Lepplaksin osayleiskaavan osan muutos (Nylund 11:98) Kaavaselostus Kaavakoodi: 5994082016Y1
2 Sisällysluettelo: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 TUNNISTETIEDOT... 4 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI... 5 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 5 1.4 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET... 5 2.3 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 2.4 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 6 2. LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 ALUEEN KUVAUS... 6 3. SUUNNITTELUTILANNE... 7 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET... 7 3.2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030... 9 3.3 VOIMASSA OLEVA OSAYLEISKAAVA... 10 3.4 ASEMAKAAVA... 10 4. KAAVOITUKSEN VAIHEET...11 4.1 OSAYLEISKAAVAN TARKISTUKSEN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET... 11 4.3 ALOITUS-, VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE... 11 4.4 EHDOTUSVAIHE... 11 4.5 OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN... 11 4.6 OSALLISUUS JA YHTEISTYÖ... 11 4.6.1 Osalliset... 11 4.6.2 Vireille tulo... 12 4.6.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 12 4.6.4 Viranomaisyhteistyö... 12 5. OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET...12 6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN...12
3 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Kaavakartta 3. Osayleiskaavoituksen eri vaiheissa tullut palaute ASEMAKAAVAN POHJANA KÄYTETYT SELVITYKSET: Luonnoninventointi, Essnature (2009) Päätös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainnin vahvistamisesta ja sallitun metsänkäytön ehdoista, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (29.5.2013)
4 Selostus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 25 :n mukaan yleiskaavan selostuksessa esitetään selvitys alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, yhteenveto selvityksistä, vaikutusten arviointi, selvitys kaavan suhteesta kaavan toteuttamista ohjaavaan tai havainnollistavaan muuhun kaavoitukseen, suunnittelun vaiheet, valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö sekä kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta. Mikäli asemakaava koskee aluetta, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on selostuksessa lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan koodi: Kaava-alue: Osayleiskaavan nimi: Yhteystiedot: 5994082016Y1 Lepplaksin osayleiskaava Lepplaksin osayleiskaavan osan muutos Anna-Karin Pensar, kaavoittaja Pedersören kunta Puh. 044 755 7619 Asemakaavan hyväksyminen: Khall x.x.2015 x Kvalt x.x.2015 x
5 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue koostuu kahdesta pienestä alueesta Luodonjärven rannan tuntumassa n. 2 km Lepplaksin kyläkeskustan lounaispuolella. Suunnittelualue käsittää kaksi osaa kiinteistöä Vikman 599-408-11-98. Kuva 1. Suunnittelualue likimääräinen sijainti on merkitty tähdellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rakennuspaikan siirtäminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti 29.2.2016 aloittaa osayleiskaavan muutoksen siltä osin kuin alueidenkäyttö muuttuu. Osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on siirtää asunnon (AO-1) rakennuspaikka, toisaalta koska halutaan paremmin huomioida alueen korkeussuhteet ja toisaalta koska nykyinen rakennuspaikka on ahdas. 1.4 Kaavoitusprosessin vaiheet 27.1.2016 4 Kaavoitusjaosto ehdotti hallitukselle, että päätetään aloittaa Lepplaksin osayleiskaavan muutos. 29.2.2016 32 Kunnanhallitus päätti aloittaa Lepplaksin osayleiskaavan muutoksen. 10.3.2016 24 Kaavoitusjaosto päätti asettaa OAS:n ja luonnoksen nähtäville. Molemmat olivat nähtävillä 25.4. 24.5.2016. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta.
