Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto
Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta Omaisia 32 kpl 60% naisia 40% miehiä ihiä Muut 22 % Potilaat Töissä 14 % Työkyvyttömyysetuuksia saavat 61 % Työttömiä työnhakijoita 3 %
Vastaajat Työterveyslääkäreitä y 228 kpl 56% naisia 44% miehiä tasaisesti koko maasta ja erilaisilta paikkakunnilta Esimiehiä 185 kpl 60 % naisia 40 % miehiä Suomen ekonomiliiton jäseniä, joista 62 % työskenteli keskijohdossa Esimiehet: Itse kärsinyt mielenterveysongelmista Jos mielenterveysongelmia, johtuneet työuupumuksesta Jos mielenterveysongelmia, johtuneet henk.koht. muista syistä 21 % 79 % 69 % 31 % 51 % 49 % Kyllä Ei
Suomalainen työelämä 50% potilaistaasiatmelkohyvinasiat hyvin, 50% todellahuonosti Potilasvastaajien arvion mukaan 25 % työnantajista tuki sairastunutta, 20% pyrki pääsemään eroon Monilla on liikaa työtä, joka usein huonosti organisoitu Työntekijä ei tiedä mitä häneltä odotetaan, tai mitkä työtehtävät työpaikalla kuuluvat kenellekin Kun äärirajalla olevan ihmisen tilanteeseen yhdistyy omia ongelmia, vaikkapa teini ikäisten lasten kanssa tai iäkkäiden vanhempien tilanteeseen liittyvää murhetta, he murtuvat Ainoa vaihtoehto on hakea hk lomaa, kun tukitoimia i i ei ole
Lääkärien mukaan työterveyshuoltoon hakeutuvista potilaista mielenterveysongelmista kärsii: Alle 10% 10,7 % 10 % 29,5 % 20 % 34,44 % 30 % 21,0 % 40 % 50 % 60 % 2,2 % 1,3 % 0,9 % 70% tai yli 0,0 % Yli puolet lääkäreistä arvioi, että potilasta vähintään joka viidennellä on mielenterveysongelmia
Lääkärivastaajien vastaukset väittämiin: Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet 30 50 15 33 Sairastuneet hakevat riittävän ajoissa apua 3 41 48 9 Sairauslomien kesto on pidentynyt y 7 38 40 8 7 Täysin samaa mieltä (%) Osittain samaa mieltä (%) Osittain eri mieltä (%) Täysin eri mieltä (%) En osaa sanoa (%) Lääkä it i i t il t l i li ää t Lääkärit arvioivat mielenterveysongelmien lisääntyneen Yli puolet lääkäreistä on sitä mieltä, ettei apua ongelmiin haeta ajoissa
Yleisimmät mielenterveysongelmat Yleisimmin esiintyvät mielenterveysongelmat työterveyslääkärin vastaanotolla lievä masennus, 94% työuupumus, 67% Neljäsosa potilaista kärsii vakavasta masennuksesta Lisäksilääkärit mainitsivat useimmin: ahdistuneisuus paniikkihäiriö akuutti stressireaktio Potilasvastaajien kertomat diagnoosit ovat pitkäaikaisia sairauksia: skitsofrenia, 26% kaksisuuntainen mielialahäiriö, 22% masennus, noin puolet vastaajista
Sairastumisen syyt lääkärien mukaan Sairastumisen taustalla työ ja kotiongelmat, yleensä ongelmia useammilla elämänalueilla Perheen ja työn yhteensovittaminen, työyhteisön ongelmat, työelämän jatkuva muutos, huonot välit esimieheen, i stressi, alkoholi, li taloudelliset lli t ongelmat, lapsuuden traumat Vaativan työelämän ja kotielämän yhdistäminen on vaikeaa ja rasittavaa. Kotonakin suoritetaan perhe elämää kotitöillä Risainen avioliitto, ongelmat lasten kanssa ja työn kasvaneet vaatimukset. Kapasiteetti ei enää riitä näiden kaikkien kasautuneiden ongelmien alla.
Sairastumisen syyt potilaiden mukaan Työuupumus 55 % Henkilökohtaiset syyt 52 % Työpaikkakiusaaminen 25 % Vakavasta aaasamasennuksesta ses a kärsivät äs ä näkivät ä työuupumuksen u suurimmaksi sairastumisensa syyksi, 70% Avoimissa vastauksissa viitattiin lapsuudenajan kokemuksiin ja koulukiusaamiseen
Sairauden hoito Lääkäreiden mukaan potilaita hoidetaan 75% sairauslomalla 60% lääkkeillä 45 % lääkehoidon ja terapian yhdistelmällä Lääkäreiden mukaan sairastuneet pystyvät käymään töissä lääkehoidon turvin (täysin tai osittain samaa mieltä 89 %) Potilaidenmukaan sairauden kanssa ovat auttaneet selviytymään: Terapia 38,20 % Lääkehoito Terapia ja lääkehoito yhdessä 53,40 % 52,80 % Hoito sairaalassa Sairausloma Muu 34,00 % 34,00 % 37,60 % Parhaana hoitovaihtoehtona potilaat pitivät lääkehoitoa ja terapiaa 44% potilaista oli sitä mieltä, ettei terapiaa ole tarjolla riittävästi
Sairaana töissä/ potilaat 34% potilaista ei halunnut kertoa sairastumisestaan työyhteisössä kenellekään Valehtelin töissä, että olin 2 viikon sairaslomalla keuhkoputkentulehduksen takia. Potilaat toivoivat esimiehen puuttumista, lähes 60% vakavasta masennuksesta kärsivistä toivoi keskustelua Potilaista i t 25% koki kkitö työnantajan tj tukevan häntä ja joka viides taas kertoi työnantajan pyrkineen pääsemään hänestä aktiivisesti eroon 28% potilaista oli kokenut selän takana puhumista ja 40% kohdalla tieto sairaudesta levisi Eivät halunneet huomata uupumusta, koska kun jäin sairauslomalle, joutuivat tekemään minunkin työni. Jaksoin töissä, vaikka olin täysin uupunut. Kotona en sitten enää jaksanut.
Tilanne työpaikoilla 2009/ esimiehet 71% oli törmännyt mielenterveysongelmiin 21 % oli itse kärsinyt mielenterveysongelmista Syinä masennus ja työuupumus Työn jatkumisen epävarmuus aiheutti enemmän mielenterveysongelmia il l i isoissa i yli 500 hengen yrityksissä, i 24 %, kuin alle 500 hengen yrityksissä, 15 % Liian paljon huonosti organisoitua tötä työtä. Työuupumus ja masennus tuntuvat liikkuvan laumana; kun yksi sairastuu, pian sairastuu toinenkin. Äärettömän suoritusmotivoitunut henkilö, jolla on itsenäinen työtehtävä. Samalla hoidettavana suuri perhe ja ongelmat kieltävä asenne = burn out.
Vaikutus ilmapiiriin 81% esimiehistä sanoi, että sairastuminen vaikuttaa negatiivisesti työyhteisön y ilmapiiriin Pienissä yrityksissä liikkui työkaverin tilanteesta selvästiuseammin huhuja, 44%, kuin isoissa yrityksissä, 28% Maanisessa vaiheessa oleva kollega on tietenkin todella häiritsevä ja sitä kautta vaikutti negatiivisesti ilmapiiriin. Keskeneräisten töiden loppuun saattaminen kuormitti muita työntekijöitä. Muut joutuvat olemaan varpaillaan; kestääkö se, mitä se kestää, voiko kysyä.
Paluu työpaikalle 74% sairastuneista palasi takaisin Koin että olisi pitänyt h it kit i i työpaikalle (lahjakkailla, Sairastuneet kokivat paluun sitoutuneilla ihmisillä positiivisena 86 % pääsi mukaan työkuvioihin on olemassa). pienten vaikeuksienjälkeen 11% esimiehistä kertoi suurista vaikeuksista ja 25% koki suhtautumisen tilanteeseen hankalaksi Yli500hengen yrityksissä työtoverin sairastumiseen oli Burnout tapauksen kanssa helpompi suhtautua, pienemmissä yrityksissä suhtautuminen oli vaikeampaa havaita merkit aiemmin riskijoutua kierteeseen Hain tietoa, koska mielestäni tarvitsin edes perustiedot asiasta, jotta pystyin asiallisesti keskustelemaan sairastuneen kanssa hänen tilanteestaan. keskustelin iltakausia puhelimessa, kunnes huomasin, että sejohtaa vain ilta yö kierteeseen.
Esimiehet: miten työelämässä pysyy Tärkeää olisi, että sairastunut saisi iiselvitettyä litttäitselleen perimmäisen syyn miksi sairastui. Molempia osapuolia motivoiva vaihtoehto voisi toisinaan olla selkeä työvelvoitteiden pudottaminen ja työajan lyhentäminen täydellisen irrottautumisen sijaan. Hyvä johtaminen, eli selkeät suunnitelmat ja odotukset. Työyhteisön tulisi tunnistaa oireet ajoissa ja saada ihminen hakeutumaan hoitoon ennen kuin oireet ovat liian vakavia. Kyse on asenteesta. Fyysiset sairaudet hyväksytään helpommin, kun mielenterveyteen liittyvät. Enemmän tietoa, enemmän keskustelua, enemmän suvaitsevaisuutta.
Mitä sairastuneet toivoisivat? Olisin toivonut työnantajalta viestiä, että olen työpaikalleni toivottu ja tärkeä. Esimies ei keskustellut kertaakaan kanssani tultuani 3 kk:n sairaslomalta takaisin töihin. Olisi edes yksi keskustelu ollut hyvä. Olisi annettu yrittää, eikä heti leimata hoidossa olleeksi. Työkaverit olisivat voineet avata silmät jatajuta väsymykseni nopeammin. Eikä puhua omia tarinoitaan, kuinka he ovat kaikesta selvinneet. Lisäksi potilaiden mielestä jaksamista oli auttanut: Työtehtävien mukauttaminen, ja töiden organisointi niin, että työtehtävät on mahdollista hahmottaa Työaikajoustot Lisää keskustelua