Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013-2014

Kirkkonummen kunta Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013-2014 Kunnanhallitus 24.10.2011 (Kunnanjohtajan ehdotus)

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut 1 Käyttötalousosa 23 Yleishallinto 29 Perusturva 43 Sivistystoimi 67 Yhdyskuntatekniikka 107 Tuloslaskelmaosa 143 Investointiosa 155 Rahoitusosa 173 Liitteet 177

1 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN VISIO 2016 Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Kuntastrategian laadinnan yhteydessä syntynyt visio on kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan

YLEISPERUSTELUT 2 KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMAT JA PÄÄMÄÄRÄT KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA Päämäärät: Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot Väestön hyvä elämä TASAPAINOINEN TALOUS Päämäärät: Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Investointihuippujen hallinta UUDISTUVA PALVELUVERKKO Päämäärät: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Päämäärät: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Palvelujen tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus

SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2012 3 YLEISPERUSTELUT Kunta- ja palvelustrategian toteuttamiseksi vuodelle 2012 asetetaan seuraavat kuntatason sitovat tavoitteet: KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) Päämäärä: Tasapainoinen väestönkasvu ja -rakenne Kriittiset menestystekijät Eheä ja kokonaistaloudellinen yhdyskuntarakenne Arviointikriteeri Kirkkonummen kehityskuvan laatiminen vuosille 2015-2040 Tavoite 1 Tavoitetaso v. 2012 Kehityskuvan valmistuminen Kirkkonummen kehityskuva hyväksytään valtuustossa loppuvuonna 2012. Vastuu: Kunnanhallitus UUDISTUVA PALVELUVERKKO (näkökulma) Päämäärä: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kriittinen menestystekijä Nuorten elämänhallinnan tukeminen Arviointikriteeri Koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24 vuotiaiden osuus ikäluokasta Tavoite 2 Tavoitetaso v. 2012 Ko. nuorten suhteellisen osuuden väheneminen. Vähenemä 3 % vuoden 2009 tasosta (14,1 % 11,1 %)

YLEISPERUSTELUT 4 Arviointikriteeri 18-24 vuotiaiden nuorisotyöttömien osuus työvoimasta Tavoite 3 Tavoitetaso v. 2012 Ko. nuorten suhteellisen osuuden väheneminen. Vähenemä 2 % vuoden 2010 tasosta (9,5 % 7,5 %) Vastuu: Kunnanhallitus Päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Kriittinen menestystekijä Kunnan tietohallintopalvelujen järjestäminen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti Arviointikriteeri Kirkkonummen kunnan tietohallintostrategian ja sen toteuttamissuunnitelman laatiminen; sisältäen mm. tietohallintopalvelujen järjestämisen periaatteet ja hankintasuunnitelman Tavoite 4 Tavoitetaso v. 2012 Tietohallintostrategian valmistuminen Strategia ja sen toteuttamissuunnitelma hyväksytään kunnanhallituksessa elokuussa 2012. Vastuu: Kunnanhallitus

5 YLEISPERUSTELUT SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ (näkökulma) Päämäärä: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Kriittinen menestystekijä Henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen Arviointikriteerit Työhyvinvointiohjelman laatiminen ja jalkauttaminen Tavoite 5 Tavoitetaso v. 2012 Työhyvinvointiohjelman valmistuminen Työhyvinvointiohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa huhtikuussa 2012. Arviointikriteerit Henkilöstön sairauslomapäivien lukumäärä Tavoite 6 Tavoitetaso v. 2012 Keskimääräinen sairauslomapäivien väheneminen Keskimääräinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä vähenee (vuonna 2010 se oli 17,1 päivää; vuoden 2011 osalta tieto saadaan helmikuussa 2012) Vastuu: Kunnanhallitus

YLEISPERUSTELUT 6 KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori on Kirkkonummen kunnan ja Senaattikiinteistöjen omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratalo sijaitsee Upinniemessä. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 149 kpl ja Senaattikiinteistöt 1 kpl. As Oy Kirkkonummen Masalanhovi Kirkkonummen kunta omistaa 56,2 % As Oy Kirkkonummen Masalanhovin osakekannasta. Yhtiön vuonna 1994 valmistunut 31 asuinhuoneistoa käsittävä asuintalo sijaitsee Masalassa. Tavoite Tavoitetaso v. 2012 Toiminta on järjestetty taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti siten, että yhtiöiden perustehtävän hoidon edellytykset turvataan. Yhtiöiden rakennuskannan ylläpito on järjestetty niin, että sen arvo säilyy. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy - asuntojen käyttöaste on vähintään 98 % - vuokrasaatavien määrä on enintään 124.000 euroa - luottotappioiden määrä tulokertymästä on enintään 0,5 % Vuokrasaatavia ja käyttöastetta seurataan kuukausittain, luottotappiot raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

7 YLEISPERUSTELUT TALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2011-2012 (Valtiovarainministeriö, tiedote syyskuu 2011) Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen ja kehyspäätöksen tunnuslukuja sekä katsaus suhdannenäkymiin Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Esitys on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen. Budjettitalouden menot nousevat noin 3,5 prosenttia vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 1,5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten hintatason muutos ja nousevat eläkekustannukset. Lisäksi valtionvelan korkomenot, joita talousarvioesitykseen sisältyy 2,2 miljardia euroa, nousevat vuodesta 2011. Hallitusohjelman mukaisesti valtion menoja sopeutetaan julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Talousarvioesitykseen sisältyy n.1,1 mrd. euroa menosäästöjä. Toisaalta hallituksen painopistealueisiin kuten harmaan talouden torjuntaan ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen lisätään rahoitusta yhteensä n. 410 milj. euroa. Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2012 nousevan noin 5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta. Verotulot ovat noin 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 6 prosenttia. Verotulojen 2,1 miljardin euron kasvusta vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna nettomääräisesti runsaat 200 milj. euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta sekä edellisen hallituksen veropäätöksistä (n.160 milj. euroa). Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Suurimmat veronkevennykset kohdistuvat ansiotulo- ja yhteisöverotukseen, vastaavasti kiristyksiä kohdistetaan varsinkin valmisteverotukseen mm. energiaveroon, ajoneuvoveroon ja alkoholi- sekä tupakkaveroon. Valtionvelka nousee ensi vuonna 7 mrd. eurolla 89 miljardiin euroon, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012-2015 Uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Hallituksen kehyspäätös sisältää vaalikauden 2012-2015 menokehyksen, joka asetetaan siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasossa verrattuna edellisen hallituksen maaliskuussa 2011 antamaan kehyspäätökseen. Vaalikauden aikana kohdistetaan lisäpanostuksia hallitusohjelman liitteeseen 2 sisältyviin painopistealueisiin kaikkiaan noin 700 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Vastaavasti hallitusohjelman liitteen 2 mukaisesti toteutetaan säästöjä kehysmenoissa yhteensä n. 2,1 mrd. eurolla Lisätalousarvioita varten hallitus varaa kehyksestä vuosittain 200 milj. euroa. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella (2011/2015) keskimäärin 4,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan hieman tätä enemmän, 4,7 %. Valtionvelan arvioidaan kehyskauden aikana kasvavan noin 26 mrd. eurolla, jolloin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee n. 48 prosenttiin vuonna 2015. Vuoden 2010 kolmas lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.9. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja tarkistetut kehykset vuosille 2012-2015 annetaan 5.10.

YLEISPERUSTELUT 8 Suhdannenäkymät heikentyneet Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuonna. Valtion alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu.

9 YLEISPERUSTELUT KUNTATALOUS VUOSINA 2011-2012 (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3 / 2011) Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena.

YLEISPERUSTELUT 10 Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien menot vuosina 2011 2012 Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Kaikilla sopimusaloilla maksettiin 1.5.2011 yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville 1.5.2011 kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammi-elokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna 2012. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntien verotulot 2010 2012 Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansioja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että

11 YLEISPERUSTELUT useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna 2010. Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna 2011. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jakoosuutta jatketaan vuosina 2012 13 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti.

YLEISPERUSTELUT 12 Verotuslinjaukset vuodelle 2012 Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin johtuva verotulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jakoosuuden kautta. Ansiotulojen verotus Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisverontuottoa noin 90 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista johtuvat kuntien menetykset kompensoidaan valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöjen tuloverojen jako-osuus Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy, joka vähentää kuntien verotuloja 519 miljoonaa euroa. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina 2012 2013, joka lisää kuntien verotuloja 260 milj. euroa lakisääteiseen tasoon verrattuna. Korotuksen pieneneminen vähentää siten kuntien verokertymää noin 259 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 % prosenttiin. Peruspalvelubudjetin arvion mukaan tästä johtuva kuntien verotulojen menetys on 46 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %.

13 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖSUUNNITE Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 20.6.2011 Kirkkonummen palveluverkkoselvityksen 2025. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä laadittiin Kirkkonummen kunnan väestösuunnite vuoteen 2025 asti (vuosille 2010, 2015, 2020 ja 2025). Väestösuunnitteen mukaan Kirkkonummen väestömäärä kehittyy ikäryhmittäin seuraavasti: 2010 2015 2020 2025 0-6 4 060 4 358 4 833 4 931 7-15 4 970 5 371 6 231 6 500 16-64 23 905 24 937 28 101 29 594 65-74 2 640 3 516 4 053 4 252 75-84 1 090 1 443 1 932 2 769 85-335 395 557 776 Yhteensä 37 000 40 020 45 707 48 822 Osa-alueittain väestömäärän kehitys on seuraava: 2010 2015 2020 2025 Pohjoinen Kirkkonummi 8 350 8 700 9 000 9 300 Keskinen Kirkkonummi 15 550 16 300 18 000 18 900 Itäinen Kirkkonummi 8 900 10 000 13 100 14 600 Eteläinen Kirkkonummi 4 200 5 000 5 600 6 000 Yhteensä 37 000 40 000 45 700 48 800 Kunnanvaltuusto käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 29.8.2011 Kirkkonummen kunnan talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2012 2016. Tasapainottamisohjelman yhteydessä määriteltiin väestömäärän kehityksen olevan tasapainottamisohjelmavuosina seuraava: 2012 2013 2014 2015 2016 väestömäärä 31.12 37 979 38 639 39 314 40 020 40 740 muutos-% 1,5 1,7 1,7 1,8 1,8 Kirkkonummen kunnan väestömäärä ikäryhmittäin on vuosina 2008 2010 kehittynyt seuraavasti: 31.12. 2008 2009 muutos %-osuus 2010 muutos %-osuus 0-6 4 060 4 075 15 11,2 4 083 8 11,1 7-15 4 837 4 887 50 13,4 4 942 55 13,4 16-64 23 582 23 839 257 65,3 23 943 104 64,8 65-74 2 237 2 372 135 6,5 2 558 186 6,9 75-84 1 006 1 047 41 2,9 1 099 52 3,0 85-259 289 30 0,8 317 28 0,9 Yhteensä 35 981 36 509 528 100,0 36 942 433 100,0 Muutos-% 1,5 1,2

YLEISPERUSTELUT 14 Vuoden 2011 aikana kunnan väestönkasvu on edelleen on melko maltillista. Kunnan väestömäärä oli 31.8.2011 väestökeskuksen ennakkotiedon mukaan 37.164 henkeä. Kunnan väestömäärän kasvu vuoden 2011 aikana tullee olemaan vuoden 2010 luokkaa eli noin 1,2 prosenttia. TYÖLLISYYS Kirkkonummen kunnassa työttömyysaste elokuun 2011 lopussa oli 5,7 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 6,3 %. Koko maan työttömyysaste oli 8,7 % ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 6,7 %. Työttömyysaste vuosina 2006-2011 (tilanne 31.8.) 6,1 9,2 6,9 5,1 7,9 5,7 4,7 7,2 5,0 6,7 9,9 7,2 6,3 9,6 7,6 5,7 8,7 6,7 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kirkkonummi Uusimaa Koko maa

