Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010
1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä 6. Analyysi ja tulokset 7. Pohdinta
-Energiatietoinen asuminen: Motiva ja VVO, 1994-1996 -Aktiivinen asukas toimii kiinteistön energia-asioiden suunnittelun ja seurannan tukena (energiaekspertti) -Myöhemmin alettiin puhua ympäristöeksperteistä -Motivan ja VVO raportoivat hankkeen yhteydessä saavutetun säästöjä energiankulutuksessa: lämpö 5% ja vesi 7%
-Organisaatiotutkimuksen pääsuuntaukset ovat olleet positivistinen ja postmoderni organisaatiotutkimus -Siltana näiden välillä voidaan nähdä realistinen organisaatiotutkimus: kerrostunut ontologia ja generatiivinen kausaalisuus
-Suunnittelurationalismista post managerismiin (tehokkuudesta kohti hyviä käytäntöjä) -Ensimmäisen ja toisen asteen tulokset -Monimuotoinen arjen toimintakyky ja uusi ammatillisuus -Käänne kohti käytäntöjä: miten organisaation toiminta tapahtuu käytäntöinä
-Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria: toiminta on kohteellista ja välittynyttä (toiminta laajentuu yksilön ulkopuolelle) -Toiminnan hierarkiset tasot (toiminta, teot ja operaatiot) -Kehittävä työntutkimus: tarjoaa välineet yksilön ja yhteisön toiminnan erottamiseen - toimintajärjestelmä
Toimintajärjestelmä: Tekijä Väline Kohde ja tulos Säännöt Yhteisö Työnjako -Toimintajärjestelmä analyysiyksikkönä (vrt. generatiivinen kausaalisuus) -Ristiriidat (ensimmäisen ja toisen asteen)
1. Millaista on ympäristöekspertti-toiminta tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa 2. Miten ympäristöeksperttien toiminta kietoutuu osaksi ympäröivää kontekstia (toimintajärjestelmä)
-Tapaustutkimus: Rajatun kokonaisuuden tutkimista sen todellisessa kontekstissa. Mistä tämä tapaus on tapaus? -Tapaustutkimuksen kohteena ollut kiinteistöyhtiö on Espoon kapungin omistama. Sillä on Espoon alueella 264 vuokranmääritysyksikköä, joista noin puolessa valittu ympäristöekspertti ja 257 asukastoimikunta tai yhteyshenkilö -Asukasdemokratia: hallinnon taso ja talotaso -Yhtiö hoitaa itse isännöinnin (hallinnollinen ja tekninen), Huolto on ulkoistettu
-Tutkimusaineisto: 11 henkilön puolistrukturoidut teemahaastattelut. Tämän lisäksi tutkimuskohteeseen perehdyttävä orientoiva aineisto -Tutkimusmenetelmä: Kvalitatiivinen tutkimus, teoriasidonnainen sisällönanalyysi -Analyysin vaiheet: 1.Aineiston pelkistäminen: litterointi ja olennaisen materiaalin valinta 2.Aineiston ryhmittely: ala- ja yläluokkien muodostaminen; luokittelu, tyypittely tai teemoittelu 3.Abstrahointi eli teoreettisen ymmärryksen muodostaminen: empiirisesti muodostettujen alaluokkien yhdistäminen teoriaan
1. Etsin aineistosta samoja teemoja käsitteleviä aineisto-otteita ja yhdistin ne sitten teemojen mukaisiksi alaluokiksi (esim. vapaaehtoisuus vaikuttaa toiminnan luonteeseen ). 2. Sitten yhdistin samaa kattoteemaa käsittelevät alaluokat edelleen yläluokiksi (esim. Toiminta on vapaaehtoista ja itseohjautuvaa ). 3. Muodostin analyysissa viisi yläluokkaa: Toiminta on vapaaehtoista ja itseohjautuvaa, Ympäristöeksperttien työtoiminta kiinteistössä ja sen tavoitteet, Ympäristöekspertti on osa asukastoimintaa ja asukashallintoa, Toimintaan tarvitaan välineitä ja valmiuksia ja Ympäristöekspertti on kiinteistön asukas. 4. Lopuksi tarkastelin empiirisesti muodostamiani ylä- ja alaluokkia toimintajärjestelmän teoreettisen mallin avulla (abstrahointi).
1. Vapaaehtoisuus vaikuttaa toiminnan luonteeseen 2. Eksperttien oman aktiivisuuden merkitys 3. Eksperttien aktiivisuus vaihtelee 4. Palkkiojärjestelmä ja sen vaikutus toimintaan 5. Toiminta ei saa viedä liikaa aikaa ja resursseja 6. Eksperttien omat kiinnostuksen kohteet ja valmiudet suuntaavat toimintaa 7. Eksperttien toiminta on ongelmalähtöistä 8. Ekspertin toimintamalli kehittyy kokemuksen kautta rutiiniksi
1. Toiminnalla pyritään rahallisiin säästöihin 2. Ekspertti pyrkii tietoa jakamalla vaikuttamaan asukkaiden asumistapoihin 3. Ekspertti seuraa paikanpäältä kiinteistön tilannetta 4. Ekspertti huolehtii itsenäisesti kiinteistön yleisestä siisteydestä ja viihtyisyydestä 5. Ekspertti suorittaa huoneistoissa mittauksia saamillaan välineillä 6. Ekspertti tiedottaa eteenpäin kiinteistössä havaitsemansa ongelmat 7. Ekspertti toimii yhteistyössä kiinteistöyhtiön ja huollon kanssa 8. Ekspertin toimintaa koskevat rajoitteet
1. Asukashallinnon sääntöjen ja käytäntöjen merkitys toiminnan kannalta 2. Ekspertti tekee yhteistyötä asukastoimikunnan kanssa 3. Alueellinen asukastoiminta tukee ympäristöeksperttitoimintaa alueen kiinteistöissä 4. Asukasaktiivit kokevat jäävänsä päätöksenteon ulkopuolelle 5. Vähenevä asukasaktiivisuus
1. Eksperteille järjestetty koulutus 2. Toimintaan tarvittava tekninen tietämys 3. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ekspertin toiminnassa 4. Kulutusseurannan merkitys toiminnassa 5. Kulutusseurantaraportin ongelmat 6. Ekspertit voivat hyötyä toistensa tiedoista ja kokemuksista 7. Eksperteillä ei ole vakiintuneista yhteydenpitokanavia
1. Ekspertti tuntee kiinteistön tilanteen 2. Kiire ja suuri kiinteistömäärä haittaavat yksittäiseen kiinteistöön perehtymistä 3. Ekspertti on talon asukkaana tekemisissä muiden asukkaiden kanssa 4. Asukkaat ottavat eksperttiin yhteyttä kiinteistössä havaitsemistaan ongelmista 5. Asukkaiden välistä vuorovaikutusta säätelevät sosiaaliset säännöt 6. Asukkaat hyväksyvät toiminnan ja sen tavoitteet 7. Asukkaiden passiivinen suhtautuminen toimintaan
6.2 Analyysin tulosten tarkastelu toimintajärjestelmän mallin avulla Kohde: Tulos: Yhteisö: Säännöt: Työnjako: Välineet: Energian säästäminen ja jätehuollon seuranta Rahalliset säästöt Ympäristöekspertit Asukastoimikunta ja asukasaktiivit Kiinteistöyhtiö Huoltoyhtiö Asukkaat Vapaaehtoisen työn omaehtoisuus Yhteinen päättäminen Asukkaiden välistä vuorovaikutusta koskevat säännöt Ympäristöeksperteille ei ole määritelty tarkkoja tehtäviä Ympäristöekspertin toiminnalle asetetut rajoitteet Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Ympäristöekspertti on yhteishenkilö Esineelliset välineet Psyykkiset välineet Tiedon välittäminen Ekspertti muiden työtä täydentää toimijoiden Asukashallinnon työnjako
Millaista on hyvin toimiva ympäristöekspertti-toiminta: -Kiinteistössä on yhteisistä asioista kiinnostuneita asukkaita. -Ympäristöekspertti on motivoitunut ja kokee toiminnan aitona mahdollisuutena vaikuttaa asioihin. -Ekspertti saa palautetta toiminnastaan ja sen tuloksista. -Ympäristöekspertti saa toimintaan perehdytyksen yhteydessä tarvittavien esineellisten ja tiedollisten välineiden lisäksi selkeän kuvan toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. -Ympäristöekspertillä on hyvät yhteistyötaidot. -Ympäristöekspertillä on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia toisten eksperttien kanssa. -Ympäristöekspertti toimii yhteistyössä muiden asukkaiden ja asukasaktiivien sekä kiinteistöyhtiön ja huoltoyhtiön kanssa.