Asianumero 2644/10.02.03/2012 Aluenumero 431602 Martinsilta I 31. kaupunginosa, Kaitaa Osa korttelia 31068 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä syyskuuta 2012 päivättyä, 5. päivänä marraskuuta 2012 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6752. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Martinkylässä Länsiväylän eteläpuolella osoitteessa Hannuntie 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu 8.8.2012 sanomalehtikuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 84881 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Outi Reitmaa etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 3 2.1.3 Asemakaava... 4 2.1.4 Rakennusjärjestys... 4 2.1.5 Tonttijako... 4 2.1.6 Rakennuskiellot... 4 2.1.7 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Osallisten tavoitteet... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 8 4.5 Nimistö... 8 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 9 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet...10 7.5 Käsittelyvaiheet...10 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Havainnekuva Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistio Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen - Meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 22.2.2012; päivitetty 6.11.2012 - Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, 23.4.2012 - Kiinteistön soveltuminen asuinkäyttöön yhteenveto ilmanlaatu- ja meluselvityksistä, Enwin Oy, 23.4.2012
3 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 31068. Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten korttelialueena (KT). Alueella sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus. Alueella on rakennusoikeutta 796 k- m², josta on käytetty 441,5 k-m². Lähiympäristö on rakentunut kaavanmukaisesti pientalojen korttelialueeksi. Lähiympäristössä ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6, joka omistaa yli 60 % suunnittelualueesta (kiinteistöt 49-438-3-99 ja 49-438-3-137). Alueen toinen osaomistaja (kiinteistö 49-438-3-143), Helsingin kaupungin tonttiyksikkö on puoltanut asemakaavan muutoshakemusta 20.3.2012 päivätyllä kirjeellä. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on 2653 m². Muutosalueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 796 k-m 2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0.30. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus ja kerrosluku eivät muutu nykyisestä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi myös asuinrakentaminen. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntolatoimintaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tuottamisen korttelin alueella. Korttelin rakennusoikeus säilyy samana. Tonttijako on ohjeellinen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava 2.1.2 Yleiskaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja nähtävillä toukokesäkuussa 2012. Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.12.2011 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.
4 (11) 2.1.3 Asemakaava 2.1.4 Rakennusjärjestys 2.1.5 Tonttijako 2.1.6 Rakennuskiellot 2.1.7 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus 2.2.2 Rakennettu ympäristö Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi. Idässä suunnittelualuetta sivuaa vireillä oleva Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Martinsilta I niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.5.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.1998. Asemakaavassa muutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saadaan sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Kortteleissa tulee tontin asuntojen leikki- ja ulko-oleskelualueet Länsiväylään nähden sijoittaa rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 dba. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012 Tonttijako on hyväksytty 15.9.2009, mutta tonttijaon mukaista tonttia ei ole muodostettu. Asemakaavan muutosta koskevalla alueella on voimassa rakennuskielto MRL 81 2 momentin 2 kohdan perusteella: Rakennuslupaa ei saa myöntää sitovan tonttijaon mukaiselle tontille ennen sen merkitsemistä kiinteistörekisteriin. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. Kaavamuutosalueen omistavat Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 (kiinteistöt 49-438-3-99 ja 49-438-3-137) ja Helsingin kaupunki (kiinteistö 49-438-3-143). Maankäyttö Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten (KT) korttelialueena. Tontilla sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus. Rakennusoikeutta korttelissa on 796 k-m², josta on käytetty 441,5 k-m². Suunnittelualueen lähiympäristö on toteutunut kaavan mukaisesti erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueiksi (AO ja AOR). Lähialueella ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee puisto (VP) ja itäpuolella asemakaavoittamaton laaja metsäalue. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue liittyy Hannuntiehen, joka on pientaloalueen sisäinen tonttikatu. Suunnittelualueen pohjoispuolella Hannuntie liittyy Järvisilta-nimiseen katuun, joka toimii ajoyhteytenä Länsiväylän yli Martinsillantielle ja sitä kautta Länsiväylälle sekä muualle Espooseen. Suunnittelualueen eteläpuolinen liikenneverkko koostuu tonttikaduista, joilta on mahdollisuus liittyä Soukanväylälle Ka-
5 (11) 2.2.3 Suojelukohteet tajatien kautta. Alueella on voimassa 30 km/h aluenopeusrajoitus, ja kadut ovat poikkileikkauksiltaan kapeita, joten ne eivät ole houkuttelevia läpiajon kannalta. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen pohjoispuolella Järvisillan varressa sijaitsee reunakivellä erotettu jalkakäytävä, joka yhdistyy Länsiväylän pohjoispuoliseen kevyen liikenteen verkkoon. Hannuntiellä ja muualla suunnittelualueen lähiympäristössä jalankulku ja pyöräily käyttävät ajorataa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Paikoitus on järjestetty omilla tonteilla. Lähimmät yleiset pysäköintipaikat sijaitsevat Järvisillan varressa. Julkinen liikenne Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat noin 350-450 metrin matkan päässä suunnittelualueesta Martinsillantien varressa sekä Länsiväylän eritasoliittymän itään suuntautuvien ramppien yhteydessä. Noin 700 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee yhteensä 16 linja-autopysäkkiä, joilla liikennöi sekä Espoon sisäisen että seutuliikenteen linjoja. Palvelut 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelta lähimpiin päivittäisiin palveluihin on kävelymatka. Etäisyydet ovat seuraavanlaisia: - Terveyskeskus ja hammashoitola 1,0 km - Espoonlahden kirkko 1,7 km - Kauppakeskus Lippulaiva (mm. Espoonlahden apteekki) 1,4 km - Espoonlahden urheilupuisto 1,1 km - Linja-autopysäkit 350-700 m - Soukan kirjasto 2,3 km - Kauppakeskus Iso Omena 4,5 km Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Alueella ei ole suojelukohteita. Länsiväylän liikenteen melu ja päästöt aiheuttavat haittaa suunnittelualueelle. Asemakaavan muutokseen liittyen suunnittelualueelle on laadittu seuraavat melu- ja ilmanlaatuselvitykset, joissa on tutkittu alueen soveltumista asumiseen. - Meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 22.2.2012; päivitetty 6.11.2012 - Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, 23.4.2012 - Kiinteistön soveltuminen asuinkäyttöön yhteenveto ilmanlaatu- ja meluselvityksistä, Enwin Oy, 23.4.2012 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.9.-8.10.2012. Siitä jätettiin seitsemän mielipidettä ja yksi kannanotto, joiden vastineisiin pääsee tutustumaan kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Kaavaprosessin edetessä osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankkeesta jättämällä erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kirjallisen muistutuksen kaavaehdotuksesta. Koko kaavaprosessin ajan osallisilla on mahdollisuus olla yhteydessä kaavan valmistelijaan. Jätetyissä mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön. Osallisten mukaan alue on sopimaton sijaintinsa, palveluidensa ja ympäristön häiriötekijöiden puolesta mielenterveyskuntoutujille. Mikäli kaavan sallima asuntolatoiminta toteutuu, asemakaavan muutos vaikuttaa osallisten mukaan
6 (11) ihmisten elinoloihin, muun muassa sosiaalisiin oloihin sekä turvallisuuden tunteeseen koululaisten kulkiessa päivittäin kiinteistön ohitse. Lisäksi pientaloalueella pelätään mahdollista huumeongelmaa sekä oman kiinteistön arvon alenemista asuntolahankkeen toteutuessa. Hankkeesta tiedottamista ja vuorovaikutuksen avoimuutta arvosteltiin puutteelliseksi. Hanke toimistorakennuksen muuttamiseksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköksi on ollut vireillä keväästä 2012 lähtien; ensin poikkeamispäätöksen hakuprosessin kautta, jolloin Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 tiedotti hankkeesta alueen asukkaille. Poikkeamishakemus vedettiin pois hakijan toimesta 9.5.2012. Hakemuksen käsittely ei ollut vielä ehtinyt edetä kuulutusvaiheeseen, joten naapureiden kuulemista ei myöskään ehditty tehdä. Lähinaapurit sekä osa alueen asukkaista ilmaisivat tuolloin vastustavansa hanketta muun muassa nimilistalla. Kaupunkisuunnittelukeskus kehotti hakijaa hakemaan asemakaavan muutosta, jotta paikan soveltuvuus asumistarkoitukseen selvitetään, alueen asukkaita kuullaan normaalissa asemakaavan laatimisjärjestyksessä ja myös korttelinosan toisen kiinteistönomistajan (Helsingin kaupunki) kantaa maankäyttöön selvitetään. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi asuinrakentaminen. Kaavamuutos mahdollistaa alueella myös asuntolatoiminnan (AL-1), esimerkiksi asumispalveluiden tuottamisen. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Yleiskaavassa alueen pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi on merkitty asuntoalue. Suunniteltu toiminta Kaavamuutoksen hakijan, Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n suunnitelmissa on vuokrata kiinteistönsä Pihlajakoti Oy:lle, joka tarjoaa Espoon kaupungille ostopalveluna tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille. Asukkaat ovat Espoon kaupungin terveyspalveluiden asiakkaita. Espoon kaupunki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvovat palveluntuottajan toimintaa. Asemakaavan muutos edistää asumispalveluiden saatavuutta Espoonlahden alueella. Asumispalvelujen tuottajan, Pihlajakoti Oy:n mukaan Hannuntien toimitilaan on tulossa 16 asukaspaikkaa sekä yhteisiä päivätoimintatiloja. Korttelin käyttämätön rakennusoikeus antaa tarvittaessa mahdollisuuden laajentaa toimintaa arviolta 12 asukaspaikalla. Kyseessä ei ole hoitolaitos, vaan asumispalveluyksikkö, jossa henkilökuntaa on paikalla päiväaikaan, ja öisin käyntejä on tarvittaessa. Mielenterveyskuntoutujat ovat kuntoutuksen piirissä ja ohjauksessa; palveluntuottajan näkemyksen mukaan muutokset voinnissa huomataan helposti, joten häiriökäyttäytymiseen ehditään ajoissa puuttua ja kuntoutuja ohjata tarvitsemaansa hoitoon. Sijainniltaan Hannuntie 6:n kiinteistöön suunniteltu asumispalveluyksikkö täyttää Espoon Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2008 hyväksymän tarjouskilpailuun liittyvän palvelukonseptin kuvauksen: Asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön. Asukkaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat saavutettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa (2007) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa todetaan, että asumispalveluyksikön rakentaminen muun asutuksen keskelle palveluiden piiriin lisää kuntoutujan luonnollista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Myös kuntoutujien tarve olla yhteydessä luontoon ja tarve kokea olevansa hyväksytty osa naapurustoa ja asuinaluetta, tulee huomioida sekä välttää asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle.
7 (11) Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n ja Pihlajakoti Oy:n toimittama hankekuvaus Pihlajakoti Oy on tarjonnut aikuisille mielenterveyskuntoutujille tuettua asumispalvelua Puolarkujalla ja Kurttilassa vuodesta 1996 sekä Haukilahdessa vuodesta 2002. Palvelu käsittää syrjäytymisen, ahdistuksen tai psyykkisen sairauden tuoman vajaakuntoisten asukkaiden toimintakyvyn vahvistamisen ja mielekkään päivätoiminnan järjestämisen ammattitaitoisten ohjaajien tuella ja avustuksella. Pihlajakoti Oy:n asumispalveluyksiköt ovat täysin päihteettömiä, eikä tuetun asumisen asukkailla yleensä ole päihde- tai väkivaltataustaa. Keskustellen laadimme kullekin asiakkaalle hänen tavoitteidensa mukaisen yksilöllisen ohjelman oman elämänhallinnan palauttamiseksi sopivan rytmin mukaisesti. Yhteistyömme voi jatkua vielä asukkaan siirryttyä itsenäiseen asumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Valviran ja Espoon sosiaalitoimen sekä kaupungin strategian suositusten ja ohjeiden mukaan jälleensitouttaminen yhteiskuntaan onnistuu parhaiden kodinomaisissa olosuhteissa, osana tavanomaista asuinympäristöä, josta on mahdollisimman helppo siirtyä itsenäiseen asumiseen ja jatkaa elämää osana yhteisöä. Sijainti tulisi olla lähellä, mutta ei vieressä tarvittavia palveluja, jolloin harjoitukselle jää tilaa; osana, mutta ei keskellä pientaloyhteisöä, jolloin oma rauha varsinkin kuntoutuksen alussa säilyy. Korttelin lisärakennusmahdollisuus tarjoaa kustannustehokkaasti kodinomaista tukea ja ohjausta useammalle kuntoutujalle. Kuntoutuspaikoille on tarve, koska espoolaisia halutaan palvella tutussa ympäristössä, jolloin sosiaaliset suhteet säilyvät. Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 on joulukuusta 2011 toiminut aktiivisesti nykyisen korttelin toimitilakaavan muuttamiseksi asumispalveluja sallivaksi. Olemme Espoo kaupungin ja Etelä Suomen ELY-keskuksen avustuksella pyrkineet kaikin mahdollisin tavoin varmistamaan kaavamuutokselle suotuisat edellytykset. Melu- ja ilmanlaatu on varmistettu mittauksin, rakennuksen huonejärjestys, ulko-oleskelualue, turvallisuus ja mm. saniteettitilat on muutettu sosiaalitoimen ja kaupunkisuunnitteluviraston sekä rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisiksi. Rakennus on palo- ja sosiaaliviranomaisten sekä TE-keskuksen toimesta hyväksytty kyseiseen käyttöön. Kiinteistö Oy:n ja Pihlajakoti Oy:n puolesta toiminta voisi alkaa heti, tulevat asiakkaat ovat odottaneet innokkaina muuttoa jo vuoden 2012 alusta. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2653 m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Sallittu kokonaiskerrosala on 796 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,30. Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus ei muutu nykyisestä. Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla osaan korttelia 31068 mahdollistetaan asuinrakentaminen ja/tai asuntolatoiminnan sijoittuminen toimistorakentamisen lisäksi (AL-1). Espoon rakennusvalvontakeskus valvoo asemakaavamääräysten noudattamista. Se noudattaa asuntolan määrittelyssä Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 kohtaa rakennusten käyttötavoista. Majoitustilat ovat tiloja, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä; majoitustiloja ovat esimerkiksi hotellit, lomakodit ja asuntolat. Rakennusvalvontakeskus valvoo, että alueen toiminta on kaavamääräysten mukaista. Kaava ei salli kortteliin hoitolaitosta eikä siten myöskään hoidettavien potilaiden sijoittamista. Tonttijako on ohjeellinen. Korttelin rakennusoikeutta osoittava tehokkuusluku on e=0,30 ja kerrosluvuksi osoitetaan kaksi (II).
8 (11) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Rakennusala sijoittuu suunnittelualueen keskelle olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa myötäillen ulottuen alueen itäosaan, jossa rakennusala mahdollistaa rakentamisen kiinni itärajaan. Ajoyhteys alueen itäosaan kulkee pohjoisosan poikki (rasite). Lounaissivulla on tiheänä, pensain ja puin istutettava alueenosa. Pihan ne osat, joita ei käytetä oleskelua, kulkuteitä, pysäköintiä tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten, on istutettava. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Autopaikkoja tulee toteuttaa käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään: - 1 ap/50 k-m2 toimistokerrosalaa - 1 ap/85 k-m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 1,2 ap/asunto. Tämän lisäksi vieraspaikkoja tulee olla 10 % autopaikkojen määrästä. Tästä poiketen pientaloasunnoille osoitetaan 2 ap/pientaloasunto. - Asuntolarakentamisessa 0,5 autopaikkaa/asuntolapaikka sisältäen työntekijöiden autopaikat, joiden lisäksi 1 liikuntaesteisten autopaikka/8 autopaikkaa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös rakennusalalle. Suunnittelualuetta koskien Ramboll Oy Finland on laatinut meluselvityksen, jonka mukaan Länsiväylän liikenteen melu aiheuttaa suunnittelualueelle haittaa. Päivämelu kiinteistön ulkoalueilla on nykytilanteessa suurilta osin yli 60 db ja vuoden 2035 ennustetilanteessa Länsiväylän parannustoimenpiteiden jälkeen yli 55 db. Tästä syystä asemakaavassa määrätään: korttelissa on rakennuslupaa haettaessa esitettävä selvitys, josta ilmenee, että asuntojen ulkooleskelutilat ovat riittävät ja Länsiväylään nähden melukatveessa siten, etteivät asuntojen ulko-oleskelualueille asetetut melunormit ylity. Asemakaavassa on merkintä 32 db(a) ääneneristävyysvaatimukseksi Länsiväylän puoleisille julkisivuille. Enwin Oy:n laatiman ilmanlaatuselvityksen mukaan liikenteen aiheuttamien päästöjen raja-arvot eivät suunnittelualueella ylity, mutta selvityksessä oleskelupihat suositellaan sijoitettavaksi rakennusten eteläpuolelle, jossa ilmanlaatu on parempi. Oleskelupihat sijoittuvat melumääräysten kautta ilmanlaadullisesti edullisemmalle puolelle rakennuksia. Asemakaavan muutoksessa määrätään, että koneellisen ilmanvaihdon ilmanottoaukot tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle ja mahdollisuuksien mukaan Länsiväylään nähden suojan puolelle. Asuintilojen tuloilma on suodatettava. Länsiväylän läheisyyden ja sen liikenteen aiheuttamien epäpuhtauksien vuoksi kaavassa on määräys, ettei alueelle saa sijoittaa ilmansaasteille herkimpien ihmisryhmien asuntolatoimintaa, esimerkiksi vanhusten palveluasumisyksikköä. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kyseessä on vähäinen asemakaavan muutos, jonka vaikutuksia, muun muassa sosiaalisia ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, on arvioitu kaavaselostuksessa. Vähäisissä asemakaavan muutoksissa ei näiden vaikutusten arviointia tehdä erillisenä selvitystyönä. Niitä tehdään tarpeellisessa määrin laajemmista muutoskokonaisuuksista. Myös ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVAprosessi) koskee laajoja alueita, joissa vaikutukset ovat seudullisia; ei tällaisia pieniä hankkeita. Kaavamuutoksella ei ole voimassa olevaan kaavaan nähden vaikutusta rakennettuun ympäristöön, luontoon tai maisemaan, koska muutokset olemassa olevaan kiinteistöön ja voimassa olevan kaavan mukaiseen tilanteeseen ovat vähäisiä eikä rakennusoikeutta muuteta. Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta alueen liikenteelle tai teknisen huollon järjestämiseen.
9 (11) Asemakaavan muutoksella on jonkin verran vaikutuksia ihmisten elinoloihin, mikäli kaavan sallima asuntolatoiminta toteutuu. Voimassa oleva kaava ei salli asuinrakentamista. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön. Valmisteluaineistosta jätettyjen mielipiteiden mukaan kaavalla on asuntolatoiminnan sallimisen osalta vaikutusta asukkaiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen, sosiaalisiin oloihin ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on todettu hankkeen aiheuttaneen asuntolatoiminnan osalta pelkoja ja huolta Hannusjärven pientaloalueen nykyisille asukkaille. Asuntolatoiminnan sallimisen myötä alueella ollaan huolissaan muun muassa asuntola-asukkaiden, esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmaisten ihmisten aiheuttamista häiriöistä, toiminnan ja asukkaiden vaihtuvuudesta sekä asukkaiden epäsosiaalisuudesta. Kiinteistön sijainti lasten koulureitin varrella aiheuttaa huolta koululaisten vanhemmille. Samoin koetaan, että viereisen metsäalueen ulkoilureitit muuttuvat turvattomiksi. Asukkaat uskovat asuntolatoiminnan laskevan alueen kiinteistöjen arvoa. Pientaloalueen asukkaat kokevat, että toteutuessaan asumispalveluyksikkö heikentää elinympäristön laatua ja muodostaa merkittävän muutoksen alueelle eikä edistä asukkaiden ja kuntoutujien hyvinvointia ja turvallisuutta. Espoossa vastaavanlaiset mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt eivät ole aiheuttaneet häiriöitä alueillaan. Toiminta on esimerkiksi mielenterveystai päihdekuntoutujien asuntoloissa valvottua ja ongelmiin pystytään puuttumaan nopeasti. Turvallisuuden kannalta yhteiskunnan avun ja hoidon ulkopuolelle jäävät ihmiset voivat olla käytökseltään arvaamattomampia kuin valvotusti asuvat. Arviolta enimmillään 28 asuntola-asukkaan lisäystä yli 200 asukkaan pientaloalueella ei voida pitää merkittävänä muutoksena pientaloalueella. Kaavaa laadittaessa on tutkittu alueen soveltuminen asuntolatoimintaan muun muassa palveluiden, harrastusmahdollisuuksien ja kulkuyhteyksien osalta. Alueella on kohtuullisen helposti saavutettavat joukkoliikenne, päivittäiset palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Asuntola-asumista tukevat luonnonläheisyys, hyvät virkistys- ja liikuntamahdollisuudet sekä sijainti muun asutuksen parissa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n hakemuksesta 28.5.2012 ja siitä on tiedotettu kuulutuksessa 8.8.2012. Alueelle on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on selostuksen liitteenä. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä yhteistyössä hakijan sekä Helsingin kaupungin tonttiyksikön kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Outi Reitmaa.
10 (11) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta peritään kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12.2010 12 tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Sopimukset Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö selvitti maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden valmisteluvaiheessa ja totesi, että tarvetta maankäyttösopimukselle ei muodostu. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 10.9.2012 asemakaavan muutoksenvalmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutos oli nähtävillä 24.9.-8.10.2012, ja siitä jätettiin nähtävilläoloaikana seitsemän mielipidettä, joissa vastustettiin asemakaavan muutoksen sallimaa asuntolatoimintaa. Valmisteluaineistosta jätettiin yksi kannanotto, jossa Espoon ympäristökeskus huomautti liikennemelun ja ilmanlaadun huomioimisesta kaavamääräyksin. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.11.2012 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotus oli nähtävillä 3.12.2012-7.1.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi muistutusta sekä kolme lausuntoa ja kannanottoa. Ehdotuksesta jätetyissä muistutuksissa alueen asukkaat vastustavat asemakaavan muutosta, joka sallii asuntolatoiminnan. Asukkaat kokevat asemakaavan muutoksen heikentävän merkittävästi ihmisten elinympäristön laatua. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan muutos tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Lautakunta pitää tärkeänä, että asemakaavan muutos voitaisiin hyväksyä. Espoon kaupungin tonttiyksiköllä eikä ympäristökeskuksella ole asemakaavan muutoksesta huomautettavaa. Asemakaavan muutoksesta järjestettiin ehdotuksen nähtävilläoloaikana 11.12.2012 tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille. Tilaisuuden muistio on tämän kaavaselostuksen liitteenä. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto 28.5.2012 Hakemus saapunut 8.8.2012 Vireilletulokuulutus 10.9.2012 va. kaupunkisuunnittelupäällikkö 24.9.- 8.10.2012 Nähtävillä MRA 30 Valmisteluaineistosta jätettiin nähtävilläoloaikana seitsemän mielipidettä koskien asuntolatoiminnan sallimista. Espoon kaupungin ympäristökeskus jätti kannanoton liikennemeluun ja ilmanlaatuun liittyen. 5.11.2012 Asemakaavan muutosta on tarkistettu valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen täydentämällä ja päivittämällä kaavamääräyksiä ja -selostusta. - Lisätty ääneneristävyysvaatimus 32 db(a) Länsiväylän puoleisille julkisivuille - Rakennusalan rajoja muutettu - Ajoväylä muutettu ohjeelliseksi, sijaintia muutettu - Pysäköimispaikkamerkinnät poistettu - Kaavamääräyksiä tarkennettu autopaikkojen, melumääräysten, ilmanlaadun ja ilmanvaihdon osalta - Kaavaselostusta täydennetty hankekuvauksella sekä asukasmielipiteiden, maankäytön ja asemakaavan vaikutusten osalta - Teknisiä korjauksia
11 (11) 3.12.2012-7.1.2013 Nähtävillä MRA 27 Ehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana viisi muistutusta koskien asuntolatoiminnan sallimista. Lausuntoja ja kannanottoja jätettiin kolme: niissä ei ollut asemakaavan muutoksesta huomautettavaa. 22.1.2013 Kaavaselostusta on tarkistettu ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. - Kohta 4.3.1: lisätty asuntolan määrittely. - Kohta 5: täydennetty asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointia. - Kohta 7.4: täydennetty tietoja ehdotuksen nähtävilläolosta ja asukastilaisuudesta. Kaavakarttaan ja -määräyksiin ei ole tehty tarkistuksia.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Outi Reitmaa arkkitehti Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö