Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta. Olli Tolkki ja Fredrik Herse



Samankaltaiset tiedostot
Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kotitori-malli lyhyesti

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Sote valmistelu. Etunimi Sukunimi.

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Tilastoja sote-alan markkinoista

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Pyhtään sote-uudistus. Olli Nuuttila, kunnanjohtaja Eduskunnan hallintovaliokunta

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Sosiaali- ja terveysryhmä

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Transkriptio:

1 Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta Olli Tolkki ja Fredrik Herse

2 ALUEELLINEN PALVELUIDEN TUOTANTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄ Olli Tolkki

NÄKÖKULMIA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEEN, TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN Chain of independent players in virtual organization Kukin ajattelee potilaan parasta omasta näkökulmastaan ja toimii sen mukaan 3 Hyvä tahto on laadukkaan terveydenhuollon edellytys muttei takaa sitä Kustannustehokkuutta on saatavilla olevien resurssien käyttö asiakasta / potilasta / kuntalaista parhaiten palvelevalla tavalla

KOKONAISKUSTANNUKSET EIVÄT OLE HALLINNASSA 4 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset toimintamenot ja niiden rahoitus 1990-2009, mrd. 3,8 5,9 Toimintatulot Valtionosuudet 1) Kunnan rahoitus 4,1 4,3 6,5 6,4 4,5 4,5 6,1 5,7 6,4 6,9 6,7 5,9 6,2 4,3 5,7 4,8 4,9 5,0 5,1 5,3 4,3 4,1 4,3 5,2 4,4 5,5 4,8 5,6 5,3 5,8 7,2 8,1 9,0 9,5 9,9 10,5 11,3 11,9 12,0 12,4 12,9 13,2 14,0 14,4 14,9 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08e 09e 5,9 6,3 6,4 6,6 6,8 6,9 7,4 7,2 7,7 7,6 8,6 8,1 9,3 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2009 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 2,9 2,8 5,2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08e 09e 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 6,1 5,0 Lähde: Vuodet 1990-2007 Tilastokeskus. Vuosien 2008-2009 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2008/Kuntaliitto

JULKISTEN PALVELUIDEN TARKASTELUTASOT 5 MAKRO (kansantalous) Yksityinen julkinen rahoitus ja tuotanto Valtakunnalliset standardit Rahoituskanavat ja -instrumentit Julkinen Rahoitus Yksityinen Yksityinen Tuotanto Julkinen MESO (aluetalous) Saatavuus ja valikoima Integraatio, koodinaatio, erikoistuminen Palvelujen segmentoiminen Saatavuus Erikoistumisaste PALVELU- PISTE Valikoima MIKRO (tuotantotalous) Prosessit, tapahtumat, episodit Tuottavuus & vaikuttavuus Laatu Kehittäminen RESURSSIT Allokatiivinen tehokkuus TUOTANTO SUORITE VAIKUTUS Tekninen tehokkuus Taloudellinen tehokkuus

TERVEYDENHUOLLON YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän haasteita 2009-6 Väestön nopea ikääntyminen ja eläköityminen Työvoiman saatavuus Väestön omavastuun lisääminen terveydestään Kallistuvan erikoissairaanhoidon järjestäminen entistä tuottavammin Terveydenhuoltomeno- ja kustannuskehityksen ennakoitavuuden parantaminen Rahoituksen selkiyttäminen Hoidosta ja sen kriteereistä päättäminen Erityishuomiota vaativien väestöryhmien huomioiminen Tieto- ja bioteknologian aiheuttamat haasteet

KOKONAISKUSTANNUKSET OVAT ALUEELLISIA 7 Alue: 1) Luonnollinen talous- ja työssäkäyntialue 2) Hallinnollinen alue: kunta, SHP, lääni, 3) Väestön demografia 4) Elinkeinorakenne & verokertymä 5) Infrastruktuuri ja liikenne 6) Palvelupisteiden valuma-alue ESH:n valuma-alue PTH:n palvelupiste ESH:n palvelupiste PTH:valuma-alue

