Kaava N 171 Nummela, Kalkkimäenrinteen asemakaavamuutos. Valmisteluaineiston selostus

Kaava N 171 Nummela, Kalkkimäenrinteen asemakaavamuutos Valmisteluaineiston selostus Kate 13.4.2016 31 kate om

Asia 194/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: miia.peratalo@vihti.fi puh. (044) 042 1345 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 14.5.2014 58 Kate liite 2 Kuulutus 26.5.2014 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 14.1.2015 2 Kate om Kh 11.1.2015 4 Kh liite 2 Valmistelumateriaali Kate 13.4.2016 31 Kate om Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy 13.4.2016 päivättyyn asemakaavan luonnosvaihtoehtoihin 1 ja 2 (1:1000). Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi sekä mittaustoimi. Raportin on laatinut Miia Perätalo. 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavan tarkoitus 4 1.3 Kaava-alueen määrittely 4 1.4 Luettelo liiteasiakirjoista 5 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3 LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 9 4 SUUNNITTELUTILANNE 12 4.1 Maakuntakaava 12 4.2 Yleiskaava 12 4.3 Asemakaava 13 4.4 Rakennusjärjestys 13 4.5 Pohjakartta 13 4.6 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 13 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 14 5.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 14 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 5.4 Asemakaavan tavoitteet 14 5.5 Alustava asemakaavaratkaisu 15 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 16 6.1 Kaavan rakenne 16 6.2 Aluevaraukset 17 6.3 Kaavan vaikutukset 17 6.4 Ympäristön häiriötekijät 18 6.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 19 6.6 Nimistö 19 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 19 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 19 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 19 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Kalkkimäenrinteen asemakaavamuutos Numero: N 171 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella selvitetään mahdollisuudet sijoittaa alueelle liike- ja muuta työpaikkarakentamista. Kohde sijaitsee erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella ja olemassa olevien työpaikka-alueiden läheisyydessä. 1.3 Kaava-alueen määrittely Suunnittelualueen sijainti on keskeinen Nummelan taajamassa, Vihdin kunnan eteläosassa. Alustava kaava-alue rajautuu koillisosiltaan rakenteilla olevaan Pillistöntiehen ja eteläosiltaan Hanko-Hyvinkää -rataan. Länsipuolelta aluetta rajaa lähes kiinteistörajaa noudatteleva metsäpolku. Asemakaavan muutos koskee kaavan N 4 mukaista maatalousaluetta (M). Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 6,3 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. 4

1.4 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavaluonnoskartta 1 merkintöineen ja määräyksineen Liite 3. Kaavaluonnoskartta 2 merkintöineen ja määräyksineen Liite 3. Valmisteluaineiston havainnekuvat 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Ympäristöministeriön vahvistama 30.10.2014. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, päivitetty Kv 2.4.2012 11, liite 2. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2016. Kv 9.11.2015. Kaava N 4: Rakennuskaava osalle Nummelan asemanseutua. Uudenmaan lääninhallituksen päätös Nr:o 1617, 7.3.1972 Nummelan ja Ojakkalan hulevesien hallintasuunnitelma. SITO, 1.8.2013. Nummelan ja Ojakkalan taajamien meluselvitys pääasiassa raideliikenteen osalta. Promethor Oy, 2008. Raideliikenteen aiheuttama tärinän mittaus, Nummela-Ojakkala. Promethor Oy, 2008. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, 29.10.1992. Luontoselvitys, Asemantie, Kalkkimäki ja Ridalinmetsä. Silvestris luontoselvitys Oy, 2014. 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Nummelan Kalkkimäenrinteen asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014 sekä hyväksymiskäsittelyssä olevaan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2015. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 14.5.2014 58. Kaava kuulutettiin vireille 26.5.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.1.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen valmisteluaineistossa on esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisen maatalousalueen muutos työpaikkarakentamiseen alueen luonnonarvot huomioiden. Alueelle on sijoitettu yksi uusi päättyvä tonttikatu, joka erkanee Pillistöntieltä. Uusia työpaikkarakentamiseen osoitettuja rakennuspaikkoja on kaavamuutoksella muodostettu seitsemän (7) kahteen erilliseen kortteliin. Kaavamuutosalueen länsireunaa myötäilevä polku. 6