6 26.8.2016 71 Kaavoitusjaosto päätti asettaa ehdotuksen nähtäville ajalla 7.9-7.10.2016. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. _._.2016 x _._.2016 x Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan. Kuva 2: Suunnittelualue osoitettu punaisella 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kun Pedersören kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan, kaavan toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. 2.4 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaavan tulee toimia ohjeena kun laaditaan tai muutetaan asemakaavoja ja yleensä kun halutaan säännöstellä alueidenkäyttöä. Kun viranomaiset suunnittelevat ja toteuttavat alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä, heidän tulee pitää huolta, etteivät toimenpiteet vaikeuta yleiskaavan toteuttamista.. 2. Lähtökohdat 2.1 Alueen kuvaus Osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on asunnon rakennuspaikan (AO-1) siirtäminen, toisaalta koska halutaan paremmin huomioida alueen korkeussuhteet ja toisaalta koska nykyinen rakennuspaikka on
ahdas. Rakennuspaikan nykyinen sijainti on Lövholmintien varrella kahden rakennetun asuintontin välissä. Osayleiskaava-alue sijaitsee n. 2 kilometrin etäisyydellä Lepplaksin kyläkeskustasta ja koulusta. Suunniteltu uusi rakennuspaikka sijaitsee n. 100 metriä nykyisen rakennuspaikan pohjoispuolella ja alueella, joka on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu MY/s-alueeksi, jolla on erityisiä luonnonarvoja ja jolla ympäristö säilytetään (liito-oravien levähdys- ja lisääntymispaikka). Alue, joka on kaavamuutoksen kohteena, sijaitsee Pedersöre Vatten -vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, mutta kaikki naapuritalot on liitetty vesijohtoverkostoon. Viemäriverkostoa ei lähistöltä saa. Tavoitteena on, että kaavamuutos on valmis myöhäissyksyllä 2016. Alueella on useita vanhoja yhtenäisiä kiviaitoja. 7 Kuva 2: Rakennusoikeuden nykyinen sijainti on merkitty punaisella ja uusi sijainti vihreällä. 3. Suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvoston päätös alueidenkäytön valtakunnallisista tavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu. Tarkistetut valtakunnalliset tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Asiasisällön perusteella valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset
8 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Selvitys siitä, millä tavalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan osayleiskaavassa: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikkojen siirtäminen ei aiheuta yhdyskuntarakenteen muutoksia voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna. Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat Osayleiskaavan alueella on tehty kulttuurihistoriallisen ympäristön inventointi. Erityisiä luonnonarvoja tai kulttuuriarvoja ei löytynyt. Avoin peltomaisema otetaan kaavamuutoksessa huomioon. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Uudet rakennuspaikat on osayleiskaavassa sijoitettu siten, että olemassa olevaa tieverkkoa voidaan hyödyntää.
9 3.2 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Kuva 3: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 (osayleiskaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rasteroidulla ympyrällä). Suunnittelualueet sijaitsevat Pietarsaaren seudun matkailun vetovoima-alueella (mv-9), jossa joet, järvet, metsät, vaellus- ja pyöräreitit, virkistyskalastus ovat perusteena. Molemmat alueet sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella tai sen välittömässä tuntumassa (luo). Luodonjärvi on maakuntakaavassa osoitettu melontaan soveltuvaksi vesistöksi.
10 Osayleiskaava-alueelle ei ole vaihemaakuntakaavassa 1 (kauppa) tai vaihemaakuntakaavassa 2 (uusiutuva energia) osoitettu varauksia tai kehittämisperiaatteita. 3.3 Voimassa oleva osayleiskaava Ny placering Nuvarande placering Kuva 4: Voimassa olevan osayleiskaavan (2010) ote. Rakennuspaikan nykyinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä ja uusi sijainti vihreällä ympyrällä. 3.4 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se sijaitsee vielä avaamatta olevan Lepplaksin asemakaava-alueen tuntumassa. Tarkoituksena on, että korttelit 112 ja 113 avataan syksyllä 2017. Kuva 5. Ote Lepplaksin asemakaavasta vuodelta 2013
11 4. Kaavoituksen vaiheet 4.1 Osayleiskaavan tarkistuksen tarve Aloite rakennusoikeuksien siirtämiseen on tullut maanomistajalta. 4.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Suunnittelun aikana ei ole syntynyt erityisiä uusia tavoitteita. 4.3 Aloitus-, valmistelu- ja luonnosvaihe Aloitusvaiheessa kerättiin tarvittavat perustiedot. Tietojen riittävyyttä arvioitiin ja aineiston perusteella laadittiin osayleiskaavamuutoksen luonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:ssa suunnitellaan vuorovaikutusta osallisten kanssa, kaavan käsittelyn aikataulua ja kaavan vaikutusten arviointia. 4.4 Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa tulleen palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus, joka asetettiin nähtäville. 4.5 Osayleiskaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavan _._.2016. 4.6 Osallisuus ja yhteistyö Tiedotus kaavoitustyöstä ja sen lähtökohdista sekä kaavoituksen tavoitteista on järjestettävä siten, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla täytyy myös olla mahdollisuus arvioida kaavoituksen seurauksia ja kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä kaavoituksesta. 4.6.1 Osalliset Forsbyn osayleiskaavan muutoksessa voidaan katsoa seuraavien ryhmien olevan osallisia: Maanomistajat, asukkaat ja yritykset Kaavamuutoksen kohteena olevan kiinteistön naapurit. Lepplaksin ja Norrbyn yhteisvesialueet. Hallintoyksiköt Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Ympäristönsuojeluviranomainen Rakennusvalvonta Tekninen lautakunta Vesi- ja viemärilaitos Pedersöre Vatten Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan museo
4.6.2 Vireille tulo Kunnanhallitus päätti 29.2.2016 aloittaa Lepplaksin osayleiskaavanmuutoksen. Kaavoituksen käynnistämisestä ilmoitettiin paikallislehdissä (Österbottens Tidning ja Pietarsaaren Sanomat) 23.4.2016 ja samaan aikaan kuulutettiin myös OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta. 4.6.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkuvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka oli yhdessä kaavaluonnoksen kanssa nähtävillä 25.4. 24.5.2016. Nähtävillä olon aikana osallisilla oli mahdollisuus antaa mielipiteensä asiasta. Naapurikiinteistöjen omistajille tiedotettiin luonnoksesta kirjeitse ja yleisölle tiedotettiin ilmoittamalla paikallislehdissä. Ehdotus asetettiin nähtäville 7.9-7.10.2016. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa tulleesta palautteesta on tehty yhdistelmiä (liite 3). 4.6.4 Viranomaisyhteistyö Koska rakennuspaikkojen siirtäminen on pienehkö muutos, ei pidetty tarpeellisena järjestää viranomaiskokouksia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuselle ja Pohjanmaan Liitolle on tiedotettu. 12 5. Osayleiskaavamuutoksen kuvaus ja osayleiskaavan muutoksen vaikutukset Osayleiskaavan muutoksen tarkoitus on rakennuspaikan siirtäminen saman kiinteistön sisällä, siten että rakennuspaikka siirretään pois kahden rakennetun asuntotontin välistä. Uusi rakennuspaikka saa saman merkinnän kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa, AO. Merkinnän määräyksiä ja rakennusoikeuksia ei muuteta voimassa olevasta, paitsi että merkintään lisätään määräys siitä, että puiden kaatamiseen tontilta on haettava maisematyölupa. Koska uusi rakennuspaikka sijaitsee lähellä voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettua rakennuspaikkaa, rakennuspaikan siirtäminen ei aiheuta muutoksia palvelujen tai kunnallistekniikan saatavuudessa. Suunniteltu uusi rakennuspaikka sijaitsee maastossa korkeammalla kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Liito-oravia esiintyy runsaasti laajalla alueella, johon kuuluvat sekä uusi että vanha rakennuspaikka. Uuden asuntotontin molemmin puolin on liito-oravien reviiri ja tämä on huomioitu yleisellä määräyksellä, joka koskee puiden kaatamista tontilla. Alueen kulttuurihistorian huomaa vanhoista yhtenäisistä kiviaidoista, joita ei kuitenkaan ole suojeltu. Vanhoilla kiviaidoilla on myönteinen vaikutus alueen viihtyvyyteen ja sen takia kaavaan on lisätty yleinen määräys, että nämä olisi mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. 6. Osayleiskaavan toteuttaminen Tavoite on, että kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan myöhäissyksyllä 2016. Tämän jälkeen osayleiskaavan toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Pedersöre 16.8.2016 Anna-Karin Pensar, kaavoitusinsinööri