ALUEELLINEN PALVELUIDEN TUOTANTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄ 8 Alueellinen palvelutuotantojärjestelmä = Palvelupiste tai niiden joukko, joka hoitaa > 95% kysynnästä päästä päähän. Palvelupisteellä on: Saatavuus: paikka- ja aikasaatavuus Valikoima: mitä kaikkea on tarjolla Erikoistumisaste: miten erikoistuneita resursseja ERIKOISTUMIS- ASTE Palvelupisteet Yksikkökustannus SAATAVUUS VALIKOIMA Kokonaiskustannus 8

9 Kristiinankaupungin tulevaisuuden haasteet ja Selkämeren kiinteistöjen hankinta Olli Tolkki ja Fredrik Herse

MITEN KRISTIINANKAUPUNGISSA PALVELLAAN ASUKKAITA TULEVAISUUDESSA? 10 Muita vaihtoehtoja? Sosiaalitoimi? Kristiinakoti? Selkämeren sairaala-alue? Uusi osa Vanha osa

2008 2013 2018 2023 2028 2033 2038 2008 2013 2018 2023 2028 2033 2038 KRISTIINANKAUPUNGIN TALOUDELLISET REALITEETIT? 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Lähde: tilastokeskus Väestökehitys 0-19 20-24 25-64 65-74 Yli 75 Käyttötalous Kunnallisverotuotot Muut verot Avustukset Asukasmäärä laskee seuraavien vuosikymmenien aikana noin 1000 asukkaalla Ikäihmisten määrää kasvaa 1,8 kertaiseksi ja tämä myötä voidaan olettaa kustannusten kasvavan. Esimerkiksi yli 75-vuotIaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaiset kustannukset ovat keskimäärin noin 8000 per henki Asukasmäärän laskun ja ikääntyneen väestön myötä verotulot ja avustukset laskevat voimakkaasti. KYSYNTÄ KASVAA JA TULOT PIENENEVÄT NYKYINEN PALVELURAKENNE EI OLE ENÄÄ MAHDOLLINEN 11

NYKYINEN SELKÄMEREN SAIRAALA-ALUE Selkämeren sairaala-alue Selkämeren Sairaskoti Selkämeren sairaala on noin 10 000 m². Käyttötiloja noin 6.500 m² joista suurin osa jo käytössä Tällä hetkellä Selkämeren Sairaskoti käyttää pintalasta noin 1651 m² Perusterveydenhuollon käytössä on noin 3816 m² Lisäksi alueella sijaitsee rivitaloja yhteensä noin 1595 m² sekä omakotitalo joka on 218 m² 12 Perusterveydenhuollon käytössä Sairaanhoitopiirin käytössä

TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT? Palveleva kaupunginosakeskus I -krs Kuvissa on esitetty Selkämeren sairaalan mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia 13 Kuntou tus Vastaanot ot ja toimenpid e Em. suunnitelmat mahdollistavat asukkaiden kokonaisvaltaiset palvelut yhdellä alueella. Perhekeskus Osastot Suunnitelmat mahdollistavat myös sosiaalija terveydenhuollon integroinnin. Jos kiinteistö hankitaan on tilojen hyötykäyttä suunniteltava tarkkaan Palveleva kaupunginosakeskus II -krs Palveleva kaupunginosakeskus pohja krs Hallinto, neuvottelu Koulutuksen tarjoajan tilat Yritysten tilat Huolto Varastointi Sosiaalitilat Arkistointi Toimistotilat Muu? Keskuskeitti ö ja ruokasali Call Center Selkämeren Sairaskoti

HANKINNAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI Vaasan Sairaanhoitopiiri Omana toimintana Tulot /vuosi /vuosi Mikeva (ent. Mendis) 51 431 51 431 Suomen Terveystalo 22 265 22 265 Suomen Terveystalo, Call center 15 084 15 084 Kristiinankaupunki Call-center 77 390 Kristiinanankaupunki, terveyskeskuksen maanvuokra 1 113 Kristiinankaupunki, keittiö ja ruokasali 42 803 Selkämeren sairaskodin lämpö Vaasan Sairaanhoitopiiri 120 000 210 086 208 780 Tulot säilyvät suunnilleen samalla tasolla sairaanhoitopiirin toimintana ja Kristiinankaupungin toimintana Vaasan sairaanhoitopiiri on sitoutunut vuokraamaan 1000m² kymmeneksi vuodeksi. Vuokran kokonaisarvo on 1,2 miljoonaa euroa 14 Rivitalojen vuokratulot 46 148 46 148 Tulot yhteensä 256 235 254 928 Huomioitavaa on että Kristiinankaupungin maksama Call-center poistuu kaupungin menoista Laskelmat eivät sisällä mahdollisia uusia vuokralaisia Kiinnostusta jäljelle jääneiden tilojen vuokraamiseen on olemassa

HANKINNAN TALOUDELLINEN ARVIOINTI Menot Vaasan Sairaanhoitopiiri Oman toimintana Henkilöstömenot 6 miestyövuotta 224 966 224 966 Lämpö 318 859 222 116 Sähkö 106 482 103 319 Vesi 15 116 15 116 Jätevesi 12 370 12 370 Muu ylläpito, mm siivous 1,5 miestyövuottta 75 000 75 000 Kiinteistövero 33 441 786 234 652 887 Selkämeren sairaalan kiinteistökustannukset ovat tällä hetkellä vuositasolla noin 786 000 euroa, sis. VSHP vyörytyseriä mm henkilöstökustannukset. Tästä Kristiinankaupunki maksaa arviolta noin puolet kuntalaskutuksen kautta. Kiinteistön ylläpito voidaan todennäköisesti tuottaa omana toimintana hieman tehokkaammin. Kustannukset keventyvät joka tapauksessa mm. Siirryttäessä kaukolämpöön Kristiinankaupunki pystyy kuitenkin säästämään muissa tilavuokrissa yhteensä noin 110 000 15 Muut vaikutukset kassavirtaan Salantien terveysaseman vuokrameno poistuu -14 208 Kristiinankaupunki, keittiö ja ruokasali -42 803 Hallintokeskuksen ja sosiaalitoimen tilavuokra poistuu -53 000 786 234 542 876 Lisäksi hankintaan vaikuttaa seuraaviin asioihin Kristiinakodin muutostöitä ei tarvitse tehdä Terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä vaihtoehtoista tilaa/vaistötilaa löytyy sairaalarakennuksesta Salantien terveysasema n vuokratulo poistuu joka tapauksessa Osa rivitaloista voidaan käyttää kaupungin omassa palvelutuotannossa tai asunnot voi myydä

HANKINNAN ARVIOINTI Selite Kustannus Hankintahinta* 1 800 000 Palautus Kristiinakaupungille 5 vuoden aikana 880 687 Hankinnan lopullinen hinta 919 313 Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (3%) 107 771,51 Poistot 40 vuotta 45 000,00 *Mistä 900 000 heti ja 900 000 5 vuoden aikana Selite Kustannus Ylläpitokorjaustarve (Min) 655 000 Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) 84 825 Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) 76 523 Poistot 10 vuotta 65 500 15 vuotta 43 667 Ylläpitokorjaustarve (Max) 1 300 000 Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) 168 356 Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) 151 878 Poistot 10 vuotta 130 000 15 vuotta 86 667 Selite Kustannus Toiminnallinen remontti 3 650 100 Vuosikustannus 10 vuoden lainalla (5%) 472 705 Vuosikustannus 15 vuoden lainalla (8%) 426 440 Poistot 10 vuotta 365 010 15 vuotta 243 340 Selkämeren sairaalan hankintahinta on 1,8 miljoonaa euroa. Lopulliseksi hankintahinnaksi tulee kuitenkin palautuksien myötä noin 920 000. Vuosikustannukset riippuvat lainakustannuksista ja rahoitustavasta. Sairaala on kuntotarkastuksen mukaan hyvässä kunnossa. On kuitenkin hyvä varautua ylläpitoremonttiin, jonka on arvioitu maksavan noin 650 000-1 300 000 miljoonaa euroa*. Tilojen toiminnalliseen parantamiseen tähtääviä korjauksia on erittäin hankala arvioida. Alustavien laskelmien mukaan kustannukset ovat noin 3,6 miljoonaa euroa*. Sekä korjaustarve että toiminnalliset muutokset ovat suuntaa antavia Tässä mainittujen investointien vaihtoehtona ei ole nollainvestointi, vaan muussa tapauksessa joudutaan investoimaan mm. väistötiloihin tai muualla sijaitsevien tilojen korjaamiseen toiminnallisesti paremmiksi. *NHG ei vastaa mahdollisista virheistä kustannusarvioissa 16

KRISTIINAKODIN TULEVAISUUS? Kristiinakoti Tehtäessä ratkaisuja Selkämeren sairaalan hankinnasta tulee suunnitella samalla myös Kristiinakodin tulevaisuus. Uusi osa Kristiinakodissa on tällä hetkellä yhteensä 44 potilaspaikkaa josta yhteensä 32 on laitospaikkaa. Vanhassa osassa on 24 laitospaikkaa ja uudessa osassa 8. Uudessa osassa on 3 intervallipaikkaa ja dementiaosastolla on 9 paikkaa. 17 Vanha osa Vanhan osan korjaustarve on suuri ja sen kustannukset tulee huomioida sairaalakiinteistön hankintaa arvioitaessa. M2 Potilaspaikkaa Huomioitavaa Uusi osa 815 20 Myös intervalli Vanha osa 1036 23 Keittiö 101 Ruokasali 72 Yhteensä 2024 44 Yhteensä korjaustarve koskee 1036m². Tarkempaa arviota korjauskustannuksista ei ole tehty mutta voidaan alustavasti arvioida tarpeen olevan noin 2,1-2,6 ME.

HANKINNAN ARVIOINTI Oman toimintana Selite Kustannus Tulot Vuokratulot 208 780 Rivitalojen vuokratulot 46 148 Tulot yhteensä 254 928 Menot Toiminnan juoksevat menot 652 887 Muut vaikutukset kassavirtaan -95 803 Hankinta nostaa kiinteistökustannuksia, mutta mahdollistaa toiminnan kehittämisen Vuosikustannukset ovat noin 5% sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista Yleisesti kiinteistöjen kustannukset ovat noin 4 14% kokonaismenoista 18 Muut menot Hankinnan lopullinen hinta (jaksotettu 10 vuodelle) 91 931 Maksimi ylläpitokorjaustarve (10 vuotta, korko 5%) 130 000 Toiminnalliset remontit (10 vuotta) 365 010 Menot yhteensä ennen rahoitus kustannuksia 922 094 Netto ennen poistoja ja rahoituskustannuksia 667 166 Rahoituskustannukset Hankinnan lopullinen hinta (jaksotettu 10 vuodelle, korko 3%) 15 840 Maksimi ylläpitokorjaustarve (10 vuotta, korko 5%) 38 356 Toiminnalliset remontit (10 vuotta, korko 5%) 107 695 161 891 Poistot Hankintahinta (40 vuotta) 468 750 Menot Tulot Netto Koko toiminta 23 051 172 2 858 050 20 193 122 Avopalvelut 2 418 876 389 383 2 029 493 Vuodeosasto 1 736 311 339 024 1 397 287 Kotipalvelut 2 564 810 378 785 2 186 025 Vanhanhainkoti 2 732 857 638 442 2 094 415 Muut 13 598 318 1 112 416 12 485 902

MITKÄ OVAT ERI RAHOITUSMUOTOJEN EROT? 19 Laina Eläkevakuutusyhtiö Kiinteistö-sijoitusrahasto Ulkoistus Rakennus-yhtiö Kustannus 4-8% (riippuen jäännösarvosta) 5-7% 5-7% 5-7% + tuottovaatimus riskistä 0-2% 5-7% + tuottovaatimus riskistä 0-2% Riskit kunnalle Kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus Jäännösarvon epävarmuus Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Riippuvuus palvelun tuottajasta Vuokrasopimusajan kiinteistön käyttötarpeen epävarmuus (<20v) Edut Kunnalla säilyy täysi päätösvalta kiinteistöön Kunta saa jäännösarvon Mahdollisuus ara tukeen Kunnalla ensisijaisena vuokralaisena suuri päätäntävalta kiinteistöön Kunnalla säilyy täysi päätösvalta kiinteistöön Kunnan tarvitsee koordinoida vain yhtä toimijaa Ei rahoitusriskiä kunnalle Kunnan tarvitsee koordinoida vain yhtä toimijaa

MITKÄ OVAT ERI RAHOITUSMUOTOJEN EROT? 10M EUR terveyskeskuksen uudisrakentamisinvestointi 20 Kustannus (mediaani) Käytännöt vaihtelevat suuresti Ulkoistus PPP Laina Eläkevakuutusyhtiö Kiinteistösijoitusrahasto Rakennusyhtiö Tulorahoitus 575 000 600 000 600 000 700 000 700 000 1 450 000 Yield Käytännöt vaihtelevat suuresti 5-6% (4% korkokanta annuiteetilla) 5-7% 5-7% 5-7% + tuottovaatimu s riskistä 0-2% 5-7% + tuottovaatimu s riskistä 0-2% Oman pääoman kustannus 10-15% Muut kustannukset Käytännöt vaihtelevat suuresti Vuosi- ja peruskorjauskustannus 2% Vuosi -ja peruskorjauskustannus 2% Jäännösarvo Jäännösarvo jää lainanottajalle. Vaihteluväli erittäin iso 20-200%. Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa Ei jäännösarvoa

2008 2013 2018 2023 2028 2033 2038 2008 2013 2018 2023 2028 2033 2038 HANKINNAN ARVIONITI 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Ikäihmisten palvelurakenne tällä hetkellä Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Säännöllinen kotihoito Terveyskeskusten lyhytaikaishoito Ikäihmisten suositusten mukaisen palvelurakenteen kustannukset Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Säännöllinen kotihoito Terveyskeskusten lyhytaikaishoito Hankintaa tehtäessä tulee arvioida erityisesti sen vaikutuksia vanhustenhuollon palvelurakenteen kustannuksiin Vanhuspalveluiden kustannukset nousevat merkittävästi jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä Omaehtoisen asumisen tukeminen Raskaiden asumismuotojen ja laitospaikkojen vähentäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroinnin on arvioitu tuovan hyötyä tulevaisuudessa henkilöstön paremman kohdentamisen ja yhteistyön kautta Laskelmat on tehty Suomen yleisillä palvelukustannuksilla 21

YHTEENVETO Kristiinankaupungin tulevaisuuden näkymät ovat sekä väestön että taloudellisen kehityksen osalta haasteellisia. Tulevaisuutta tulee suunnitella huolella ja suhtautua realistisesti esimerkiksi kokonaan uusien kiinteistöjen rakentamiseen. 22 Päätös kiinteistön mahdollisesta hankinnasta ja kehittämisestä tulee tehdä osana koko alueellisen palvelurakenteen tarkastelua Selkämeren sairaalan hankinta mahdollistaa tilojen hankinnan kustannustehokkaasti ja taloudellinen riski on tämän hetkisen tiedon perusteella pieni Kiinteistön hankinnan kustannukset ovat vain murto-osa palvelurakenteen muista kustannuksista Kristiinankaupungilla on tällä hetkellä pienet kiinteistömenot suhteessa muuhun sosiaalija terveydenhuollon budjettiin

YHTEENVETO Ostopäätöstä tehdessä tärkein arviointikriteeri on miettiä miten kiinteistö mahdollistaa toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen. 23 Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittaminen samaan kiinteistöön on tulevaisuuden kehittämissuunnan mukainen toimenpide Kiinteistö mahdollistaa myös kustannustehokkaasti laitospaikkojen vähentämisen, jos alueelle onnistutaan luomaan ikäihmisille soveltuva ympäristö. Hankintapäätöstä tehdessä on myös erittäin tärkeää että sidosryhmät on hankkeen takana. Toimiva kokonaisuus edesauttaa jäljelle jäävien tilojen vuokraamista ulkopuolisille toimijoille tai palveluntajoajille Hankinnan suurimmat riskit ovat seuraavat : Mahdolliset yllättävät korjaustarpeet Alueen elvyttäminen epäonnistuu Henkilökunta tai sidosryhmät vastustavat hanketta Tiloja on liikaa saatavilla ja väliaikaisista toiminnallisista ratkaisuista tulee pysyviä

24 Nordic Healthcare Group Yritysesittely 2010

Nordic Healthcare Group (NHG) Yliopistotutkimuksesta 2004 syntynyt Knowledge Intensive Business Service (KIBS) -yritys Toimialakeskittynyt: terveydenhuolto & sosiaalitoimi Analyyttinen: toimivan johdon apuna Akateeminen: soveltaa & tuotteistaa uusinta tietoa 25 Konsernin liiketoiminta-alueet ovat: Projektimuotoinen konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy & NHG Sweden Ab) Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt (NHG Benchmarking Oy) Laadunarviointipalvelut (NHG Audit Oy) Lähes 40 asiantuntijaa Toimistot Helsinki, Tukholma ja Oulu Asiakkaina sairaanhoitopiirit, kunnat, säätiöt, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat jne. (Suomi, Ruotsi, Englanti, Wales, Saksa) Noin 300 toimeksiantoa: Asiakaskohtaisesti räätälöidyt kehityshankkeet, joiden aiheina mm. tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, kustannusten analysointi ja toiminnan uudelleenorganisointi

Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Esimerkkejä toiminnan haasteista ja kehittämistarpeista Laatu & Vaikuttavuus Toiminta & Organisointi Talous 26 Negatiivinen kuntalais- tai asiakaspalaute Toiminnan laatu vaihtelee Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa ei toimi Organisaatiossa on voimakas muutosvastarinta Toimintaa halutaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi Ei tiedetä toiminnan tuottavuutta tai laatua muihin toimijoihin verrattuna Tilat eivät vastaa optimaalisen toiminnan vaatimuksia Jonot ovat pitkiä tai ajoittain toiminta ruuhkautuu Prosessikohtaisia kustannuksia tai suurten kustannusten aiheuttajia ei tunneta Toimintaan ja olosuhteisiin nähden korkeat kustannukset Resursseista on pulaa Organisaatio kärsii johtamisongelmista Lainsäädäntö & muut ympäristötekijät, jotka edellyttävät toiminnan uudelleenorganisointia Taloushallintoa, toiminnan seurantaa tai kustannuslaskentaa halutaan kehittää Haasteiden kirjo muodostaa organisaatiokohtaisen kehitystarpeen, jonka perusteella hankekokonaisuus räätälöidään Oireiden tai kehittämistarpeen havaitseminen Oireiden tai kehittämistarpeen konkretisointi Toteutussuunnitelman laatiminen Projektin resursointi & aikataulutus Toteutus Muutosten toimeenpano & seuranta

Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Asiantuntija-alueet ja niiden sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennestrategiat ja toteutussuunnitelmat Kansalliset ja kansainväliset koordinaattoritehtävät Rakenteet 27 Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden koon, kasvun ja kilpailutilanteen selvitykset Yritysten ja julkisyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien ja strategioiden suunnittelu Yritysjärjestelyissä neuvonantajana toimiminen sisältäen kohdeyrityksen ja markkinan toiminnan ja potentiaalin arvioinnin Tilaaja-tuottajan mallien kehittäminen ja soveltaminen Organisaatiorakenteen suunnittelu ja insentiivijärjestelmien luonti Johdon koulutus Markkinat Hallinto Tuotannon prosessien tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen Kysyntä-tarjonta analyysit ja resurssien johtaminen Prosessien seuranta ja mittarointi Prosessit Henkilöstön johtaminen ja sitouttaminen Muutosprosessin suunnittelu, tavoitteenasettelu ja johtamisen tukeminen Johdon, esimiesten ja henkilöstön koulutus Muutosmittareiden suunnittelu ja seuranta Uusien teknologioiden kartoittaminen ja niiden saatavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi Tietojärjestelmien vaatimusten ja arkkitehtuurin suunnittelu Henkilöstö ja johtaminen Teknologia @ Prosessiperusteiset tuotantolayoutit Tuottavuuden kehittäminen tilojen avulla (uudis- ja korjausrakentaminen) 2nd opinion arvioinnit Tilat Prosessien kustannukset ja talous Sairauksien yhteiskunnan kokonaiskustannuksien arviointi Talous

Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Referenssiesimerkit eri alueilta Rakenteet Palvelurakenneuudistus Hankkeessa suoritettiin neljän kunnan liikelaitoskuntayhtymän perustamisen yhteydessä palveluprosessien sekä - järjestelmän tehokkuustarkastelu. Hankkeen lopputuolksena muodostui tulevan liikelaitoskuntayhtymän organisaatio ja hallintorakenne. 28 Markkinat Due Diligence Hankkeessa suoritettiin johtavalle terveydenhuoltoalalla toimivalle pääomasijoittajalle due diligence. Hankkeen lopputuloksena syntyi tilanne- ja mahdollisuuskartoitus Suomen ja ympäröivien maiden yksityismarkkinoista perusterveydenhuollossa, työterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Hallinto Governanssi Hankkeessa suoritettiin prosessien liittymäpintatarkastelun kuvaus- ja analysointimalli huomioiden governanssinäkökulma. Hankkeen lopputuloksena syntyi prosessien analysointi- ja optimointimalli (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä osastojen ja toimialojen väliset organisaatiorajat ylittävä malli). Prosessit Prosessiuudistus Hankkeessa tarkasteltiin päivystyksen (sisätauti- ja perustason kirurginen sairaalapäivystys ja aikuisten terveyskeskuspäivystys) kuormittumista, eli kysynnän ja tarjonnan kohtaavuutta. Hankkeen lopputuloksena syntyi arvio asiakkaan kehittämispotentiaalista erityisesti potilaiden läpimenoaikojen näkökulmasta. Henkilöstö ja johtaminen Teknologia @ Tulospalkkausjärjestelmä Hankkeen tavoitteena oli luoda asiakkaalle perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden kannustinpalkkiorakenne. Hankkeessa luotiin palkkiorakennemalli, joka kannustaa palveluntuottajaa toimimaan potilaan ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän kannalta kokonaistaloudellisesti optimaalisella tavalla. Laskentajärjestelmä Hankkeessa suoritettiin Varsinais-Suomen alueelle koko kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen kattava tuotannollisen ja taloudellinen analyysi. Hankkeessa luotiin työkalu, jonka turvin kunnat kykenevät läpinäkyvästi vertailemaan toimintaansa sekä sisäisesti että keskenään. Tilat Tilankäyttö & Prosessikehitys Hankkeessa suoritettiin asiakkaalle tilankäyttö- ja vastaanottotoiminnan analyysejä. Hankkeen lopputuloksena osastojen sijaintia optimoitiin ja luotiin toimipisteen tuotannon sujuvuutta edesauttavaa tilan käyttöä sekä parannettiin vastaanoton toimintaa. Talous Kustannuslaskenta Hankkeessa analysoitiin nivelreuman, rintasyövän ja astman kustannuksia viidessä Euroopan maassa. Hankkeessa syntyi kartoitus hoitokäytäntöeroista ja sairauksien hoitokustannuksista.

Vertaisarvioinnit Tytäryhtiö NHG Benchmarking Benchmarking eli vertaisarviointi on oman toiminnan vertaamista muihin tavoitteena toisilta oppiminen BM-tuotteet 29 Benchmarking koostuu omien toiminnallisten tunnuslukujen (esim. tuottavuus, laatu, volyymit, kustannukset, resurssit) vertaamisesta muihin Tiedetään miten itse ollaan kehitytty (missä on keskeisimmät kehityskohteet) Tiedetään missä ollaan verrattuna muihin Voidaan määrittää oikea taso (paljonko on paljon?) Keskustelufoorumi Perusterveydenhuolto Terveyskeskukset Suun terveydenhuolto Akuuttiosastot Erikoissairaanhoito Kirurgia Päivystys Sisätaudit Lastenpsykiatria Voidaan verrata ajatuksia yleisistä ongelmakohdista ja ratkaisuista Oman toiminnan jatkuva mittaaminen ja vertaaminen ulkopuolisen toimesta Muut Kotihoito Erityishuoltopiirit Logistiikka Laboratoriot Vapautetaan oma henkilöstö ydintehtäviin

Laadunarviointipalvelut Tytäryhtiö NHG Audit Oy Järjestelmäsertifiointi Perustuu kansainvälisiin standardeihin NHG Audit (NHA) on FINASin akkreditoima sertifiontitaho Sertifioinnilla edistetään hyviä käytäntöjä ja toiminnan läpinäkyvyyttä 30 Lakisääteinen auditointi Osa auditoinneista lakisääteisiä (ionisoivaa säteilyä hyödyntävät yksiköt, kuten kuvantaminen) Perustuu lakeihin ja asetuksiin sekä hyviin käytäntöihin Vapaaehtoinen auditointi Vapaaehtoinen auditointi perustuu asiakkaan kanssa sovittuihin auditointikriteereihin Vapaaehtoisilla auditoinnella edistetään potilasturvallisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta Toimittaja-auditoinnilla varmistetaan toiminnan sopimuksenmukaisuus Auditointikoulutukset NHG Audit kouluttaa auditoijia