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nummelan taajamassa, aivan Nummelan taajamakeskustan tuntumassa. Suunnittelualue sijoittuu rakenteilla olevan uuden Pillistöntien varrelle, Hanko-Hyvinkää -junaradan ja Asemantien välimaastoon. Pillistöntiestä on tulossa uusi Nummelan taajaman sisääntuloväylä Vanhalta Turuntieltä Naaranpajuntielle ja edelleen junaradan ali Asemantielle. Asemantie taas on yksi Nummelan taajaman pääväylistä Meritien ja Vihdintien ohella, ja se toimii läntisenä yhteytenä valtatie 25:ltä Nummelaan. Valtatie 25:lle suunnittelualueelta on matkaa noin 1,5 kilometriä ja Nummelan Pisteelle (=ns. Pisteen kiertoliittymä Asemantien päässä) noin kilometrin. Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 6,3 ha. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvalla. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Suomen halki kulkevaan Salpausselkien maisemakokonaisuuteen. Paikallisesti tarkasteltuna suunnittelualue sijoittuu maisemassa Nummelanharjun arvokkaan harjualueen ja Pajuniityn alavan peltoaukean välimaastoon. Hanko-Hyvinkää -junarata halkoo maisemaa koillis-lounaissuuntaisesti. Kaava-alue muodostuu metsäisestä kaakkoisrinteestä sekä pienialaisesta peltolaikusta suunnittelualueen itäosissa. Alue on rakentamaton. Suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolella, Kalkkimäen laella, on 1 maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Kyseessä on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Suunnittelualueen korkeusasema vaihtelee alueen pohjoisimman osan +68 metristä peltoaukean noin +60 metriin meren pinnan korkeudesta. Alue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen, joka sijaitsee korkeudessa + 49,8 m-mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on suurelta osin hietaa (Ht) ja junarataan rajoittuvilta osiltaan savea (Sa). Aivan suunnittelualueen lounaisin kulma on hienoa hietaa (HHt). Kallioperältään suunnittelualue on osin pegmatiittista graniittia. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Rakennettavuudeltaan maaperä vaihtelee haasteellisesta savimaasta parempaan hiedan alueeseen. Alueen rakennettavuutta selvitetään tarkemmin kaavan valmisteluvaiheessa alustavien suunnitelmien perusteella, mutta siitä huolimatta tarkemmat perustamisolosuhteet on selvitettävä tapauskohtaisesti rakennuslupavaiheessa. 7

Kasvillisuus ja luontoarvot Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Maaperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualueen kasvillisuus on pääasiassa tuoretta kangasta, joka vaihettuu suunnittelualueen keskiosissa lehtomaiseksi kankaaksi. Puusto koostuu paikoin tiheästi kasvavista, eri-ikäisistä kuusista sekä koivuista ja männyistä. Suunnittelualueen eteläosassa on vanha umpeenkasvanut pelto, jolla kasvaa runsaasti harmaaleppää ja koivua. Itäosassa on vielä avoimena säilynyt peltoaukea, jolla kasvaa heiniä ja ruohoja. Suunnittelualueen keskiosa on luontoselvityksen (Silvestris luontoselvitys Oy, 2014) mukaan liito-oravan pesimisaluetta. Suunnittelualueelle on haettu maisematyölupaa uudistus- tai harvennushakkuille syksyllä 2014. Lupa myönnettiin alunperin vain suunnittelualueen pohjoisosalle, mutta oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä toimenpidealuetta laajennettiin. Liitooravan pesimisalue jää kuitenkin hakkuutöiden ulkopuolelle. Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on enimmäkseen Enäjärveen päin eli kaakkoon loivasti viettävää pelto- ja metsäaluetta, jonka pienilmasto on suotuisa. Alueen topografia vaihtelee alavasta savimaasta Enäjärven suuntaan viettävään karkeaa hietaa olevaan rinteeseen. Enäjärven valuma-alue. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Vesistöt ja vesitalous Asemakaava-alue kuuluu Lohjanharjun itäpuolisiin valuma-alueisiin ja sen vastaanottava vesistö on Enäjärvi (+ 49,8 m-mpy), jonka valuma-alueen pinta-ala on noin 33 km². Alueen hulevedet laskevat pienvesistöä (Ridalinpuro) pitkin Enäjärveen, josta edelleen Hulttilanjokeen ja Poikkipuoliaiseen (+ 48,6 m-mpy). Ridalinpuron varteen ja Enäjärven suulle on suunniteltu ja toteutettu kosteikkoja ja muita hulevesien luonnonmukaisen viivytyksen ja hallinnan rakenteita. Suunnittelualueella ei ole pienvesistöön laskettavia vesialueita. Alueella on kuitenkin peltoojia, jotka nykyisellään laskevat junaradan alitse Enäjärveen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta sijaitsee Nummelanharjun pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen läheisyydessä. 8

3.3 Rakennettu ympäristö Alueen historiallisia vaiheita Suunnittelualueen eteläisimmät osat ovat olleet osa Pajuniityn laajaa peltoaluetta ennen Hanko-Hyvinkää -junaradan rakentamista. Radan rakentamisen myötä 1800-luvun lopulla suunnittelualueen pellot eriytyivät laajemmasta kokonaisuudesta. Merkittävin suunnittelualuetta koskeva historiallinen tekijä ovat sen pohjois- ja länsipuolella sijaitsevat 1. maailmansodan aikaiset juoksuhaudat. Kyseessä on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Juoksuhautoja on säilynyt Nummelan alueella myös mm. Hiidenrannassa. Suunnittelualueen länsireunaa myötäilevä polku on havaittavissa myös vuoden 1924 Vihdin kartassa yhteytenä, jota pitkin on kuljettu Haapaniemen kantatilalta radan yli Nummelan keskustaan. Suunnittelualueen eteläosan umpeenkasvanut pelto. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Nummelan Aluelämmön lämpölaitos ja noin 150 metrin etäsiyydellä siitä Vihdin kunnanvirasto varikkorakennuksineen. Virastotalo on rakennettu 1980-90 -lukujen vaihteessa, ja talossa on aiemmin toiminut Vihdin Sähkö Oy. Kaava-alueen likimääräinen sijainti vuoden 1924 kartalla. Yhdyskuntarakenne, liikenneverkko, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei tällä hetkellä ole työpaikkoja. Alue sijaitsee rakenteilla olevan Pillistöntien varrella. Pillistöntiestä on tulossa uusi Nummelan taajaman sisääntuloväylä Vanhalta Turuntieltä Naaranpajuntielle ja edelleen junaradan ali Asemantielle. Tämä väylä ja Lankilan rinnakkaistien linjaus toteutuessaan toimivat osaltaan vaihtoehtoisina kulkuyhteyksinä Nummelan taajamassa liikkumiseen Meritien sillan kuormittuessa aika-ajoin. Asemantie on rakennettu 1970-luvun lopulla, ja se on yksi Nummelan taajaman pääväylästä Meritien ja Vihdintien ohella. Tien merkitys taajaman yhtenä pääväylänä tulee tulevaisuudessa korostumaan Kalkkimäen radan alituksen ja Pillistöntien uuden linjauksen myötä. Asemantieltä on jatkossa nykyistä suoraviivaisempi yhteys Vanhalle Turuntielle (mt 110). Asemantie johtaa valtatie 25:ltä Nummelan Pisteelle, joka on ollut Nummelan alueen liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Vihdin kunnanvirasto suunnittelualueen läheisyydessä. Pillistöntien radanalituksen työmaa toukokuussa 2014. 9

Kaupallinen keskusta on viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään päin kohti valtatie 2:ta ja muu taajamarakenne sen myötä. Suunnittelualue sijaitsee työpaikkatoimintojen kannalta suotuisalla paikalla hyvien ja rakenteilla olevien tieyhteyksien varrella. Nummelan taajamakeskustaa palveluineen. Suunnittelualueelta on matkaa Nummelan linjaautoasemalle kevyen liikenteen väyliä sekä tietä pitkin vajaa 2 kilometriä. Linja-autoasemalta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Porintietä (VT2) kulkevien linja-autojen lähimmät pysäkit sijaitsevat Meritien ja Porintien eritasoliittymässä. Suurin osa Lohjan suuntaan kulkevista linja-autoista ajaa Lohjantietä, ja lähin pysäkki on Asemantien ja Lohjantien risteyksessä, noin 400 metrin päässä suunnittelualueesta. Asemakaavan muutosalueen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat Asemantien varrelle Kalkkimäkeen, suunnittelualueesta länteen. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähin olemassa oleva koulu on Nummelan koulu noin 1,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Pajuniityn alueelle on suunnitteilla uusi koulukeskus, johon tulee sisältymään mm. päiväkoti ja yhtenäiskoulu. Suunnittelualueelta tälle uudelle koululle on matkaa noin 300 metriä. Lähimmät päiväkodit ovat ruotsinkielinen Aleksandran päiväkoti noin 600 metrin päässä sekä Kuoppanummen päiväkodin sivupisteenä toimiva Asemanvierin päiväkoti noin 1,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Nummelanharjun ulkoilumaastoa näkymineen. Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee harjun ulkoilumaastojen läheisyydessä sekä Nummelan taajaman tarjoamien virkistyspalveluiden tuntumassa. Nummelanharju tarjoaa pitkiä näkymiä Hiidenvedelle kattavan polkuverkoston varrelta. Talvella harju palvelee myös hiihtäjiä. Tekninen huolto Suunnittelualue on Vihdin Veden toiminta-aluetta. Lähimmät Nummelan Aluelämmön verkostot sijoittuvat Pillistöntien ja Asemantien varteen sekä Pajuniityn alueelle. Maakaasun jakeluverkostoa on Vanhan Nummelan alueella. Asemantie on yksi Nummelan taajaman pääväylistä. 10

Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on Hanko-Hyvinkää junaradan läheisyyden vuoksi melu- ja tärinäaluetta, mikä asettaa reunaehtoja alueen maankäytölle. Nummelan ja Ojakkalan välisellä rataosuudelle on laadittu raideliikenteen melun ja tärinän selvitys vuonna 2008 (Promethor Oy). Selvityksen mukaan raideliikenteen aiheuttama melu ylittää nykytilanteessa ja vuoden 2030 ennustetilanteessa rajaarvon 55 db suunnittelualueen eteläosissa. Melun etenemiseen voidaan vaikuttaa mm. rakennusten tai maavallien sijoittelulla melunlähdettä vasten. Raideliikenteen aiheuttamaa tärinää on mitattu pääosin suunnittelualueen eteläpuolella, Pajuniityn eteläosan kaava-alueella (N 106). Mittauspisteet 7A-D on kuitenkin sijoitettu radan pohjoispuolelle, tämän kaavan suunnittelualueelle. Mittaustulosten mukaan raideliikenteen aiheuttama tärinä ei ylitä arvoa 0,30 mm/s, joka on VTT:n suosittelema raja-arvo uusilla asuinalueilla. Työpaikka-alueille ei ole osoitettu vastaavaa rajaarvoa. Raideliikenteen aiheuttama päiväaikainen melu nykytilanteessa. Alustava suunnittelualueen rajaus kartalla sinisellä. Melun ja tärinän vaikutukset maankäytön suunnittelussa sekä sitä koskevat lait ja asetukset tullaan huomioimaan suunnittelussa. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Maanomistaja on hakenut kaavamuutosta alueelleen, ja kaavamuutostyö on lisätty Vihdin kunnan kaavoitusohjelmaan. Raideliikenteen aiheuttama päiväaikainen melu vuoden 2030 ennustetilanteessa. Alustava suunnittelualueen rajaus kartalla sinisellä. Raideliikenteen aiheuttama tärinä vuoden 2030 ennustetilanteessa. Alustava suunnittelualueen rajaus kartalla sinisellä. 11

4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Nummelanharju suunnittelualueen pohjoispuolella on maakuntakaavassa osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi. Myös pohjavesialue rajautuu suunnittelualueen ulkopuolelle. Nummelan keskustatoimintojen alue on osoitettu punaisella neliöllä, mutta maakuntakaavan määräyksen mukaisesti keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus määrittyy tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Kaavamuutosalueen alustava sijainti (rajattu punaisella) Uudenmaan maakuntakaavalla. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Kaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Suunnittelualue sijaitsee 2. vaihemaakuntakaavassa tiivistettävän alueen rajapinnalla. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle, tuulivoimalle, viherrakenteelle ja kulttuuriympäristöille. Kaavamuutosalueen alustava sijainti (rajattu punaisella) 2. vaihemaakuntakaavalla. 4.2 Yleiskaava Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986. Yleiskaavassa alue on pääosin ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY). Kalkkimäen juoksuhaudoille on yleiskaavassa osoitettu muinaismuistoalueen suojelukohde -merkintä (SM). Alueella ei ole muuta yleis- tai osayleiskaavaa. Kaavamuutosalueen alustava sijainti yleiskaavakartalla (oikeusvaikutukseton). 12

4.3 Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoitettu. Asemakaavan muutoksen aluetta koskee kaava N 4: Asemakaava (rakennuskaava) osalle Nummelan asemanseutua. Kaava on vahvistettu Uudenmaan lääninhallituksessa vuonna 1972, eikä se sisällöltään vastaa enää nykypäivän tarpeisiin tällä alueella. Suunnittelualue on asemakaavassa maatalousaluetta (M). Alue sijoittuu ns. Pajuniityn peltoalueen pohjoispuolelle. Pajuniittyyn on asemakaavoitettu laaja uusi asuinalue, joka sisältää mm. varauksen uudelle koulukeskukselle ja liikuntatoimintojen keskittymän. Alueen halki kulkee Pillistöntien uusi linjaus Vanhalta Turuntieltä Asemantielle. 4.4 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Kaavamuutosalueen alustava rajaus (rajattu punaisella) ajantasa-asemakaavalla. taajama-aluetta. 4.5 Pohjakartta Alueen pohjakartta saatetaan ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 4.6 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset (kv 2.4.2012) määrää ja ohjaa paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvista ympäristönsuojelullisista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Vihdin kunta ja Tuovi Siiri Hännisen säätiö ovat 9.9.2015 solmineet sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja toteuttamiskustannusten jaosta. Sopimus koskee kaavoja N 170 ja N 171. 13

5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vihdin kunnan kaavoitusohjelmaan on kunnan tavoitteeksi kirjattu työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta, ja kaava N 171 on kirjattu kunnan kaavoitusohjelmaan vuodesta 2014 alkaen. 5.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kalkkimäenrinteen asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014 sekä hyväksymisprosessissa olevaan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2015. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat ja lähialueen asukkaat sekä yritykset, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), kate 14.5.2014 58, liite 2. 5.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös yleiskaavan sisältövaatimukset, eli Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: 14 Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavan muutoksella selvitetään maanomistajan hakemuksen mukaisesti mahdollisuuksia sijoittaa alueelle liike- ja muuta työpaikkarakentamista. Sijainti on liikenteellisesti soveltuva - Nummelan taajaman pääväylien varrella - työpaikkatoimintojen sijoittumiseen. Hanko-Hyvinkää -junaradan liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja tärinää, mikä huomioidaan kaavamuutoksen suunnittelussa. Kaavamuutostyön olennaisena tavoitteena on huomioida luontoselvityksen tulokset ja tutkia sellaisia kaavamuutosratkaisuja, joiden toteuttaminen ei vaaranna selvityksen mukaisia arvokkaita alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,3 ha. Vaihtoehtojen merkittävin keskinäinen ero on pääkäyttötarkoituksessa. Vaihtoehto 1:ssä alueen rakentaminen koostuu sekä työpaikkarakentamisesta että osin myös asuinrakentamisesta. Vaihtoehto 2:ssa korttelialueet on osoitettu ainoastaan työpaikkarakentamiseen. Vaihtoehto 1:ssä asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa suunnittelualueen pohjoisimmasta osasta. Muu rakentaminen alueella on osoitettu merkinnällä KTY, toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Vaihtoehto 2 aluetta on tarkasteltu rakentamisen suhteen työpaikka-alueena. Neljä alueen rakennuspaikkaa on osoitettu merkinnällä KLT: liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue ja osa merkinnällä KTY, toimitilarakennusten korttelialue. KLT-korttelialueiden rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä, KTY-korttelialueilla tehokkuusluvulla. Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisun valintaan vaikuttavat kaavasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot, vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset sekä kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittely. 5.5 Alustava asemakaavaratkaisu Kuvaus alustavista kaavaratkaisuvaihtoehdoista Suunnittelualueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa kaavamerkintöineen ja määräyksineen. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty suunnittelualueen maankäytön muuttuminen osittain rakentamiseen. Alue sijoittuu taajamarakenteessa keskeisesti rakenteilla olevan Nummelan uuden sisääntuloväylän, Pillistöntien, varrelle. Pillistöntieltä suunnittelualueelle pääsee lyhyen tonttikadun, Kalkkimäenkujan, kautta. Luontoselvityksen mukaisesti määritelty liito-oravan pesimä-/ydinalue on molemmissa vaihtoehdoissa jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Molemmissa vaihtoehdoissa on lisäksi rautatiealueen varteen osoitettu rakentamisesta vapaa suojaviheralue mm. hulevesien hallintaan. 15

6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Vaihtoehto 1 Alueelle on osoitettu yksi asuinpientalojen korttelialue ja yksi toimitilarakennusten korttelialue lyhyen tonttikadun varteen. Alueella on lisäksi lähivirkistysaluetta VL ja suojaviheraluetta EV. Vaihtoehto 2 Alueelle on sijoitettu kaksi työpaikkatoimintoihin osoitettua rakennuskorttelialuetta lyhyen tonttikadun varteen. Alueella on lisäksi lähivirkistysaluetta VL ja suojaviheraluetta EV. Mitoitus: Vaihtoehto 1 Maankäyttö jakautuu alueella seuraavasti: Asuinpientalojen korttelialue (AP): Pinta-ala: 19700 m² Kerrosala: 6895 k-m² Tehokkuus: e=0.35 Osuus kokonaispinta-alasta: 31,5 % Toimitilarakennusten korttelialue (KTY): Pinta-ala: 20500 m² Kerrosala: 8200 k-m² Tehokkuus: e=0.40 Osuus kokonaispinta-alasta: 32,5 % Lähivirkistysalue (VL): Pinta-ala: 14600 m² Kerrosala: 0 k-m² Osuus kokonaispinta-alasta: 23 % Suojaviheralue (EV): Pinta-ala: 5400 m² Osuus kokonaispinta-alasta: 9 % Kadut ja kevyenliikenteen väylät: Pinta-ala: 2500 m² Osuus kokonaispinta-alasta: 4 % Yhteensä: Pinta-ala: 62700 m² Kerrosala: 15095 k-m² Osuus kokonaispinta-alasta: 100 % Suunnittelualue viistokuvassa keskellä keväällä 2014. 16

Vaihtoehto 2 Maankäyttö jakautuu alueella seuraavasti: Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLT): Pinta-ala: 24300 m² Kerrosala: 5600 k-m² Tehokkuus: e=0.23 Osuus kokonaispinta-alasta: 39 % Toimitilarakennusten korttelialue (KTY): Pinta-ala: 16000 m² Kerrosala: 6400 k-m² Tehokkuus: e=0.40 Osuus kokonaispinta-alasta: 25 % Lähivirkistysalue (VL): Pinta-ala: 14500 m² Kerrosala: 0 k-m² Osuus kokonaispinta-alasta: 23 % Suojaviheralue (EV): Pinta-ala: 5400 m² Osuus kokonaispinta-alasta: 9 % Kadut ja kevyenliikenteen väylät: Pinta-ala: 2500 m² Osuus kokonaispinta-alasta: 4 % Yhteensä: Pinta-ala: 62700 m² Kerrosala: 12000 k-m² Osuus kokonaispinta-alasta: 100 % 6.2 Aluevaraukset Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLT) Vain kaavaluonnosvaihtoehdossa 2. Alueelle voidaan rakentaa liike-, toimisto- ja toimitilarakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Rakennusalalle sallitusta kulloinkin toteutettavasta rakennusoikeudesta voidaan enintään 60 % käyttää liiketilojen kerrosalaksi. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Vain kaavaluonnosvaihtoehdossa 1. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Alueen lounaisin osa sekä pieni osuus pohjoisimmasta kärjestä on molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kalkkimäki kokonaisuutena on noin 22 ha:n kokoinen metsäinen mäkialue, jonka rinteillä sijaitsee 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Aluetta käytetään jo nyt lähivirkistysalueena. Suunnittelualueelle osoitetut lähivirkistysalueet liittävät kaavamuutosalueen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Suojaviheralue (EV) Hanko-Hyvinkää -junaradan pohjoispuolelle on molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa osoitettu vyöhykkeenomainen suojaviheralue. Kyseessä on topografialtaan suunnittelualueen alavimmat kohdat. Aluetta voidaan hyödyntää rakennettavan alueen hulevesien hallintaan. Kadut Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa alue liittyy rakenteilla olevaan Pillistöntiehen tonttikadun kautta. Tonttikatu on nimetty Kalkkimäenkujaksi, ja sen kautta liitytään alueen rakennuspaikoille. Suoraa tonttiliittymää Pillistöntieltä ei alueella sallita. 6.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan Kaavaluonnosten mukainen rakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Nummelan taajama-alueella Alueen sijainti liikenteellisesti hyvällä sijainnilla Nummelan mittakaavassa ja sen muuttuminen viljely-/metsäalueesta suunnitelmalliseen rakentamiseen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Paikallisessa maisemassa ja taajamakuvassa muutos on merkittävä maankäytön muuttuessa olennaisesti. 17

Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Suunnittelualueen lähiympäristössä, sen itä- ja länsipuolella, sijaitsee Vihdin alueen merkittävi ä työpaikkatoimintoja, mm. Vihdin kunnantalo ja toisaalta Hiidenmäen työpaikka-alue. Kaavaluonnoksilla on toteutuessaan muuta työpaikka-aluetta täydentävä vaikutus. Vaikutukset liikenteeseen Riippuen valittavasta kaavaratkaisusta, alueen toteuttaminen tulee lisäämään joko ainoastaan työpaikkoja tai työpaikkoja ja asumista alueella. Liikenteen osalta alue hyödyntää uutta rakenteilla olevaa Pillistöntien väylää. Väylän asema Nummelan taajaman liikenneverkossa tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävä, sillä kyseessä on uusi Nummelan eteläinen sisääntuloväylä. Työpaikkatoimintoihin liittyvän liikenteen on mahdollista hyödyntää kyseistä pääväylää, mistä syystä alueen rakentamisen vaikutus taajaman sisäiseen liikenteeseen on vähäinen. Myös asuinrakentamisen suhteen alueen sijainti on otollinen, sillä kaavallisesti suunniteltuihin koulu- ja liikuntatoimintoihin Pajuniityn alueella, suunnittelualueen eteläpuolella, on matkaa alle puoli kilometriä. Vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin Kaavaluonnosvaihtoehdoilla ei ole merkittävää vaikutusta väestöön tai sosiaalisiin oloihin. Suunnittelualue sijoittuu tällä hetkellä Nummelan koulun oppilaaksiottoalueelle alakoulun osalta, ja kouluun on suunnittelualueelta noin 1,5 km matka. Vaihtoehto 1 lisää asumista Nummelan Asemantien ja Hanko-Hyvinkää-junaradan välisellä alueella, täydentäen nykyisiä Pesäpuunkujan ja Ampeerinkujan asuinkokonaisuuksia. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Vaikutukset virkistykseen Kaavamuutoksen toteuttamisen myötä osa alueesta poistuu virkistyskäytöstä. Suurin osa Kalkkimäestä jää kuitenkin rakentamisen ulkopuolelle, eikä kaavamuutoksella siten ole merkittäviä vaikutuksia aluekokonaisuuden virkistysmahdollisuuksiin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen toteuttamisen myötä rakentamiseen muuttuu osittain alavia metsäalueita ja osittain peltoalueita. Rakentamisen ulkopuolelle on jätetty suunnittelualueesta osa, joka on luontoselvityksessä arvioitu liito-oravan pesimäalueeksi. Koska suunnittelualue on osa laajaa rakentamatonta Kalkkimäen metsäaluetta ja kaavamuutoksella rakentamiseen osoitetaan alueesta vain osa, ei liito-oravan liikkumismahdollisuudet merkittävästi heikkene kaavan toteuttamisen myötä. Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavan valmisteluaineisto tukee ilmastostrategian tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Tämän lisäksi työpaikkatoimintojen sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle vähentää yksityisautoilun määrää ja tarvetta. Vaikutukset talouteen Ennen kaavan hyväksymistä alueen maanomistajan ja kunnan kesken laaditaan maankäyttösopimus, jossa sovitaan alueen suunnittelun ja toteuttamisen kustannustenjaosta. Kunnallistekniikan rakentaminen alueella aiheuttaa kunstannuksia, mutta alueelle sijoittuva toiminta tuottaa kunnalle välillisesti tuloja mm. verotuloina. 6.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee hakelämpölaitos jossa Nummelan kaukolämpö tuotetaan. Häiriötilanteissa laitoksesta saattaa tulla hiukkaspäästöjä, jotka tulee huomioida kaava-alueen rakennusten ilmanvaihdon suunnittelussa. Alueelle laaditaan hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana. Keskeisimpiä ympäristöhäiriön lähteitä kaava-alueella rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Suunnittelualueen eteläisimmällä osalla raideliikenteen melu nykytilanteessa ylittää valtioneuvoston asuinalueille ja taajamien virkistysalueille asettaman 55 db:n päiväsaikaisen ohjearvon. 18

Raideliikenteen aiheuttamaa tärinää on mitattu pääosin suunnittelualueen eteläpuolella, Pajuniityn eteläosan kaava-alueella (N 106). Mittauspisteet 7A-D on kuitenkin sijoitettu radan pohjoispuolelle, tämän kaavan suunnittelualueelle. Mittaustulosten mukaan raideliikenteen aiheuttama tärinä ei ylitä arvoa 0,30 mm/s, joka on VTT:n suosittelema raja-arvo uusilla asuinalueilla. Työpaikka-alueille ei ole osoitettu vastaavaa rajaarvoa. 6.6 Nimistö Alueelle johtava tonttikatu on valmisteluaineistossa Kalkkimäenkuja, joka nimenä viittaa alueen liittymiseen laajempaan aluekokonaisuuteen. Raideliikenteen aiheuttamista ympäristöhäiriöistä johtuen suunnittelualueen eteläisimpään osaan ei osoiteta melulle herkkiä toimintoja. 6.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteissä 2 ja 3. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Alueen rakenteesta laaditaan havainnepiirros kaavan ehdotusvaiheessa. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnallistekniset työt alueella voivat alkaa kun kaava on hyväksytty ja hyväksymispäätös on lainvoimainen. Rakennuspaikkojen toteutukseen päästään alueen kunnallistekniikan ja katujen valmistuttua. Vihdissä 13.4.2016 Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö M-A Miia Perätalo, kaavasuunnittelija, ins. AMK 19