTEUTETTAVUUS ja KYVYKKYYDET. 9. Suunnittelu-, toteutus- ja käytön osaaminen, KOMPETENSSIEN kehitys. 10. Verkoston ja toimijoiden yhteistoiminta, YHTEISTYÖ ja VERKOSTO Nämä hyvin muodostuneet kysymykset sisältävät käytännön toimijoiden ajatuksen uuden prosessin olennaisista osista ja lisäksi mietittimme kysymysten keskinäisiä riippuvuuksia eli miten eri kysymysten ratkaisut vaikuttavat muiden kysymysten ratkaisemiseen. Näistä kysymyksistä syntyi AIDA prosessi (alla oleva kuva) Laatujohtamisen periaatteet, prosessien, informaation, uusien ratkaisujen ja verkoston rakentaminen ja oppimisen vaikutuksesta kehittyvä osaaminen, kyvykkyydet, tietämys ja yhteistyö muodostavat siten AIDAprosessin ytimen. AIDA kysymykset; Laatu, toimialueet ja suorituskyky Aida-prosessi on jaettu kolmeen vaiheeseen; intention muodostus, toteutussuunnitelma ja oppiminen. Intention muodostuksessa avainasemassa on Visio työskentely. Jokaisen suunnittelukohteen Visio linkittyy kontekstiinsa, siis ylemmän tason Visioon. Tämä ohjaava Visio on yleensä syntynyt pitkän ajan kuluessa ja muodostuu usein yrityksen ja erehdyksen sekä moninaisten keskustelujen ja toiminnan yhteydessä. Kehittämisen ohjaava Visio ei aina edellä toimintaa ja voi olla osa isomman Vision toteutumista. Keskeinen työkalu tässä on ennakointityöskentely jossa muodostetaan vähintään kolme skenaariota joista yksi on vertaileva skenaario johon ei liity muutosta. Alueen vision tehtävänä on luoda jännite nykyisen ja tulevan välille sekä osoittaa sellaisia ongelmakohtia ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden terhi.leino@tut.fi tel. + 358 40 1981 884 3
muotoutumiseen. Visio on siten innovaatiotoiminnan keskeinen käynnistäjä. Nopean muutoksen ohjaamisessa on tärkeää että suunnitteluun osallistuvat ovat osallistuneet uuden tiedon luomiseen tai ovat vähintään seuranneet tarkasti alueen kehitystä ja etsineet uusien esille nousussa olevien ilmiöiden merkityksiä oman toiminnan näkökulmasta. Kestävä kehitys on jatkuvien synteesien tekemistä usean tieteenalan vuorovaikutuksessa. Uudistustarve nousee tyypillisesti esiin käytännön tilanteesta ja ratkaisustrategiaa etsitään ongelmiin joihin ei ole yksikäsitteistä oikeaa ratkaisua. Lähestymistavassa on siten yhdistettävä paikallisen tiedon eli organisaatiossa ja/tai alueella jo oleva kokemus ja tieto sekä analyyttiset menetelmät ja korostaa oppimista. Esimerkiksi Hollanissa sovelletaan Randstad alueen (Amsterdam, Haag, Rotterdam ja Utrecht) kehittämisessä ns. Research by Design lähestymistä jossa oppiva kehitysote on keskeisessä asemassa. Samoin Euroopan suurimpiin kuuluva aluekehityshanke Aspern Seestadt Wien soveltaa väljästi ohjaavaa avointa kaavoitusta ja poikkitieteellistä ohjaustiimiä. Kontrollin ja suuntaamisen ohella luodaan edellytyksiä, generoidaan tapahtumia ja poistetaan rakenteellisia ongelmia. Kaupunki ja sen kehittäminen ymmärretään kokonaisuutena eikä sen osien summana ja sen kehittämisen strategia loppumattomana oppimisprosessina, jossa tärkeintä on oppia omasta ja oman kaupungin roolista maailmassa, toisten toimijoiden visioista ja strategioista sekä erilaisista tavoista etsiä niiden väliltä yhtymäkohtia. Eri aluesuunnittelun vaiheissa tarvitaan erilainen lähestymistapa ja prosessi Aida-prosessissa toteutussuunnitelma on luonteeltaan hypoteesi eli yksi monista mahdollisista konsepteista, joka yhdistää intention ja toteutuskonseptin virtuaalisesti ja ohjaa toteutusta ja älykästä käyttöä. Sisällöltään ja muodoltaan toteutussuunnitelma on siten intention kanssa samanlainen ja antaa mahdollisuuden toimijoiden ja päättäjien jatkuvaan vuorovaikutukseen ja reflektointiin. Informaatiovirta intentiosta toteutukseen on selkeä ja jatkuvasti tarkentuva. Toteutus ja älykäs käyttö kiinnittyvät Aida-prosessissa oppimisprosessiin. Intentiossa ja konseptissa kiteytynyt suunnitelma (hypoteesi) testataan ja siitä yritetään oppia mahdollisimman paljon ja tuottaa tarvittavaa tietämystä. Tietämystä taas käytetään alueen kehittämisen pohjana. Aluesuunnittelussa vaikuttaa kuusi keskeistä autonomista vuorovaikutteista toimialuetta joiden integrointi yhteisen laatujärjestelmän kautta muodostaa AIDA-prosessin ytimen eli kuvan sisin kuutio. n isoin kuutio määrittää toteutuksen onnistumisen ja laadun. Uloin ympyrä kertoo keskeiset suorituskykyä määrittävät alueet. Tietämys ja osaaminen sekä kyvykkyydet ja yhteistyö muodostavat kaksi keskeistä laadun ja toiminnan johtamisen kehittämisen aluetta. terhi.leino@tut.fi tel. + 358 40 1981 884 4
Aida prosessi Havaintoja käytännön soveltamisesta 1. Aluekehityksessä kulkee rinnakkain vähintään kolme kehityslinjaa joista yksi on aktiivinen. Osa kehityskohteista tukee kaikkia kehityslinjoja ja osa on riippuvaisia skenaarion toteutumisesta. Kannattaa suunnitella koko ajan myös rinnakkaisvaihtoehtoja. 2. Toteutus jakautuu pitkälle aikajänteelle ja siten on varattava riittävä joustavuus. Varsinkin teknologiaratkaisuja ja valintoja kannattaa viivyttää viimehetkeen. 3. Kestävän kehityksen periaatteet eivät rajoitu alueiden mittakaavatasoille vaan metabolistiset välittävät alueet kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun. Luontoalueet voivat jatkua viheralueiden, seinien ja kattojen kautta yli koko suunnittelualueen. 4. Kriteerit ja arvioinnit kannattaa perustaa yleiseen E=Q/l malliin. Tarkistuslista tyyppisissä lähestymistavoissa systeemiset riippuvuudet jäävät huomiotta. 5. Tiedon etsiminen ja jäsentely on ilman semanttisen tiedonhaun käyttöä vaikeaa. Kolmiarvoinen suunnittelu vaatii synteesimenetelmien käyttöä, muuten vaikutuksia ei voi harmonisoida. 6. Projektikäytännöt eivät tue kestävän kehityksen vaatimaa elinkaarisuunnittelua. Myöskään projektin edellytykset, aikataulu, budjetti, tarkka suunnitelma ja tunnetut asiakkaat ei toteudu. 7. Intention muodostamiseen käytetään kansainvälisissä kohteissa kaksi kolmasosaa suunnittelupanoksesta ja kohteilla on yleensä aina omistaja. 8. Poliittinen ohjaus tulisi rajoittaa intention hallintaan. Toteutus ja valvonta ovat myös erotettava toisistaan. Ministeriöiden tulisi toimia yhteen harmonisten synteesien aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Hollannissa ministeriöiden rooli ja yhteistoiminta on merkittävä. terhi.leino@tut.fi tel. + 358 40 1981 884 5