MEK ON NYT MATKAILUN MAJAKKA RISTEILIJÄT TULEVAT TAAS matkailu MEKin asiakaslehti 2 2010 silmä TAIDE houkuttelee matkailijoita
matkailu silmä 3 Pääkirjoitus: Hiljaa hyvää tulee, vai tuleeko 4 Silmäillyt 6 Taidekeskus Salmelassa on aina suvi ja sunnuntai 10 Suomen matkailustrategian keskeisiä kohtia 10 MEKin strategia 2010-2015 12 Pohjoismaat yhteistyössä 12 Observer s Eye: Walking on Frozen Waves 13 Matkailijasta markkinoija 14 Helsingin risteilymatkustajien toivelista: Lisää palveluita ja suomalaista ruokaa 18 Laura Kolbe etsii suomalaisesta nykyarjesta maabrändin rakennuspuita 19 Espanjalaiset toivovat tasokkaampia hotelleja 20 Koukussa Suomeen 24 Sohvasurffaaja sukeltaa sisälle paikalliseen kulttuuriin 25 Matkailun sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus 26 MEKin kuulumisia 28 Ristikko 14 RISTEILYMATKAILIJAT VIIHTYVÄT Helsingissä, mutta palveluita on vielä vara parantaa. 20 14 SUOMALAISELLA MÖKKILOMALLA on paljon uskollisia ystäviä. Varsinkin venäläisiä houkuttelevat rannoille hyvät kalastusmahdollisuudet. 24 SOHVASURFFAAJAT hakevat autenttisia kokemuksia kohdemaasta. Päätoimittaja: Matti Linnoila matti.linnoila@visitfinland.com Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, 00101 Helsinki p. 010 6058 000, f. 010 6058 333 www.mek.fi Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p. 0207 806 853 Kannen kuva: Taidekeskus Salmela Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: anne.veini@visitfinland.com 2 matkailusilmä
Jaakko Lehtonen Hiljaa hyvä tulee vai tuleeko Minulle nyt, heti, tässä, pianpianpian! Aika on ollut rahaa jo pitkään. On pidetty sananlaskussakin pahana, jos aika menee aatellessa, päivä päätä käännellessä. Pörssi- ja valuuttapeleissä kaksi sekuntiakin on pitkä aika. Kiire on läntisen elämäntyylin selkäranka, sisältö, jopa ylvästelyn aihe. Kiire kyllä aiheuttaa sairauksia, stressiä, virheitä, onnettomuuksia. Mutta siitä viis. Kiireetön ihminen on turhake. Kerrotaan jostain takavuosien nuoresta papista, joka iltarukouksessaan sanoi Anna minulle lisää kärsivällisyyttä - ja heti!. Jonkinasteista kiirehuippua edustavat Amerikassa muotiin tulleet drive-in -hautajaiset. Arkku seisoo hallissa, ajetaan sisälle jonona, avataan sivuikkuna ja tuiskaistaan kukat menemään. Sitten eteenpäin. Normaaliaika per sureva autollinen on kuulemma 19 sekuntia. Voima aiheuttaa kuitenkin aina vastavoiman. Slow -liikettä on ollut ainakin ruokapuolella jo pitkään, ja muuallakin elämässä slow -henkisyys nostaa päätään. Muudan Carl Honoré on saavuttanut kuuluisuutta ja kääräissyt (pikavauhtia) omaisuuden slow-filosofian apostolina. Satuin kuulemaan hänen esityksensä aiheesta. Idea kuulemma on, että tehdään asioita oikealla nopeudella, ei siis välttämättä joka asiaa niin verkkaisasti kuin suinkin. Mies kertoi harrastavansa jääkiekkoa eivätkä siinä lajissa slow-miehet juhli. Suomessa on runsaasti rauhallisuutta, puhtautta, hiljaisuutta. Sauna tunnelmoi. Kenties nuo elementit voisivat palvella slown jatkojalostuspohjana, kiireisen maailmanmenon vaihtoehtoina. MEKin brändiviestinnässä tämä ilmeneekin yhtenä keskeisistä teemoistamme, joka on silence, please. Vaikka pelkän hiljaisuuden markkinointi ei vielä olekaan mainittavammin käytännössä lyönyt leiville, on kuitenkin hyvä syy uskoa, että rauha ja hiljaisuus parantavat vetovoimaisuuttaan. Hitaasti, tietysti. Tuotekehitystä huolella viilaillen. MEKin ajatteluun kuuluu myös, etteivät kaikki halua ahnehtia elämyksiä ja kokemuksia matkallaan. Tällekin ryhmälle tulee olla tarjontaa. Matkailijalla on lupa olla vain, kuljeskella, mietiskellä, maistella, nautiskella. Katsella poutapilviä. Tarkkailla muurahaisen uurastusta. Hitauskin voi kyllä luoda kiirettä. Jos kenellä on ruohikko hoidettavanaan, hän tietää, ettei ruohon kasvamista voi ikkunasta nähdä. Mutta joka ikinen viikko se vaatii leikkaamista. Merkillistä on sekin, että ihmisellä on aina aikaa tehdä jokin asia kokonaan uudelleen, vaikkei sitä kiireen vuoksi aikanaan ehtinyt tehdä kunnolla. Tuota dilemmaa voisi joskus ihan rauhallisesti pohtia. matkailusilmä 3
silmäiltyä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen onnitteli Eden-kisan voittajia. Vuoden nouseva vesistömatkailukohde: Saimaa Holiday Rantasalmella, Savonlinnassa sekä Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa toimiva Saimaa Holiday valittiin Suomen vuoden 2010 nousevaksi vesistömatkailukohteeksi European Destinations of Excellence (EDEN) -kilpailussa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen julkisti voittajan TEM:n järjestämässä matkailun ajankohtaisseminaarissa Helsingissä 4. kesäkuuta. Kunniamaininnan saivat lisäksi Inarinjärvi-Saamenmeri, Kukkolankoski, Raumanmeren matkailupuisto ja Suurenmoinen saaristomme. Arviointiryhmän mukaan Saimaa Holiday on Saimaan järvialueen merkittävin yritysyhteistyöverkosto, jolla on kattavin ohjelmapalvelutarjonta. Se on sitoutunut kestävään kehittämiseen ja luonut palvelutarjontaa kaikille vuodenajoille. Seudun, maakunnan ja kansallistenkin matkailunkehittämislinjausten kanssa sopusointuinen kehitystyö on ollut määrätietoista samoin kuin tulevaisuuden suunnitelmatkin. Nyt neljättä kertaa järjestettävällä kilpailulla nostetaan esiin eurooppalaisia matkailukohteita. Siihen osallistuu tänä vuonna 25 EU:n jäsenmaata, joista jokaisesta palkitaan yksi kohde. Suomi on mukana toista kertaa. Tämän vuoden teemana on vesi. Kaikki kansalliset voittajat palkitaan syksyllä Brysselissä. Ne saavat myös näkyvyyttä Euroopan matkailuportaalissa ja esitellään matkanjärjestäjien sivustoilla. Järjestelyistä Suomessa ovat vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö sekä Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy Herrankukkarosta Vuoden kotimaan matkailuyritys Kotimaan Matkailumessuilla Tampereella jaettiin huhtikuussa ensimmäistä kertaa Vuoden kotimaan matkailuyritys -palkinto. Ehdokkuuden perusteluna vuotuiseksi tarkoitetussa kisassa voi Raadin jäsen Anne-Margit Niemi ja kisan voittaja Pentti-Oskari Kangas. olla esimerkiksi merkittävä matkailuteko, innovatiivinen yritystoiminta tai huomattava menestyminen tai tunnettuus alalla. Yleisö sai maaliskuun puoliväliin mennessä asettaa ehdolle omia suosikkejaan, joiden joukosta palkittavan yrityksen valitsi riippumaton valintaraati. Vuoden valinta on Rymättylän Herrankukkaro Oy. Valintaraadin perusteluja olivat yrityksen rohkeus toteuttaa uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja ja ideoita, jatkuva kehittämistyö sekä palveluhalukkuus. Herrankukkaron perustaja ja isäntä Pentti- Oskari Kangas toteaa, että kaiken ideoinnin punaisena lankana on ollut aitous, alkuperäisyys sekä nostalgia. Saariston perinteeseen on luonnostaan sopinut ympäristö- sekä yhteiskuntavastuu jo paljon ennen kuin niistä tuli valtatrendejä. Kuva Juha Rahkonen Matkailumarkkinoijat SM-kisoissa Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailujen voittajat on palkittu. Matkailusarjan voitti Savonlinnan Matkailu Oy:n viestinviejät, Tornin Veljekset. Voitto perustui hyvään kokonaisvaltaiseen markkinointiin, jota tehdään Olavinlinnan torneista luotujen inhimillisten hahmojen avulla. Mainio idea ja toteutus, joka perustuu vahvasti seudun matkailustrategiaan ja olemassa oleviin vahvuuksiin, totesi tuomaristo arvioinnissaan Jaetun hopeasijan nappasivat GoTampere ja Länsi-Turunmaan kaupunki. Tampere sai palkintonsa onnistuneesta lehdistömatkojen sarjasta nimeltä Kommunisteja, vakoilijoita ja maksullisia miehiä.julkaistuilla jutuilla saatiin kontakteja peräti 88 miljoonaa. Turunmaan veneilijöille suunnattu kesäkampanja oli nimeltään Lomaluotsi Semesterlotsen, tuomariston mukaan hauskaa ja hyvin kohdennettua täsmämarkkinointia, jonka panos-tuotos -suhde oli hyvä. Matkailun historian uusi tietokeskus www.matkoilla.fi Kuudentoista museon muodostama Matkailumuseoverkosto on avannut nettiin sivuston, johon on kerätty tietoa matkailun historiasta ja jossa museot esittelevät kokoelmiaan, tutkimustaan ja toimintaansa. Sivusto tuo kokoelmia, verkkonäyttelyitä, artikkeleita, kuvamateriaalia ja samalla matkailun kulttuuriperintöä kaikkien saavutettavaksi. Museoverkosto edistää matkailun kulttuuriperinnön tallentamista, tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Se kehittää sekä museoiden keskinäistä että museoiden ja matkailualan välistä yhteistyötä ja edistää matkailuun liittyvää museotoimintaa. Tavoitteena on palvella matkailun historiasta ja matkailualan kehityksestä kiinnostuneita. 4 matkailusilmä
koonnut: matti linnoila 1 KIRJA x Matkatoimistoalan värikkäät vuosikymmenet 1940-2010 Suomen matkatoimistoalan liitto SMAL on 70-vuotisen taipaleensa kunniaksi julkaissut kirjan Matkatoimistoalan värikkäät vuosikymmenet 1940-2010 Muistelua ja mielikuvia asioista, tapahtumista, ihmisistä. Hannu Hämäläinen, SMALin muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt entinen toimitusjohtaja, on kirjoittanut mielenkiintoisen ja helppolukuisen kirjan, joka on kaikkea muuta kuin kuiva historiateos. Kirja jakautuu sisällöllisesti kahteen osaan, lyhytmuotoiseen historialliseen kronikkaan Suomen ensimmäisen matkatoimiston toiminnan alkamisesta vuonna 1897 aina kuluvaan vuoteen asti. Sitä täydentävät joitakin aiheita syvemmin avaavat taustajutut. Toinen osa on laaja ja mielenkiintoinen henkilögalleria niin SMALin omasta piiristä kuin yhteistyökumppaneistakin. Tulos on onnistunut ja mielenkiintoinen vahvaan henkilökohtaiseen kokemukseen ja näkemykseen perustuva lukuelämys. 168-sivuinen juhlakirja on tilattavissa SMALin toimistosta smal@smal.fi, puh. (09) 4133 3500, hintaan 30 + toimituskulut. ISBN 978-951-98140-8-7 Lammaspaimenlomaa Kolin kansallispuistossa Kolin kansallispuistossa on jo neljättä kesää mahdollista viettää hyvin poikkeuksellista lomaa: lähes sadasta kiinnostuneesta yksitoista nopeinta on tehnyt Metsähallituksen kanssa kukin viikon mittaisen lammaspaimensopimuksen. Paimenet huolehtivat kansallispuistossa sijaitsevalla Seppälän pientilalla laiduntavien luonnonhoitolampaiden päivittäisistä tarpeista, kantavat juomavettä kuumina päivinä, siirtävät lampaat laitumelta toiselle, tarkkailevat niiden yleiskuntoa ja niin edelleen. Halutessaan paimenet voivat osallistua myös muihin kansallispuiston hoitotöihin. Tilan päärakennuksen lisäksi paimenella on käytössään pihan savusauna. Lammaspaimenviikosta maksetaan maksu, jolla katetaan tilan ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Vastineeksi paimen saa elämyksellisen kokemuksen kansallispuistosta ja luonnosta sekä villantuoksuisen mökkiloman, josta saattaa kehkeytyä jotain vallan muuta kuin vain tavallinen mökkiviikko maalla. Ensi vuoden lammaspaimenviikot ovat varattavissa tammikuussa 2011, jolloin tarkemmat ohjeet annetaan www.luontoon.fi/koli=> ajankohtaista -sivulla. Pohjoismainen ruoka on nyt maailman parasta Kuva: Nevalan tila Kööpenhaminalainen Noma valtasi ykköspaikan sitä vuosikausia hallinneelta espanjalaiselta El Bullilta englantilaisen ravintola-alan ammattilehden, Restaurantin, suuresti arvostetussa äänestyksessä 50 Best Restaurants in the World. Äänensä antaa 800 ruokatoimittajaa, ravintoloitsijaa ja keittiömestaria yli kahdellakymmenellä alueella maailmassa. Noma käyttää ainoastaan pohjoismaisia raaka-aineita, ei oliiviöljyä eikä mitään muutakaan tuontitavaraa. Jopa viinit se pyrkii löytämään pohjoisilta tuotantoalueilta. Äänestyksen tulos on siis selkeä tunnustus pohjoismaiselle lähiruoalle ja sen taitaville valmistajille. Suomalainen Chez Dominique oli sijalla 23 toiseksi paras pohjoismainen ravintola. Viidenkymmenen valitun joukkoon mahtui vielä kaksi ruotsalaista hyvän ruoan temppeliä, tukholmalainen Matsalen (sija 25) ja saaristoravintola Oaxen (42). Team Finland taas täydessä vauhdissa Vastoinkäymisten jälkeen nimikkoveneemme Team Finland on jälleen täydessä vauhdissa Clipper 09-10 Round the World Yacht Racessa. Panamasta Jamaikalle saavuttuaan se oli kokonaiskilpailussa toisella sijalla pistemäärällä 74,3 vain 0,3 pisteen päässä Jamaica Lightning Boltista, joka oli kolmantena. Kilpailua johti Spirit of Australia 93 pisteellä. Kilpailun kymmenes etappi Jamaikalta New Yorkiin oli mielenkiintoinen. Monien vaiheiden jälkeen kärkipaikoilla ei ollut yhtään kokonaiskilpailun kärkivenettä. Kilpailua johtava Spirit of Australia oli vasta kuudes, Team Finland seitsemäs ja Jamaica Lightning Bolt kahdeksas. Jäljellä on vielä etapit New Yorkista Nova Scotiaan, Kanadaan, pitkä purjehdus Atlantin yli Irlantiin sekä lyhyemmät etapit sieltä Hollantiin ja edelleen Koillis-Englantiin, missä viime syyskuussa samasta paikasta alkanut kilpailu päättyy 17. heinäkuuta. Ennen Kanadan etappia kärki oli lähes ennallaan: Team Finland oli kuitenkin pudonnut kolmanneksi. Kakkossijalla oli vajaan pisteen etumatkalla Cape Breton Island ja neljäntenä Jamaica Lightning Bolt. Kilpailu jatkuu äärimmäisen jännittävänä ja Team Finland on epäilemättä edelleen täysillä mukana mitalitaistossa! Kuva: Tuukka Koski ja Sami Repo matkailusilmä 5
6 matkailusilmä
teksti: kaisa riikilä kuvat: taidekekus salmela Taidekeskus Salmelassa on aina SUVI JA SUNNUNTAI Kimmo Pyykkö: Hiljainen viesti, terveleppä, 2009 Loppuun asti suunnitellut yksityiskohdat ovat Salmelan menestyksen salaisuus. Vieraat palaavat Salmelaan vuosi toisensa jälkeen. Salmelan isäntä Tuomas Hoikkala lupaa viihdyttää silloin tällöin taidekeskuksen vieraita uuden bassosaksofoninsa sävelin. > matkailusilmä 7
> Taidekeskus Salmelan johtaja Tuomas Hoikkala on Kiasman avajaisten jälkeisenä aamuna vielä vähän väsynyt. Kuppi kahvia, ruisleipä ja lyhyt sosiaalinen aamuverryttely saavat hänet kuitenkin tuota pikaa vauhtiin. Kun Tuomas Hoikkala puhuu Salmelastaan, intohimo, innostus ja rakkaus leiskuvat. Meidän vahvuuksiamme ovat varmasti monipuolisuus, korkeatasoisuus, miljöö, kyky uudistua vuosittain, luettelee Hoikkala. Sitten hän on hetken hiljaa ja miettii. Tärkeintä on sittenkin ehkä kokonaisuus. Se, että kaikki on hyvin ja asiakkaat voivat vain nauttia. Kyse on lähinnä yksityiskohtien viimeistelystä. Tuomas Hoikkala kertoo, että hänen vaimonsa on antanut hänelle tunnustusta siitä, että mies jaksaa yleensä viedä loppuun asti huikeatkin suunnitelmansa. Salmelassa se näkyy erinomaisesti. Hyvät ideat on maltettu myös toteuttaa huolellisesti. Mäntyharjun upeisiin maisemiin, vanhan kirkonkylän miljööseen on pieteetillä kunnostettu rakennus- ja puistokokonaisuus, jossa oleskelu jo sinänsä riittää jättämään lähtemättömän jäljen. Asiakkaita pyritään palvelemaan aina ystävällisesti ja hyväntuulisesti. Tavoitteena on luoda jokaiselle kävijälle kesäisen juhlapyhän tunnelma. Vaikka kalenterin mukaan olisikin ihan tavallinen arkipäivä, meidän vieraillemme kyseessä on ainutkertainen juhlahetki, kun he saapuvat Salmelaan. Sen mukaan meidän on