15 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon Sitovat tavoitteet vuodelle 2011 sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon Toiminnalliset tavoitteet alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2011 tilinpäätösennuste Elokuun toteutumatietojen pohjalta voidaan arvioida, että kunnan taloudellinen tulos vuonna 2011 tulee olemaan ylijäämäinen. Toimintakulut ja toimintatulot tulevat toteutumaan muutetun talousarvion mukaisesti ja verotulot ylittävät talousarvion noin 6 miljoonalla eurolla. Käyttöomaisuuden (=maanmyynnin) myyntivoittojen kertymäksi arvioidaan talousarvion mukaisesti 3,2 milj. euroa, myös maankäyttösopimuskorvausten kertymän oletetaan olevan talousarvion mukainen. Muutettuun talousarvioon verrattuna tilikauden tulos näyttää muodostuvan noin kuusi miljoona euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Vuoden 2011 tilinpäätösennusteen vuosikate I on 9,5 milj. euroa ja vuosikate II 16,8 milj. euroa. KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvion vuoden 2011 toimintatulot ja -menot sisältävät valtuuston 3.10.2011 mennessä hyväksymät talousarvion muutokset. Vuoden 2012 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 48,3 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 10,1 %. Toimintamenojen määrä on 223,8 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 4 %. Henkilöstömenot kasvavat 3,1 %.Talousarvioon sisältyy 13 ¼ vakanssin nettolisäys. Perusturvan nettolisäys kolme (3), sivistystoimen 10 ¼. Henkilöstömenoissa on varauduttu noin 1,9 prosentin virka- ja työehtosopimusten mukaisiin korotuksiin. Palvelujen ostot kasvavat 3,7 %. Suurimmat kasvuprosentit palvelujen ostoissa ovat rakennusten ja alueiden kunnossapidossa, asiantuntijapalveluissa, yhteistoimintaosuuksissa ja atk-palveluissa.

YLEISPERUSTELUT 16 Käyttötalous tileittäin (1 000 euroa) Muutos-% Muutos-% TP 2010 TA 2011 TA 2012 2010-11 2011-12 Myyntitulot 17 021 17 253 18 016 1,4 4,4 Maksutulot 9 670 9 788 10 796 1,2 10,3 Tuet ja avustukset 4 070 4 323 3 980 6,2-7,9 Vuokrat 12 072 12 188 15 045 1,0 23,4 Muut toimintatulot 636 371 511-41,7 38,0 Toimintatulot yhteensä 43 469 43 923 48 348 1,0 10,1 Henkilöstömenot -87 429-91 927-94 759 5,1 3,1 Palvelujen ostot -82 072-82 389-85 419 0,4 3,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 660-10 837-10 869 1,7 0,3 Avustukset -16 276-16 794-16 320 3,2-2,8 Vuokrat -11 401-12 490-16 101 9,6 28,9 Muut toimintamenot -668-668 -287-0,1-57,1 Toimintamenot yhteensä -208 506-215 105-223 755 3,2 4,0 Toimintakate -165 037-171 182-175 407 3,7 2,5 INVESTOINTIOSA Investointien kokonaisvolyymi pysyy talousarviovuonna tasapainottamisohjelman rajoissa, mutta suunnitelmavuosien investoinnit ylittävät tasapainottamisohjelman raja-arvon. Talousarviovuonna ei valmistu yhtään toimitilaa. TOIMINNAN RAHOITUS Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) Valtion budjettiesityksessä ehdotetut valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012. Budjettiesityksessä leikataan kuntien tuloja ja lisätään kuntien menoja. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin tulee tämän johdosta alenemaan koko kuntakentän osalta 2,7 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti myös kuntien veropohjaa kavennetaan, kun yhteisöverokanta alenee ja verovähennykset kohdennetaan pääosin kunnallisveroon. Kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 5 prosenttiyksikköä tätä vuotta alhaisemmalla tasolla. Verovähennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella arvioitu vuoden 2011 verotulokertymä on 159 milj. euroa. Kertymäarvio on noin 6 milj. euroa (4 %) korkeampi kuin talousarviossa ja 4,4 milj. euroa (2,8 %) suurempi kuin vuoden 2010 verotulokertymä. Vuosien 2012-2014 verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina nykyistä eli 19,00 %. Verotuloarviot perustuvat Suomen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset.