www.edu.fi > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide KUVATAIDE Kuvataiteessa taiteen perusopetusta annetaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Mahdolliset varhaisiän ja aikuisten opinnot päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Kuvataiteen taiteen perusopetuksessa on keskeistä visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Opiskelu luo edellytyksiä kuvataiteen jatko-opinnoille, elinikäiselle harrastamiselle ja visuaalisen kulttuurin kehittämiselle. Molemmat oppimäärät tarjoavat mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti kuvailmaisuun, nykytaiteeseen, median kuviin, muotoiluun, taidehistoriaan, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Opetus on luonteeltaan keskustelevaa, yksilöllisyyden huomioivaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys. Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide ja käsityö. Näillä visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet. Yleisen oppimäärän mukainen kuvataiteen taiteen perusopetus muodostuu perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä 10 opintokokonaisuutta. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot voivat sisältää myös muiden yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden opintoja. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys määritellään paikallisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Yleisen oppimäärän mukaisen kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajatteluvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja kuvataiteen eri osa-alueilla. Opinnoissa tarkastellaan taiteen ja arjen kuvia, tutustutaan muotoiluun ja ympäristöön sekä kehitetään oppilaan kulttuurin tuntemusta. Oppilas oppii tulkitsemaan ja arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä. Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet. Laajan oppimäärän mukainen kuvataiteen taiteen perusopetus muodostuu perus- ja syventävistä opinnoista. Ne voivat sisältää myös muiden visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoja. Opetuksen tarjonta, suoritettavat kurssit ja työpajat määritellään paikallisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Kuvataiteen laajan oppimäärä luo edellytyksiä jatko-opinnoille. Opinnoissa korostuu opintojen pitkäkestoisuus, tavoitteellisuus, työpajamaisuus ja oman visuaalisen ilmaisun kehittäminen. Ne tukevat oppilaan persoonallisuuden ja luovan ongelmaratkaisukyvyn kehittymistä. Keskeisiä oppisisältöjä ovat luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, kuvataiteen ilmenemismuodot, media ja kulttuuriperintö. Opinnot ohjaavat oppilasta analysoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan visuaalista kulttuuria.
Yleinen oppimäärä RAKENNE JA LAAJUUS Kuvataiteen yleisen oppimäärän tasolta toiselle etenevä opetus muodostuu 10 opintokokonaisuudesta; 6 perusopintojen ja 4 työpajaopintojen opintokokonaisuutta. Mahdollisista varhaisiän opinnoista päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Kuvataiteen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Mahdollisia varhaisiän kasvatuksen opintoja ei lueta em. 500 tuntiin. Oppimäärän laajuuden laskennassa käytettävän oppitunnin pituus on 45 min. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Oppimäärän laajuus muodostuu 10 opintokokonaisuudesta. Näiden 10 opintokokonaisuuden tarjonta ja järjestys määritellään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioiden. Opintokokonaisuuksien laajuus voi vaihdella. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä määrittelee omassa kuvataiteen opetussuunnitelmassaan kullekin opintokokonaisuudelle nimet, tavoitteet, sisällöt ja laajuuden. Opetuksen järjestämisen muodosta päättää koulutuksen järjestäjä. Opetusta voidaan antaa muun muassa lukukausi-, kurssi- tai periodimuotoisena tai monimuoto-opetuksena. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneelle oppilaalle mahdollisuus koko kuvataiteen yleisen oppimäärän suorittamiseen. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalakohtaiset opinnot voivat sisältää muiden yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintoja. Muiden taiteenalojen opintojen sisältyminen oppimäärään määritellään koulutuksen järjestäjän laatimassa ja hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoihin tulee olla määritelty koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. OPETUSSUUNNITELMA Koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaitokselle opetussuunnitelman, jonka tulee noudattaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö, säätiö tai valtion oppilaitos. OPETUKSEN LUONNE Kuvataiteen opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Opinnoissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla: piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristösuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot ja taidehistoria. Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan, arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä sekä töitä. Kuvataideopetus on luonteeltaan keskustelevaa, vuorovaikutteista ja oppilaan yksilöllisyyden huomioivaa.
OPPILASARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissaan. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Oppilaalle tulee tiedottaa arvioinnista ja sen kohteista. Perus- ja työpajaopintojen arvioinnin kohteet 1. Kuvailmaisu, visuaaliset valmiudet Kuvallisten ilmaisukeinojen hallinta Materiaalien ja välineiden hallinta 2. Kuvan ja ympäristön tarkastelun ja kulttuurisuhteen kehittyminen 3. Työskentelytaidot ja itsearviointi, arviointikyvyn kehittyminen Arvioinnin muodot Yleisessä oppimäärässä oppilas saa koko opintojensa ajan monipuolista palautetta suullisesti ja/tai sanallisesti oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Oppilaalle annetaan palautetta myös oppitunneilla. Arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Numeroarviointia ei käytetä. Todistukset Oppilaitos/koulu ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan kymmenen opintokokonaisuutta. Todistuksesta on käytävä selville, minkä visuaalisten taiteiden oppimäärän (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide tai käsityö) opinnot oppilas on suorittanut. Päättötodistus sisältää kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärän. Osallistumistodistus Oppilaalle annetaan pyydettäessä esim. opintojen keskeytyessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista.
Laaja oppimäärä RAKENNE JA LAAJUUS Visuaalisten taiteiden kuvataiteen laaja oppimäärä muodostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Mahdollisista varhaisiän opinnoista päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Kuvataiteen laajan oppimäärän perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia, syventävien opintojen 760 tuntia, ja koko oppimäärän laajuus 1 300 tuntia. Oppimäärän laajuuden laskennassa käytettävän oppitunnin pituus on 45 min. Mahdollisia varhaisiän opintoja ei lueta em. 1 300 tuntiin. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset tavoitteet että taiteenalakohtaiset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä määrittelee hyväksymässään kuvataiteen opetussuunnitelmassaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä kullekin suoritettavalle kurssille ja työpajalle nimi, tavoitteet ja sisällöt. Opetuksen järjestämisen muodosta päättää koulutuksen järjestäjä. Opetusta voidaan antaa muun muassa lukukausi-, kurssi- tai periodimuotoisena tai monimuoto-opetuksena. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneelle oppilaalle mahdollisuus koko kuvataiteen laajan oppimäärän suorittamiseen. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalakohtaiset opinnot voivat sisältää muiden laajan oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintoja. Muiden visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintojen sisältyminen oppimäärään määritellään koulutuksen järjestäjän laatimassa ja hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opintoihin tulee olla määritelty koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. OPETUSSUUNNITELMA Koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaitokselle opetussuunnitelman, jonka tulee noudattaa taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö, säätiö tai valtion oppilaitos. OPETUKSEN LUONNE Laajan oppimäärän opinnoissa korostuu opintojen pitkäkestoisuus, tavoitteellisuus, työpajamaisuus ja visuaalisen ilmaisun kehittäminen. Opetus on ongelmakeskeistä, luonteeltaan keskustelevaa, yksilöllisyyden huomioivaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa. Opetukseen sisältyy jatkuvaa palautetta ja oppilaan itsearviointia. Keskeistä opetuksessa on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys. Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan, arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä sekä töitä. Opiskelu sisältää myös ohjattuja kotitehtäviä. Oppilaitos/koulu ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. Oppilaitos pitää oppilaan suorituksista rekisteriä, esimerkiksi opintokirjat johon merkitään oppilaan suorittamien opintojen lisäksi esimerkiksi näyttelykäynnit, kulttuuritapahtumat sekä koulun kansainväliset projektit.
Perusopintojen päätteeksi oppilas tekee opinnoistaan portfolion. Perusopintojen suorittamisen jälkeen oppilas voi aloittaa syventävät opinnot. Syventävissä opinnoissa oppilaan valinnat omissa opinnoissaan lisääntyvät. Hän syventää tietojaan ja taitojaan yhdellä tai useammalla kuvataiteen osa-alueella. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas osoittaa osaamistaan tekemällä päättötyön. SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PÄÄTTÖTYÖ Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee itsenäisesti päättötyön. Päättötyö sisältää teoksen tai teossarjan, portfolion ja itsearvioinnin. Päättötyön tekeminen aloitetaan pääsääntöisesti noin 16-vuotiaana ja sitä edeltää noin 3 vuoden syventävät opinnot siltä kuvataiteen osa-alueelta, jolta päättötyö tehdään. Päättötyön suorittamiseen kuluva aika vaihtelee. Pääsääntöisesti päättötyön tekemiseen kuluu noin yksi lukuvuosi. Päättötyössä oppilas osoittaa osaamistaan, valitsee aiheen ja tekee päättötyön opinnoissaan aiemmin oppimillaan tekniikoilla, menetelmillä ja materiaaleilla. Päättötyön tekeminen on vapaaehtoista, mutta se edellytetään, mikäli oppilas haluaa syventävien opintojen päättötodistuksen. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus visuaalisten taiteiden kuvataiteen laajan oppimäärän suorittamisesta. Päättötyön ja sitä edeltävien syventävien opintojen yhteenlaskettu tuntimäärä on 760 tuntia. Päättötyön laskennallisessa laajuudessa on oppilaitoskohtaista vaihtelua. Päättötyön laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Päättötyöhön käytettävään tuntimäärään sisältyy kaikki siihen liittyvä työskentely esim. työsuunnitelman laatiminen, päättötyötapaamiset, luokkatyöskentely, omalla ajalla tapahtuva työskentely, asiantuntijaohjaus, välipalaverit, päättötyön esittely ja päättötyönäyttely. Päättötyön laajuuteen vaikuttavat osaltaan myös oppilaan työssään käyttämät materiaalit, tekniikat ja työtavat. OPPILASARVIOINTI Arvioinnin tehtävä on tukea ja kannustaa oppimista, oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä ja kehittää edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että prosessin lopputuloksiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin perusteista taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta omasta oppimisestaan. Keskustelut opettajan, oppilaan ja ryhmän kesken keskeneräisistä sekä valmiista töistä ovat oleellinen osa arviointia ja oppimista. Oppilaalle annetaan vuosittain sanallinen arviointi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassaan määräämällä tavalla. Ennen siirtymistään syventäviin opintoihin oppilas saa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen suoritettuaan laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot (540 tuntia). Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen oppilas saa suoritettuaan laajan oppimäärän mukaiset syventävät opinnot (760 tuntia). Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta.
Perus- ja syventävien opintojen arvioinnin kohteet 1. Kuvailmaisu, visuaaliset valmiudet Kuvallisten ilmaisukeinojen hallinta - osaa ilmaista ajatuksiaan, tunteitaan ja havaintojaan kuvin - osaa käyttää työskentelyssään hyväkseen luonnostelua ja havaintojaan - tuntee ja osaa käyttää kuvataiteen käsitteitä - hyödyntää työskentelyssään omia kokemuksiaan ja mielikuviaan - tekee itsenäisiä ja rohkeita ratkaisuja Materiaalien ja välineiden hallinta - osaa käyttää monipuolisesti kuvataiteen työvälineitä ja materiaaleja - osaa valita työskentelyynsä tarkoituksenmukaiset työvälineet ja materiaalit - soveltaa monipuolisesti valitsemiaan työtapoja - osaa huoltaa työvälineensä 2. Kuvan ja ympäristön tarkastelu, kulttuurisuhteen kehittyminen - Osaa kertoa, mikä kuvassa kiinnostaa ja koskettaa - Osaa tulkita jonkin verran television, elokuvan, mainonnan, lehdistön ja internetin välittämien kuvaviestien sisältöä ja ilmaisua - Osaa tarkastella ja tulkita luonnon ja rakennetun ympäristön visuaalisia ilmiöitä - Ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen ja oman mahdollisuutensa vaikuttaa siihen 3. Työskentelytaidot ja itsearviointi, arviointikyvyn kehittyminen - kykenee keskittyneeseen työskentelyyn - pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että yhteistyöhön muiden kanssa - antaa muille työrauhan - osaa arvioida omaa työtään ja työskentelyprosessiaan: mitä on oppinut, missä onnistunut ja missä epäonnistunut - Perusopintojen portfolion arvioinnin kohteet Perusopintojen päätteeksi oppilas tekee portfolion laajan oppimäärän mukaisista opinnoistaan. Portfolion arviointi kohdistuu perusopintojen oppimisprosessin dokumentointiin, kuvaukseen ja itsearviointiin. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan kuvataideharrastustaan ja kehittymään siinä. Päättötyön arvioinnin kohteet Päättötyössä arvioidaan valmis kuvataiteellinen teos, työprosessia kuvaava portfolio ja oppilaan kyky arvioida itse päättötyötään (itsearviointi). Oppilaalle tulee ilmoittaa etukäteen arvioinnin kohteet ja kriteerit. Oppilas saa päättötyöstä sanallisen ja numeroarvioinnin. Arvioinnin suorittaa vähintään kaksi arvioijaa. Arvioijat ja päättötyön tekijät kohtaavat keskustelevassa arviointitapaamisessa ja laativat tältä pohjalta arvionsa. Arvioinnit tulevat oppilaan päättötodistuksen liitteiksi. Olennainen osa päättötyön suorittamista on oppilaan oma arviointi työstään. Itsearvioinnin pohjana on työkirja, joka sisältää työsuunnitelman ja työskentelyaikataulun lisäksi otteita työprosessin aikana syntyneistä muistiinpanoista, prosessikuvauksen teoksen valmistumisesta ja työn toteuttamiseen liittyvää pohdintaa ja arviointia. Työkirja sisältää kuva-, luonnos- ja havaintomateriaalia. Oppilaalle voidaan antaa työkirjaa varten tukikysymykset. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan kuvataideharrastustaan ja kehittymään siinä. Arvioinnin kriteerit annetaan oppilaalle etukäteen. Arvioinnin oikaisemisesta ja arvosanan korottamisesta on ohjeet asetuksessa taiteen perusopetuksesta.
Päättötyön arviointikriteerit Päättötyö arvioidaan asteikolla 5 1. Numeroarvioinnin lisäksi päättötyöstä annetaan sanallinen arviointi. Arvosanojen perusteet on määritelty arvosanoille erinomainen (5), hyvä (3) ja hyväksytty (1). Arvosanat kiitettävä (4) ja tyydyttävä (2) sijoittuvat näiden väliin. Erinomainen (5) Työ on hallittu kokonaisuus, josta ilmenee tekijän itsenäinen ajattelu, luovuus ja ilmaisuvoima. Oppilas osaa ilmaista ajatuksiaan kuvallisin keinoin ja hallitsee käyttämänsä materiaalit erinomaisesti. Hän on sitoutunut työskentelyprosessiin ja pitää aktiivisesti työpäiväkirjaa. Hän esittää rohkeasti näkökulmansa ja kykenee arvioimaan omaa työtään. Suunnittelu- ja työskentelyprosessi sekä materiaalien ja tekniikoiden käyttö ovat onnistuneessa suhteessa aiheen valintaan. Työ tarjoaa katsojalle aiheita teeman prosessointiin. Hyvä (3) Työ on hyvä taiteellinen kokonaisuus. Tekijä osoittaa käyttämiensä materiaalien ja tekniikoiden hallintaa. Kuvalliset ratkaisut osoittavat persoonallista ja tarkoituksenmukaista ajattelua. Oppilas ottaa vastuun työskentelystään ja pysyy aikataulussa. Hän pitää prosessistaan työpäiväkirjaa ja kykenee arvioimaan omaa työskentelyään. Suunnittelu- ja työskentelyprosessi sekä materiaalien ja tekniikoiden käyttö ovat suhteessa aiheen valintaan. Hyväksytty (1) Päättötyön aiheen sisältö on suppea ja työ on rakenteeltaan hajanainen. Materiaalien ja kuvallisten keinojen käyttö on rajoittunutta. Oppilas on sitoutunut heikosti suunnittelu- ja työskentelyprosessiin ja työpäiväkirjan pito on satunnaista. Tekijän omakohtaiset tavoitteet eivät välity työstä selkeästi. Työ on kuitenkin suoritettu loppuun ja siinä on omakohtaisia havaintoja ja näkökulmia. Todistukset Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Oppilaitos ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. Oppilaitos pitää oppilaan suorituksista rekisteriä, esimerkiksi opintokirjat johon merkitään oppilaan suorittamien opintojen lisäksi esimerkiksi näyttelykäynnit, kulttuuritapahtumat sekä koulun kansainväliset projektit. Vuosittainen sanallinen arviointi Oppilaalle annetaan vuosittain sanallinen arviointi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassaan määräämällä tavalla. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistus Oppilaan suorittamista perusopinnoista annetaan päättötodistus. Perusopintojen päättötodistuksessa oppilas saa kahden arvioitsijan sanallisen arvioinnin suorittamistaan perusopinnoista ja niihin kuuluvasta portfoliosta. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistus Oppilaan suorittamista syventävistä opinnoista annetaan päättötodistus. Päättötodistuksen saaminen edellyttää 760 tunnin syventäviä opintoja, mihin tuntimäärään sisältyy päättötyön tekeminen. Päättötodistus sisältää oppilaan suorittamat opinnot, joista suoritetut kuvataiteen laajan oppimäärän opinnot muodostuvat. Syventävien opintojen päättötodistuksessa oppilas saa numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin päättötyöstään. Päättötyön arvioi vähintään kaksi arvioitsijaa. Päättötyön sanallinen arviointi tulee päättötodistuksen liitteeksi. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta. Osallistumistodistus Pyydettäessä, esim. opintojen keskeytyessä, oppilaalle annetaan osallistumistodistus.