pystyttävä heitä palvelemaan viekoiteltava heidät suvisen sunnuntain kiireettömään tunnelmaan, vaikka taivaalta tulisi vettä ja oikeasti olisikin ihan tavallinen tiistaipäivä, Hoikkala pohdiskelee. Joka kesä salmelassa on tarjolla uusi näyttelykokonaisuus, jonka kokoamisessa Tuomas Hoikkalalla on yksi keskeinen ohjenuora: esille hän haluaa aina korkeatasoisen, mutta kauniin, ei liian repivää kokoelmaa. Kaikkia kiehtoo kauneus. Pyrin tarjoamaan ihmisille elämyksellisiä nautintoja, virkistäviä kokemuksia ja iloa sekä auttaa heitä ymmärtämään elämän rikkautta, Hoikkala erittelee. Kuvataiteen lisäksi Salmela tunnetaan konserttitoiminnastaan, muun muassa upeista avajaiskonserteista, Merikanto-laulukilpailuista sekä runotapahtumista. Kun aina on tarjolla jotain uutta ja ainutkertaista, ihmiset palaavat vuosi toisensa jälkeen. Salmelassa on vuosien varrella seurattu tarkasti, keitä siellä käy ja mistä he tulevat. Asiakkailta kerättyjen osoitetietojen mukaan voidaan todeta, että koko Suomi on löytänyt Salmelan, mutta kaikkein eniten väkeä tulee pääkaupunkiseudulta. Monet tulevat meille päivän bussimatkalle Helsingistä. Se on helppo tapa Kyse on lähinnä yksityiskohtien viimeistelystä. ja bussilla tulevat vieraat voivat huoletta nauttia myös ravintolamme, Kesäheinän, ruoka- ja juomaherkuista, Hoikkala kertoo. Siitä, että Salmela on onnistunut jatkuvassa uudistumispyrkimyksessään, on osoituksena ainakin se, että 60 70 prosenttia vieraista käy paikan päällä joka kesä ja peräti 90 prosenttia kävijöistä tulee uudelleenkin Myös nuoria taiteen ystäviä käy Salmelassa paljon. Ja siitä Hoikkala on erityisen iloinen. Taide tarvitsee elääkseen myös koko ajan uutta yleisöä. Hän uskoo, että selitys nuorten vieraiden suureen määrään on se, että esillä on aina myös useita nuorien tekijöiden töitä. Muun muassa joka neljäs vuosi järjestettävän Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailun sato on merkittävässä osassa joka vuosi. Nuoret kiinnostavat nuoria, Hoikkala tokaisee. Myös taiteilijoille kesäiset kuvataidetapahtumat ovat tärkeitä. Ne kestävät usein muutaman kuukauden, paljon pidempään kuin gallerioiden näyttelyt ja keräävät väkeä huomattavasti enemmän. Tapahtumien aikana taiteilijat saavat tunnettuutta suuren yleisön keskuu- Maistiaisia Suomen kesän kuvataidetarjonnasta 2010 Taidekeskus Salmelan kesän taidenäyttely 8.8. 2010 asti Kesän 2010 kuvataiteilijat ovat: taidemaalarit Lauri Ahlgren, Jesús Ángel Bordetas, Samuli Heimonen, Kristian Krokfors ja Annuli Viherjuuri, kuvanveistäjät François Blosseville, Johanna Häiväoja, Pirkko Nukari, Kimmo Pyykkö ja Nuorten kuvataidekilpailun Näyttelyluokan taiteilijat. Retretissä Helene Schjerfbeck ja taiteilijasisaret 29.8.2010 asti Taidekeskus Retretin kesän 2010 päänäyttely Helene Schjerfbeck ja taiteilijasisaret esittelee laajasti suomalaisten naistaiteilijoiden tuotantoa 1800-luvun alkupuolelta vuosisadan vaihteeseen. Mäntän Kuvataideviikoilla 48 taiteilijaa Baabelin kirjastossa 22.8.2010 asti Kuraattori Annu Vertanen on kutsunut XV Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyyn 48 taiteilijaa / taiteilijaryhmää. Purnussa Linnun uni 8.8.2010 asti Purnussa maalausten, grafiikan ja veistosten lisäksi valokuvia, sarjakuvataiteilijoita ja animaatiota. Taidekeskus Ihanassa sarjakuvia 1.8. 2010 asti Taidekeskus IHANAn viides kesänäyttely Tammelassa. Kesän taiteilija on vuoden 2010 Sarjakuva- Finlandia -voittaja Petteri Tikkanen. Taide palaa Pyhäniemen kartanoon 4. 30.7. 2010 Hollolassa sijaitseva Pyhäniemen taidekartano tarjoaa tänä kesänä laadukkaan suomalaisen nykytaiteen näyttelyn lisäksi upean klassisen musiikin konserttisarjan. Lauri Ahlgrén: Lento kuunvalossa, öljy kankaalle, 2009 8 matkailusilmä
dessa ja yleensä töitä myös myydään aika hyvin suurtapahtumissa. Tänä kesänä Taidekeskus Salmelan vuoden nuori taiteilija -nimikettä kantava Annuli Viherjuuri on toista vuotta mukana Mäntyharjun näyttelyssä. Hän on erittäin tyytyväinen siihen, että Salmelassa nuoret ja jo kokeneemmat ja nimekkäämmät taiteilijat pääsevät esille rinta rinnan. Tällaisessa isossa tapahtumassa saa aivan eri tavalla julkisuutta ja tunnettuutta kuin muissa näyttelyissä. Ja se on tietysti tärkeää varsinkin meille uusille tulokkaille. Selvää on myös, että nämä taidetapahtumat ovat monille taiteilijoille keskeinen leivänantaja. Salmelassa kuitenkin pidän siitä, ettei myyntityö ole millään tavalla tyrkyttävää, vaan ihmiset voivat tulla sinne vain nauttimaan taiteen tuottamasta mielihyvästä, Annuli Viherjuuri kertoo. Kuva: Pekka Mäkinen Salmelan miljöö on loppuun asti hiottu kokonaisuus. Taidekeskukset kuntien imagovetureita Kesäiset kuvataidetapahtumat ovat suomalaisten suursuosikkeja. Isoimmat tapahtumat keräävät kesän aikana useita kymmeniä tuhansia kävijöitä. Suositut kulttuurikohteet toimivat sekä matkailun että alueimagon vetureina. MÄNTYHARJUN kuntamarkkinoinnin näkökulmasta Taidekeskus Salmelan merkitys on erittäin suuri. Sen ansiosta ihmiset osaavat asemoida kunnan Suomen kartalle. Nykyisin ihmiset tietävät, että me sijaitsemme Suomen kauneimmalla järvialueella, sanoo Mäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen. Kunnanjohtaja muistuttaa myös, että Salmelan myötä koko kunta on saanut uudet, mutta perinteikkäät kasvot. Vanhan kirkonkylän miljöö on nykyisessä kunnossaan Suomen oloissa täysin ainutkertainen. Kunnanjohtajan mukaan Salmela on kasvattanut myös alueen palvelujen menekkiä. Taidekeskus tuottaa Teittisen mukaan merkittävää lisäarvoa koko alueelle ja sen merkitys on jatkuvasti kasvanut 20-vuotisen historian aikana. Valitettavasti meillä vain on sellainen tilanne, ettei meillä ole ehkä ihan riittävästi tarjota esimerkiksi lyhytaikaista majoituskapasiteettia. Enemmällekin olisi kysyntää ja, jos Salmelan kävijöille pystyttäisiin tarjoamaan nykyistä paremmin mahdollisuus yöpymisiin, kävijät pysyisivät paikkakunnalla pidempään ja palvelujen käyttö lisääntyisi sitä kautta, kunnanjohtaja miettii. Täytyy toivoa, että menestys rohkaisisi alueen yrittäjiä tuottamaan aikaisempaa enemmän matkailualan palveluja. Paitsi imagollista ja matkailullista merkitystä, taidekeskuksella on kunnanjohtajan mukaan myös paikallisten asukkaiden elämää rikastuttava vaikutus. Salmela on onnistunut vuosi vuodelta uudistumaan niin, että se voi tarjota joka kesä jotain uutta. Oman alueen väki on päässyt ja pääsee sen kautta osalliseksi upeasta taidetarjonnasta, jollaiseen ei täällä kotikulmilla muuten olisi mahdollisuuksia, Teittinen kiittelee. HARJUSTA JA SIIHEN liittyvästä luontomatkailusta kuuluisan Punkaharjun kunnanjohtaja Pekka Nousiainen on erittäin iloinen, että Retretti ja sen vanavedessä tulleet muut taideinstituutiot ovat merkittävästi rikastuttaneet kunnan matkailutarjontaa. Kun Retretin luolastot ja koko alue 80-luvulla avattiin, alkuinnostus oli valtavaa. Siellä vieraili vuodessa reilusti yli 200 000 kävijää. Vaikka suurin into on laantunut, kävijöitä on viime vuosinakin riittänyt noin 100 000. Tänä vuonna Retretin välittömässä tuntumassa aloitti toimintansa myös taidekartano Johanna Oras, joka varmasti tuo jälleen uusia vieraita alueelle. Retretti on mitä suurimmassa määrin perhematkailukohde. Sen vuoksi sen välittömään yhteyteen valmistunut Kesämaa tukee toimintaa mainiosti. Monet kävijät yhdistävät samaan reissuun myös luontomatkailun, joten tämä meidän harjumme ja metsämuseo Lusto vahvistavat osaltaan alueen tarjontaa, Nousiainen muistuttaa. Kunnanjohtaja iloitsee siitä, että Retretti ja alueen muut luonto- ja kulttuurimatkailukohteet ovat antaneet merkittävän piristysruiskeen alueen ravitsemis- ja majoitusliiketoiminnalle. Mitä useampia houkuttelevia käyntikohteita alueella on tarjolla, sen pidemmäksi oleskelu alueella venyy ja sitä enemmän matkailijat jättävät tänne rahaa. Meillä näyttää nyt hyvältä. Aikaisemmin täälläkin on ollut ehkä laatuongelmia näissä oheispalveluissa, mutta ne asiat on saatu aika hyvin kuntoon. Meneillään olevien kaavoitushankkeiden jälkeen odotamme alueelle jopa useamman sadan miljoonan matkailuinvestointeja, Punkaharjun kunnanjohtaja paljastaa. matkailusilmä 9
