YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2016 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2016 KAAVOITUSOHJELMA 2016-2020 Kaupunginhallitus 3.10.2016 172 Kaupunginvaltuusto 14.11.2016 55 Keskustan näkymä YLEISTÄ Vähäkankaan raitti YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille 2016-2020. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL 25-34 YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL 35-49 ASEMAKAAVA MRL 50-61 Ranta-asemakaava MRL 72-74 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja:www.ymparisto.fi Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2010. Lisätietoja: www.pohjois-pohjanmaa.fi Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 Ensimmäisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: -energiatuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) -kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, -luonnonympäristö, (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) -liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on nähtävillä 5.9.2016 4.10.2016 Toisessa vaihemaakuntakaavassa kästellään: Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.1.-26.2.2016 ja se on päivitetty 13.6.2016 Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Tarvittavat päivitykset ja täydennykset, mm Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet ja tuulivoima-alueet, Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla wwwosoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty 2.12.2013 maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ote Maakuntakaavan 2. vaihekaavaehdotus Ylivieskan kohdalta

4 YLEISKAAVOITUS Y1 Niemelänkylä KV 28.2.2012 Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y2 Keskusta KV 7.6.2011 Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Käsittely yleiskaavojen yhteydessä (Y4 ja Y5) Y4a Vähäkangas KV 18.9.1981 Hyväksyminen Y4b Vähäkangas Sorvisto 2040 Uudistaminen vireillä TEKLA 12.4.2016 27 Y5 Raudaskylä KV 11.7.1983 Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y6 Ojakylä Savela KV 23.3.1987 Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto KV 10.12.2013 86 Hyväksyminen Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto KV 4.6.2014 28 Hyväksyminen / Valitus > HO:sta päätös 25.1.2016 valitus > KHO Y9 Alpuminkangas osayleiskaava KV 17.2.2015 15 Hyväksyminen / valitus > HO Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto TEKLA 23.3.2015 40 Vireille Y 11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA 18.5.2015 54 Vireille Kuva: Yleiskaava-alueet kartalla

5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.2.2012 11. Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on 7.6.2011 40, pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2013 85. Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväsksytty kaupunginvaltuustossa 4.6.2014 28. Yleiskaavasta jätettiin valituksia hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeus jätti valitukset huomioimatta, päätös 25.1.2016. Yleiskaavan hyväksymispäätös ei ole saavuttanut lainvoimaa. Y9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA 11.6.2013 69. Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. Kuva: Sijainti Kuva: Hyväksytty kaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2015 15 Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 Kaavoituksen lainvoimaisuus: Hallinto-oikeuteen on jätetty 2 valitusta. Yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa.

6 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 23.3.2015 40 Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 18.5.2015 54 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 27.9.2016 80. Kaavoitus etenee 2016. Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 18.9.1981 ja se on vanhentunut. Kaava- alue sijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. Y4b VÄHÄKANGAS-SORVISTO 2040, vireille TEKLA 12.4.2016 27. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2740 ha ja alueella on noin 300 taloutta, joissa asuu yhteensä noin 800 asukasta. 1. Suunnittelualueesta Vähänkankaan oikeusvaikutukseton, vuonna 1982 hyväksytty, yleiskaava-alue, pinta-alaltaan noin 1200 ha, sijoittuu Ylivieskan kaakkoisosaan keskustasta Nivalaan päin rajoittuen lännessä Keskustan osayleiskaava-alueeseen (Soukka), lounaassa Kalajokeen. Asutus on kyläteiden varsilla. Tähän alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittävää Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta 774 ha. 2. Suunnittelualueeseen kuuluva osa valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, pintaalaltaan noin 1978 ha, rajautuu lounaassa likimäärin Savontiehen ja siitä alueesta noin 774 ha on ollut mukana jo vuoden 1982 osayleiskaavan alueessa. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat Vähänkankaan kyläalueen lisäksi asumisen tihentymät Sorvisto-Visuri, Huhtapuhto, Marjapuhto, Sorvoja, Pylväsperä ja Ängeslevä. 3. Suunnittelualueen aluerajauksessa on mukana myös osa. Kalajoen vesistöalueesta, Ylivieskan lentokenttäalue ympäristöineen noin 199 ha ja Pyykankaan asumistihentymä noin 138 ha.

VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT 2016-2020 7 Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 20.10.1982 ja se on vanhentunut. Kaava-alue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta-alaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna 2017-2020. Y6 OJAKYLÄ-SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 1.10.1985 ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna 2018-2020. MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Osa alueesta on rajattu mukaan Vähänkangas-Sorvisto 2040 osayleiskaavan, joka on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 12.4.2016 27. Loppuosa kulttuurimaisema-alueesta käsitellään Raudaskylän yleiskaavatyön yhteydessää 2017-2020. VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain. Ajanjaksolla 2006-2014 tavoitteeseen on päästy ja tavoite on ylittynyt. Vuonna 2015 väestökasvun tavoite alittui ( 0,5 % =/ 75 henkilöä eli alitus 16 henkilöä). Vuoden 2016 elokuussa väestökasvu Ylivieskassa on 0,42 % ja vuoden loppuun mennessä puolen prosentin tavoitteeseen on mahdollisuus päästä. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % 31.12.2006 13 575 31.12.2007 13 658 + 83 asukasta 0,60 31.12.2008 13 803 +145 asukasta 1,06 31.12.2009 13 895 + 92 asukasta 0,67 30.9.2010 14 064 +169 asukasta 1,21 31.12.2011 14 266 +199 asukasta 1,42 31.12.2012 14 540 +274 asukasta 1,88 31.12.2013 14 756 +216 asukasta 1,46 31.12.2014 14 978 + 230 asukasta 1,60 30.6.2015 14 973-5 asukasta - 0,03 31.12.2015 15 035 +59 asukasta + 0,39 31.8.2016 15 099 +64 asukasta + 0,42

Kaupungin tonttitilanne 27.9.2016 Yhteensä luovutettavia tontteja on (27.9.2016) 22 kpl, joista omakotitontteja 19 ja pari- ja rivitalotontteja kolme (3). Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa 8 Kuva: Hollihaka Kurulan alueen neljä (4) AO-tonttia Omakoti- ja paritalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue Kuva: Kaupungin tonttitarjontaan 3 tonttia (AP ja AR) pari- ja rivitalorakentamiseen sekä 15 omakotitonttia (AO). Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin 40-50 tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki myönsi vuonna 2015 kuusi suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit. 9 Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Kaupungin omistuksessa on kaavoitettuja rakentumattomia tontteja yhteensä kuusi. - Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on hyväksytty kaavamuutos 28.9.2015 44. Asemakaavasta on jätetty valitus hallinto-oikeuteen. Kyseiselle alueelle on osoitettu kaupungille kaksi AK- tonttia, joista on tehty esisopimukset rakennusliikkeiden kanssa. - Hakalahden (2.) kaupunginosasta varataan esisopimuksella kolme kerrostalotonttia rakennusliikkeelle. Asemakaavaalueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

10 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat 2015 1. Kaisaniemi, Korttelin 5 osa sekä puistoalueen osa 2. Kaisaniemi, korttelin 46 osa, Kaarnakuja 3. Koskipuhto, Savontie Ruutihaantie 4. Kaisaniemi 6-25,26 Koulukeskus 5. Toivonpuisto Safaripuisto 6 Pyörreperä, I vaihe a. Savarin liiketontti 7. Keskusta 32 osa ja 34 asuntoalue Ak-muutos ei ole lainvoimainen ( Valitus Hallintooikeudessa) 8. KAAPO- hanke Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Laji Ak-muutos Ak-muutos Akmuutos Akmuutos Akmuutos Asemak Akmuutos Raportti 2016 Vireillä olevat asemakaavat 2016 1. Keskusta 1-5, 24 ja 25 2. Hakalahti, Rahkoranta b II vaihe 3. Keskusta 1-51 osa 4. Männistö, Hautausmaa 5. Männistö, Olmala 2. vaihe 6. Keskusta, Asemanseutu 7. Pyörreperä, 10-24 osa,26 ja katualue 8. Pyörreperä, II vaihe Savarin asuntoalue 9. Toivonpuisto Salmiperäntien itäpuoli asuntoalue 10. Hollihaka Kurula II, asuntoalue Kurula III, asuntoalue Kaisaniemi Lampin asuntoalue Laji Vaihe Ak-muutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Ak-muutos LUONNOS Asemak ODOTTAA Asemak Luonnos Asemak Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLÄ Ak-muutos LUONNOS Akmuutos EHDOTUS Asemak LUONNOS VIREILLE kaavoitus 2016-2020 1. Keskusta Kirkkopuisto ja lähiympäristö Asuntoalueet 2. Hakalahti Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto 3. Männistö Taanila alueen osa asuntoalue 4. Toivonpuisto Salmiperäntien länsipuoli asuntoalue 5. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet - Männistö (8.) Atria ja - Koskipuhto (3.) Hamari Laji Ak-muutos Asemak Asemak Asemak Hanke suunnitelma pohjana -Asemak -Ak-muutos 11. Pyörreperä Savarin laajennusalue Teollisuuden ja kaupan alue Asemak EHDOTUS 12. Kivioja asuntoalue Koskipuhto vesialue ym Asemak Ak-muutos VIREILLÄ 13. Koskipuhto Kortteli 3-19 Ak-muutos LUONNOS

ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 11

12 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT 2015 1. Kaisaniemen kaupunginosan (6.) kortteli 5 ja 6 osat sekä niihin liittyvä puistoalue. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA 28.8.2014 69 Aluetta rajaa Mäntykuja ja Pajutie. Asiaa on käsitelty 17.2.2015 14, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen 2.4.2015. 2. Kaisaniemen kaupunginosan (6.) korttelin 46 osa sekä puistoalue ja yleiselle jalankululle varattu alue. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA 27.10.2014 93 Alue sijaitsee Kaarnakujan varrella. Asiaa on käsitelty 16.2.2014 22, jolloin teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen 1.4.2015. 3. Koskipuhdon kaupunginosan (3.) kortteli45 sekä osia kortteleista 3 ja 44 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA 26.8.2014 70. Aluetta rajaa Ruutihaantie ja Savontie. Asiaa on käsitelty 31.3.2015 23, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen 13.5.2015. 4. KAISANIEMI, 6. kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu- liikenneja katualueita. Vireille TEKLA 31.5.2007 50 Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto JEDU. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 28.9.2015 45. Asemakaavan muutos lainvoimainen 11.11.2015.

13 5.TOIVONPUISTO, 9. kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos Vireille: TEKLA 20.5.2009 46, Savontien, Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL 1 - tontin rajaamana. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 28.9.2015 46. Asemakaavan muutos lainvoimainen 11.11.2015. 6. PYÖRREPERÄ, 10. kaupunginosa, asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) 1. VAIHE: Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 1,0315 ha. Lidl:n KM-5 liikekorttelialue. Hakatien ja Savarinväylän risteyksen eteläpuoli. Asemakaava ja -muutos hyväksytty KV 28.9.2015 47. Asemakaavan muutos lainvoimainen 11.11.2015. 7. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue ja sekä katu- ja puistoalueet Kaavoitus vireille TEKLA 15.4.2014 42. Aluetta rajaa Valtakatu, Vieskankatu, Virastokatu, Kirkkotie ja Kauppakuja. Asemakaavamuutos hyväksytty KV 28.9.2015 44. Asemakaavan muutoksesta on valitettu hallintooikeuteen. Asemakaavamuutos ei ole lainvoimainen. 8. KAAPO-hanke Kaupunki- ja kuntakeskukset pohjoisessa Hanke käynnistettiin 2015. Raportti valmistui 2016. Kaavoitus hankkeen pohjalta tehdään kaupungin omana työnä. 2017 2020. Hamari Atria

14 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2016 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille 4.4.2000 34. Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille 22.8.1974 vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi 13.1.2014 4.

15 2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH 26.1.2004 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy 1.4.- 31.8.2012. Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1.12. 15.12.2006. Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH 20.11.2006 232: Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä 2006-2011 Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV 10.12.2013 86 2 b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee 2017-2020 Alueella on yksityinen maanomistus: kaavoitus edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia

3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 osa asemakaavan muutos Vireille KH 26.1.2004 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. 16 Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on ollut nähtävillä 16.6.- 30.6.2006. Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue (AP). Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen etenemistä siirrettiin. Kaavamuutos etenee korttelin 51 tonttien 3 ja 4 osalta sekä niihin liittyvän puistoalueen osalta ja muutoin kaavoitus keskeytetään. Kaavan valmisteluaineisto uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 27.9.2016 79. Uudelleen nähtäville asetettavassa valmisteluvaiheen luonnoksessa on mukana vain kaupungin maanomistus ja asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueen AK- tontti 51-5, pinta-ala 0,4505, tonttitehokkuus e= 0,50. kerroslukumäärä II-V. Kaavoitus etenee 2016

17 4. MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava Vireille KH 26.1.2004 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Vuonna 2015 on Ylivieskan osalta käynnistynyt KAAPO- hanke, joka käsittelee aihetta: Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa. Ylivieskan osalta käsitellään aihetta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet. Atrian alue on mukana toisena aluekohteena. Atrian alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavoitus edellyttää kaavoitusmaankäyttösopimusta maanomistajan kanssa. Kaavoitus on keskeytyksissä.

18 5. OLMALAN ALUEEN asemakaava II- vaihe Vireille: KV 24.9.2007 48. Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina 2011 2012 (I - II vaiheet). 2) Asemakaavan I -vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 5.11.2013 78 noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan II - vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan I - vaihe hyväksyttiin Olmalan asemakaavan II vaiheen luonnos KV 5.11.2013 78 nähtävillä 31.8.2015 30.9.2015 II- vaiheen luonnokseen perustuen käydään kaavoitus- maankäyttösopimusneuvottelut 2017. Kaavoitus etenee 2017-2018

19 6. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA 18.8.2008 139. Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut 2008-2010 AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina 2009-2010 erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut 12.6.2008 ja 20.4 2010. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.9.2008-15.9.2008. Rakennemallit esiteltiin KH 22.9.2008 183 ja ne olivat nähtävillä 1.12.2008-9.1.2009. Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 21.6.2010 11.8.2010. Ohjausryhmä 4.10.2010 ja valtuustoseminaari 24.11.2010, mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.

20 Ohjausryhmä 16.1.2012 - liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin - ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot - varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV 7.6.2011 hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. - Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). - Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä 23.4.2012 - Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin - Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus 21.5.2012: - Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi 13.1.2014 4. Kaavoitus eteni kaavarunkotyön pohjalta 2015 - rakennusinventointi Kaavoitus etenee 2017-2018 kaavatyön kilpailutus/ konsultin valinta tai omana työnä - kaavaluonnos /- ehdotus

21 7. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA 26.9.2012 105, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa 10 24 ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Alueella on voimassa 1.2.2000 ja 25.8.2009 hyväksytyt asemaavat Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan 15.4.2011.Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k- m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen perustuen. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.10.2012 22.10.2012. Kaavoitus etenee 2017-2020.

22 8. Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille TEKLA 15.4.2014 41, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13.8.2014 27.8.2014 Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla 15.4.2014 41) asemakaavoitus eteni I - VAIHEESEEN : Suunnittelualueen koko noin 1,0315 ha. Kaavoituksella muodostettiin liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitettiin sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetttiin liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään Asemakaava I-vaihe hyväksyttiin KV 28.9.2015 47.

23 II - VAIHE: Pyörreperän Savariin sijoittuva suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja rakentuneita pihapiirejä. Alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (APt) sekä mahdollisesti palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavoitus etenee 2017-2020. Vuonna 2017 maanhankinta / maankäyttösopimukset Kaupunki omistaa alueelta 2,7 hehtaaria raakamaata. Muutoin suunnittelualue on yksityisten omistuksessa, josta rakentuneita pihapiirejä 20 kpl ja raakamaa-aluetta noin 5,3 ha. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. 9. Toivonpuiston (9.) kaupunginosan asemakaavaton alue ja asemakaavamuutos koskien Toivonpuiston (9.) kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Kaavoitus vireille TEKLA 14.9.2015 77, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 5,3013 hehtaaria ja sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Toivonpuiston (9.) kaupunginosassa Salmiperällä. Aluetta rajaa lännessä kaavaton asuntoalue, pohjoisessa asemakaavoitettu pientaloalue, idässä Hyypänkallion puistoalue ja etelässä rautatiealue. Asemakaava ja asemakaavan muutos asuntoalue. Suunnittelualueesta on asemakaavatonta noin 4,8880 ha. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,4 ha, on 30.8.1993 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Hyypänkallionpuiston urheilu- ja lähivirkistyspalvelujen aluetta. Suunnittelualueesta on kaupungin omistuksessa noin 1,20 hehtaaria ja kaavattomalla pientaloalueella on 4 yksityisessä omistuksessa olevaa rakennuspaikkaa rakennuksineen. Suunnittelualueelta on paikallinen rakennusliike hankkinut omistukseensa noin 1,57 hehtaaria, jota koskien on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus sekä maankäyttösopimusluonnos. Suunnittelualue on pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupungilla ei ole merkittävää maanomistusta. Yleiskaava Kaavaluonnos nähtävillä 28.9.2015-28.10.2015 Melu- ja tärinäselvitys heinäkuu 2016 Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen syksy 2016

24 10. Hollihaka (5. kaupunginosa) ja Kaisaniemi (6.) kaupunginosa asemakaavaton alue ja osa asemakaava muutos. (Kurula II, Kurula III ja Lampinalue). Kaavoitus vireille: oite TEKLA 12.4.2016 25, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 47,9 hehtaaria ja ovat yleiskaavassa osoitettu asuinpientaloalueena niihin liittyvine virkistyalauevarauksineen. Alue sijoittuu rajoittuen Kaisaniemen ja Hollihaan kaupunginosien asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin. Alueet ovat saavutettavissa Visalantieltä ja Alpuumintieltä. Asemakaava ja asemakaavamuutos asuntoalue. Suunnittelualueesta on kaupungin omistuksessa noin 37,7 hehtaaria. Alueella on 10 yksityisten omistamaa pihapiiriä rakennuksineen. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 30.5.2016-29.6.2016 Kaavoitus etenee syksyllä 2016

11. Pyörreperä (10.) kaupunginosa asemakaavaton alue. (Savarin laajennusalue) Kaavoitus vireille: 12.4.2016 26, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 32,4 ha ja sijoittuu kiinteästi olevaan kaupunkirakenteeseen Savontien eteläpuolelle noin 2-3 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Alue rajoittuu lännessä Pohjolantiehen ja Savarin liikealueeseen. 25 Suunnittelualueella toimii kaksi merkittävää yritystä: Kortteen Konepaja Oy kaupungilta vuokraamalla alueella ja Alutec Oy omistamallaan rakennuspaikalla, Yritysten laajennustarpeet on jatkossa huomioitava. Tarkoituksena on myös lisätä kaupungin teollisuustonttivarantoa Valtatie 27 (Savontie) varteen, jolta alue on hyvin saavutettavissa. Alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Alue on osayleiskaavassa merkitty ympäristöhäiriötätuottamattoman teollisuuden alueeksi (TY-1 ) sekä palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä 6.6.2016-6.7.2016 Viranomaisneuvottelu 19.9.2016 Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2016

26 12. Kivioja (4.) kaupunginosan asemakaavaton alue Kaavoitus vireille: 30.8.2016 70, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 21,1 ha, josta kaavamuutosalue on noin 0,36 ha. Alue sijaitsee pääosin Kiviojalla noin kahden kolmen kilometrin etäisyy dellä kaupungin ydinkeskustasta Kiviojantien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa rautatiealueeseen, idässä kaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajokeen ja lännessä asemakaavoitettuun Kiviojan pientaloalueeseen. Alueessa on mukana 0,36 hehtaarin kaavamuutosalue, jossa Koskipuhdon ja Kiviojan kaupunginosan vesialuetta sekä Kiviojan puistoaluetta ja rautatiehen rajoittuen suojaviheraluevaraus ( EV), asemakaava hyväksytty 28.5.2002 27. Kaupunki on hankkinut suunnittelualueesta omistukseensa Kiviojan alueelta raakamaata ajanjaksolla 2004-2016 noin 10,5 ha. Alueelle sijoittuu yhdeksän rakennettua pihapiiriä. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Kaavoitettava pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja teknisiin verkkoihin. Suunnittelualue on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Kaavoitus etenee 2016

27 13. Koskipuhto (3.) KAUPUNGINOSA kortteli 3-19 asemakaavamuutos. Kaavoitus vireille: 30.8.2016 71, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,8199 ha, joka kokonaisuudessaan osoitetaan: Lähipalvelujen korttelialueeksi (PL-2). Alueelle voi sijoittaa hoivapalvelujen tiloja. Kortteliin muodostetaan kaksi tonttia ja kummallekin tontille osoitetaan rakennusoikeutta 1200 k-m 2 eli yhteensä 2400 k-m 2. Kerroslukuna korttelialueella on I. Autopaikoitukseen on osoitettava työntekijöille vähintään 8 ap / tontti sekä vierasautopaikkoja vähintään 4 ap/ tontti. Kortteliin osoitetaan autopaikkoja yhteensä 24. Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Aluetehokkuudeksi muodostuu 0,29 eli se säilyy lähes ennallaan (lisäystä aikaisempaan 12 k-m 2 ). Paikoitusaluetta (LP) muutetaan PL-2 korttelialueeksi 0,2230 ha. Valmisteluaineisto nähtävillä 19.9.2016-3.10.2016 Kaavoitus etenee 2016

VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA 2016 2020 28 1. Keskusta (1. kaupunginosa) Kirkkopuisto ja lähiympäristö Asemakaavamuutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2016 2. Hakalahti (2. kaupunginosa) Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Asemakaavamuutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2017 3. Männistö (8. kaupunginosa) Taanilan osa-alue 1. vaihe Asemakaava asuntoalue Yksityisten maanomistajien aloite. Kaupungilla ei ole alueella merkittävää maanomistusta. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2017 2020 4. Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperä Salmiperäntien länsipuoli Asemakaava asuntoalue Kaupungin maanomistus noin 10 ha Yksityinen raakamaa-alue n 6,7 ha Rakentuneet pihapiirit noin 10 kpl Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2017-2019

29 5. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Hankesuunnitelma pohjana tulee laadittavaksi : 1. Asemakaava: Asuntoalue (AP) Hamari 2. Ak-muutos: Asuntoalue (AP-t) Atria Hamari Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( 977-401-1-120). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP). Kaavoitus etenee 2017-2020 ja edellyttää maankäyttö-/ kaavoitussopimusta Ns Atrian kiinteistön alue. Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TT- tontti 977-8-1-2 p-ala 3,1 ha). Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t). Kaavoitus etenee 2017-2020 ja edellyttää maankäyttö- /kaavoitussopimusta

30 KAAVOITUSOHJELMA 2016-2020 ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 2. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 3. AK -muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue Hollihaka 5. kaupunginosa Kurula II ja Kurula III Kaisaniemi 6. kaupunginosa Lampin alue Pyörreperä 10.kaupunginosa Savarin laajennusalue KH 18.8.2008 139 TEKLA 12.4.2016 25 TEKLA 12.4.2016 26 Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä 1.12.2008-9.1.2009 Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B 21.6. -11.8.2010 Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH 21.5.2012 Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko 14.1.2014 4 Kaavoitus etenee 2017 Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin Valmisteluaineisto nähtävillä 30.5. - 29.6.2016 Kaavoitus etenee 2016 Vireillä Kaupungin maanomistus noin 21 ha, yksityinen noin 11 ha Valmisteluaineisto nähtävillä 6.6.2016-6.7.2016 Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Asuntoaluetta (AP, VL) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Teollisuusaluetta (TY-1) Saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaavoitus etenee 2016 AK 4. AK -muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3. kaupunginosa Y- kortteli 19 ja LPalue TEKLA 30.8.2016 71 Vireillä Kaupungin maanomistus Valmisteluaineisto nähtävillä 19.9.-3.10.2016 Asuntoaluetta (AK,VL) AK 5. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 51 KH 26.1.2004 28 KaavoItuskatsaus TEKLA 27.9.2016 Kaavoitus etenee 2016 Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä: vaihtoehdot 1 ja 2 12.2.-26.2.2007 Neuvottelut maanomistajien kanssa 2010-2011 Keskustan kaavarunko 2013 Uudelleen nähtäville Asuntoaluetta ( AP-t) Kaavoitus etenee 2016

31 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 6. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien itäpuoli TEKLA 14.9.2015 77 Vireillä Yksityisten maanomistus pääosin Valmisteluaineisto nähtävillä 28.9.-28.10.2016 Meluselvitys 2016 Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) AK 7. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kirkkopuisto lähiympäristö Kaavoitus etenee 2016 Vireille Kaavoitus etenee 2016 Julkisten palvelujen alue, virkistysalue, asuntoalue (PY, V, AK) AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kivioja 4. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa TEKLA 30.8.2016 70 Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin yksityisten maanomistus/ sopimukset Asuntoaluetta (AP, VL, W) Kaavoitus etenee 2016 AK 9. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 10. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 11. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Olmala II- vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue Kaavoituskatsaus 2007 KV 24.9.2007 TEKLA 26.9.2012 TEKLA 26.9.2012 105 TEKLA 15.4.2014 41 TEKLA 16.2.2015 Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain I-vaihe hyväksytty II- vaihe Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2017 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.10.2012-22.10.2012 Kaavoitus etenee 2017 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 13.8.-27.8.2014 Kaavoitus etenee vaiheittain I- vaihe hyväksytty - Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) Palvelujen, kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue (C-3) Asuntoaluetta (A-t) II- vaihe Asuntoalue ym. II- vaihe: Kaavoitus etenee 2017 AK 12. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 13. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Hakalahti 2.kaupunginosa Kortteli 2-23 (YSII) osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien länsipuoli TEKLA Vireille Kaavoitus etenee 2017 Vireille Kaupungin maanomistus Kaavoitus etenee 2017-2020 Julkisten palvelujen alue (PY) Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL)

32 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 14. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 15. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 AK 16. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV 7.6.2011 40 Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 5 (AL 1 ) Kortteli 24 (ALK) Kortteli 25 (AO 2 ) Hakalahti 2. kaupunginosa TEKLA KV 4.4.2000 34 KH 26.1.2004 28 KV 10.12.2013 86 Vireille Aloite maanomistajilta Yksityinen maaomistus pääosin. Kaavoitus etenee 2017-2020 Vireillä Keskustan kaavarunko 14.1.2014 4. Etenee, kun keskustan kehittämisen hankkeet tiedossa Kaavoitus odottaa Vireillä Yksityinen maanomistus pääosin Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin Asuntoaluetta (AP, VL) Keskustatoimintojen aluetta C-1 Asuntoaluetta (AP,AK) 2 b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee 2018-2020 AK 17. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 18. Asemakaava EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Männistö 8. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA 2015 Viranhaltijapää tös tiedoksi KH. 26.1.2003 28 KAAPO- hanke Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Hankesuunnitelma raportti valmistui 2016. Kaavoitus suunnitelman pohjalta, kun aluehankeet ovat ajankohtaisia Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hautausmaa-alue (EH)

33 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Ylivieska Vähäkangas-Sorvisto osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty 19.1.1982 Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty 11.7.1983 Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty 23.3.1987 I - vaihe 2016 II vaihe TEKLA 12.4.2016 27 Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä. Vähäkankaan (YK 4) osayleiskaavatyön yhteydessä Raudaskylän (YK 5) osayleiskaavatyön yhteydessä Vireilletulo. Kaupungin kaavoitus Suunnittelualueen rajaaminen Arkeologinen inventointi 2015-2016 Luontoselvitys 2015-2016 Asukkaiden tavoitteet Kysely (Harava 2016) Rakennusinventointi ( maakuntakaava 2015) Paikallisesti arvokkaat rakennukset Kulttuurimaisemainventointi ( maakuntakaava 2015) Selvitys maataloudesta kylä-alueella 2017-2020 Konsultin valinta ja vireilletulo 2017-2020 Konsultin valinta ja vireilletulo YK 7. Yleiskaava Tuomiperän Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA 11.6.2013 67 Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV 4.6.2014 28 Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia jotka HO hylkäsi 25.1.2016. Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa. YK 8. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava TEKLA 11.6.2013 69 TEKLA 11.3.2014 29 Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV 17.2.2015 15 Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia YK 9. Yleiskaava YK 10. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA 23.3.2015 40 TEKLA 20.4.2015 47 siirrettin 18.5.2015 54 Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

34 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus - alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe valmisteluvaihe - luonnos - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe ehdotusvaihe ehdotus- täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten. 4. vaihe - hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella voidaan vielä tehdä pieniä tarkistuksia kaavaan ja laaditaan vastineet saatuun palautteeseen. Tämän jälkeen kaava viedään hyväksyttäväksi. Merkitykseltään vähäiset kaavatt hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suurin osa kaavoista hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valitusaikana valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan lehtikuulutuksella valitusajan päätyttyä - tai mikäli mahdollisesti tehty valitus hylätään.