Suomen matkailustrategian Päivitetty, käytännössä lähes uusi Suomen matkailustrategia on nähnyt päivänvalon. Strategiassa esitetään, että valtio nostaisi matkailualan elinkeinostrategiassaan nykyistä parempaan asemaan. Strategian keskeinen ajatus on, että Suomen matkailun tunnustettuja vahvuuksia vahvennetaan. Matkailukeskittymissä olevia kasvuhakuisia ja verkostoituneita yrityksiä autetaan menestymään. Strategiaa laadittaessa on otettu huomioon valtion taloudellinen tilanne ja toimenpiteet on rajoitettu välttämättömimpiin. MEKin taloudellisia resursseja esitetään lisättäviksi. Strategia kohdentuu nimenomaan julkisen hallinnon, lähinnä valtion toimenpiteisiin. Markkinointiin, tuotekehitykseen, asiakassegmentointiin ynnä muihin keskittyvät asiat ovat MEKin strategioissa sekä alueiden ja muiden toimijoiden omissa strategioissa. Matkailumme vahvuuksina nähdään muun ohessa asemamme Venäjän naapurina, vielä runsaasti ammennettavissa oleva potentiaali Aasian, Euroopan ja myös USA:n lentojen keskipisteenä sekä upeat matkailualueet (esimerkiksi Helsinki ja pääkaupunkiseutu, Turku ja saaristo, Järvi-Suomi sekä Lappi). Myös matkailukeskittymien palvelujen monipuolisuus on kilpailukykytekijä. Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kolmeen osaan: matkailusektorin sisäiseen kehittämiseen, matkailumaakuvan kehittämiseen ja yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistamiseen. Matkailusektorin sisäinen kehittäminen Keskeisiä tavoitteita ovat matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistaminen, yritysten kasvun ja kehityksen tukeminen ja matkailualueiden infrastruktuurin vahvistaminen. Huomiota kiinnitetään myös matkailualan rahoitukseen ja sen suuntaamiseen. Infrastruktuurihankkeet palvelevat kaikkia yrityksiä. Muutoin julkisen rahoituksen painopisteenä tulisi olla kasvuhakuiset ja verkostoituneet yritykset matkailukeskittymissä. Huomiota kiinnitetään myös alan koulutukseen. MEKin strategia 2010-2015 MEK on vuosien mittaan laatinut todella lukuisia strategioita. Useimmiten matkailuelinkeino on ollut työssä mukana, mikä onkin luontevaa, koska MEK on olemassa nimenomaan siksi, että ulkomailta tulisi yhä enemmän matkailijoita Suomeen. Yrittäjät ja muut toimijat tietävät monet hyvät konstit tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Nyt muotoiltu kattostrategia on kuitenkin laadittu ilman elinkeinon tukea. Näin on tehty siksi, että strategia täsmäosuu nimenomaan virasto-mekin toimintaan. Se muotoutuu MEKiltä itseltään. Strategia on hyvin pelkistetty. Itse asiassa se mahtuu pariin kolmeen sivuun. Ja nekin ovat miltei pelkästään kuvia. Visio ja missio kuuluvat nykytyylissä aina strategiaan. Visio on tila, jossa haluamme olla vaikka kymmenen taikka kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Missä tilassa virasto MEK siis haluaa olla pitkän aikavälin kuluttua? Semminkin kun tiuhaan vaihtuvat ulkoiset toimintaympäristöt johtivat meidät visioimaan vain viideksi vuodeksi? ETENEMINEN Ulkomailla 1. Matkailubrändin rakentaminen 2. Tuotemarkkinointi Suomessa 1. Alueiden strateginen profilointi 2. Vetovoimaisen tarjonnan vahvistaminen TALOUSMALLI Riittävä perusrahoitus budjetista Ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen erottuminen eteneminen AREENAT Vapaa-ajan matkailu Suomeen Modernit humanistit Matkailuelinkeino areenat talousmalli keinot KEINOT Alan kokonaiskehityksen ohjaaminen Ydinprosessit Oma myynninedistämisverkosto ulkomailla MEK: Valtakunnallisuus Matkailu-Suomi: Haastajabrändi AREENAT ovat ne toiminta-alueet tai kilpailukentät, joilla MEK toimii. Modernit humanistit ovat brändityön kohderyhmä. Mutta perinteinenkin matkailijajoukko on tietysti tärkeä. Ja matkailuelinkeino koko homman ydin. KEINOT on sitä, mitä tehdään. Huomionarvoista on halu ohjata alan kokonaiskehitystä. Tätä on tehty ennenkin, mutta ei nimenomaisesti strategian osana. EROTTUMINEN on kuvioon kuuluva, ehkä hiukan vähämerkityksellisempi lohko. Kyse on siitä, miten MEK erottuu kansallisesti muista edistäjistä. Tärkeää on, miten Suomen brändi erottuu muista. TALOUSMALLI kertoo rahoituspohjasta, joka tylsyydestään huolimatta on kovaa ydintä. ETENEMINEN tarkoittaa marssijärjestystä. Miten kuljetaan eteenpäin, ulkomailla ja Suomessa? 10 matkailusilmä
Teksti: Teksti: Jaakko Kaisa Lehtonen Riikilä keskeisiä kohtia Koko strategia on luettavissa www.mek.fi Matkailumaakuvan kehittäminen Päävastuu on MEKillä, mutta työn onnistumiseksi maakuvatyötä tulee tehdä laajalti matkailutoimijoiden piirissä. Matkailualan toimijoille jo tutut neljä C:tä sisältyvät brändistrategiaan. Ne ovat credible, creative, contrasting ja cool. Suomen kokonaismaakuvaa koordinoi Finland Promotion Board. Elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistaminen Tässä strategian osassa edellytetään arvonlisäverotuksen ja muunkin välillisen verotuksen pysyvän matkailualalla kilpailukykyisellä tasolla verrattuna muihin toimialoihin ja kansainväliseen tasoon. Saavutettavuuden parantamiseksi nähdään Helsingin ja Tikkurilan rautatieasemien kehittäminen tärkeäksi. Myös charter-lentoliikenteen kasvattaminen ja uusien lentoreittien avaaminen määräaikaisilla tuilla nähdään oikeiksi toimiksi. Strategiassa nostetaan esiin myös koulujen ja muiden oppilaitosten kesälomien siirtäminen kahdella viikolla eteenpäin ja suositellaan talvilomien porrastamista nykyistä tasaisemmin viikoille 7-11. Työperäistä maahanmuuttoa pidetään tärkeänä. Tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat: matkailualojen bruttokansantuoteosuus nousee vuoden 2007 tasosta 3,8 % tasolle 5,1% valtion verotulot matkailusta nousevat tasolta 4 miljardia (2008) tasolle 7,5 miljardia matkailualojen työpaikat nousevat vuoden 2007 toteutuneesta 130 500 työpaikasta 171 000 työpaikkaan matkailutulo, joka oli 11 miljardia vuonna 2007, nousee 20,7 miljardiin ulkomaiset saapumiset (sis. ainakin yhden yöpymisen) nousevat vuoden 2008 toteutuneesta 3,4 miljoonasta 5,1 miljoonaan. Totiset vaihtoehdot visioksi eivät pelittäneet. Niinpä päätimme ottaa hiukan leikkimielisen roolin, majakan roolin. Olemme matkailualan majakka. Majakat tuikkivat kareilla tai kallioilla, joihin voi törmätä. Kyllä, mutta samalla majakat ohjaavat ja neuvovat. Merihädässä ne ovat tosi turva. Missio eli olemassaolon perustarkoitus? No tietysti edistää matkailua ulkomailta Suomeen. Etenkin vapaa-ajanmatkailua. Tosin parhaillaan on menossa keskustelua Finland Convention Bureaun ja MEKin yhteistyön tiivistämisestä entisellä MICE- eli kuulemma nykyisellään Meetings Industry -alueella. Saa nähdä, kuinka se palaveeraus päättyy. Muutoin strategia on helppolukuinen. Tähtikuviota on paras lukea ylhäältä alkaen myötäpäivään. Suomen matkailumarkkinoinnin MAJAKKA Visio Asiakasnäkökulma Miltä meidän tulee näyttää asiakkaan silmissä, jotta visio toteutuu? Teemmekö oikeita asioita? Asiakas / partnerinäkökulma Kysynnänohjaus Modernien humanistien vapaaajan matkailu Suomeen Asiantuntijuus Tieto markkinoiden ja toimintaympäristön kehityksestä Tarjonnan ohjaus Alan kokonaiskehitys kysyntälähtöiseen suuntaan Sisäinen näkökulma Missä operatiivisissa prosesseissa meidän on yllettävä huipputulokseen, jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä? Teemmekö asioita oikein? Ydinprosessit VisitFinlandlähtöinen markkinoinnin johtaminen B2Basiakkuuksien tukeminen Markkinatiedon jalostaminen käyttäjien tarpeisiin Kysyntälähtöisen tarjonnan varmistaminen Oppimisen ja kasvun näkökulma Kuinka säilytämme kykymme muuttua ja kehittyä? Mitä meillä on oltava, jotta voimme tehdä oikein oikeita asioita? Ihmiset ja osaaminen Oikeat, motivoituneet osaajat oikeilla paikoilla Ennakoiva ajantasaisuus Ulkopuolisen osaamisen dynaaminen hyödyntäminen Strategiakartassa on määritetty asiakas- ja partnerinäkökulman ytimet, ydinprosessit (ne MEK tekee itse, loput ulkoistetaan) sekä hahmotettu omien henkilöresurssien tavoiteltu laatu ja osaamistarpeet. Strategiakartta matkailusilmä 11
Teksti: Anne Lind, MEK, työryhmän jäsen Pohjoismaat yhteistyössä Pohjoismailla Suomella, Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla ja Islannilla näyttää olevaa sama suunta matkailumarkkinoinnissaan. Nordisk Innovations Center (NICe) järjesti toukokuun alussa yhteispohjoismaisen workshopin Oslossa, jossa matkailun markkinointiorganisaatiot esittelivät kansallisia ja omia matkailustrategioitaan. Pohjoismaiden Neuvosto perusti keväällä työryhmän, jonka tehtävänä on matkailualan yhteistyön kehittäminen Pohjoismaiden välillä. NICe vetää työryhmää. Kokoukseen osallistui myös OECD:n matkailuasioista vastaava johtaja Alain Dupeyras. Yhteistä kaikilla Pohjoismailla tuntuu olevan niin kuluttajakohderyhmien, tuotetarjonnan kuin markkinointistrategioidenkin osalta: brändimarkkinointi edellä mennään, tuotemarkkinointi tukee. Varsinkin Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla tuotemarkkinointi hoituu jo nyt joko kokonaan tai suureksi osaksi elinkeinon itsensä maksamana. Kaikilla mailla on eritasoisia partneruuspaketteja, joihin elinkeino on ollut hyvinkin halukas osallistumaan. Muun muassa Ruotsilla on niin sanottuja pääpartneruuksia jo 13 matkailualueen kanssa. Jokaisen partnerin kanssa on tehty oma, yksilöity vientisuunnitelma ja tarkistuslista alueiden ja niiden yritysten vientikelpoisuudesta. Valtakunnalliset matkailuorganisaatiot tukevat alueiden omaa vahvaa profiloitumista ja yritysten ammatillista osaamista. Kaikissa maissa matkailumarkkinointiorganisaatiot tavoittelevat myös muita kuin matkailualan partneruuksia. Pohjoismaisen markkinoinnin kohderyhmille on yhteistä uusien elämysten ja kokemusten etsiminen, luonnon ja paikallisen elämäntyylin arvostaminen sekä kokeneisuus matkailijoina. Tavoitteiden ja mittareiden pääpainotus on matkailutuloissa ja lisäarvon tuottamisessa maiden matkailuelinkeinolle. Suomen matkailumarkkinoinnin majakka MEK johdattelee kysynnän ja elinkeinon ohjaamana matkailumaabrändin rakentamista ja sitä tukevaa tuotemarkkinointia ohjaten alan kokonaiskehitystä. Näin varmistetaan laadukas ja tarpeeksi vetovoimainen sisältö tuotetarjontaan, joka on matkailijan kokeman elämyksen ydin kautta koko palveluketjun. MEK kehittää kesän ja syksyn aikana omaa palvelutarjontaansa saattamalla ulkomaan myynninedistämisverkostonsa toimintakykyiseksi sekä panostamalla partneruuksiin Suomen matkailuelinkeinon kanssa. Nordisk Innovations Centerin mukaan matkailuinnovaatioiden rahoitusta ei heidän kauttaan ole juurikaan haettu. He kehottivat mukana olijoita viestimään mahdollisuudesta saada rahoitusta yhteispohjoismaisiin matkailun innovaatiohankkeisiin. Rebecca Clamp is a singer-songwriter and English teacher living in Kallio, Helsinki. Walking on Frozen Waves A Foreigner s Perspective of Finland When asked to write a foreigner s experience of Finland my first thought was that after being here nearly six years, I don t feel that foreign any more! This speaks volumes about what a comfortable place Finland is to live, but it also makes it surprisingly hard to think like a tourist. Many students at the school where I teach have experienced living in other countries so I asked them what they thought. Many said that Finland is a place where they feel safe, but while they appreciate the relative calmness of life here several complained that Helsinki was a bit boring compared to other capital cities. When I asked how the city could be improved they shouted KFC and Starbucks! I myself am delighted that there is no KFC or Starbucks in Finland. My own food gripe is that it can be harder to find good quality fresh fruit and vegetables in winter, but this is only natural given the climate. In summertime the situation is reversed and little market stalls spring up all over the place offering incredible local produce. It s a fair payback for the sad array of travel worn vegetables on supermarket shelves in winter to feel that joy of eating the first fresh sweet peas from a paper bag in summer. In a good winter here the temperatures plummet and the sea will freeze over in the bays. It s breathtakingly beautiful when the sunlight hits the ice, a temporary landscape that almost seems made of light. Cautiously walking out on those frozen waves is an unbelievable experience for people from warmer climates. Braver people can try the exhilarating experience of ice swimming, where you take a dip through a hole cut in the ice and then run into a hot sauna! There are never enough sunny days though and on an overcast day it may scarcely get light at all. The months of darkness are hard to deal with and even optimistic people can get tired and depressed. Some stare at sunlight lamps every morning and load up on vitamin D attempting to beat the winter blues. My advice is to accept it it s dark things are harder! Try and get outside while it s still light every day even if just for a few moments. Then make the most of the darkness when it comes: light candles and get cosy! Unenthusiastic customer service really bothered me when I first came here. There is not the same customer culture here that you find in England and America for better and worse. Yet over the years I have tuned into the Finnish way of doing things and feel surprised when I go back to England and experience chatty, over-eager shop assistants. Social interactions here tend to be straightforward, with politeness and respect shown by giving each other space. The sense of space is an aspect of Finnish life that I love after coming from an overcrowded country like England. Of course, sometimes all the space can get lonely and it can be notoriously hard to get to know new people here. One of my favourite places in Helsinki is the international bookshop and small cultural centre Arkadia (Pohjoinen Hesperiankatu 9). There are a huge variety of events there including concerts, plays, political debates and lectures on science. Many languages are spoken, green tea is always flowing and you re always made to feel welcome by foreigners and Finns alike! Observer s Eye 12 matkailusilmä
Matkailijasta markkinoija Teksti ja kuva: Tuija Kauppinen Sosiaalinen media on erinomainen kanava koukuttaa asiakas kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Verkkoon ei kannata kuitenkaan rynnätä suin päin. Tarvitaan tavoite ja strategia. Internetissä kukaan ei ole oman brändinsä herra, lataa itävaltalainen sosiaalisen median asiantuntija Martin Schobert. Schobert on vastannut Itävallan matkailun edistämiskeskuksen verkkostrategian rakentamisesta ja käyttöön otosta. Hän on erikoistunut sosiaalisen median hyödyntämiseen aluetason markkinoinnissa. Vuoden alusta hän on työskennellyt yhteisölliseen mediaan ja palvelumuotoiluun erikoistuneessa yrityksessään (tourismusdesign.com) ja luennoi alan kansainvälisissä seminaareissa ja yliopistoissa. Uskon vahvasti siihen, että viiden vuoden kuluessa yritysten markkinointi- ja viestintätoimenpiteet ovat lähes täysin verkossa. Brändinhallinta on mahdotonta, jos ei itse ole aktiivisesti verkossa läsnä. Sosiaalisen median muistilista (Lähde: Martin Schobert 2010) Tuota asiakkaallesi lisäarvoa Päivitä sivustoasi usein Linkitä muille kiinnostaville sivuille Tarjoa kiinnostavaa ja muista erottuvaa sisältöä Tee kysymyksiä ja vastaa muiden kysymyksiin Anna mahdollisuus vuorovaikutukseen, fanita myös itse Yhdistä verkossa tarjoamasi sisältö niin, että tieto siirtyy sähköisesti eri palvelujen välillä Hyödynnä Facebookin mainoksia Itävaltalainen sosiaalisen median asiantuntija Martin Schobert piti esitelmänsä Creative Lapland-seminaarissa kuvaruudun välityksellä, sillä Islannin tuhkat eivät päästäneet häntä paikan päälle. Anna asiakkaallesi hänelle tärkeää ja kiinnostavaa tietoa matkan kaikissa vaiheissa kotisohvalta kotisohvalle, Schobert muistuttaa. Netti on täynnä ilmaisia työkaluja asiakkaan kuuntelemiseen. Niiden avulla pääsee helposti käsiksi siihen, mitä yrityksestäsi puhutaan ja kirjoitetaan netin keskustelupalstoilla, blogeissa ja niin edelleen. Unohtaa ei sovi erilaisia kuva- ja videogallerioita, joihin ihmiset lataavat lomakuviaan ja videoitaan ilmaiseksi mainoksesi yrityksellesi. Keskusteluihin kannattaa mennä mukaan. Kiitä, jos joku kehuu yritystäsi, vastaa, jos joku on ollut tyytymätön, Schobert kehottaa. Negatiivista kirjoittelua ei kannata pelätä, vaan hoitaa se niin kuin reklamaatio hoidetaan verkon ulkopuolellakin. Hyvin hoidettu reklamaatio on kuin reklamointia ei olisi tapahtunutkaan. Parhaassa tapauksessa asiakkaasta tulee kanta-asiakas, joka kertoo hyvästä kohtelustaan verkossa muille. Vasta tämän jälkeen mietitään, millä sosiaalisen median työkaluilla kohderyhmä tavoitetaan. Keskity asiakkaaseen ja kiinnostavaan sisältöön, älä teknologiaan, Schobert painottaa. Internetin ansiosta pienelläkin matkailuyrittäjällä on mahdollisuus päästä kustannustehokkaasti kilpailemaan ihmisten huomiosta globaaleilla markkinoilla. Sosiaalinen media on kuitenkin myös aina paikallista. Siksi on tärkeää tarjota sisältöä kohderyhmän omalla kielellä. Englanninkielisen sivuston saksankieliset tarjoukset kaikuvat kuuroille korville. Facebookiin ja muihin yhteisöpalveluihin ei kannata mennä vain, koska kaikki muutkin ovat siellä. Schobertin ohje sosiaalisen median valloitukseen kiteytyy yhteen sanaan: tavoitteellisuus. Helmikuussa 2009 Boro-niminen henkilö etsi Itävallasta TripAdvisorin kautta lumivarmaa ja aloittelijalle sopivaa hiihtolomakohdetta. 67 000 potentiaalisesta palveluntarjoajasta yksikään ei reagoinut Boron tiedusteluun. Ei yksikään, puuskahtaa Schobert, joka puhui Matkailun ja elämystuotannon klusterin (OSKE) järjestämässä Creative Lapland ammattilaisseminaarissa huhtikuussa. Jos edes yksi yritys olisi vastannut, se olisi voinut saada Borosta paitsi asiakkaan, myös erinomaisen puolestapuhujan. Sosiaalinen media on erinomainen väline kuunnella asiakasta, keskustella hänen kanssaan, ja auttaa häntä näin matkakohteen valinnassa ja tehdä lisämyyntiä. Verkossa ei kannata huutaa koko maailmalle, vaan koukuttaa oman yrityksen kannalta tärkeät kohderyhmät. Kiinnitä huomio tuotteeseesi, Schobert opastaa. Mikä tekee tuotteestasi ainutlaatuisen? Mikä on upein kokemus, jonka lupaat asiakkaallesi? Kuinka tuotteesi voi haistaa, maistaa, tuntea kaikin aistein? Kuinka sen voi jakaa muiden kanssa? Schobert kehottaa kuvaamaan kahden tärkeimmän kohderyhmän edustajan profiilit. Kun kirjoittaa auki asiakkaan arvomaailman, elämäntyylin, ostokäyttäytymisen ja ylipäätänsä sen kuinka asiakas toimii verkossa ja sen ulkopuolella, on helpompi tarjota hänelle kiinnostavaa ja koukuttavaa tietoa oikea-aikaisesti. Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tuotteistamat internet-markkinoinnin koulutukset vastaavat alan yritysten tarpeisiin eri puolilla Suomea. Koulutukset tarjoavat motivoivia esimerkkejä, käytännön työkaluja ja testattuja toimintamalleja, joiden avulla www-sivuille saadaan lisää kävijöitä ja kävijöistä vakituisia hyväkatteisia asiakkaita kustannustehokkaita internet-markkinoinnin keinoja hyödyntäen. www.experiencebusiness.fi/internetmarkkinointi matkailusilmä 13
Helsingin risteilymatkustajan toivelista: LISÄÄ PALVELUI SUOMALAISTA R Teksti Marika Kosonen ja Laura Tanskanen Kuvat: Marika Kosonen ja Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto/lauri Rotko CruiseCritic.com Päätoimittaja ja ylläpitäjä: Carolyn Spencer Brown, editor@cruisecritic.com 1995 2010, The Independent Traveler, Inc. alan luotetuin tiedonlähde arviolta 5 miljoonaa lukijaa suunnittelee risteilevänsä seuraavan 12 kk sisällä 83 % lukijoista matkustaa vähintään kaksi kertaa vuodessa vapaa-ajanmatkoja 61 % online-risteilyvieraista käyttää CruiseCritic.comia tiedonlähteenä 54 % lukijoista on 35 55 -vuotiaita 62 % lukijoista on naisia 40 % lukijoista on risteillyt 1-4 kertaa 52 % lukijoista suunnittelee risteilynsä 1 6 kk etukäteen CruiseCritic.com toimii viestitauluna (Message Boards) jäsenien kesken sekä arviointialustana. 14 matkailusilmä
TA, UOKAA Matkailusivusto CruiseCritic.com: Helsinki on pieni, mutta rento välikaupunki, joka ei luo vierailleen suorituspaineita. Palvelu on ystävällistä ja paikalliset ihmiset kielitaitoisia. Osittain Helsinki jää kuitenkin suurempien risteilykohteiden varjoon. matkailusilmä 15 >
> Useimmat risteilyvieraat viettävät Helsinki-päiväänsä Esplanadilla ja sen lähituntumassa. Helsingin risteilyvieraat Kesä 2009 263 kansainvälistä risteilyalusta noin 360 000 matkustajaa Kesä 2010 Risteilykausi 6.5 27.9. Aluksia saapuu lähes päivittäin, yhteensä noin 256. Risteilykauden yksi ehkä odotetuimmista aluksista on Disney Cruise Linevarustamon Disney Magic -alus, joka saapuu Hernesaaren satamaan ensi kertaa 20. kesäkuuta. CruiseCritic.com-sivustolle jätettyjen kommenttien mukaan Helsinki koetaan siistiksi ja kauniiksi vierailukohteeksi. Kaupunkia kiitellään siitä, ettei siellä ole Pietarin lailla must-see -nähtävyyksiä kymmenittäin. Suosituimpiin nähtävyyksiin on aikaa tutustua rauhassa, eikä niiden läpikäyminen luo vieraille suorituspaineita. We did the HOHO bus again, which was waiting for us at the dock. We went to Senate Square, the Sibelius monument, the Olympic park, the Rock Church and then wandered along the main street where we had lunch at an outdoor café and listened to a concert across the road in the park wonderful. We really liked Helsinki although we met people who did not. I think a lot of people just went to Senate Square which is a bit dull and that clouded their judgement. Monissa CruiseCritic.comin matkakertomuksissa ihmetellään Helsingin keskustan pienuutta. Helsingin matkailu- ja kongressitoimiston Kari Halosen mukaan tähän voi olla syynä se, että risteilyvieraiden käyskentely Helsingissä ulottuu ainoastaan Kauppatorin, Senaatintorin ja Esplanadin alueelle, mikä luo vierailijoille kuvaa kohteen pienuudesta. Halonen toivoisi tähän The best thing about Helsinki was the local market; the food there offered different kinds of fish and reindeer dishes. - yibkeith muutosta, sillä lukuisia Helsingin tärkeitä nähtävyyksiä on tämän alueen ulkopuolella. Kaupunkikuvaa leimaa kohdearvioiden mukaan neuvostohenkisyys. Halonen ei koe, että neuvostoajan näkyminen kaupunkikuvassa olisi huono asia. Hänen mukaansa useat risteilyvieraat tulevat Pietarista ja tunnistavat saman arkkitehtityylin kuin siellä. Halonen näkee Helsingin idän ja lännen kulttuurien kohtauspaikkana. Teema tukee myös Helsingin matkailubrändiä, Halonen jatkaa. Helsinkiä on moitittu kesäsunnuntaiden suppeista aukioloajoista. Alukset ankkuroituvat satamiin kello 7-24 välillä. Kahdeltatoista avautuvat tavaratalot ja kaupat eivät palvele aikaisin Helsinkiin saapuvien risteilyvieraiden ostostarpeita. Lisäksi Uspenskin katedraali ja Temppeliaukion kirkko ovat olleet sunnuntaisin turistien mukaan suljettuina, mikä on tuottanut pettymyksen monelle ulkomaalaiselle risteilyvieraalle. Ostoskaupunkina Helsinki jakaa mielipi- 16 matkailusilmä
teitä. Tarjontaa pidetään hyvänä, käsitöitä kehutaan ja designtuotteita kiitellään. Hintatasoa puolestaan moititaan korkeaksi. Useissa arvioissa risteilyvieraita neuvotaan jopa jättämään tuliaisten hankinta Tallinnaan tai Tukholmaan. Kari Halonen huomauttaa, että mielikuvaan Helsingin hintatasosta vaikuttaa selvästi dollarin kurssi suhteessa euroon. Helsinki on Itämeren risteilykohteista ainoa, jossa on käytössä euro. Siksi kaikki on tuntunut kalliilta, ainakin viime kesänä. Osittain Helsinki koetaan merkityksettömänä vierailusatamana upean Pietarin ja kauniin Tukholman välissä. Joissakin arvioissa Helsinki on nähty niin merkityksettömänä kohteena, että risteilyvieraat ovat jääneet mieluummin päiväksi laivaan kuin astuneet maihin. helsinki asettuu lähes kaikkien Itämeren risteilyaluksien kierroksella Tukholman ja Pietarin välisatamaksi. Risteilyvieraat viipyvät Pietarissa 1-3 päivää ja Tukholmasta saapuvilla aluksilla Pietari on vasta edessä. Helsinki voisi käyttää hyväksi pienuuttaan tarjoamalla rentouttavan ja virkistävän ympäristön päiväkävijöille. Palveluita, jotka tukevat Helsingin chill- ja relax -ilmapiiriä, voitaisiin markkinoida kansainvälisille risteilyvieraille akkujen lataus -näkökulmasta. Ekologisena ajatuksena Helsinkiin voitaisiin luoda vahva kävelytuote keskustan alueelle Tallinnan tavoin. Näin Helsinki olisi risteilyvieraalle käsin kosketeltavampi ja konkreettisempi kuin bussista tai raitiovaunusta nähtynä. Risteilyvieraiden jalkautuessa kaduille erilaiset palvelut nousisivat paremmin esille ja herätehankintojen määrä lisääntyisi. Helsinki Expertin Alexia Herberts kertoo Design walk-kävelykierroksesta, jossa kävellään kahden tunnin ajan Helsingin design-alueella ja tutustutaan sen nähtävyyksiin ja liikkeisiin. Vastaavia kävelytuotteita voitaisiin kehittää muuallekin Helsinkiin eri teemojen ympärille. Useissa CruiseCritic.comin arvioissa moititaan alusten seisovia pöytiä runsaiksi mutta tylsiksi. Monet suomalaiset herkut jäävät siellä kokematta, joten ravitsemisliikkeet ja muut ruokapalvelutuottajat voisivat houkutella risteilijöitä maihin kokemaan suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 2007 MEKin, Helsingin Sataman Helsinki - Again a lovely city. We did the city tour again with the boat trip -Would recommend the little outdoor market by the harbour, lots of local made wooden products. - Yorkie sekä kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston toimeksiannosta tehty Helsingin risteilymatkustajatutkimus osoittaa, että kansainväliset risteilyvieraat käyttävät kahvila- ja ravintolapalveluita runsaasti päivävierailunsa aikana. Valitettavasti ruokakulttuurin kokeminen saattaa jäädä pikaruokaloiden varaan, jolloin suomalainen ruokatuote jää maistamatta. Nyt jos koskaan matkailu- ja ravitsemisalan yrittäjien on aika kiinnittää huomio risteilymatkustajiille suunnattuihin palveluihin. Asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja toteutettaessa täytyy muistaa, että suunnitelmista kannattaa pitää kiinni koko risteilykauden ajan, vaikka palvelukonseptien uudistustoimet eivät heti tuottaisikaan tulosta. Useat risteilyvieraat kertovat matkastaan esimerkiksi CruiseCritic.com:iin välittömästi risteilyltä palattuaan, joten vinkit ja ideat ovat myöhemmin Helsinkiin saapuvien risteilyvieraiden hyödynnettävissä. Risteilyvieraiden kommentteja: PORTS-Our favorites, in order: 1-Helsinki, a surprise of overcast skies with exuberant color handicrafts and flowers. 2-Tallinn, medieval charm. 3-St. Petersburg, a first-hand look at why there was a revolution--. - Wooly Lamb Helsinki and Stockholm are great destinations and deserve more time than 1 day in port. - kingrichard 46 Helsinki is a beautiful small city and is top candidate for another visit as far as we were concerned. - marylandcrzer We headed -- to Helsinki for a tour. It was so nice there that we asked to be dropped off to walk the market instead of returning to the ship. We had taken a cab back to the ship. Helsinki was a great place to visit and you need more than a day. - We love to travel We got the Celebrity shuttle downtown and decided to go shopping at the huge Stockman dept. store. We did some damage then had a cocktail at a sidewalk cafe. We walked around, saw some other sights and went back. Nice low-key day. - brazilgirl Top 10 Helsingin suosituimmat kohteet CruiseCritic.com -sivuston arvostelujen perusteella: Kauppatori Vanha kauppahalli Senaatintori Tuomiokirkko Suomenlinna lauttamatkoineen Uspenskin katedraali Temppeliaukion kirkko Stockmann Rautatieasema Sibelius-monumentti matkailusilmä 17
Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Laura Kolben arkisto Laura Kolbe etsii suomalaisesta nykyarjesta maabrändin rakennuspuita Suomen maabrändityöryhmässä mukana olevan historiantutkija Laura Kolben mukaan työn tavoitteena on luoda maallemme yhteinen tarina, joka vastaa mahdollisimman hyvin meidän tämänhetkistä todellisuuttamme. Maabrändäyksessä ei Laura Kolben mukaan ole mitään muuta uutta kuin brändi-sanan käyttö. Toisaalta tutkija myöntää, että suomalaisten sielunmaisemassa näillä perinteisillä mielikuvilla on vankka sija Hän kertoo pyytäneensä useita kertoja nykyopiskelijoitaan laatiman listan omista Suomi-mielikuvistaan. Kaupunkilaistaustaiset nuoret, jotka ovat eläneet keskellä huipputeknologiaa ja kansainvälistä viihdetarjontaa tuottavat edelleenkin listoja, joille nousevat vääjäämättä ruisleipä, poro ja metsä. Tuskin olisi millään muotoa tuloksellista yrittää kokonaan poistaa näitä mielikuvia, mutta toivoisin, että voisimme ainakin tuoda niiden rinnalle asioita, jotka kuitenkin kuvaavat vähän todellisemmin meidän nykyistä arkeamme. Minä olen aina halunnut korostaa Suomen asemaa osana eurooppalaista historiaa. Uskon, että osa Suomenkin matkailullista vetovoimaa olemme me pohjoisen maan ystävälliset ihmiset ja vahva kulttuuritarjonta, Laura Kolbe vakuuttaa. Aurinko paistaa Helsingin kauppatorin rannassa, kahvilan terassilla on jo aamutuimaan vilkasta ja kadetit marssivat soittokunnan tahdissa kohti presidentin linnaa ottamaan vastaan Vietnamin presidentin valtiovierailusaattuetta. Ohikulkijoista kukaan ei ole juuri pudonnut puusta, suuri osa ei ole ehkä koskaan edes sinne kiivennyt. Toukokuinen Helsinki näyttää eloisan urbaanilta, modernilta eurooppalaiselta pääkaupungilta, juuri sellaiselta, jolta historian professori Laura Kolbe mielellään haluaisi Suomen ainakin osittain näyttävän ulkomaalaisenkin silmin. Laura Kolbe on mukana Suomen maabrändityöryhmässä. Hänen keskeinen sanomansa ryhmässä on varmasti ollut se, etteivät perinteiset Suomi-kuvan symbolit: jänkää jolkottava poro, puukot ja nuotiokahvit kuvaa juurikaan nykyisten suomalaisten elämänmenoa. Tuntuu, että monet suomalaiseksi koetut mielikuvat ovat kauempana nykytodellisuudesta kuin missään muussa Euroopan maassa. Me asumme äärimmäisen modernissa ympäristössä ja esimerkiksi koulutusjärjestelmämme on osoittautunut yhdeksi maailman tehokkaimmista, mutta mielikuvamaailmassa olemme lähes luonnonvarainen metsäläiskansa, Laura Kolbe selittää ristiriitaa. Brändityö on saanut kovasti osakseen huomiota, myös negatiivisia kommentteja on riittänyt. Historioitsija muistuttaa, että maamielikuviin on pyritty vaikuttamaan jo ties kuinka pitkään. Aivan samoista asioista on ollut kysymys esimerkiksi maailmannäyttelyissä, vaikkei brändi-sanaa olekaan niiden yhteydessä vielä käytetty. - Olen kokenut valtuuskunnan työskentelyn erittäin mielekkääksi. Jäsenet ovat paneutuneet työhön innostuneesti. Olemme käyneet syvällisiä keskusteluja siitä, millaisessa Suomessa me nyt elämme: olemme etsineet vahvuuksia mutta miettineet tarkkaan myös heikkouksiamme. Tavoitteena on ollut etsiä suomalaista todellisuutta, joka kiinnostaisi myös ulkomaalaisia. Laura Kolben mukaan yksi suurimmista haasteista liittyy suomalaisten omakuvaan, jossa on samaan aikaan sekä vaivaantunutta vähättelyä että kerskailevaa omahyväisyyttä. Me olemme aina itse ensimmäisinä runttaamassa tekemisiämme. Samalla kun kaikkialta muualta maailmasta tulvii Suomeen väkeä ottamaan opiksi maasta, joka pärjäsi niin hienosti Pisa-tutkimuksessa, me itse päättelemme, että eihän ne tulokset voi pitää paikkaansa, joku virhehän niissä varmasti täytyy olla. Toisaalta historiastamme olemme yltiöylpeitä. Maakuvahankkeen tarkoitus ei suinkaan ole kahlita koko maata yhden ja ainoan oikean tarinan sisälle. Laura Kolbe muistuttaa, että nyt ollaan etsimässä muutamia sellaisia punaisia lankoja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla kuvaisivat monipuolista suomalaista elämää sellaisena kuin se on juuri nyt. Itse uskon, että nämä langan päät löytyvät teollisesta ja koulutuksellisesta osaamisesta mutta ei meidän tiivistä luontosuhdettammekaan varmasti voi, eikä ole syytäkään unohtaa. 18 matkailusilmä
Teksti: Kaisa Riikilä Espanjalaiset toivovat tasokkaampia hotelleja Jordi Rivera on espanjalaisen matkatoimisto Catai Toursin tuotepäällikkö. Hän vastaa yrityksensä Suomeen suuntautuvista matkoista. Kyselimme häneltä, kiinnostaako matka Suomeen espanjalaisia, ja millaisia toiveita heillä on matkan varalle. Miltä espanjalaisten kiinnostus Suomen matkailuun vaikuttaa tällä hetkellä? Tämä vuosi on Suomen matkojen kohdalla mennyt tähän asti ihan hyvin ainakin meidän toimistossamme. Kuten kaikki varmasti tietävät, Espanjalla, kuten melkein kaikilla maailman mailla on tällä hetkellä vakavia talousvaikeuksia. Ihmiset eivät ole kuitenkaan luopuneet matkailusta, mutta matkabudjetit ovat kyllä selvästi aikaisempaa pienempiä. Nyt tehdäänkin esimerkiksi entistä lyhyempiä ja halvempia matkoja. Suomea ei pidetä Espanjassa hirveän kalliina kesämatkakohteena, joten meillä on lähes yhtä paljon kiinnostuneita Suomeen matkailijoita kuin ennenkin. Muut Pohjoismaat, kuten Norja ja Ruotsi mielletään sen sijaan kalliiksi, joten niitä kohtaan espanjalaisten kiinnostus on vähentynyt huomattavasti. MEK on tehnyt tiivistä markkinointityötä Espanjassa monien vuosien ajan ja uskon, että se alkaa nyt tuottaa tulosta juuri silloin kuin sitä kipeimmin tarvitaan. Nyt, kun euron kurssi heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, ihmiset valitsevat mielellään matkakohteensa euroalueelta. Millaisia asioita espanjalaiset matkaajat haluavat kokea Suomessa? Oletko havainnut viime aikoina, jotain muutoksia odotuksissa? Meille Suomi on tavallaan kaksi eri kohdetta riippuen siitä, onko kyseessä kesä- vai talvimatka. Kesällä aidot luontokokemukset ja rentoutuminen ovat keskeisellä sijalla ihmisten odotuksissa. Toisin sanoen Suomeen halutaan kesällä tulla vaeltamaan, melomaan, tarkkailemaan luontoa ja rentoutumaan mökille. Talvi on ihan toinen juttu. Silloin Suomesta haetaan sellaisia autenttisia talvielämyksiä kuin moottorikelkkailu, poro- ja koiravaljakkoretket, hiihtäminen, revontulet ja yöpyminen lumilinnassa. Sekä tietysti kaikkein tärkeintä talvisilla Suomen matkoilla on Joulupukin tapaaminen. Nämä ovat sellaisia asioita, joita matkailija ei voi ainakaan kaikkia kokea missään muussa matkakohteessa. Nykyisin ihmiset hakevat paljon tietoa kohteesta internetin kautta, joten on tärkeää, että palveluiden tarjoajilla on hyvät nettisivut, joiden Vuonna 2008 Suomessa kävi 116 000 espanjalaista matkailijaa. kautta saa oikeanlaisen mielikuvan ja tarkat tiedot palveluista. Jonkin verran ovat muuttuneet myös majoittumistoiveet. Aikaisemmin hotellit olivat yksiselitteisesti suosituimpia, mutta parin viimeisen vuoden aikana mökkilomien kysyntä on selvästi kasvanut. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailtanne, jotka ovat käyneet Suomessa? Pääasiassa palaute on hyvää. Luonto ja talviaktiviteetit ovat ehdottomasti matkan huippuelämyksiä. Palvelua pidetään yleisesti hyvänä ja ihmisiä ystävällisinä. Jonkin verran tulee valituksia hotelleista: asiakkaat toivovat parempia hotelleja, selkeämpiä hotelliluokituksia, isompia huoneita, enemmän valinnanvaraa buffetaterioihin ja niin pois päin. Onko sinulla itselläsi matkanjärjestäjän näkökulmasta erityisiä toiveita suomalaisille matkailupalvelutuottajille. Me alan sisällä ymmärrämme täysin, että kausiluonteisuus kuuluu alaan Suomessa ja hotellien ympärivuotinen auki pitäminen on hankalaa. Mutta kuten äskeisestä vastauksesta voi päätellä, me toivoisimme enemmän korkeatasoisia hotellipalveluita. Olisi hyvä, jos myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, erityisesti Lapista, löytyisi myös viiden tähden hotelleja. Silloin voisimme tarjota Suomen matkoja myös nykyistä vaativammille kohderyhmille. Miltä tulevaisuus näyttää, onko matkailu Espanjasta Suomeen lisääntymässä? Uskon, että talvimatkailu voi kasvaa vielä reilustikin. Se riippuu tietysti myös lentoyhteyksien määrästä ja hinnoista. Lentojen osuus koko matkan hinnasta on kuitenkin merkittävä. Kesämatkojen määrä voi kasvaa enää vähäsen ja sekin riippuu Espanjan oman taloustilanteen kehittymisestä. Koska talvimatkat ovat kalliimpia, niiden kohderyhmä on varakkaampi väki, jonka elämään hetkittäiset lamat eivät vaikuta yhtä keskeisesti kuin keskiluokan matkustamiseen. Kesämatkat ovat aika edullisia, joten ehkä talouskriisin vaikutukset niihin voivat olla suurempia. matkailusilmä 19
Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Gusevin ja Ingoldin perhealbumit 20 matkailusilmä